Siirry esitykseen
HE 68/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle Eduskunnan kirjastoa koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Eduskunnan kirjastosta, jolla kumottaisiin vuonna 1984 annettu laki Eduskunnan kirjastosta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi neljää muuta lakia. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on Eduskunnan kirjaston siirtäminen osaksi eduskunnan kansliaa eduskunnan tieto- ja viestintätoiminnan uudelleen organisoimiseksi.
Eduskunnan puhemiesneuvosto tekee samaan asiakokonaisuuteen liittyvän, tämän hallituksen esityksen kanssa yhdessä käsiteltäväksi tarkoitetun ehdotuksen eduskunnan tieto- ja viestintätoiminnan järjestämiseksi eduskunnan kansliassa. Eduskunnan kansliassa on tarkoitus organisoida tieto- ja viestintätoiminnan hoitaminen uudelleen perustamalla nykyisen tiedotusyksikön tilalle tieto- ja viestintäyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia eduskunnan tiedotustoiminnasta, eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta ja kirjastopalveluista.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Eduskunnan kansliatoimikunta asetti 19 päivänä maaliskuuta 1998 työryhmän, jonka tehtävänä oli määritellä eduskunnan tiedotusstrategia ja tehdä siihen liittyvät ehdotukset. Eduskunnan tiedotusstrategiatyöryhmä ehdotti 16 päivänä huhtikuuta 1999 antamassaan muistiossa Eduskunnan kirjastolle merkittäviä eduskunnan tiedotustoimintaan liittyviä tehtäviä erityisesti kansalaistiedotuksessa, verkkoviestinnän kehittämisessä, julkaisutoiminnassa ja valokuvien arkistoinnissa (Eduskunnan tiedotusstrategiatyöryhmän muistio. Eduskunnan kanslian julkaisu 3/1999). Eduskunnan kansliatoimikunta on 17 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksynyt työryhmän ehdotuksen ohjeellisena eräitä tiedotustoiminnan organisointiin liittyviä ehdotuksia lukuun ottamatta.
Tiedotusstrategiatyöryhmän muistiossa todetaan, että tiedotusstrategian ja tiedotustoiminnan linjauksista päättää eduskunnan kanslian ylimpänä päättävänä elimenä eduskunnan kansliatoimikunta. Omalta osaltaan strategian toteutuksesta päättää puhemiesneuvosto. Tiedotusstrategian toteuttamista valvovat eduskunnan puhemies ja kanslian päällikkönä toimiva pääsihteeri, jolla on viime kädessä virkamiesvastuu tiedottamisesta.
Voimassa oleva laki Eduskunnan kirjastosta (983/1984) on annettu vuonna 1984. Lain 1 §:n mukaan Eduskunnan kirjasto on eduskunnan hoidon ja valvonnan alainen julkinen laitos. Kirjaston tehtävänä on lain 2 §:n mukaan palvella eduskuntaa, kansanedustajia ja eduskunnan virkamiehiä toimialaansa kuuluvin tavoin, hoitaa eduskunnan arkistoa sekä toimia oikeus- ja valtiotieteellisenä keskuskirjastona.
Eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 15 §:n mukaan eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä eduskunnan kirjaston hallituksen siten kuin siitä erikseen säädetään. Saman pykälän mukaan kirjaston hallitus antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen. Eduskunnan kirjastosta annetun lain 3 §:n mukaan kirjaston hallintoa hoitaa eduskunnan valitsema kirjaston hallitus, johon kuuluu viisi kansanedustajaa ja kolme eduskunnan ulkopuolista asiantuntijajäsentä. Tarkemmat säännökset kirjastosta sisältyvät Eduskunnan kirjaston ohjesääntöön (450/1985). Ohjesäännön 19 §:n 2 momentin mukaan kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja.
Eduskunnan kanslian ylin päättävä elin on eduskunnan valitsema eduskunnan kansliatoimikunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksen 72 ja 73 §:ssä. Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikunnan valvonnassa ja kanslian päällikkönä on eduskunnan pääsihteeri. Eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 15 §:n mukaan eduskunnan kansliassa muusta kuin henkilöstöhallintoon kuuluvasta tiedotustoiminnasta huolehtii tiedotusyksikkö.
