Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 40/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virvoitusjuomaverosta annettua lakia siten, että kivennäisvesistä kannettavan virvoitusjuomaveron perusveron ja lisäveron soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kaikki luonnonvedet.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.


PERUSTELUT

1. Nykytila

1.1. Yleistä

Virvoitusjuomaverosta annetun lain (1474/1994) nojalla virvoitusjuomista kannetaan perusveroa 0,27 markkaa litralta. Perusveron tavoite on puhtaasti fiskaalinen. Verolliset tuotteet luetellaan lain liitteenä olevassa virvoitusjuomaverotaulukossa. Tuotteet on määritelty tuoteryhmittäin viittaamalla asianomaisiin tullitariffinimikkeisiin, joilla tarkoitetaan Euroopan yhteisön yhteisessä tullitariffissa mainittuja yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä.

Osasta virvoitusjuomia, eli tuoteryhmistä 4, 5, 9 ja 12, kannetaan lisäksi lisäveroa. Käytännössä lisäveroa kannetaan lähinnä limonadeista ja kivennäisvesistä. Lisävero on porrastettu kolmeen veroluokkaan: 4, 1 tai 0 markkaa litralta juomaa. Lisäveron tavoite ei ole niinkään fiskaalinen, vaan lähinnä ympäristöpoliittinen: tavoitteena on verouhan avulla aikaansaada käyttäytymismuutos, jotta erityisesti korkeimman veroportaan piiriin kuuluisi mahdollisimman vähän juomia.

Verottomuuden tai alemman lisäveron edellytyksenä on, että päällykset ovat mukana ympäristöministeriön hyväksymässä, panttiin perustuvassa kierrätysjärjestelmässä. Uudelleentäytettäviä päällyksiä käytettäessä verosta voi tällöin vapautua kokonaan. Raaka-aineena kierrätettävistä päällyksistä kannetaan veroa 1 markka litralta. Rakenteeltaan ja tarkoitukseltaan vastaavan, juoman päällyksestä riippuvan lisäveron kohteena ovat myös alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa (1471/1994) tarkoitetut alkoholijuomat.

Vuonna 1999 virvoitusjuomaveron perusveron tuotto oli 188 miljoonaa markkaa. Virvoitusjuomaveron lisäveron tuotto oli 7 miljoonaa markkaa ja alkoholijuomien lisäveron tuotto oli 73 miljoonaa markkaa.

1.2. Kivennäisvesien verokohtelu

Voimassa olevan lain mukaan virvoitusjuomaveron perusveroa ja lisäveroa kannetaan verotaulukon tuoteryhmän 4 mukaan tullinimikkeeseen 2201 kuuluvasta makeuttamattomasta ja maustamattomasta kivennäisvedestä. Tällä tarkoitetaan sekä keinotekoisesti, kivennäissuoloja lisäämällä valmistettua vettä että luonnosta sellaisenaan saatavaa vettä, joka sisältää kivennäissuoloja vähintään 500 milligrammaa litraa kohden. Tämän lisäksi perusveroa ja lisäveroa kannetaan kivennäissuolapitoisuudesta riippumatta kaikista sellaisista vesistä, jotka hapotetaan lisäämällä niihin hiilidioksidia.

Vuonna 1999 virvoitusjuomaveron soveltamisalaan kuuluvia kivennäisvesiä kulutettiin yhteensä 56 miljoonaa litraa. Perusveroa näiden osalta kertyi 15 miljoonaa markkaa. Lisäveroa kertyi noin 20 000 markkaa, ja 1 markan tai 4 markan lisäveroa kannettiin muutamasta kymmenestä tuhannesta kivennäisvesilitrasta.

Suomessa kivennäissuoloja sisältävät vedet on perinteisesti jaettu virvoitusjuoman omaisiin kivennäisvesiin ja enemmänkin talousveden tyyppisiin lähdevesiin. Runsas kivennäissuolapitoisuus on ollut kivennäisvesiin liitetty ominaisuus. Suomessa nämä runsassuolaiset vedet ovat viime vuosiin saakka olleet pääasiallisesti keinotekoisesti valmistettuja, hapotettuja vesiä, jotka ovat limonadien kaltaisina olleet virvoitusjuomaveron perusveron ja lisäveron piirissä. Sen sijaan luonnosta sellaisenaan saatavaa lähdevettä on pullotettu juoma- ja talousvetenä käytettäväksi. Suomesta saatavat lähdevedet ovat tyypillisesti sisältäneet niukasti kivennäissuoloja, yleensä selkeästi alle mainitun 500 milligramman rajan, eivätkä ne ole kuuluneet virvoitusjuomaveron soveltamisalaan.

Viime vuosina luonnon kivennäisvesien markkinatilanteessa on kuitenkin tapahtunut eräitä muutoksia. Myyntiin on enenevässä määrin tullut sekä kotimaisia että ulkomaisia luonnon kivennäisvesiä, sekä hapotettuja että hapottamattomia. Myytävistä kotimaisista pullotteista suurin osa jää kivennäissuolapitoisuudeltaan alle 500 milligramman rajan. Koska suurinta osaa ei myöskään hapoteta, ne eivät kuulu veron soveltamisalaan. Maahan myös tuodaan ulkomaisia luonnon kivennäisvesiä, jotka eivät ole virvoitusjuomaveron perusveron eivätkä lisäveron piirissä.

