Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 53/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

StVM 9/2000

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset tehtäisiin käyttämällä vahvistettua muuntokerrointa. Nykyiset markat pyöristettäisiin pääosin euroasetuksen mukaisia pyöristyssääntöjä noudattaen lähimpään senttiin. Tuen hoitolisää koskevat tulorajat pyöristettäisiin kuitenkin ylöspäin lähimpiin täysiin kymmeniin euroihin. Samalla markkaa tarkoittavat kielelliset ilmaisut muutettaisiin koskemaan euroja ja senttejä tai vain rahamääriä.

Esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa muun muassa toimeentuloturvaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja maksuja koskevassa lainsäädännössä olevat markkamäärät muutetaan euroiksi ja senteiksi, kun euro vuoden 2002 alusta tulee myös käteisvaluutaksi ja Suomen markka poistetaan käytöstä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Suomi on siirtymässä asteittain Euroopan talous- ja rahaliiton yhteiseen valuuttajärjestelmään. Euro otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana 1 päivänä tammikuuta 1999 samalla kun pysyvä muuntokurssi 5,94573 vahvistettiin. Myös rahamäärien pyöristäminen ja muut teknisluonteiset asiat on määritelty ylikansallisilla säädöksillä (EY) n:o 1103/97 ja n:o 974/98.

Julkinen hallinto sekä eläkelaitokset ja muu vakuutusala siirtyvät henkilöasiakkaita ajatellen euron käyttöön vasta kolmen vuoden siirtymäkauden päätyttyä 1 päivänä tammikuuta 2002. Sitä ennen erilaiset lakisääteiset sosiaaliturvan etuudet maksetaan markkoina. Käteisenä rahana euro ei ole käytössä ennen kuin 1 päivänä tammikuuta 2002.

Kansaneläkelaitoksen toiminnan keskeinen sisältö on toimeentuloturvan erilaisten rahasuoritusten määritteleminen ja maksaminen. Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyjä lakeja on yli 30 ja alemmanasteisia säädöksiä noin 60. Kyseisessä etuuslainsäädännössä on yhteensä noin 200 sellaista pykälää, jossa mainitaan jokin markkamäärä ja saman verran pykäliä, joissa viitataan tai muutoin tukeudutaan tällaiseen säännökseen.

Osa markkamääristä ilmaistaan täysinä markkoina tai 10, 100, 1 000 tai jopa 10 000 markan tarkkuuksilla. Eniten nollia sisältävissä tasaluvuissa on kysymys tulo- tai omaisuusrajoista taikka luonteeltaan hallinnollisista markkarajoista. Jos markkamäärää ei ole sidottu mihinkään indeksiin, alkuperäinen tarkkuustaso yleensä säilytetään mahdollisten erilliskorotusten yhteydessä. Tasasummilla on pyritty muun muassa lainsäädännön selkeyteen ja asioiden muistamisen tai informaation helpottamiseen.

Nykyisiä eri lakien pyöristyssäännöksiä, jotka on tarkoitettu koskemaan markkoja ja pennejä, ei voida sellaisinaan soveltaa yksiköltään lähes kuusinkertaisiin euroihin ja sentteihin. Siksi ne tulisi kumota tai niitä olisi tarvittaessa muutettava.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa etuuden markkamäärät on nykyisin ilmaistu täysinä kymmeninä tai satoina markkoina. Ainoa poikkeus tästä on osittainen hoitoraha, jonka määrä on tällä hetkellä 375 markkaa. Tulorajat on säädetty täysinä kymmeninä markkoina. Pienin maksettava määrä on 100 markkaa. Laissa on lisäksi säädetty pyöristyssääntö, jonka perusteella maksettavan tuen osien määrät pyöristetään kukin erikseen täysiksi markoiksi.

2. Ehdotetut muutokset

Oikeudelliselta kannalta lainmuutokset eivät ole välttämättömiä myöskään euron tullessa käteisenä rahana käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2002. Rahan muuntamisessa ja siinä yhteydessä tehtävistä pyöristyksissä noudatettavat ylikansalliset säännöt on vahvistettu, ja niitä voidaan soveltaa sellaisinaan. Oikeusturvan, lainsäädännön ymmärrettävyyden, informatiivisuuden ja asiakaspalvelun kannalta säädöksissä ei kuitenkaan tulisi esiintyä markkamääriä sen jälkeen, kun eurot ja sentit ovat korvanneet markat ja pennit.