Eduskunnan kirjaston ja eduskunnan kanslian päätöksentekolinjat ovat erilliset. Nykyinen hallinnollinen rakenne saattaa siten johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin eduskunnan tieto- ja viestintätoiminnassa. Kirjaston ja kanslian hallinnollinen erillisyys ei mahdollista niiden voimavarojen tehokasta hyväksikäyttöä eikä uudelleen suuntaamista eikä myöskään toiminnan järkevöittämistä eikä tiedotustoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä ja sen riittävää koordinointia. Päätösvallan ja päätöksenteon erillisyys on johtanut toimintojen päällekkäisyyksiin, erilaisiin ratkaisuihin ja toimenpiteisiin. Tiedotustoiminnan koordinointi ei kirjaston nykyisen hallinnollisen erillisaseman vuoksi ole tarkoituksenmukaisesti aikaansaatavissa.
Esityksen tavoitteena on muuttaa eduskunnan hallintorakennetta siten, ettei se ole este tieto- ja viestintätoiminnalle, ja siten luoda tarpeelliset edellytykset toiminnan tehokkaalle ja tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Eduskunnan kirjasto siirretään osaksi eduskunnan kansliaa.
Eduskunnassa on tietopalvelutoimintoja sekä eduskunnan kansliassa että Eduskunnan kirjastossa. Eduskunnan kansliassa tietopalvelutehtävistä huolehtii keskuskanslian tietopalvelu ja kirjastossa kirjaston tietopalvelu. Koska Eduskunnan kirjasto ehdotetaan siirrettäväksi eduskunnan kansliaan, on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista järjestää myös eduskunnan tietopalvelutoiminnot hallinnollisesti uudella tavalla.
Eduskuntaviestinnän tehokkaan järjestämisen ja kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisin hallinnollinen ratkaisu on koota eduskunnan tieto- ja viestintätoimintaan liittyvät tehtävät samaan yksikköön. Sen vuoksi ehdotetaan, että eduskunnan kansliaan nykyisen tiedotusyksikön tilalle muodostetaan osastojaon ulkopuolinen tieto- ja viestintäyksikkö. Tieto- ja viestintäyksikössä on kolme suhteellisen itsenäistä alayksikköä: Eduskunnan kirjasto, eduskuntatiedotus ja sisäinen tietopalvelu. Ehdotettu ratkaisu luo edellytykset eduskunnan tiedotusstrategiatyöryhmän ehdotusten toteutukselle. Samoin eduskunnan tiedotustoiminnan koordinointi, tarvittavan yhteistyön järjestäminen ja resurssien uudelleen suuntaaminen on tällä hallinnollisella rakenteella tehokkaasti järjestettävissä. Ratkaisu antaa lisäksi mahdollisuuden järjestää eduskunnan tietopalvelutoiminnot tehokkaalla tavalla. Tietopalvelutoimintojen päällekkäisyydet voidaan purkaa ja toiminnan koordinointi on helposti järjestettävissä. Ratkaisu luo myös edellytyksiä suunnata resursseja tietopalvelujen kehittämiseen.
Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä olisi huolehtia eduskuntaviestinnästä eli eduskunnan tiedotustoiminnasta, eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta sekä kirjastopalveluista. Tieto- ja viestintäyksikön alayksiköistä eduskuntatiedotuksen tehtävänä olisi edelleen vastata eduskunnan tiedotustoiminnasta ja sen kehittämisestä. Eduskuntatiedotuksen tulisi lisäksi yhteensovittaa eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotusta sekä antaa siinä tarvittavaa asiantuntijatukea. Eduskunnan kirjasto osallistuisi tiedotustoimintaan ja sen kehittämiseen erityisesti kansalaistiedotuksessa, verkkoviestinnän kehittämisessä, julkaisutoiminnassa ja valokuvien arkistoinnissa.
