Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 151/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle työttömyysetuuksien toimeenpanon valvontaa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

StVM 24/2000

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia, koulutus- ja erorahastosta annettua lakia sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, Vakuutusvalvontavirastosta annettua lakia ja vakuutustarkastuksen kustantamisesta annettua lakia.

Työttömyysetuuksien toimeenpanon ohjaus ja valvonta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Keskeinen osa tätä valvontaa on työttömyyskassojen talouden ja hallinnon sekä soveltamiskäytännön valvonta. Vakuutusvalvontavirastolle siirtyisivät ministeriöstä myös työttömyyskassojen sääntöjen ja jäsenmaksujen vahvistaminen sekä työttömyyskassojen yhtymiseen, sulautumiseen ja muuhun kassan toiminnan lopettamiseen liittyvien asioiden hoitaminen. Virastoon siirrettäisiin lisäksi eräitä työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteisiä tehtäviä, joista tähän saakka on huolehdittu ministeriössä. Työttömyysvakuutuksen rahoitukseen liittyviä tehtäviä, muun muassa pakollisten maksujen perintäjärjestelmän ohjaus ja valvonta sekä työttömyyskassojen rahoituksen käytännön hoitaminen, siirrettäisiin ministeriöstä työttömyysvakuutusrahastoon. Ministeriöön jäisi edelleen työttömyysetuuksia ja niiden rahoitusta koskevan lainsäädännön ja muun norminannon valmistelun ohella työttömyysvakuutusta koskevien soveltamisohjeiden ja menettelyä koskevien määräysten vahvistaminen, valtion talousarvioon liittyvät asiat sekä Euroopan unionin piirissä tapahtuvan ja muun kansainvälisen yhteistyön koordinointi.

Myös koulutus- ja erorahaston valvonta ehdotetaan siirrettäväksi Vakuutusvalvontavirastoon. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi edelleen koulutus- ja erorahaston säännöt. Työttömyysvakuutusrahaston taloudellinen valvonta olisi Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä rahaston muun valvonnan jäädessä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Vakuutusvalvontavirastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että viraston tehtäväksi tulisi toimia yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa vakuutusalan, erityisesti vakuutusmatematiikan, tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi ja harjoittaa tätä tutkimusta. Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusalan tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset voitaisiin sisällyttää vakuutusvalvontaviraston valvottavilta perittävään valvontamaksuun. Lisäksi lakiin tehtäisiin työttömyyskassojen sekä työttömyysvakuutusrahaston ja koulutus- ja erorahaston valvonnan siirtymisestä Vakuutusvalvontavirastolle johtuvat muutokset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan niin pian kuin ne on hyväksytty ja vahvistettu, jotta tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset ennätettäisiin sisällyttää vuodelta 2001 perittävään valvontamaksuun. Työttömyyskassojen sekä työttömyysvakuutusrahaston ja koulutus- ja erorahaston valvonnan siirtymisestä Vakuutusvalvontavirastolle johtuvat muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Yleistä

Ansioon suhteutetun työttömyysvakuutuksen toimeenpanosta huolehtivat työttömyyskassat. Vuoden 1999 lopussa Suomessa toimi yhteensä 49 työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjäkassaa. Työttömyysetuuksien toimeenpanon ohjauksen ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että työttömyyskassat noudattavat toiminnassaan annettuja normeja ja että kassat kykenevät vastaamaan sitoumuksistaan eli pystyvät kaikissa olosuhteissa maksamaan lainmukaiset etuudet jäsenilleen. Eräänä valvonnan ja ohjauksen osa-alueena on huolehtia siitä, että toiminnassa on vain sellaisia työttömyyskassoja, jotka noudattavat terveitä toimintaperiaatteita ja joilla on riittävät voimavarat toiminnan hoitamiseen. Erityisesti valvonnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että työttömyyskassat noudattavat hyvän hallinnon vaatimuksia ja että kassan jäsenten yhdenvertainen kohtelu ja oikeusturvan takeet tulevat otetuksi huomioon.

Muun sosiaalivakuutuksen toimeenpanon organisointiin verrattuna työttömyysvakuutusjärjestelmässä on se erityispiirre, ettei työttömyyskassoilla ole lakisääteistä keskusorganisaatiota, joka hoitaisi kassajärjestelmän yhteisiä tehtäviä. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä (vakuutusosaston työttömyysturvayksikössä) on hoidettu tyypillisten lainvalmistelutehtävien ja vakuutusvalvontatehtävien ohella myös järjestelmän yhteisiä lähinnä toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi ratkaisutoiminnan ja talouden tilastointi ja seuranta, järjestelmien rekisterien ylläpito, tiedottaminen ja tiedusteluihin vastaaminen, yhteydenpito muihin toimeenpano-organisaatioihin ja lomakkeista huolehtiminen. Erillisen organisaation perustamista hoitamaan muita kuin ministeriölle kuuluvia lainvalmistelutehtäviä ei ole nykyisen työttömyysvakuutusjärjestelmän rakentamisvaiheessa pidetty tarkoituksenmukaisena.

1.2. Lainsäädäntö ja käytäntö

Työttömyyskassat

Työttömyyskassojen valvonnasta säädetään työttömyyskassalain (603/1984) 13 luvussa. Työttömyyskassalain 58 §:n 1 momentin mukaan työttömyyskassojen valvontaviranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö. Valvontaviranomaisen käytössä olevista valvontakeinoista ja sanktioista säädetään työttömyyskassalain 58 ja 59 §:issä. Valvontaviranomaisella on oikeus olla läsnä kassan ja sen hallintoelinten kokouksissa ja saada tarkastettavakseen kassan toimintaa koskevat asiakirjat. Jos kassan toiminnassa on epäkohtia, sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehottaa kassan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin muutosten aikaansaamiseksi ja määrätä tähän kohtuullinen aika. Jos hallitus ei noudata kehotusta tai jos käy ilmeiseksi, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehottaa kassan hallitusta esittämään asia kassan kokoukselle viipymättä. Jos kassa ei ryhdy toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi, sosiaali- ja terveysministeriö voi evätä toistaiseksi kassalta rahoitusosuudet, mikä käytännössä merkitsee kassan ajautumista selvitystilaan.

Työttömyyskassalaki ei muutoin yksityiskohtaisesti sääntele valvontaviranomaisen oikeuksia tai valvontatoiminnan sisältöä. Laissa ei myöskään ole kovin täsmällisiä säännöksiä työttömyyskassojen taloudellisesta valvonnasta ja sen toteuttamistavasta, esimerkiksi siitä miten työttömyyskassan tulee laatia taloudellisen valvonnan kannalta tarpeelliset asiakirjat. Valvontaviranomaisen käytössä olevat ohjaus- ja valvontakeinot on rakennettu lakiin otettujen valtuutussäännösten avulla. Työttömyyskassalain 13 §:ssä on valtuutussäännös, jonka nojalla ministeriöllä on oikeus antaa kirjanpitoon ja muuhun työttömyyskassan talouden hoitoon kohdistuvia määräyksiä. Vastaavasti työttömyysturvalain (602/1984) 33 §:ssä säädetään siitä, että ministeriön tehtävänä on antaa yleiset ohjeet työttömyysturvan osalta yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi perusturvassa ja ansioturvassa, minkä lisäksi ministeriöllä on oikeus antaa työttömyyskassoille sitovat määräykset menettelystä etuuksia myönnettäessä, maksettaessa ja takaisin perittäessä. Tärkeitä etukäteisvalvonnan keinoja ovat myös työttömyyskassan sääntöjen vahvistaminen sekä työttömyyskassan ja tukikassan jäsenmaksujen vahvistaminen vuosittain. Lainsäädännön perusteella painopiste on siten ollut pikemminkin etukäteisessä ohjauksessa kuin jälkikäteisvalvonnassa.

Koulutus- ja erorahasto

Koulutus- ja erorahastosta annetun lain (537/1990) 2 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valvoo koulutus- ja erorahastoa, joka huolehtii lakisääteisen erorahan sekä rahaston koulutukseen myöntämien etuuksien maksamisesta. Ministeriö myös vahvistaa rahaston säännöt ja nimittää sen ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen jäsenet.

Työttömyysvakuutusrahasto

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 10 §:n mukaan työttömyysvakuutusrahasto vastaa mainitussa laissa säädettyjen etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Rahaston menot rahoitetaan pakollisilla työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä palkkaperusteisilla maksuilla ja niiden sijoitustoiminnan tuotoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusrahaston hakemuksesta vuosittain edellä mainittujen maksujen määrät. Rahaston varoja on lain 10 §:n 2 momentin mukaan hoidettava tuloa tuottavasti ja turvaavasti. Rahastolla on velvoitteittensa täyttämiseksi myös oikeus ottaa lainoja, joihin valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla antaa valtion omavelkaisia takauksia. Työttömyysvakuutusrahastolle mainitussa laissa asetettujen velvollisuuksien täyttämistä valvoo lain 11 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö.

Työttömyysvakuutusmaksujen perintäjärjestelmä on liitetty lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksujen perintään siten, että tapaturmavakuutuslaitokset perivät maksut työnantajilta. Maksujen perintäjärjestelmän valvonta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

1.3. Vakuutusvalvonnan kehittäminen

Työttömyyskassojen valvonnan voimavaroja on parin viime vuoden aikana lisätty olennaisesti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi työttömyysturvan valvonnan kehittämissuunnitelman 28.1.1997. Suunnitelmassa lähdettiin siitä, että valvontaa tehostetaan erityisesti työttömyyskassojen tarkastusten, harmaan talouden torjumisen ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämisen ja kehittämisen suuntaan. Valvonnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston työttömyysturvayksikköön kahdeksan uutta virkaa. Virat ovat nettobudjetoinnin piirissä eli ne rahoitetaan, muun vakuutusvalvonnan tapaan, vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetussa laissa (479/1944) tarkoitetulla valvottavilta perittävillä maksuilla.

