Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 193/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia. Terveydenhuollon asiakasmaksuille säädettyä maksukattoa muutettaisiin siten, että maksukertymän seurantajakso olisi kalenterivuosi. Nyt seurantajaksona on 12 kuukauden jakso, joka alkaa ensimmäisestä hoitokäynnistä.

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös palvelun käyttäjän oikeudesta saada liikaa suoritetut maksut takaisin ja määräaika jona vaatimus maksun palauttamisesta on tehtävä. Vaatimus maksun palautuksesta olisi ehdotuksen mukaan tehtävä viimeistään maksukaton ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2001 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille säädettiin vuotuinen maksukatto vuoden 2000 alusta voimaan tulleella lailla (1308/1999), jolla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992), jäljempänä asiakasmaksulaki, lisättiin uusi 6 a §. Säännöksen tarkoituksena on estää terveydenhuollon vuotuisten maksujen kohoaminen kohtuuttoman korkeaksi. Jos vuotuiset maksut ylittävät 3 500 markkaa, on avopalvelujen käyttö tämän jälkeen maksutonta ja laitoshoidosta perittävät maksut ovat huomattavasti alennettuja.

Maksukaton seurantajakso on nyt 12 kuukautta. Seuranta-aika alkaa ensimmäisestä käynnistä. Mikäli henkilön ensimmäinen käynti kunnallisen terveydenhuollon yksikössä on ollut esimerkiksi 10 päivänä elokuuta 2000, seuranta-aika päättyy seuraavana vuonna 9 päivänä elokuuta. Tämän jälkeen uusi seurantajakso alkaa sitten kun henkilö käy jälleen ensimmäisen kerran hoidossa.

Oikeus maksuttomiin palveluihin ja laitoshoidon alennettuihin maksuihin alkaa siitä, kun maksukattoon laskettavien maksujen yhteismäärä ylittää laissa säädetyn 3 500 markan rajan. Tämä oikeus päättyy seuranta-ajan päättyessä eli vuoden kuluttua ensimmäisestä käynnistä.

Maksukaton käytöstä saatujen tietojen mukaan seurantajakson alkamis- ja päättymisajankohta ovat osoittautuneet käytännössä hankalasti hahmotettaviksi. Vaikeuksia syntyy erityisesti silloin, kun palvelun käyttäjä ei ilmoita alkamis- tai päättymisajankohtaa. Tilanne voi johtaa siihen, että alkamisaika muuttuukin jälkikäteen kun potilas havaitsee, että jotain käyntiä ei ole otettu huomioon maksukatossa. Ongelmia korostaa se, että maksukaton seuranta toteutetaan toistaiseksi pääosin manuaalisesti ilman mitään keskitettyjä tietojärjestelmiä.

Koska maksujen seurannassa on muutoinkin ollut ongelmia, seurantajakson yksiselitteinen määrittely helpottaisi huomattavasti hallinnollista työtä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä muissa toimintayksiköissä, joissa maksukattoa joudutaan seuraamaan. Myös palvelun käyttäjän kannalta tällainen yksiselitteinen seurantajakso olisi nykyistä selkeämpi.

Edellä esitetyn perusteella asiakasmaksulain 6 a §:n 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksukaton seurantajaksoksi otetaan kalenterivuosi. Tällöin maksukatossa otettaisiin huomioon maksut 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta kunakin vuonna. Mahdollisesti syntyvä oikeus maksuttomiin palveluihin päättyisi samoin 31 päivänä joulukuuta, jonka jälkeen alkaisi uusi seurantajakso.

Palvelun käyttäjä ei aina ole selvillä siitä, milloin maksukatolle säädetty 3 500 markan raja ylittyy. Tämä johtaa toisinaan siihen, että maksuja on suoritettu enemmän kuin säädetyt 3 500 markkaa. Tällaisessa tilanteessa palvelun käyttäjällä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut palautuksena asianomaisesta hoitopaikasta. Maksujen palautukselle tai palautusvaatimuksen esittämiselle ei ole säädetty mitään enimmäisaikaa. Sen vuoksi noudatettavaksi tulee yleinen 10 vuoden vanhentumisaika. Näin pitkä vanhentumisaika voi käytännössä aiheuttaa hankaluuksia esitettyjen palautusvaatimusten oikeellisuuden selvittämisessä. Tämän vuoksi olisi tarpeen säätää lyhyempi aika palautusvaatimukselle.

Asiakasmaksulain 6 a §:ään ehdotetaan edellä esitetyn perusteella lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin oikeudesta saada liikaa suoritetut maksut takaisin. Lisäksi edellytettäisiin, että vaatimus maksun palauttamisesta tulisi tehdä 3 500 markan ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että palvelun käyttäjällä olisi vuosi aikaa seurantajakson päättymisestä tehdä vaatimus liikaa suoritettujen maksujen palauttamisesta.