Sisäinen tietopalvelu vastaisi kansanedustajien ja muiden eduskunnassa työskentelevien tietopalveluista ja niiden kehittämisestä. Eduskunnan kirjasto hoitaisi sisäisestä tietopalvelutoiminnasta eduskuntatyössä tarvittavan kirjallisuuden ja muun tietoaineiston kokoelman hankinnan ja ylläpidon sekä lainauksen kokoelmasta ja eduskunnan arkistoon liittyvän tietopalvelun. Eduskunnan kirjasto hoitaisi edelleen eduskuntatietoon, oikeudelliseen ja yhteiskuntatietoon sekä Euroopan unionia koskevaan tietoon (EU-tietoon) liittyvän tietopalvelun eduskunnan ulkopuolisille asiakkaille. Eduskunnan arkisto toimisi vastaisuudessakin osana kirjastoa.
Eduskunnan kirjasto, tiedotusyksikkö ja keskuskanslian tietopalvelu ehdotetaan siirrettäviksi uuteen yksikköön nykymuodossaan. Toimintayksikköjen henkilökunta jatkaisi nykyisissä tehtävissään, ja henkilökunnan virkasuhteiden ehdot pysyisivät siirron yhteydessä ennallaan. Alayksiköiden päällikköinä toimisivat vastaavien yksiköiden nykyiset päälliköt. Ylikirjastonhoitajasta tulisi Eduskunnan kirjaston johtaja, keskuskanslian tietopalvelun toimistopäälliköstä sisäisen tietopalvelun tietopalvelupäällikkö ja tiedotusyksikön tiedotuspäälliköstä eduskuntatiedotuksen tiedotuspäällikkö. Kansliatoimikunta määräisi jonkun alayksiköiden päälliköistä toimimaan koko yksikön päällikkönä oman toimensa ohella.
Eduskunnan kirjaston hallitus toimisi edelleen kirjaston asiantuntijaelimenä. Hallituksen kokoonpano ehdotetaan säilytettäväksi entisenä kuitenkin sillä lisäyksellä, että henkilökunnan edustajasta tulisi hallituksen täysivaltainen jäsen. Hallitus käsittelisi kirjaston toimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Myös kirjaston kertomuksen antaminen kuuluisi hallituksen tehtäviin. Hallinnollisen päätösvallan suhteen kirjasto siirtyisi eduskunnan kanslian osana kansliatoimikunnan alaiseksi.
Ehdotusten toteuttaminen edellyttää Eduskunnan kirjastoa koskevien säädösten uudistamista. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Eduskunnan kirjastosta, joka kumoaisi voimassa olevan kirjastoa koskevan lain. Lakiin sisältyisivät säännökset eduskunnan kanslian osana toimivan Eduskunnan kirjaston tehtävistä, kirjaston hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta sekä kirjaston hallituksen tehtävistä.
Koska Eduskunnan kirjasto ehdotetaan siirrettäväksi osaksi eduskunnan kansliaa, kirjastoa koskeva maininta ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi neljästä laista.
Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on eduskunnan tieto- ja viestintätoiminnan uudelleen organisointi. Uuteen tieto- ja viestintäyksikköön siirrettävien nykyisten toimintayksikköjen henkilökunta siirtyy uuteen yksikköön nykyisin tehtävin. Myös henkilökunnan virkasuhteiden ehdot pysyisivät siirron yhteydessä ennallaan. Esityksellä ei siten ole välittömiä henkilöstövaikutuksia.
Hallituksen esitys perustuu Eduskunnan kirjasto ja kanslia -työryhmässä tehtyyn valmistelutyöhön (Eduskunnan kanslian julkaisu 7/1999). Eduskuntaryhmät ja eduskunnan virkamiesyhdistykset ovat antaneet lausuntonsa työryhmän ehdotuksista kansliatoimikunnalle. Enemmistö lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdotuksia; erityisen tieto- ja vientintäjohtajan viran perustamista ei kuitenkaan eduskuntaryhmien lausunnoissa pidetty tarpeellisena. Kansliatoimikunta ja puhemiesneuvosto ovat käsitelleet asian. Puhemiesneuvosto on kirjeellään 21 päivältä maaliskuuta 2000 lähettänyt luonnoksen hallituksen esitykseksi valtioneuvostolle ehdottaen ryhtymistä toimenpiteisiin hallituksen esityksen antamiseksi.