Työttömyyskassojen valvontaa on edellä kuvatun mukaisesti kehitetty jälkikäteisvalvonnan suuntaan, mutta resurssilisäykset ovat mahdollistaneet myös muun ohjauksen ja etukäteisvalvonnan tehostamisen. Merkittävänä yksittäisenä hankkeena on ollut työttömyysvakuutuksen yhteisen keskusrekisterin kehittäminen. Tämä etuudensaajarekisteri on sosiaali- ja terveysministeriön pysyvä henkilörekisteri työttömyysturvan toimeenpanon valvontaan, työttömyysetuuksien tilastointiin sekä työttömyysetuuksia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Jälkikäteisvalvonnan muita keskeisiä keinoja ovat työttömyyskassoissa tapahtuvat tarkastuskäynnit sekä kassan ja muutoksenhakuasteiden toiminnasta kertyvien tietojen analysointi. Kassan toiminnasta kertyvistä tiedoista tärkeimpiä ovat maksatustiedot ja tilinpäätöstiedot sekä erilaiset tilastotiedot, joita sosiaali- ja terveysministeriö on velvoittanut kassoja toimittamaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kerran vuodessa.

Muussa vakuutusvalvonnassa toteutettiin vuonna 1999 vakuutusvalvonnan eriyttäminen vakuutusalaa koskevasta lainvalmistelusta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle perustettiin Vakuutusvalvontavirasto (laki Vakuutusvalvontavirastosta, 78/1999), jolle vakuutusvalvontaa koskevat tehtävät siirrettiin sanotusta ministeriöstä. Pääperiaatteena ministeriön ja viraston välisessä työnjaossa oli, että virastolle siirtyivät operatiivisten valvontatehtävien suorittaminen ja kaikkien yksittäistä valvottavaa koskevien asioiden ratkaiseminen. Myös valvottavan hakemuksesta tehtävät päätökset ja poikkeusluvat lukuun ottamatta ministeriön päätäntävaltaan jääneitä vakuutusyhtiöiden perustamista ja toimiluvan myöntämistä kuuluvat viraston toimivaltaan. Ministeriöön jäi puolestaan edellä mainitun lisäksi vakuutusalaa koskevan lainsäädännön valmistelu, merkittävä osa valvottavia koskevasta alemman asteisesta norminannosta sekä Euroopan unionin piirissä tapahtuvan ja muun kansainvälisen yhteistyön koordinointi.

Vakuutusvalvontaviraston valvontaan kuuluvat muun muassa vakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, Suomessa toimivat ulkomaiset vakuutusyhtiöt, vakuutuskassat, eläkesäätiöt ja vakuutuksenvälittäjät. Virasto valvoo myös lailla perustettuja eläkelaitoksia sekä eräitä lakisääteisiä yhdistyksiä ja laitoksia. Valvonnan asiallinen sisältö määräytyy valvottavia koskevien erityislakien, kuten esimerkiksi vakuutusyhtiölain (1062/1979) ja vakuutusyhdistyslain (1250/1987), säännösten perusteella.

Vakuutusvalvontaviraston valvonnasta aiheutuvat kustannukset katetaan valvottavilta perittäviltä valvontamaksuilla ja toimenpidemaksuilla. Valvontamaksusta säädetään Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetussa laissa (479/1944). Lain mukaan valvontamaksun perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä.

Valvontamaksun perusteet muodostuvat kiinteästä perusmaksusta ja siihen lisättävästä suhteellisesta maksusta, jonka suuruus määräytyy vakuutusteknisen vastuuvelan perusteella ja vakuutuksenvälittäjien osalta välittäjien henkilöluvun mukaan.

1.4. Työttömyyskassojen valvonta Tanskassa ja Ruotsissa

Tanskassa ja Ruotsissa on rakenteeltaan samankaltainen työttömyyskassajärjestelmä kuin Suomessa. Työttömyysvakuutus on lakisääteinen, mutta kassan jäsenyys on vapaaehtoista ja kassat toimivat yleensä ammattiliittojen yhteydessä. Näin ollen myös julkisen vallan harjoittaman valvonnan tarpeet ovat näissä maissa yhtenevät. Muissa maissa työttömyysvakuutus on yleensä pakollinen ja etuudet maksetaan julkisen vallan toimesta, yleensä työvoimatoimistoista.

Tanskassa työttömyyskassojen valvonnasta vastaa erillinen työttömyysturvahallitus (Direktoratet for Arbejdsloshedsforsikringen), mikä toimii työministeriön alaisuudessa. Työttömyysturvahallituksen henkilöstön kokonaismäärä on noin 180. Työttömyysturvahallituksen tehtävänä on työttömyyskassojen valvonnan ohella toimia ensi asteen muutoksenhakuelimenä. Työttömyysturvalainsäädännön valmistelu tapahtuu pääosin työministeriössä. Tanskassa työttömyyskassoja on tällä hetkellä 35.

Tanskassa työttömyyskassojen valvontaa on tehostettu tavoitteena erityisesti harmaan talouden ja työttömyysturvan väärinkäytön vähentäminen. Valvonnan tehostamiseksi tarkastushenkilöstöä on viime vuosina lisätty. Valvonnan painoalueet ovat pitkälle samat kuin Suomessakin. Erona on lähinnä se, että työttömyysturvan tarkastajia on jonkin verran osallistunut työpaikkatarkastuksiin yhteistyössä poliisin ja verotarkastajien kanssa.

Ruotsissa työttömyyskassojen valvonta kuuluu työmarkkinahallituksen (Arbetsmarknadsstyrelsen) tehtäviin. Työmarkkinahallitus toimii työministeriön alaisuudessa. Työttömyyskassojen valvonnan tehostamiseksi henkilöstöä on myös Ruotsissa viime vuosina lisätty ja valvontaan osallistuvan henkilöstön kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 40. Valvonnan pääasiallisia keinoja ovat ohjeet, neuvonta ja kassatarkastukset. Lainsäädännön valmistelu tapahtuu pääosin työministeriössä.

1.5. Nykytilan arviointi

Sosiaali- ja terveysministeriössä on hoidettu työttömyysvakuutusta koskevan säädösvalmistelun ohella myös työttömyysturvan valvonta. Lisäksi ministeriössä on myös eräitä työttömyysvakuutusjärjestelmälle kuuluvia järjestelmän yhteisiä tehtäviä. Tämä poikkeaa olennaisesti siitä, miten muu sosiaalivakuutuksen toimeenpano on organisoitu ja siitä, miten muuta vakuutusvalvontaa on kehitetty. Erilaiselle järjestelylle ei voida esittää itse työttömyysvakuutusjärjestelmästä, sen rahoituksesta tai toimeenpanosta johtuvia perusteita. Se on myös ristiriidassa niiden periaatteiden kanssa, joiden mukaan valtionhallinnossa yleisemminkin on ministeriöiden ja niiden alaisen keskushallinnon tehtäviä ja työnjakoa pyritty kehittämään.

Valtioneuvoston hallintopolitiikan suuntaviivoista 16.4.1998 antaman periaatepäätöksen mukaan hallitus käynnistää selvitystyön ministeriöiden kehittämiseksi hallituksen esikunnaksi ja hallinnonalansa johtajiksi. Periaatepäätöksen mukaan ministeriöistä siirretään tehtävät, jotka eivät välittömästi palvele hallituksen esikuntaroolia, alaisen hallinnon ohjausta ja johtamista, kansainvälistä yhteistyötä tai EU-koordinaatiota. Tehtävät organisoidaan ministeriön alaisiksi tai muutoin selvästi erillisiksi yksiköiksi. Ministeriön hoitamissa tehtävissä korostuu poliittinen ohjaus ja päätöksenteko. Hallitus on edellä mainitun periaatepäätöksen pohjalta 24.5.2000 sopinut keskushallinnon uudistamisen tavoitteista ja keskeisistä toimenpiteistä. Valtioneuvosto asetti 21.6.2000 Valtion keskushallinnon uudistaminen ―hankkeen, jonka päämääränä on vahvistaa valtioneuvoston päätöksentekoa ja terävöittää ministeriöiden asemaa hallinnonalansa johtajina. Uudistamistyön tuloksena tulee olla keskushallinnon keventyminen.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Nykyisessä hallintokäytännössä lähtökohtana on, että samalle viranomaiselle ei voi kuulua sekä lainsäädännön valmistelu että itse valmistelemiensa lakien täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonta. Tarkoituksena on, että myös työttömyysvakuutuksessa toteutetaan muun vakuutusvalvonnan ja muun sosiaalivakuutuksen toimeenpanon tapaan valvonnan ja norminannon eriyttäminen siten, että edellä kuvatut periaatteet otetaan huomioon.

Työttömyysturvan valvonnan eräs keskeinen ongelma viime vuosiin saakka on ollut resurssien puute. Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysturvayksikön resursseja on lisätty lähinnä operatiiviseen valvontaan ja järjestelmän yhteisten tehtävien hoitamiseen, jotka tehtävät edellä selostetun periaatteen mukaan eivät kuulu ministeriötasolle. Kun valvonta ja työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteiset tehtävät siirretään joko ministeriön hallinnonalalle itsenäiseen virastoon tai muualle toimeenpano-organisaatioihin, on valvontaa ja muuta toimintaa joustavampi organisoida ja ottaa huomioon valvonnan muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa työmarkkinoiden muutoksesta, lainsäädäntöuudistuksista ja kansainvälisestä kehityksestä.