Koska maksukatto on ollut voimassa vasta vajaan vuoden, ei mahdollista muista säännösten korjaamista edellyttävistä seikoista ole tarkkaa tietoa. Maksukaton toimivuudesta on parhaillaan käynnissä selvitys, jonka valmistuttua voidaan arvioida muut muutostarpeet. Mikäli muita muutostarpeita nousee esiin, tullaan niiden perusteella tarvittavat ehdotukset säädösmuutoksiksi esittämään myöhemmin.

2. Esityksen vaikutukset

Maksukaton seuranta-ajan muutos selkeyttäisi järjestelmää ja vähentäisi näin ollen siihen liittyvää hallinnollista työtä kunnissa ja kuntayhtymissä. Järjestelmä selkiytyisi myös palvelujen käyttäjien näkökulmasta.

Muutos merkitsisi myös sitä, että maksukaton piiriin tulevien henkilöiden määrä olisi jonkin verran pienempi kuin nykyisin, koska seuranta-ajassa ei otettaisi nykyisellä tavalla huomioon sairauden ajoittumista esimerkiksi vuoden vaihteeseen. Jos sairaus ja siitä aiheutuvat hoitomaksut alkavat esimerkiksi marraskuussa ja päättyvät maaliskuussa siten, että marras-joulukuussa aiheutuu 3 000 markan kustannukset ja tammi-maaliskuussa 3 400 markan kustannukset, tällainen palvelun käyttäjä tulee maksukaton piiriin. Ehdotetussa uudessa järjestelyssä maksukatto ei sen sijaan täyty.

Tietoa ehdotetun muutoksen vaikutuksesta kuntien maksukertymään tai palvelujen käyttäjien taloudelliseen asemaan ei ole, sillä maksukaton oltua voimassa vasta vajaan vuoden, nykyisten seurantajaksojen sijoittumista ei ole voitu tarkemmin seurata.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä.

4. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Vuoden 2000 aikana alkaneisiin seurantajaksoihin ehdotetaan sovellettaviksi lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tällöin esimerkiksi marraskuun alussa 2000 alkanut seurantajakso päättyisi lokakuun lopussa 2001. Tällaisessa tapauksessa uusi seurantajakso kattaisi vain marraskuun ja joulukuun vuonna 2001, jonka jälkeen alkaisi ehdotettujen uusien säännösten mukainen seurantajakso. Palvelun käyttäjä voisi kuitenkin halutessaan päättää, että vuonna 2000 alkanut seurantajakso päättyy jo vuoden 2000 lopussa, jolloin vuoden 2001 alusta alkaisi uusi ehdotetun lain mukainen seurantajakso. Näin ollen vuoden 2001 aikana osalla palvelujen käyttäjistä seurantajakso olisi nykyisten säännösten mukainen ja osalla uusien säännösten mukainen. Vuoden 2001 päättyessä seurantajaksona olisi kaikilla vain kalenterivuosi.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 6 a §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1308/1999, sekä

lisätään 6 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1308/1999, uusi 4 momentti seuraavasti:

6 a §
Maksukatto

Kohtuuttoman korkeaksi nousevan maksurasituksen estämiseksi on asiakasmaksuista palvelujen käyttäjälle kalenterivuoden aikana aiheutuvilla kustannuksilla 3 500 markan enimmäismäärä (maksukatto). Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia. Laitoshoidosta voidaan kuitenkin periä maksu palvelun käyttäjän ylläpidosta maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Ylläpitomaksun suuruus säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Palvelun käyttäjältä perittyjen maksujen yhteismäärää laskettaessa otetaan huomioon kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Alle 18-vuotiaan lapsen käyttämistä palveluista perityt maksut otetaan huomioon yhdessä hänen vanhempansa tai muun huoltajansa maksujen kanssa. Tällöin palvelut ovat 1 momentin mukaisesti maksuttomia kaikille henkilöille, joiden maksut otetaan yhdessä huomioon. Alle 18-vuotiaalta ei saa periä ylläpitomaksuakaan.


Jos palvelun käyttäjä on kalenterivuoden aikana suorittanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 3 500 markkaa, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin. Mikäli vaatimusta liikaa suoritettujen maksujen palauttamisesta ei ole tehty 3 500 markan rajan ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana, menettää palvelun käyttäjä oikeutensa palautukseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos palvelun käyttäjä on suorittanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja vuoden 2000 aikana, jatkuu 12 kuukauden seurantajakso vuoden 2001 aikana lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Mainitun vuonna 2000 alkaneen seurantajakson jälkeen alkava uusi seurantajakso päättyy vuoden 2001 lopussa. Palvelun käyttäjä voi kuitenkin halutessaan päättää, että vuonna 2000 alkanut seurantajakso päättyy 31 päivänä joulukuuta 2000 ja uusi seurantajakso alkaa tämän lain mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Osmo Soininvaara

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.