Esitys on viimeistelty oikeusministeriössä.
Eduskunnan puhemiesneuvosto on eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n ja valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 25 §:n nojalla tehnyt samanaikaisesti tämän esityksen antamisen kanssa eduskunnalle ne säädösehdotukset, jotka ovat tarpeen eduskunnan tieto- ja viestintätoiminnan hoidon järjestämiseksi eduskunnan kanslian sisällä. Puhemiesneuvoston ehdotus koskee eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1373/1994), eduskunnan kanslian ohjesäännön ja eduskunnan tilisäännön (460/1988) muuttamista sekä uuden Eduskunnan kirjaston ohjesäännön hyväksymistä. Nämä ehdotukset on asian luonteen vuoksi käsiteltävä yhdessä tämän esityksen kanssa.
1 §. Pykälässä säädetään Eduskunnan kirjaston tehtävistä. Säännökset korvaavat nykyisen Eduskunnan kirjastosta annetun lain 2 §:n säännökset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että kirjasto olisi osa eduskunnan kansliaa ja että kirjaston tehtävänä olisi nykyisessä kirjastoa koskevassa laissa mainittujen tehtävien lisäksi toimia eduskuntatiedon keskuskirjastona. Eduskuntatiedon keskuskirjastona kirjasto tarjoaisi tietoa eduskunnassa käsiteltävistä asioista ja eduskunnan toiminnasta.
2 §. Pykälässä on säännökset Eduskunnan kirjaston hallituksen kokoonpanosta, valinnasta ja toimikaudesta.
Pykälän 1 momentissa on säännös hallituksen kokoonpanosta. Säännös vastaa pääosin nykyisen kirjastoa koskevan lain 3 §:n 1 momenttia. Kirjaston nykyisen ohjesäännön mukaan kirjaston hallituksessa on henkilökunnan edustaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että henkilökuntajäsenestä tulisi hallituksen varsinainen jäsen. Kirjaston hallituksen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä valitsemista varten kirjaston henkilökunta ilmoittaa eduskunnalle kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta. Kirjaston henkilökunnan ehdokkaiden valintatavan tulee olla sellainen, että kaikilla kirjaston henkilökuntaan kuuluvilla on mahdollisuus vaikuttaa valintaan.
Pykälän 2 momentti sisältää säännökset hallituksen asiantuntijajäsenten ja henkilökuntajäsenen ehdollepanosta.
Pykälän 3 momentti vastaa nykyisen kirjastoa koskevan lain 3 §:n 3 momentin säännöksiä. Koska hallituksen toimikausi ei noudata eduskunnan toimikautta, on hallituksen toimikaudesta säädettävä erikseen.
3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että kirjaston hallituksen tehtävänä olisi käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämiseen liittyvät keskeisimmät asiat sekä antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kirjaston toiminnasta. Kirjaston toiminnan ja kehittämisen kannalta keskeisimpien asioiden käsittely hallituksessa on tarkoituksenmukaista, koska hallitus edustaa kirjaston asiakasryhmiä, joiden mielipide ja näkökulma toimintojen kehittämisessä on olennaisen tärkeä.
4 §. Pykälän säännökset vastaavat nykyisen kirjastoa koskevan lain 9 §:n säännöksiä. Eduskunnan kirjaston oikeudesta saada painotuotteiden vapaakappaleita säädetään vapaakappalelain (420/1980) 9 §:ssä.
5 §. Pykälässä ehdotetaan, että tarkempia säännöksiä Eduskunnan kirjastosta annettaisiin eduskunnan kanslian ohjesäännössä ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännössä. Perustuslain 52 §:n 2 momentin mukaan eduskunta voi antaa ohjesääntöjä eduskunnan sisäistä hallintoa varten.