Tavoitteena on myös selkeyttää viranomaisten ja työttömyysvakuutuksen toimeenpanosta huolehtivien työttömyyskassojen sekä ansioturvan rahoituksesta vastaavan työttömyysvakuutusrahaston työnjakoa ja yhteistyötä. Esitys luo myös edellytyksiä toimeenpanosta huolehtivien organisaatioiden ja eri viranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseen muun muassa harmaan talouden torjumiseksi.

Vakuutustoiminnan muutokset edellyttävät paitsi sisäisen ja ulkoisen valvonnan kehittämistä myös vakuutusvalvontaa palvelevan koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä erityisesti matemaattisten menetelmien kehittämiseksi vakuutus- ja sijoitusriskien hallinnassa. Alan tutkimusta on Suomessa harjoitettu lähinnä sivutoimisesti korkeakoululaitoksen ulkopuolella vakuutusalan asiantuntijoiden toimesta. Aktuaarien korkeatasoinen ammattitaito edellyttää, että alan tutkimukseen voidaan suunnata jatkossa aikaisempaa enemmän voimavaroja.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuksien toimeenpanosta huolehtivien organisaatioiden ohjaus ja valvonta siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Ministeriön ja viraston välisessä työnjaossa noudatettaisiin lähtökohtaisesti samaa periaatetta kuin muussakin vakuutusvalvonnassa. Tämä merkitsisi sitä, että viraston toimivaltaan kuuluisivat työttömyyskassojen taloudellisen valvonnan ja soveltamiskäytännön valvonnan ohella myös uuden työttömyyskassan perustamista lukuun ottamatta lähes kaikkien yksittäistä työttömyyskassaa koskevien asioiden ratkaiseminen. Siten virasto vahvistaisi työttömyyskassan säännöt ja jäsenmaksut sekä ratkaisisi työttömyyskassojen yhtymiseen, sulautumiseen ja muuhun kassan toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat. Myös koulutus- ja erorahaston valvonta ehdotetaan siirrettäväksi Vakuutusvalvontavirastoon.

Ministeriön toimivaltaan jäisivät edelleen työttömyyskassoille annettavien soveltamisohjeiden sekä muiden kuin taloudelliseen valvontaan liittyvien menettelytapamääräysten vahvistaminen. Myös työttömyyskassojen rahoitukseen kuuluvat valtionosuuspäätökset olisivat edelleen ministeriön päätösvallassa. Ministeriö tekisi kuitenkin ratkaisut edellä mainituissa asioissa Vakuutusvalvontaviraston esittelystä tai valmistelusta. Ministeriön toimivaltaan tulee jäädä myös sellaisten työttömyysvakuutuksen ehtojen vahvistaminen, joilla on vaikutusta myönnettävän etuuden saamisedellytyksien tai etuuden suuruuden kannalta. Voimassa olevassa lainsäädännössä tällainen sääntely koskee työttömyysturvalain 16 b:n §:n mukaista merimiesten lisävakuutusta, jonka ehdot vahvistaa ministeriö. Ministeriö vahvistaisi myös koulutus- ja erorahaston säännöt.

Esityksessä ehdotetaan myös, että Vakuutusvalvontavirastoon siirrettäisiin osa niistä työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteisistä tehtävistä, jotka ministeriö on tähän asti hoitanut. Virastoon siirrettäisiin lähinnä niitä tehtäviä, joilla on jonkin asteinen viranomaistoiminnan luonne. Siten tilastointi ja seuranta sekä näitä ja työttömyysturvan valvontaa tukeva etuudensaajarekisteri, työttömyyskassarekisteri ja muiden vastaavien tietovarastojen ylläpito ja saatavuus olisivat viraston vastuulla. Sen sijaan sellaiset työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteiset tehtävät, jotka liittyvät tosiasialliseen toimeenpanoon, hoidettaisiin työttömyyskassojen yhteistyönä. Tällä hetkellä työttömyyskassojen yhteistyötä koordinoi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö r.y. Tällaisia työttömyyskassojen yhteistyön pohjalle rakentuvia ja kassojen yhteisesti kustannettavia toimeenpanoon liittyviä tehtäviä olisivat muun muassa tiedotus- ja koulutustehtävät, etuuksien maksatusjärjestelmien koordinointi ja kehittäminen, ratkaisutoimintaa palvelevan kassojen yhteisen päätöstukijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito sekä muu tiedonsiirron kehittäminen toimeenpanossa, lomakkeiden tuottaminen, päätösmallien ylläpito ja muun yhtenäisen menettelykäytännön edistäminen sekä työttömyyskassojen ja viranomaistoiminnan yhteistyön kehittäminen.

Työttömyyskassojen hoitamien etuuksien rahoituksen tekninen järjestäminen ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöstä työttömyysvakuutusrahastoon, jonka tehtävänä on vastata muun muassa työttömyyskassojen maksamien etuuksien ansio-osien rahoituksesta. Valtio, joka vastaa etuuksien perusturvaosuuden rahoituksesta, maksaisi rahastolle valtionosuuden ennakot ja lopulliset valtionosuudet samaan tapaan kuin kansaneläkelaitoksen rahastojen takuusuoritusten ennakoiden ja lopullisten osuuksien kohdalla menetellään.

Esityksessä ehdotetaan Vakuutusvalvontaviraston tehtäväkentän laajentamista myös siten, että viraston tehtävänä olisi muun ohella toimia yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa vakuutusalan, erityisesti vakuutusmatematiikan, tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi. Virasto voisi myös itse harjoittaa tätä tutkimusta. Tutkimustoiminnan kustannukset sisällytettäisiin viraston valvottavilta perittävään valvontamaksuun. Sen vuoksi myös vakuutustarkastuksen kustantamisesta annettua lakia olisi muutettava.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia myös siten, että työttömyysvakuutusrahasto maksujen saajana vastaisi jatkossa työttömyysvakuutusmaksujen perintäjärjestelmän kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Rahaston taloudellinen valvonta siirrettäisiin Vakuutusvalvontavirastoon. Rahaston muu valvonta ehdotetaan säilytettäväksi sosiaali- ja terveysministeriössä, joka myös vahvistaisi edelleen rahaston hakemuksesta työttömyysvakuutusmaksujen määrät.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Vakuutusvalvontavirasto on nettobudjetoitu virasto, jonka menot katetaan valvottavilta perittävillä valvontamaksuilla. Vuonna 2001 toiminnan menojen arvioidaan olevan yhteensä 4,9 miljoonaa markkaa, josta tammi-helmikuun osuudeksi arvioidaan 0,7 miljoonaa markkaa. Vuonna 2000 valvontamaksuina perittiin työttömyyskassoilta yhteensä 3,0 miljoonaa markkaa, joten menot lisääntyisivät arviolta 1,9 miljoonaa markkaa. Puolet lisäyksestä aiheutuu siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston työttömyysturvayksikön henkilöstöstä osa siirretään nettobudjetoinnin piiriin. Tämä yhteensä viiden henkilötyövuoden osuus kattaa lähinnä niiden työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteisten tehtävien hoitamisen, jotka on tarkoitus siirtää ministeriöstä vakuutusvalvontavirastoon. Puolet lisäyksestä aiheutuu Vakuutusvalvontaviraston hallinto-, tukipalvelu- ja tilakustannuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön bruttobudjetoidut toimintamenot alentuisivat arviolta yhteensä 1,4 miljoonaa markkaa.

Tutkimustoimintaa koskeva ehdotus korottaisi Vakuutusvalvontaviraston valvottavilta perittävää valvontamaksua vuositasolla noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Valtio osallistuu yrittäjien eläkelain (468/1969) aiheuttamiin kustannuksiin siltä osin kuin muut tulot eivät riitä. Vakuutuslaitoksilta perittävän tarkastusmaksun korotus vaikuttaa siten valtion osuutta korottavasti. Myös Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta perittävän valvontamaksun korotus lisäisi valtion kustannuksia. Vaikutus on kuitenkin häviävän pieni.

3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Vakuutusvalvontavirastoon ehdotetaan siirrettäväksi 13 virkaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöön jäisi vakuutusosaston työttömyysturvayksikön viroista neljä. Vakuutusvalvontaa tukevan koulutuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten Vakuutusvalvontaviraston arvioidaan tarvitsevan kaksi uutta virkaa.

Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviä ehdotetaan lisättäväksi siten, että rahasto vastaisi ansioturvan rahoitukseen liittyvien tehtävien hoitamisesta myös maksujen perintäjärjestelmän ja työttömyyskassojen rahoituksen teknisen hoitamisen osalta. Ansioturvan rahoitukseen liittyvien tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää rahastossa 2―3 henkilötyövuotta vastaavaa resurssilisäystä.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu työministeriötä, Vakuutusvalvontavirastoa, työttömyysvakuutusrahastoa, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö r.y:tä sekä työmarkkinain keskusjärjestöjen edustajia.