Hallituksen lähtökohtana on, että kaikissa Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemissa niin sanotuissa etuussäädöksissä kuten lainsäädännössä yleisemminkin olevat markkamäärät muutetaan euroiksi vuoden 2002 alusta lukien. Muunnos euroiksi ja senteiksi tehtäisiin pääsääntöisesti vahvistetulla muuntokertoimella sekä käyttämällä euroasetuksen mukaista pyöristyssääntöä.

Maksettavat etuudet määriteltäisiin yleensä sentin tarkkuudelle. Sentin tarkkuus ei kuitenkaan kaikissa asioissa ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Jo lainsäädännön toimeenpanon legitimiteetin kannalta olisi kyseenalaista esimerkiksi arvioida vastaisia vuosituloja kuten työ- ja yrittäjäntuloa sentin tarkkuudella. Sama koskee omaisuuden arviointia. Karkeammalla, esimerkiksi täyden tai kymmenen euron tasolla tulisi lainsäädännössä ilmaista ainakin eräät indeksiin sitomattomat tulo- ja omaisuusrajat.

Sosiaaliturvan ja etenkin saman organisaation toimeenpaneman lainsäädännön sisällä tulisi noudattaa yhtenäisiä periaatteita. Keskeisenä tavoitteena kuitenkin on, että kustannukset eivät saa nousta. Toisaalta etuuksien taso ei saisi yksilötasollakaan laskea eikä varsinkaan etuuden maksatus lakata.

Esityksessä ehdotetaan, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/“1996) sisältämät markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja tarvittaessa senteiksi. Muunnossa käytettäisiin lähtökohtaisesti muuntokerrointa sellaisenaan. Näin nykyisin täysinä markkoina tai satoina markkoina olevat rahamäärät muuttuisivat sentin tarkkuisiksi. Pyöristys tehtäisiin lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti, eli käyttöön tulisi kaksi desimaalia tavanomaista 5-pyöristystä soveltaen.

Myös hoitolisä, joka nykyisen lain mukaan on tasan 1 000 markkaa, muunnettaisiin siten, että lopputuloksena olisi euron ja sentin tarkkuus. Sen sijaan lain 5 §:n 3 momentissa säädetyt hoitolisän tulorajat pyöristettäisiin ylöspäin lähimpään täyteen kymmeneen euroon. Nämä tulorajat on nykyisessä laissa määritelty kymmenen markan tarkkuudella. Edellä sanotuilla perusteilla on tarkoituksenmukaista säilyttää tällainen etuuden suuruuden määrittelyssä käytettävä tuloraja sentin tarkkuutta karkeammalla tarkkuustasolla, etenkin kun puheena olevassa laissa ei tulorajoja ole sidottu mihinkään indeksiin.

Kun yleisenä lähtökohtana on se, ettei kukaan saisi muunnoksen seurauksena kokonaan menettää oikeuttaan tukeen, laissa oleva pienintä maksettavaa etuutta koskeva nykyinen markkamäärä muunnettaisiin euroiksi ja senteiksi pyöristämällä lopputulos lähimpään tuen saajalle edullisempaan senttiin.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksen mukainen tulorajojen markkamäärien muuntaminen euroiksi lisäisi lasten kotihoidon tuen kustannuksia arviolta noin miljoonalla markalla ja yksityisen hoidon tuen kustannuksia 0,1 miljoonalla markalla. Vuonna 1999 kotihoidon tuen kustannukset olivat yhteensä noin 1,9 miljardia markkaa ja yksityisen hoidon tuen kustannukset noin 130 miljoonaa markkaa. Esityksellä ei muutoin ole olennaisia kustannusvaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Valtiovarainministeriön EMU-projekti hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 1997 Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman euron käyttöön ottamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin tältä pohjalta suunnitelma eurojärjestelmään siirtymisestä 1 päivästä tammikuuta 2002 lukien (Euro-rahatyöryhmän muistio, STM:n työryhmämuistioita 1998:20). Siirtymäkauden ajaksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1 päivänä maaliskuuta 1999 Euron käyttöönottoprojektin, jonka johtoryhmässä on edustus myös muun muassa Kansaneläkelaitoksesta, Suomen Kuntaliitosta, Eläketurvakeskuksesta ja Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitosta. Projektin säädöstyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös opetusministeriö, ympäristöministeriö ja työministeriö. Euroon siirtymistä on valtionhallinnossa koordinoinut valtiovarainministeriön asettama EMU-projektin julkisen sektorin työryhmä. Se on muun muassa selvittänyt eri hallinnonalojen näkemyksiä lainmuutostarpeista.