6 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Ehdotetulla lailla kumotaan nykyinen Eduskunnan kirjastosta 1984 annettu laki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
7 §. Eduskunnan kirjaston henkilöstö siirtyisi lain voimaan tullessa eduskunnan kanslian henkilöstöksi siten, että virkasuhteiden ehdot säilyisivät siirron yhteydessä ennallaan.
Lain voimaantulon jälkeen eduskunta täydentää kirjaston hallitusta valitsemalla siihen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä. Vaalin toimittamista varten kirjaston henkilökunta ilmoittaa viikon kuluessa lain voimaantulosta eduskunnan puhemiehelle kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta.
Eduskunnan kirjaston hallinnolliseen asemaan ehdotetun muutoksen johdosta kirjastoa koskeva maininta ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi arkistolain (831/1994) 1 §:stä, valtion virkamieslain (750/1994) 3 ja 65 §:stä, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) 2 §:stä ja valtion maksuperustelain (150/1992) 1 ja 10 §:stä.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Eduskunnan kirjasto, joka kuuluu eduskunnan kansliaan, palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.
2 §Eduskunta valitsee kirjaston hallitukseen viisi kansanedustajaa, heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, 2 momentissa tarkoitetuista tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulkopuolista henkilöä, joista yksi on valtionhallinnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntija, sekä yhden henkilön Eduskunnan kirjaston henkilökunnasta. Samoin eduskunta valitsee hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa opetusministeriö kolme valtionhallinnon asiantuntijaa, kolme oikeustieteellistä asiantuntijaa ja kolme valtiotieteellistä asiantuntijaa viikon kuluessa vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien avajaispäivästä eduskunnan puhemiehelle. Samassa ajassa kirjaston henkilökunta ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle hallituksen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä valitsemista varten kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta.
Hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi alkaa, kun hallituksen jäsenten vaali on vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä toimitettu, ja päättyy, kun uusi hallituksen jäsenten vaali on suoritettu.
3 §Kirjaston hallituksen tehtävänä on käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämiseen liittyvät keskeisimmät asiat sekä antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kirjaston toiminnasta.
4 §Eduskunnan kirjaston oikeudesta saada painotuotteiden vapaakappaleita säädetään erikseen.
5 §Tarkemmat säännökset Eduskunnan kirjastosta annetaan eduskunnan kanslian ohjesäännössä ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännössä.
6 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
Tällä lailla kumotaan Eduskunnan kirjastosta 28 päivänä joulukuuta 1984 annettu laki (983/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
7 §Tämän lain voimaan tullessa Eduskunnan kirjaston henkilöstö siirtyy eduskunnan kanslian henkilöstöksi.
Lain tultua voimaan eduskunta valitsee Eduskunnan kirjaston hallitukseen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä. Vaalin toimittamista varten kirjaston henkilökunta ilmoittaa viikon kuluessa lain voimaantulosta eduskunnan puhemiehelle kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 23 päivänä syyskuuta 1994 annetun arkistolain (831/1994) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 746/1996, seuraavasti:
1 §Eduskuntaan, valtiontilintarkastajain kansliaan ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan sovelletaan kuitenkin vain 6 ja 7 §:ääsekä 8 §:n 1 ja 2 momenttia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 3 §:n 1 momentti ja 65 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 747/1996, seuraavasti:
3 §Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamiehiin eikä eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamiehiin eikä myöskään Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, ellei laissa toisin säädetä.
65 §
Virkamies katsotaan niin ikään eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty eduskunnan kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkaan.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (651/1988) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 748/1996, seuraavasti:
2 §Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslioissa eikä Suomen Pankissa ja kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a §:n säännöksiä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 1 §:n 3 momentti ja 10 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 749/1996, seuraavasti:
1 §Lain soveltamisala
Tämä laki koskee myös tasavallan presidentin, eduskunnan, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa.
10 §
Erityiset virastot ja laitokset
Eduskunnan, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliat sekä Suomen Pankki ja kansaneläkelaitos määräävät itse maksuistaan.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Johannes Koskinen