Vakuutusvalvontaviraston tehtäväkentän laajentamisesta vakuutusalan tieteellisen tutkimuksen edistämiseen on lisäksi pyydetty kirjalliset lausunnot Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolta, Suomen Vakuutusmeklariliitto ry:ltä, Svenska Försäkringsföreningarnas Förbundilta, Vakuutusyhdistysten Keskusliitto ry:ltä, Työeläkelaitosten Liitto TELA:lta, Vakuutuskassojen yhdistykseltä ja Eläkesäätiöyhdistys-ESY:ltä. Lausunnoissa esitetyt näkemykset ja kommentit on hallituksen esityksessä otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esityksessä ehdotetaan muun muassa työttömyysturvalakia ja työttömyyskassalakia muutettavaksi siten, että työttömyysvakuutuksen valvontaa ja eräitä työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteisiä tehtäviä siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Ehdotukset edellyttävät myös muutoksia sanottujen lakien tietojen saamista, luovuttamista ja salassapitoa koskeviin säännöksiin. Hallitus tulee tältä osin erikseen myöhemmin syysistuntokaudella antamaan esityksen, jolla kaikkia työttömyysetuuksia koskevia lakeja muutetaan siten, että niiden tietojen saamista, luovuttamista ja salassapitoa koskevat säännökset vastaavat henkilötietolain (523/1999) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännöksiä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Työttömyysturvalaki

29 a §. Etuudensaajarekisteri. Työttömyyskassojen myöntämien etuuksien maksatus hoidetaan yksityisten yritysten ylläpitämissä maksatusjärjestelmissä, joita on tällä hetkellä kolme. Työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteiseksi keskusrekisteriksi vuonna 1999 perustettu etuudensaajarekisteri, johon maksatusjärjestelmät ja työttömyyskassat toimittavat tiedot kattavasti työttömyysetuuksien maksatuksesta, ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Etuudensaajarekisteriä käytetään toisaalta työttömyysturvan toimeenpanon valvonnassa ja työttömyyskassojen valvonnassa ja toisaalta työttömyysetuuksien tilastointiin ja seurantaan liittyvissä tehtävissä. Olennainen merkitys etuudensaajarekisterillä on myös työttömyysturvan väärinkäytöksien torjumiseksi ja paljastamiseksi tehtävien rekisterivertailujen suorittamisessa. Etuudensaajarekisteriin liittyvät tehtävät ovat siten keskeisiltä osin niitä valvontatehtäviä, jotka ehdotetaan siirrettäväksi Vakuutusvalvontavirastoon.

33 §. Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansaneläkelaitoksen välinen tehtäväjako. Ehdotuksen mukaan ministeriöllä säilyisi edelleen tehtävänä antaa työttömyyskassoille yleiset soveltamisohjeet ja menettelyä koskevat määräykset yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi. Kansaneläkelaitos puolestaan antaa omat ohjeensa toimistoilleen. Ohjeita ja määräyksiä on valmistelevasti käsitelty työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan asettamassa työjaostossa, jossa sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön lisäksi ovat olleet edustettuina työmarkkinain keskusjärjestöt, jotka hallinnoivat työttömyysvakuutuksen ansio-osan rahoituksesta huolehtivaa työttömyysvakuutusrahastoa. Ansioturvan ja perusturvan yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi työjaoston toimintaan on osallistunut myös kansaneläkelaitos. Tätä neuvottelumenettelyä ohjeita ja määräyksiä annettaessa on tarkoituksenmukaista jatkaa myös Vakuutusvalvontaviraston yhteyteen ehdotettavan uuden neuvottelukunnan puitteissa aikaisempia menettelytapoja noudattaen. Koska työttömyyskassojen ohjaus ja valvonta olisi Vakuutusvalvontaviraston tehtävä, ehdotetaan, että myös ohjeiden ja määräysten valmistelu kuuluisi virastolle. Virastolla olisi tarkastustoiminnan ja muun muassa muutoksenhakuasteiden ratkaisujen seurannan kautta käytännössä parhaiten valmistelussa tarvittava tieto.

35 §. Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnat. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Siltä osin kuin kysymys on työttömyysturvan toimeenpanoon ja valvontaan liittyvistä asioista käsiteltäisiin ne 4. lakiehdotuksessa tarkoitetussa, Vakuutusvalvontavirastoon perustettavassa neuvottelukunnassa. Mainittu neuvottelukunta voisi lisäksi nyt lopetettavaksi ehdotettujen neuvottelukuntien tapaan tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja työttömyysturvan kehittämistä ja sen toteuttamista koskevista kysymyksistä toimeenpanon kannalta. Kansaneläkelaitoksessa olevasta neuvottelukunnasta ei enää säädettäisi lailla, vaan kansaneläkelaitos voisi itse päättää neuvottelukunnan asettamisesta.

43 §. Päätöksen poistaminen. Päätöksen poistamista koskeva valvontaviranomaisen esitysoikeus on tarkoituksenmukaista edelleen säilyttää työttömyysturvajärjestelmässä muun muassa yhtenäisen käytännön varmistamiseksi. Esitysoikeus siirrettäisiin ministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon.

1.2. Työttömyyskassalaki

2 §. Työttömyyskassan perustaminen. Uuden työttömyyskassan perustaminen on tähän asti ollut sidoksissa siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy työttömyyskassan säännöt. Laissa ei ole ollut toimilupaa koskevia erityisiä säännöksiä. Kun työttömyyskassojen sääntöjen hyväksyminen ehdotetaan siirrettäväksi vakuutusvalvontaviraston tehtäväksi, ehdotetaan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi säännös siitä, että toimiluvan uuden kassan perustamiseen myöntäisi sosiaali- ja terveysministeriö.

Työttömyyskassan säännöissä määrätään lähinnä kassan hallinnon järjestämisestä, työttömyyskassan jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvistä kysymyksistä sekä kassan taloudenhoitoon liittyvistä asioista. Työttömyyskassa voi säännöissä myös asettaa rajoituksia työttömyyskassan jäsenyydelle määrittelemällä sääntöihin ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää. Sen sijaan työttömyyskassan jäsenten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on perustuslain säännökset huomioon ottaen säädettävä työttömyysturva- tai työttömyyskassalaissa tai muussa kassan hoitamia etuuksia koskevassa erityislaissa. Käytännössä sääntöjen vahvistamiseen liittyviä asioita on kassojen yhtymisten tai sulautumisten ohella lähinnä silloin, kun kysymys on kassan hallinnon uudelleen järjestämisestä. Sääntöjen vahvistamisessa on edellä esitetyn perusteella keskeisenä laillisuusvalvontaa koskevat näkökohdat, minkä vuoksi vahvistaminen osana valvontatehtävää kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle.

10 §. Kassan ylimääräinen kokous. Työttömyyskassojen taloudellinen valvonta ehdotetaan siirrettäväksi ministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Tähän liittyen pykälään tehtäisiin tekninen muutos.

13 §. Kassan tilinpito. Työttömyyskassojen talouden valvonnassa on sosiaali- ja terveysministeriön antamilla ohjeilla ja määräyksillä ollut olennainen merkitys. Niillä sekä työttömyyskassojen lisätyillä tarkastuskäynneillä on pyritty yhdenmukaistamaan tilinpäätösasiakirjoista saatavaa tietoa muun muassa työttömyyskassojen tasoitusrahastojen riittävyyden seuraamista varten. Pykälässä ehdotetaan, että oikeus määräysten antamiseen siirrettäisiin Vakuutusvalvontavirastoon, johon myös muu työttömyyskassojen talouden valvonta siirtyisi.

14 §. Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälään tehtäisiin 13 §:ään ehdotetusta johtuva tekninen muutos.

19 §. Jäsenmaksut. Pykälässä ehdotetaan, että Vakuutusvalvontavirasto vahvistaisi työttömyyskassojen jäsenmaksut, kun ne voimassa olevan lain mukaan vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyysetuuksien rahoitusta koskevan lainsäädännön vuoden 1999 alusta tapahtuneen uudistamisen myötä kassojen omaa päätösvaltaa jäsenmaksujen suuruuden osalta lisättiin siten, kuin lakiehdotuksen 20 §:ää koskevissa perusteluissa kuvataan. Jäsenmaksujen vahvistaminen on tämän vuoksi lähinnä laillisuusvalvontaa ja ennen kaikkea keskeinen taloudellisen valvonnan väline. Voimassa olevan lain mukaisesti jäsenmaksut olisi myös jatkossa vahvistettava kassan esityksen pohjalta vuosittain siten, että niitä voidaan yhdessä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden kanssa pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen.

19 a §. Jäsenmaksujen tasaus. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahasto, jonka hallintoneuvosto pykälän 1 momentin mukaan päättää vuosittain jäsenmaksujen tasaukseen käytettävän määrän, päättäisi myös niistä perusteista, joiden mukaan tasaus maksetaan kassoille.

20 §. Tasoitusrahasto. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee voimassa olevan lain mukaan kunkin työttömyyskassan tasoitusrahastolle vähimmäistason prosenttiosuutena kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston tällä tavoin määritelty vähimmäistaso on kaikille työttömyyskassoille sama kassan koosta ja toimialasta riippumatta. Työttömyyskassan maksuvalmiuden turvaavana tasoitusrahaston vähimmäistasona on pidetty 50 prosenttia edellä mainituista menoista. Vähimmäistaso on määritelty vuosittain vahvistettaessa työttömyyskassan jäsenmaksua seuraavalle vuodelle. Vähimmäistason määrittelyssä on otettu tarvittaessa huomioon työttömyyskassan useamman vuoden menot siten, että taso on määritelty edellisen vuoden toteutuneen, kuluvan vuoden talousarvion toteutumisennusteen ja seuraavan vuoden talousarvion kassan omalla vastuulla olevien menojen keskiarvona. Työttömyyskassa voi vähimmäistason lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamaan enimmäismäärään. Tarkoituksenmukaisena, normaalit suhdannevaihtelut kattavana tasoitusrahaston enimmäismääränä on pidetty 400 prosenttia työttömyyskassan omalla vastuulla olevista kokonaismenoista. Tarkoituksena ei ole muuttaa nykykäytäntöä.