Edellä kuvatun valmistelutyön pohjalta euron käyttöönottoa koskevia periaatteita käsiteltiin 11 päivänä tammikuuta 2000 hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ministerivaliokunta hyväksyi yleiset periaatteet, jotka sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Euron käyttöönottoprojektin johtoryhmä esitti muistiossaan 30 päivänä marraskuuta 1999.

Johtoryhmän esittämien periaatteiden mukaan säädöksissä olevat markkamäärät muu- tetaan 1 päivänä tammikuuta 2002 lukien euroiksi ja senteiksi käyttäen vahvistettua muuntokerrointa. Pyöristykset tehdään euroasetuksen mukaisesti. Etuudet maksetaan samasta ajankohdasta euroina ja sentteinä. Tulo- ja omaisuusrajoja sekä eräitä hallinnollisia raja-arvoja voidaan kuitenkin pyöristää täyteen euroon tai nollilla päättyvään euromäärään. Myös tältä osin ratkaisut tulisi toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti. Säädöksissä olevat maininnat kuten markka tai markkamäärä muutetaan kuulumaan euro, rahamäärä tms. Etuus ei saa euron käyttöönoton takia pienentyä eikä etenkään lakata. Edellä lueteltuja periaatteita sovelletaan myös lakia alemmanasteisissa säädöksissä ja soveltuvin osin muussakin kuin sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä.

Tämä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskeva hallituksen esitys on valmisteltu noudattaen edellä kuvattuja yleisiä periaatteita. Se on tehty virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Keskeisiltä osin ratkaisuista sovittiin jo sosiaali- ja terveysministeriön Euron käyttöönottoprojektin työskentelyn yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

4 §. Hoitoraha. Pykälän 2, 3 ja 4 momenteissa olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräisiksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

5 §. Hoitolisä. Pykälän 1 ja 2 momenteissa olevat markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräisiksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä. 3 momentissa olevat tulorajat ehdotetaan sen sijaan muutettaviksi euromääräisiksi pyöristäen ylöspäin lähimpään täyteen kymmeneen euroon.

7 §. Lasten yksityisen hoidon tuki eräissä tapauksissa. Pykälässä oleva sana markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi pelkäksi määräksi.

10 §. Ennakoiden maksaminen. Pykälän 2 momentissa oleva sana markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi pelkäksi määräksi.

13 §. Osittainen hoitoraha. Pykälän 4 momentissa oleva markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin euroasetuksen mukaisesti pyöristettynä.

18 §. Maksutapa. Tukierän menettäminen. Pykälän 2 momentissa säädetty pyöristyssääntö maksettavan tuen osien määristä ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana euromääriin siirryttäessä, sillä euromäärät ehdotetaan säädettäväksi jo suoraan senttitasolle. Pienin maksettava markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi euromääräiseksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen lähimpään senttiin alaspäin pyöristettynä.

20 §. Kunnallinen lisä. Pykälän 2 momentissa oleva sana markkamäärä ehdotetaan muutettavaksi pelkäksi määräksi.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskeva lakiehdotus annetaan eduskunnalle näin aikaisessa vaiheessa siksi, että Kansaneläkelaitoksessa kotihoidon tukea käytetään atk- ja muussa suunnittelussa niin sanottuna pilot-järjestelmänä. Sen avulla luodaan ne tekniset ratkaisumallit, joiden pohjalta myöhemmin muut järjestelmät muunnetaan markoista euroiksi. On tärkeätä, että sisältöratkaisuja ei muuteta kesken erittäin kireällä aikataululla ja niukoilla voimavaroilla toteutettavaa suunnitteluvaihetta.

Kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea koskevat päätökset tehdään ajanjaksoille, joiden kesto voi pisimmillään ylittää 6 vuotta. Tarkoitus on, että Kansaneläkelaitos voisi jo vuoden 2000 kesäkuussa tehdä päätöksiä tämän lain voimaantuloa koskevan siirtymäsäännöksen nojalla. Päätös ja siihen liittyvä ilmoitus koskisi sekä 2001 loppuun asti markkamääräistä, voimassa olevaan lakiin perustuvaa kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea että vuoden 2002 alusta alkaen sovellettavaa, tämän lain mukaista euromääräistä tukea.

Ennen vuoden 2001 loppua Kansaneläkelaitoksen on tarkoitus tehdä erilliset euromääräiset päätökset sellaisista tapauksista, joista on annettu aiemmin vain markkamääräiset päätökset. Koska kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea tarkistetaan useimmissa tapauksissa tuen myöntämiseen liittyvien edellytysten muuttuessa jo ennen vuoden 2002 alkua, erillinen euromääräinen päätös jouduttaisiin nyt ehdotetulla järjestelyllä tekemään vain hyvin pienelle osalle tuen saajista.

Näistä syistä on tarpeellista, että ratkaisuista säädetään jo tässä vaiheessa lailla.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 4 §:n 2―4 momentti, 5 §:n 1―3 momentti sekä 7 §:n ja 10 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, 13 §:n 4 momentti, 18 §:n 2 momentti sekä 20 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti laissa 1291/1999, seuraavasti:


4 §
Hoitoraha

Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 252,28 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 84,09 euroa sekä kustakin muusta lapsesta 50,46 euroa kalenterikuukaudessa.


Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta 117,73 euroa kalenterikuukaudessa. Sen saaminen edellyttää, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen kenenkään lapsen osalta käytä oikeutta kotihoidon tukeen.


Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 58,87 euroa kalenterikuukaudessa, jos lapsi osallistuu 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päivähoitoon tai perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen taikka jos lapsi perusopetuslain 27 §:n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä aikaisemmin.



5 §
Hoitolisä

Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on 168,19 euroa kalenterikuukaudessa.


Yksityisen hoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän saaminen edellyttää, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät käytä oikeutta kotihoidon tukeen. Hoitolisän täysi määrä on lasta kohti 134,55 euroa kalenterikuukaudessa.


Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää hoitolisän täyttä määrää perheen koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta. Tulorajaa määrättäessä perheen koossa otetaan huomioon perheen lapsista enintään kaksi, joiden tulee lisäksi olla lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä.



              
Perheen koko Tulorajat Vähennys-
henkilöä euroa/kk prosentti
2 1 160 11,5
3 1 430 9,4
4 1 700 7,9


7 §
Lasten yksityisen hoidon tuki eräissä tapauksissa

Sen estämättä, mitä yksityisen hoidon tuen määrästä edellä säädetään, tuki on aina kuitenkin enintään hoidon korvaukseksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan ja hoidon tuottajan välillä sovitun määrän suuruinen.


10 §
Ennakoiden maksaminen

Kunnan on 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella viimeistään saman kuukauden 20 päivänä maksettava kansaneläkelaitokselle sen määräämällä tavalla ennakkoon 1 momentissa tarkoitettu määrä.


13 §
Osittainen hoitoraha

Osittainen hoitoraha on kalenterikuukaudessa 63,07 euroa. Tukeen on oikeutettu ainoastaan toinen lapsen vanhemmista tai yksi lapsen muu huoltaja.


18 §
Maksutapa.

Tukierän menettäminen



Jos maksettava erä olisi pienempi kuin 16,81 euroa, ei tukea makseta.



20 §
Kunnallinen lisä

Sen estämättä, mitä hoitorahasta ja hoitolisästä tässä laissa säädetään, hoitorahaa tai hoitolisää voidaan maksaa kunnan päätöksen mukaisella määrällä korotettuna (kunnallinen lisä).




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta tuen määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.



Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Osmo Soininvaara

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.