Pykälässä on edellä kuvatun mukaisesti säädetty erikseen tasoitusrahaston niistä rajoista, joiden sisällä tasoitusrahastoa voidaan käytännössä työttömyyskassan omilla päätöksillä kerätä tai purkaa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Säännöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei voi yksittäisen työttömyyskassan jäsenmaksua vahvistaessaan poiketa työttömyyskassan jäsenmaksuesityksestä, jos tasoitusrahaston voidaan arvioida kassan esittämällä jäsenmaksutasolla olevan edellä mainituin tavoin määriteltyjen vähimmäis- ja enimmäisrajan puitteissa. Kun jäsenmaksujen määrääminen ehdotetaan Vakuutusvalvontaviraston tehtäväksi, on tarkoituksenmukaista vastaavasti siirtää tasoitusrahaston vähimmäis- ja enimmäisrajoista päättäminen olennaisena osana kassojen taloudellista valvontatehtävää Vakuutusvalvontaviraston toimivaltaan kuuluvaksi.

21 §. Tukikassa. Pykälässä ehdotetaan, että Vakuutusvalvontavirasto vahvistaisi myös jäsenmaksujen suuruuteen vaikuttavan työttömyyskassojen tukikassalle suoritettavan osuuden. Viime vuosina tukikassaosuutta ei suotuisan suhdannekehityksen ja tukikassan varallisuusaseman vuoksi ole peritty lainkaan.

24 §. Oikeus osuuksiin. Pykälän 1 momentissa säädetään sekä valtionosuuden että työttömyysvakuutusrahaston osuuden saamisen edellytyksenä olevasta työttömyyskassan vähimmäisjäsenmäärästä, joka voimassa olevan lain mukaan on 8 000 jäsentä vuoden 1999 alusta lukien. Työttömyyskassan jäsenmäärän ollessa alle 8 000, alennetaan mainittuja rahoitusosuuksia suhteessa jäsenmäärään. Näitä säännöksiä ei ehdoteta muutettavaksi.

Pykälän 2 momenttiin sisältyy valtuutus hyväksyä erityisistä syistä työttömyyskassan täysiin rahoitusosuuksiin oikeutetuksi, vaikka vähimmäisjäsenmäärä ei täyttyisikään. Koska valtionosuuspäätökset tekee sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston valmistelusta ja koska vähimmäisjäsenmääriä koskevilla erivapauksilla on merkitystä myös Vakuutusvalvontaviraston toimivaltaan kuuluvissa työttömyyskassojen sulautumistilanteissa, ehdotetaan, että momentissa tarkoitetun erivapauden myöntäisi sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Vuonna 2000 tällainen erivapauspäätös on annettu molempien yrittäjäkassojen lisäksi kolmelle palkansaajan työttömyyskassalle.

25 §. Yrittäjäkassan rahoitus. Pykälään tehtäisiin taloudellisen valvonnan siirrosta johtuva tekninen muutos.

27 §. Osuuksien maksaminen. Työttömyyskassojen rahoitus ehdotetaan järjestettäväksi teknisesti uudelleen, kun rahoituksen hoitaminen työttömyysvakuutuksen toimeenpanoon kuuluvana tehtävänä siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tarkoituksena on, että työttömyysvakuutusrahasto, joka huolehtii ansioon suhteutettujen työttömyysetuuksien perusturvan ylittävän osan rahoituksesta rahastoon kerättävillä pakollisilla palkkaperusteisilla työttömyysvakuutusmaksuilla, vastaisi jatkossa myös työttömyyskassoille maksettavien osuuksien käytännön maksamisesta. Valtio puolestaan maksaisi työttömyyskassoille maksettavan perusturvaosuuden rahastolle.

Esityksessä ehdotetaan myös, että nykyinen mahdollisuus ennakkomenettelyn käyttämiseen työttömyyskassojen rahoituksessa vielä säilytettäisiin, mutta ennakkojen maksamisesta ja siihen liittyvästä seurannasta huolehtisi jatkossa ministeriön sijasta työttömyysvakuutusrahasto. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että työttömyyskassojen rahoituksessa nykyisestä järjestelmästä, jossa osuudet saadaan eri rahoituslähteistä ennakkoina, siirryttäisiin ajantasaiseen järjestelmään, jossa työttömyyskassa maksaessaan etuuksia saisi osuudet maksutapahtuman yhteydessä suoraan. Nyt ehdotettu muutos, jonka mukaan ennakot maksettaisiin yhdestä lähteestä eli työttömyysvakuutusrahastosta, edistäisi ajantasaisen järjestelmän käyttöön ottoa. Järjestelmän tarkemmasta toteuttamisesta ja aikataulusta työttömyysvakuutusrahasto tekisi ratkaisut yhdessä työttömyyskassajärjestelmän kanssa.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että lopullisista rahoitusosuuksista tekisi päätökset sosiaali- ja terveysministeriö. Koska rahoitusosuuksia koskevat päätökset perustuvat työttömyyskassojen esittämiin tilinpäätöstietoihin ja muuhun taloudellisen valvonnan piirissä olevan selvitykseen, ministeriö tekisi päätökset Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella säädettäisiin nykyiseen tapaan muun muassa siitä, mitä selvitystä työttömyyskassan on esitettävä Vakuutusvalvontavirastolle lopullisia rahoitusosuuksia hakiessaan. Sosiaali- ja terveysministeriön päätösten jälkeen työttömyysvakuutusrahasto huolehtisi, kuten edellä on todettu, rahoitusosuuksien maksamisesta työttömyyskassoille.

Valtion perusturvaosuuden maksamisessa työttömyysvakuutusrahastolle noudatettaisiin jatkossakin ennakkomenettelyä, josta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Menettely vastaisi pääpiirteiltään kansaneläkelaitoksen rahoituksessa noudatettavaa menettelyä.

37 §. Työttömyyskassarekisteri. Vakuutusvalvontavirastoon ehdotetaan siirrettäväksi joitakin työttömyysvakuutusjärjestelmän yhteisiä tehtäviä. Kun virasto vahvistaa työttömyyskassojen säännöt ja niiden muutokset, jotka lain mukaan on merkittävä työttömyyskassarekisteriin, on tarkoituksenmukaista siirtää myös rekisteriä ja sen ylläpitoa koskevat tehtävät oikeusvaikutuksineen sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon.

Tämän mukaisesti ehdotetaan vastaavat muutokset tehtäväksi myös lakiehdotuksen 38, 39 ja 41 §:iin.

42 §. Sitoumusten täyttämättä jättäminen. 43 §. Selvitystilaan asettaminen ja purkaminen. 50 §. Selvitystilan päättyminen. 52 §.Kassan konkurssi. Taloudellista valvontaa koskevien säännöksien asiallinen sisältö säilyisi ehdotuksen mukaan ennallaan ja pykäliin tehtäisiin vain tehtävien siirrosta Vakuutusvalvontavirastoon johtuvat muutokset.

53 §. Kassan sulautuminen. 55 §. Lupa sulautumiseen. 56 §. Sulautumisen rekisteröinti. Myös sulautumista koskevat säännökset ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan muilta osin, mutta toimivaltaisena viranomaisena olisi Vakuutusvalvontavirasto.

58 §. Valvontaviranomainen ja sen oikeudet. 59 §. Valvonta ja epäkohtien korjaaminen. Pykäliin ehdotetaan tässä yhteydessä tehtäväksi vain valvontaviranomaisen määrittelyä koskevat muutokset eikä laissa ainakaan tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä tarkastustoiminnan eri osa-alueita tai muuttaa viranomaisen oikeuksia koskevaa 58 §:n 2 momenttia tai viranomaisen käytössä olevia keinoja koskevaa 59 §:ää. Käytännössä työttömyyskassojen valvonnassa noudatettaisiin siten pitkälti tähänastisessa valvonnassa sovellettuja menettelytapoja, jolloin säännönmukaisten kassatarkastusten ja taloudellisen valvonnan ohella pyrittäisiin tarkastustoimintaa ja toimeenpanon ohjausta suuntaamaan sellaisiin asiakokonaisuuksiin, joilla on merkitystä hyvän hallinnon toteuttamisessa sekä jäsenten oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Taloudellisessa valvonnassa kohteena on työttömyyskassojen kyky suoriutua sitoumuksistaan eli lakisääteisten etuuksien rahoituksesta, minkä lisäksi on varmistuttava työttömyyskassojen itsenäisestä asemasta ja siitä, että työttömyyskassojen varoja käytetään vain laissa säädettyyn tarkoitukseen. Vakuutusvalvontaviraston tarkastustoiminnan kokemusten perusteella on erikseen harkittava, tarvitaanko valvontaviranomaisen tehtävien, oikeuksien tai keinojen määrittelyyn muutoksia tai täsmennyksiä, jotta työttömyyskassojen valvonta vastaisi sille asetettavia tavoitteita ja olisi myös paremmin yhteen sovitettavissa muuhun sosiaaliturvan valvontaan ja vakuutusvalvontaan.

1.3. Laki koulutus- ja erorahastosta

2 §. Toimeenpanoelimet. Koulutus- ja erorahaston valvonta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Sitä vastoin rahaston sääntöjen vahvistaminen sekä ylintä päätösvaltaa käyttävän rahaston hallintoneuvoston nimittäminen jäisi edelleen sosiaali- ja terveysministeriön toimivaltaan.

1.4. Laki Vakuutusvalvontavirastosta

2 §. Lain 2 §:ssä olevaan luetteloon Vakuutusvalvontaviraston valvottavista organisaatioista lisättäisiin uusi työttömyyskassoja, työttömyysvakuutusrahastoa ja koulutus- ja erorahastoa koskeva 17 b kohta.

3 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a kohta, jonka mukaan Vakuutusvalvontaviraston olisi toimittava yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa vakuutusalan, erityisesti vakuutusmatematiikan, tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi ja harjoittaa tätä tutkimusta.

Vakuutusalan nopeat ympäristömuutokset ja sijoitustoiminnan jatkuva kehittyminen edellyttävät paitsi sisäisen ja ulkoisen valvonnan kehittämistä myös toiminnan harjoittajilta riittävän korkeatasoista osaamista. Vakuutusmatematiikan ja muiden kvantitatiivisten menetelmien merkitys vakuutusyritysten vakavaraisuuden analysoinnissa ja vaatimusten asettamisessa on käynyt entistä tärkeämmäksi ja niiden käyttötarve on entistä laajempi.

Jotta alalla voitaisiin varmistaa vakuutustoiminnan riskienhallinta ja optimoida toiminnan laatu, tulisi sekä vakuutusyrityksissä että myös toiminnan valvonnassa olla jatkuvasti korkeatasoista ja koulutettua henkilöstöä, jolla on käytössään uusin tutkimustieto ja ajantasaiset riskienhallintajärjestelmät.

Vakuutusalan riskienhallinta tieteellisenä tutkimusalana vaatii syvällistä erikoistumista, mistä syystä korkeakoulujen mahdollisuudet tehdä vakuutusalan erityiskysymyksiin liittyvää tutkimusta ovat olleet rajalliset. Alan tutkimusta ovatkin Suomessa harjoittaneet lähinnä vakuutusalan asiantuntijat sivutoimisesti korkeakoululaitoksen ulkopuolella.

Vakuutusvalvontaviraston on tarkoitus harjoittaa vakuutusalan tutkimusta edistävää toimintaa läheisessä yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa. Valvontaa palvelevan koulutuksen ja tutkimuksen terävöittäminen erityisesti matemaattisten menetelmien kehittämiseksi vakuutus- ja sijoitusriskien hallinnassa vähentää myös osaltaan perinteisen valvonnan tarvetta ja tehostaa näin tarkastustoimintaa.

Virastossa harjoitettava tutkimustoiminta on tarkoitus järjestää kevyellä organisaatiolla siten, että virastoon perustetaan tarkoitusta varten kaksi virkaa, yksi professoritason virka sekä yksi assistenttitason virka. Tutkimustoiminnasta arvioidaan aiheutuvan vuosittain kustannuksia noin 1,5 miljoonaa markkaa.

4 a §. Lakiin lisättäisiin uusi 4 a §, jossa säädetään Vakuutusvalvontavirastoon työttömyysetuuksien valvonnan ohjaamista varten perustettavasta neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnassa olisi puheenjohtajan lisäksi enintään 12 jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittäisi sosiaali- ja terveysministeriö kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Jäsenistä yksi edustaisi työministeriötä ja yksi kansaneläkelaitosta. Vähintään viiden jäsenen nimitys tehtäisiin keskeisten työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta. Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja kuuluisi lisäksi neuvottelukuntaan.

Neuvottelukunnan tehtävänä olisi viraston apuna kehittää ja ohjata työttömyysetuuksien toimeenpanon valvontaa. Neuvottelukunta voisi myös tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja työttömyysetuuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä toimeenpanon kannalta. Neuvottelukunnan tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

1.5. Laki vakuutustarkastuksen kustantamisesta

1 §. Pykälän 1 momentin nykyisen sanamuodon mukaan Vakuutusvalvontaviraston kantamilla valvonta- ja toimenpidemaksuilla katetaan valvonnasta aiheutuvat kustannukset ja välttämättömät investointimenot. Ehdotuksen mukaan Vakuutusvalvontaviraston tehtäväksi tulisi myös vakuutusalan tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen ja tutkimuksen harjoittaminen. Koska tästä toiminnasta aiheutuvat kulut eivät suoranaisesti johdu valvonnasta, momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös koulutus- ja tutkimuskulut voitaisiin kattaa valvonta- ja toimenpidemaksuilla.

Sana "kustannukset" ehdotetaan korvattavaksi sanalla "menot". Kustannuslaskennan mukaisilla kustannuksilla ja talousarviosäädösten mukaisilla menoilla on käsitteellisesti eri merkitys. Koska Vakuutusvalvontavirastolla on käytettävissä tuloja vain valvonta- ja toimenpidemaksuista eikä sen rahoittamiseen osoiteta valtion talousarviossa määrärahaa, on toiminnasta aiheutuneet menot, toimintamenot, jotka sisältävät myös investointimenot, katettava kuluvana vuonna. Kun investointimenot katetaan kokonaisuudessaan hankintavuonna ei poistoja ja korkoja ole perusteltua ottaa huomioon valvontamaksua koskevassa laskelmassa. Lomapalkat otetaan huomioon maksuperusteisesti.

Koska viraston toiminnasta ei voi syntyä talousarviokirjanpidossa yli- tai alijäämää, toimintavuoden aikana mahdollisesti syntynyt valvontamaksujen ylijäämä hyvitetään seuraavan vuoden valvontamaksuissa ja vastaavasti mahdollinen alijäämä lisätään seuraavan vuoden valvontamaksuun.

Pykälän 3 momentin nykyisen sanamuodon mukaan valvottavien hakemusten perusteella annettavista päätöksistä sekä rekisteriotteista ja todistuksista perittävät maksut samoin kuin muut valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti perittävät maksut otetaan huomioon valvontamaksua määrättäessä. Viraston maksullisista päätöksistä ja muista suoritteista säädetään tarkemmin Vakuutusvalvontaviraston maksullisista suoritteista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (1212/1999).

Vakuutusvalvontavirasto tuottaa valvottavien lisäksi myös muille tilaukseen perustuvia suoritteita. Näitä ovat esimerkiksi luvat, todistukset ja rekisteriotteet, lausunnot, konsultointi- ja asiantuntijatyö, tutkimukset, selvitykset ja tietopaketit, julkaisut, tietotuotteet, valokopiot ja muut jäljenteet. Sen vuoksi momentissa ehdotetaan todettavaksi, että hakemusten perusteella annettavista päätöksistä ja muista tilaukseen perustuvista suoritteista peritään maksu valtion maksuperustelain mukaisesti. Näiden maksujen ottaminen huomioon valvottavaryhmien valvontamaksua määrättäessä todettaisiin 1 b §:n uudessa 2 momentissa.

1 a §. Ehdotuksen mukaan työttömyyskassojen, työttömyysvakuutusrahaston sekä koulutus- ja erorahaston valvonta siirtyy Vakuutusvalvontavirastolle. Näiden kassojen ja rahastojen valvonnasta aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa niiltä perittävillä valvontamaksuilla. Koska työttömyyskassat, työttömyysvakuutusrahasto sekä koulutus- ja erorahasto toiminnallisesti eroavat Vakuutusvalvontaviraston muista valvottavista, ehdotetaan, että työttömyyskassat muodostavat oman ryhmänsä ja työttömyysvakuutusrahasto ja koulutus- ja erorahasto oman ryhmänsä valvontamaksua määrättäessä. Asiasta on tarkoitus säätää 1a §:n 1 momentin uudessa 9 a ja 9 b kohdassa.

1 b §. Pykälä ehdotetaan kirjoitettavaksi uudelleen siten, että siinä nykyistä selkeämmin ja täsmällisemmin ilmenisivät valvontamaksun määräytymisperusteet.

Pykälän 1 momentin mukaan valvontamaksut määräytyisivät Vakuutusvalvontaviraston kustannuslaskennan perusteella. Yhteiset ja yleiskustannukset on tarkoitus kohdentaa valvottavaryhmille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Välittömät henkilökustannukset kohdennettaisiin käytetyn työajan mukaisesti ja muut kustannukset käytön mukaisesti. Välilliset kustannukset kohdennettaisiin henkilötyövuosien ja valvottavaryhmien tilinpäätöstietojen perusteella.

Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että valtion maksuperustelain nojalla perityt maksut otettaisiin huomioon valvontamaksua määrättäessä valvontaryhmittäin vähennyksenä.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan siirrettäväksi nykyisen 1 momentin säännös, jonka mukaan kiinteä perusmaksu määritellään ryhmittäin. Lisäksi momentissa määriteltäisiin suhteellisen maksun määräytymisperuste nykyisen 2 momentin tapaan. Momentti vastaa sisällöltään nykyistä 2 momenttia sillä lisäyksellä, että siinä määriteltäisiin myös työttömyyskassojen sekä työttömyysvakuutusrahaston ja koulutus- ja erorahaston suhteellisen maksun määräytymisperuste.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassojen suhteellisen maksun perusteena käytettäisiin nykyisen käytännön mukaisesti työttömyyskassan jäsenmaksutuloa. Työttömyysvakuutusrahastolle sekä koulutus- ja erorahastolle on tarkoitus määrätä vain kiinteä perusmaksu.

Pykälän 4 momentti vastaa sisällöltään nykyistä 3 momenttia.

2 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska työttömyyskassojen valvonta siirtyisi Vakuutusvalvontavirastolle ja työttömyyskassojen valvontamaksun määräämisessä noudatettaisiin samaa menettelyä kuin muidenkin valvottavien maksun määräämisessä.

1.6. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

10 §. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät. Pykälään lisättäisiin viittaussäännös työttömyyskassalakiin. Työttömyyskassalain 27 §:ää ehdotetaan 2. lakiehdotuksessa muutettavaksi siten, että työttömyyskassojen rahoituksen tekninen järjestäminen olisi työttömyysvakuutusrahaston vastuulla.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että työttömyysvakuutusrahasto työttömyysvakuutusmaksujen saajana vastaisi jatkossa lain 7. luvussa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksujen perintäjärjestelmän kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Perintäjärjestelmää ja sen ohjausta tulisi edelleen kehittää siten, että soveltamiskäytännön yhdenmukaisuus voidaan varmistaa. Maksujen perintäjärjestelmän valvonta tulisi olla järjestetty siten, että rahasto voi varmistua maksun asianmukaisesta perinnästä ja käytöstä kaikilta osin sekä saada järjestelmän kehittämisessä tarvittavaa informaatiota. Tämä edellyttää suunnitelmallista valvontaa, jossa työttömyysvakuutusmaksujen perintäketjulle on määritelty peruskontrollit ja tarkkailutavoitteet. Perintäjärjestelmän ja sen valvonnan kehittämisessä on tärkeätä kiinnittää myös huomiota maksujen laiminlyöntitilanteisiin ja siten osaltaan torjua harmaata taloutta.

11§. Työttömyysvakuutusrahaston valvonta. Työttömyysvakuutusrahaston taloudellinen valvonta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Työttömyyskassalain 27 §:ään ehdotettavan, työttömyyskassojen rahoituksen teknistä järjestämistä koskevan muutosehdotuksen johdosta myös työttömyyskassalain täytäntöönpanosta annettua asetusta (743/1984) on tarpeen muuttaa työttömyyskassojen rahoituksen menettelytapoja koskevilta osilta. Mainitulla asetuksella säädettäisiin tarkemmin myös valtionosuuden ja sen ennakon maksamisesta työttömyysvakuutusrahastolle.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin Vakuutusvalvontavirastoon perustettavan neuvottelukunnan tehtävistä.

3. Voimaantulo

Työttömyyskassojen valvonnan siirtoon liittyvät säännökset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työttömyyskassojen valvontamaksu vuodelle 2001 määrättäisiin vielä vanhojen säännösten mukaisesti. Ennen lakien voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen ehdotettujen valvonta- ja muiden työttömyysvakuutusjärjestelmän toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtämiseksi sosiaali- ja terveysministeriöltä. Muilta osin lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan niin pian kuin ne on hyväksytty ja vahvistettu, jotta muiden valvottavien kuin työttömyyskassojen valvontamaksu vuodelle 2001 voitaisiin määrätä uusien säännösten perusteella.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 35 §, sekä

muutetaan 29 a §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentti ja 43 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 29 a §:n 1 momentti laissa 1175/1998, 33 §:n 1 momentti laissa 665/1993 ja 43 §:n 2 momentti laissa 330/1997 seuraavasti:


29 a §
Etuudensaajarekisteri

Etuudensaajarekisteri on Vakuutusvalvontaviraston pysyvä henkilörekisteri työttömyysturvan toimeenpanon valvontaan, työttömyysetuuksien tilastointiin sekä työttömyysetuuksia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi.



33 §
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansaneläkelaitoksen välinen tehtäväjako

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on antaa yleiset ohjeet työttömyysturvan osalta yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi perusturvassa ja ansioturvassa. Ministeriöllä on lisäksi oikeus antaa työttömyyskassoille yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi sitovat määräykset menettelystä tässä laissa tarkoitettuja etuuksia myönnettäessä, maksettaessa ja takaisin perittäessä. Ohjeet ja määräykset valmistelee Vakuutusvalvontavirasto.



43 §
Päätöksen poistaminen

Myös Vakuutusvalvontavirasto voi esittää mainitulla tavalla virheellisen työttömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan päätöksen poistamista vakuutusoikeudelle. Tehtyään edellä sanotun esityksen Vakuutusvalvontavirasto voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai määrätä sen maksettavaksi esityksensä mukaisena.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.



2.

Laki työttömyyskassalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/1984) 2 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentin 2 kohta, 13 §:n 3 momentti, 14 §, 19 §:n 1 momentti, 19 a §:n 2 momentti, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 momentti, 25, 27, 37 ja 38 §, 39 §:n 2 momentti, 41 §:n 1 ja 3 momentti, 42 ja 43 §, 50 §:n 2 momentti, 52 §, 53 §:n 1 momentti, 55 §:n 1―3 momentti, 56 §, 58 §:n 1 momentti ja 59 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 476/1993, 19 §:n 1 momentti, 19 a §:n 2 momentti, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n 2 momentti, 25 § ja 27 § laissa 556/1998, ja 21 §:n 1 momentti laissa 1318/1994, seuraavasti:


2 §
Työttömyyskassan perustaminen

Työttömyyskassa perustetaan kassan säännöt sisältävällä sopimuskirjalla, jonka vähintään kymmenen kassan jäseneksi aikovaa henkilöä allekirjoittaa. Toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö.



Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa työttömyyskassan säännöt.


10 §
Kassan ylimääräinen kokous

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä:

2) kun Vakuutusvalvontavirasto tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat; tai



13 §
Kassan tilinpito

Työttömyyskassan kirjanpidossa on sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) on säädetty, noudatettava Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä ja ohjeita.


14 §
Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuus

Hallituksen jäsen ja kassan vastuunalainen toimihenkilö ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he toimimalla vastoin lakia tai kassan sääntöjä tai Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksellisesti ovat aiheuttaneet. Jos vahinkoon syypäitä on useampia, he ovat vastuussa myös toistensa puolesta.


19 §
Jäsenmaksut

Jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä palkansaajakassassa yhdessä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden kanssa ja yrittäjäkassassa yhdessä valtionosuuden kanssa voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsenmaksut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto kassan tekemän esityksen pohjalta ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta.



19 a §
Jäsenmaksujen tasaus

Työttömyysvakuutusrahasto määrää ne perusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitettu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille.



20 §
Tasoitusrahasto

Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa tulee olla Vakuutusvalvontaviraston vahvistama vähimmäismäärä.


Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään Vakuutusvalvontaviraston vahvistamaan enimmäismäärään.



21 §
Tukikassa

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalta työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki palkansaajakassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman määrän jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 22 §:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22 §:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa.



24 §
Oikeus osuuksiin

Sosiaali- ja terveysministeriö voi Vakuutusvalvontaviraston esityksestä hyväksyä erityisistä syistä 1 momentissa mainitun jäsenmäärän estämättä työttömyyskassan täysiin osuuksiin oikeuttavaksi.


25 §
Yrittäjäkassan rahoitus

Valtionosuutena maksetaan Vakuutusvalvontaviraston hyväksymistä yrittäjäkassan työttömyysturvalain 16 a §:n nojalla maksamista päivärahoista ja ansiotuista työttömyysturvalain 22 §:n mukaista peruspäivärahaa ja 24 §:n mukaista lapsikorotusta vastaava määrä. Yrittäjäkassan työttömyysturvalain 16 §:n nojalla maksamien päivärahojen ja ansiotukien rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 ja 5 §:ssä säädetään ansiopäivärahojen ja ansiotukien rahoituksesta.


27 §
Osuuksien maksaminen

Valtionosuus, työttömyysvakuutusrahaston osuus ja hallintokuluihin kohdistuvat osuudet maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Päätökset osuuksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Rahoitusosuudet työttömyyskassoille maksaa työttömyysvakuutusrahasto, jolle valtio maksaa valtionosuuden hallintokuluosuuksineen.


Työttömyysvakuutusrahasto suorittaa työttömyyskassalle sen hakemuksesta valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion ja työttömyysvakuutusrahaston sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää. Valtion on suoritettava työttömyysvakuutusrahastolle ennakkoa työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuden ennakoihin siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.


Selvityksestä, joka työttömyyskassan tulee antaa hakiessaan ennakkoa työttömyysvakuutusrahastolta, sekä selvityksestä, joka on annettava valtionosuuden, työttömyysvakuutusrahaston osuuden ja hallintokuluihin kohdistuvan osuuden määräämistä varten, säädetään valtioneuvoston asetuksella.


37 §
Työttömyyskassarekisteri

Vakuutusvalvontavirasto pitää työttömyyskassarekisteriä.


38 §
Rekisteriin ilmoittaminen

Sen jälkeen, kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, työttömyyskassa on viipymättä ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitus työttömyyskassarekisteriin on tehtävä Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Tämän ilmoituksen allekirjoittaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.


39 §
Rekisteröiminen

Jos Vakuutusvalvontavirasto katsoo, ettei rekisteröimistä lain mukaan voida toimittaa, eikä rekisteröinnin estettä poisteta, on asiasta annettava perusteltu päätös. Päätöksen ohella on asiakirjat palautettava kassalle.



41 §
Muutosten rekisteröinti

Jos 40 §:ssä sanotuissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä tehtävä Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jos rekisteriin tehtävän muutoksen perusteena on Vakuutusvalvontaviraston vahvistama sääntöjen muutos, on Vakuutusvalvontaviraston viran puolesta merkittävä se rekisteriin ilman eri ilmoitusta.



Jos kassa asetetaan konkurssitilaan taikka sen velkojille haetaan julkinen haaste, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä tieto julkisesta haasteesta Vakuutusvalvontavirastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Konkurssista tehdyt merkinnät on poistettava, jos konkurssi on rauennut.


42 §
Sitoumusten täyttämättä jääminen

Jos on syytä otaksua työttömyyskassan joutuneen sellaiseen tilaan, ettei se kykene täyttämään sitoumuksiaan, kassan hallituksen tulee laatia viipymättä tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Tilintarkastajien tulee viipymättä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomus. Jos tilintarkastus osoittaa kassan joutuneen edellä mainittuun tilaan, on hallituksen viipymättä kutsuttava kassan kokous koolle ja ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle. Jollei hallitus toimita kutsua kassan kokoukseen tai ilmoita asiaa Vakuutusvalvontavirastolle, ovat laiminlyöntiin syyllistyneet hallituksen jäsenet vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka viivytyksen johdosta on syntynyt.


Jollei kassan hallitus ole laatinut 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, vaikka on syytä otaksua, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee Vakuutusvalvontaviraston määrätä hallitus viipymättä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Jollei hallitus noudata kehotusta, on Vakuutusvalvontaviraston teetettävä tilinpäätös ja toimintakertomus ja muutoinkin meneteltävä niin kuin hallituksen olisi ollut meneteltävä. Hallituksen jäsenet ovat vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka on syntynyt sen johdosta, ettei Vakuutusvalvontaviraston kehotusta noudatettu.


43 §
Selvitystilaan asettaminen ja purkaminen

Kun kassan kokouksessa tehdään päätös kassan selvitystilaan asettamisesta sen johdosta, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies toimittamaan kassan selvitys. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä lisäksi yhden selvitysmiehen. Kullekin selvitysmiehelle on valittava varamies. Selvitysmiesten ja heidän varamiestensä tulee olla Suomen kansalaisia. Milloin erityistä syytä on, voidaan selvitysmiesten vaali siirtää kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen. Samalla on päätettävä jatkokokouksen ajasta ja paikasta. Jollei selvitysmiestä ole valittu, tulee Vakuutusvalvontaviraston kutsua kassan kokous toimittamaan vaali.


Jos työttömyyskassa puretaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella, suorittaa viimeksi valittu hallitus purkamisesta johtuvat toimet, jollei kassa ole valinnut yhtä tai useampaa selvitysmiestä toimittamaan kassan selvitystä. Päätös selvitystilaan asettamisesta ja selvitysmiesten vaalista on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle.


50 §
Selvitystilan päättyminen

Edellä 1 momentissa mainittu tilinpäätös ja toimintakertomus sekä sanotussa momentissa mainitun kassan kokouksen pöytäkirja on säilytettävä kymmenen vuoden ajan Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla.


52 §
Kassan konkurssi

Kun työttömyyskassa on joutunut konkurssitilaan, tuomioistuimen tulee siitä ja paikalletulopäivästä viipymättä tehdä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos Vakuutusvalvontavirasto tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi yksi valvontaviranomaisen ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Heistä on voimassa, mitä uskotuista miehistä ja toimitsijamiehistä on konkurssia koskevassa lainsäädännössä säädetty.


53 §
Kassan sulautuminen

Työttömyyskassa (sulautuva kassa) voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella tehdä sopimuksen sulautumisesta toiseen työttömyyskassaan (vastaanottava kassa) siten, että sulautuvan kassan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle kassalle.



55 §
Lupa sulautumiseen

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kassat ovat hyväksyneet sulautumista koskevan sopimuksen, niiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus sopimukseen ja vahvistus sulautumisen vaatimalle kassan sääntöjen muutokselle sekä, jos kysymys on 54 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta, uuden kassan säännöille.


Sulautumista koskevasta hakemuksesta on Vakuutusvalvontaviraston, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto sulautuvan kassan jäsenille säännöissä määrätyllä tavalla sekä kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.


Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jollei 1 momentissa tarkoitettu toimenpide loukkaa kassan jäsenten tai vaaranna saamamiesten etua.



56 §
Sulautumisen rekisteröinti

Kuukauden kuluessa siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa sulautumiseen ja 54 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden kassan säännöt, kassojen on tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.


58 §
Valvontaviranomainen ja sen oikeudet

Työttömyyskassojen valvontaviranomainen on Vakuutusvalvontavirasto.



59 §
Valvonta ja epäkohtien korjaaminen

Jos työttömyyskassaa ei hoideta työttömyysturvalain ja tämän lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja kassan sääntöjen mukaisesti tai jos kassan hoidossa on muutoin epäkohtia, jotka vaativat korjaamista, tulee Vakuutusvalvontaviraston kehottaa kassan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi ja määrätä kohtuullinen aika, jonka kuluessa toimenpiteet on suoritettava.


Jos kassan hallitus ei noudata 1 momentissa tarkoitettua kehotusta tai jos käy ilmeiseksi, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee Vakuutusvalvontaviraston kehottaa kassan hallitusta viipymättä esittämään asia kassan kokoukselle.


Jos kassa ei ryhdy toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi, Vakuutusvalvontavirasto voi edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa toistaiseksi evätä kassalta valtionosuuden.


Jos Vakuutusvalvontavirasto on evännyt työttömyyskassalta valtionosuuden, koskee sanottu kielto myös työttömyysvakuutusrahaston tukimaksua.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.



3.

Laki koulutus- ja erorahastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan koulutus- ja erorahastosta 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetun lain (537/1990) 2 §:n 2 momentti seuraavasti:


2 §
Toimeenpanoelimet

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa koulutus- ja erorahaston säännöt ja nimittää sen ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen jäsenet työnantajain ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Koulutus- ja erorahaston toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.



4.

Laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Vakuutusvalvontavirastosta 29 päivänä tammikuuta 1999 annetun lain (78/1999) 2 §:n 17 a kohta, sellaisena kuin se on laissa 534/2000, sekä

lisätään 2 §:ään , sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 534/2000, uusi 17 b kohta, 3 §:n 1 momenttiin uusi 4 a kohta ja lakiin uusi 4 a § seuraavasti:


2 §

Valvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

17 a) valtion eläkerahastoa ja kunnallista eläkelaitosta;

17 b) työttömyyskassoja, työttömyysvakuutusrahastoa ja koulutus- ja erorahastoa; sekä



3 §

Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on:

4 a) toimia yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa vakuutusalan, erityisesti vakuutusmatematiikan, tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi ja harjoittaa tätä tutkimusta.



4 a §

Työttömyysetuuksien valvonnan ohjaamiseksi Vakuutusvalvontavirastossa on neuvottelukunta, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja enintään 12 muuta jäsentä. Jäsenillä on henkilökohtaiset varamiehet. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää jäsenistä sosiaali- ja terveysministeriö.


Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää neuvottelukunnan jäsenet ja heille varajäsenet enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Vähintään viiden jäsenen nimitys tapahtuu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta. Yksi jäsenistä nimitetään työministeriön ja yksi kansaneläkelaitoksen ehdotuksesta. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.

Lain 3 §:n 1 momentin 4 a kohta tulee kuitenkin voimaan päivänä kuuta 2000.



5.

Laki vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan vakuutustarkastuksen kustantamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1944 annetun lain (479/1944) 2 a §, sellaisena kuin se on laissa 1014/1999,

muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 1 a §:n 1 momentin 9 kohta ja 1 b §, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 1014/1999, sekä

lisätään lain 1 a §:ään uusi 9 a ja 9 b kohta seuraavasti:


1 §

Vakuutusvalvontaviraston toiminnasta aiheutuvat menot katetaan valvonta- ja toimenpidemaksuilla.



Hakemusten perusteella annettavista päätöksistä ja muista tilaukseen perustuvista suoritteista peritään maksu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti.


1 a §

Valvontamaksu määrätään ryhmittäin siten, että oman ryhmänsä muodostavat:

9) vakuutuksenvälittäjistä annetussa laissa (251/1993) tarkoitetut vakuutuksenvälittäjät;

9 a) työttömyyskassoista annetussa laissa (603/1984) tarkoitetut työttömyyskassat;

9 b) työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto ja koulutus- ja erorahastosta annetussa laissa (537/1990) tarkoitettu koulutus- ja erorahasto; ja



1 b §

Valvontamaksut määrätään Vakuutusvalvontaviraston kustannuslaskennan ja valvottavien laitosten maksuunpanovuotta edeltävän tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella.Valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla perityt maksut otetaan huomioon valvontamaksua määrättäessä valvottavaryhmittäin vähennyksenä.


Kiinteä perusmaksu määritellään ryhmittäin. Suhteellinen maksu määräytyy kussakin ryhmässä, lukuun ottamatta ryhmiä 9, 9 a ja 9 b, laitoksen maksuunpanovuotta edeltävältä tilikaudelta kirjaamien vakuutusmaksutulon, sijoitustoiminnan nettotuoton ja vakuutusteknisen vastuuvelan perusteella siten kuin asianomainen ministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä päättää. Ryhmässä 9 suhteellinen maksu määräytyy vakuutuksenvälittäjäyrityksessä työskentelevien vakuutuksenvälittäjien henkilöluvun mukaan. Ryhmässä 9 a suhteellinen maksu määräytyy jäsenmaksutulon mukaan.


Jos vakuutuskannan siirron tai siihen verrattavan poikkeuksellisen syyn seurauksena ei edellä mainittuja maksuperusteita jonkin laitoksen osalta voida käyttää suhteellista maksua määriteltäessä, voi asianomainen ministeriö vahvistaa laitokselle kyseisen vuoden maksun viraston esityksestä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.

Lain 1 §:n 1 ja 4 momentti sekä 1 b §:n 1, 2 ja 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan päivänä kuuta 2000.



6.

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 10 §:n 1 momentti ja 11 §, seuraavasti:


10 §
Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät

Työttömyysvakuutusrahasto vastaa 1 §:n mukaisten etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä työttömyyskassojen rahoituksen käytännön järjestämisessä säädetään työttömyyskassalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo maksujen perintämenettelyn toimeenpanoa, josta säädetään 7. luvussa.



11 §
Työttömyysvakuutusrahaston valvonta

Työttömyysvakuutusrahastolle tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämistä valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyysvakuutusrahaston talouden valvonta kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001.



Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.