Toisaalta samanaikaisesti on alettu pullottaa sellaista kotimaista luonnonvettä, jossa on kivennäissuoloja yli 500 milligrammaa litrassa tai jota on makuseikkojen vuoksi välttämätöntä hapottaa. Pullottajat ovat kotimaisia pienyrittäjiä. Käytännössä näiden verollista kotimaista luonnonvettä pullottavien pienyrittäjien kilpailuasema on todettu kestämättömäksi verollisuuden sattumanvaraisesta määräytymisestä johtuen, koska markkinoilla on samanaikaisesti käytännössä vastaavia kokonaan veron soveltamisalan ulkopuolelle jääviä ulkomaisia ja kotimaisia vesiä.

Kotimaisten, verollisten luonnonvesien pienyritystoimintana tapahtuva pullottaminen onkin viime vuosina ollut taloudellisesti kannattavaa vain lisäverosta myönnettyjen huojennusten mahdollistamana. Koska huojennuksia on myönnetty vain vuodeksi kerrallaan, on näiden pienyritysten ollut mahdotonta suunnitella toimintaansa pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi on epäselvää, kuinka kauan asia voidaan ylipäänsä tilapäisluonteisesti ratkaista huojennusteitse, kuten nyt on jo tehty usean vuoden ajan. Lisäverosta myönnetystä huojennuksesta huolimatta näiden kotimaisten pienyrittäjien välitöntä kilpailuasemaa on huonontanut myös se, että vesistä on maksettu virvoitusjuomaveron perusveroa 0,27 markkaa litralta, kun veron ulkopuolelle jäävillä kilpailijoilla ei ole ollut tätä kustannusta.

Voimassa olevassa virvoitusjuomaverolaissa tai verotaulukossa ei myöskään tarkemmin säädetä, miten mainittu 500 milligramman kivennäissuolapitoisuus mitataan. Alalla onkin käytössä muutamia eri vakiolämpötiloja, joissa veden kuiva-ainepitoisuutta mitataan. Näin ollen voimassa olevan lain ongelmallisuutta on lisännyt se, että mitattu kivennäissuolapitoisuus hieman vaihtelee käytetystä mittauslämpötilasta riippuen.

2. Ehdotettu muutos

Vesien verokohtelun tasapuolistamiseksi ja kilpailutilanteen selkeyttämiseksi ehdotetaan, että virvoitusjuomaveron perusveroa ja lisäveroa kannettaisiin ainoastaan keinotekoisista kivennäisvesistä. Näillä tarkoitettaisiin kivennäisvesiä, jotka valmistetaan tehdasmaisissa olosuhteissa keinotekoisesti kivennäissuoloja veteen lisäämällä ja jotka pääsääntöisesti myös hapotetaan. Keinotekoiset kivennäisvedet muodostavat myös nykyisen veron piirissä kivennäisvesistä valtaosan, noin 99 prosenttia. Tällaiset vedet ovat ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan rinnastettavissa hiilihapotettuihin limonadeihin. Yleensä ne myös pakataan samankaltaisiin päällyksiin kuin hiilihapotetut limonadit.

Ehdotettavan verollisuuden määritelmän perusteella veron soveltamisalan ulkopuolelle rajautuisivat kaikki luonnon kivennäisvedet, kun nykyisin osa näistä on veron piirissä. Luonnon kivennäisvesillä tarkoitettaisiin luonnosta sellaisenaan saatavaa vettä riippumatta siitä, mikä on veden kivennäissuolapitoisuus. Tällaisia vesiä olisivat sekä luontaiset kivennäisvedet että lähdevedet. Samoin veron ulkopuolelle rajautuisivat muut mahdolliset luonnosta sellaisenaan saatavat vedet, kuin varsinaiset luontaisen kivennäisveden tai lähdeveden määritelmän mukaiset vedet, esimerkiksi porakaivovesi.

Luonnon kivennäisvesi voi luonnostaan sisältää luonnon omaa hiilihappoa eli bikarbonaattia. Ehdotettavan määritelmän perusteella luonnon kivennäisveteen tai muuhun luonnosta sellaisenaan saatavaan veteen voisi myös lisätä hiilidioksidia ilman, että vesi tämän toimenpiteen johdosta muuttuisi keinotekoiseksi kivennäisvedeksi. Tämä luonnon kivennäisveden määritelmä olisi linjassa myös luontaisten kivennäisvesien hyödyntämistä ja markkinoille saattamista koskevan lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/777/ETY määritelmien kanssa.

3. Esityksen vaikutukset

Vuonna 1999 verollisia kivennäisvesiä toimitettiin kulutukseen yhteensä noin 56 miljoonaa litraa. Tästä luonnonvesien osuuden arvioidaan olleen noin 0,5 miljoonaa litraa eli noin yhden prosentin. Veron kohdistaminen ainoastaan keinotekoisiin kivennäisvesiin vähentäisi perusveron tuottoa noin 150 000 markkaa vuodessa. Lisäveron tuottoihin tämä muutos ei vaikuttaisi, sillä lisäveroa luonnonvesistä ei käytännössä makseta nykytilanteessakaan. Tämä perustuu siihen, että nykyisin verolliset luonnonvedet joko pullotetaan verottomiin, uudelleen täytettäviin päällyksiin, tai ne on pienten pullottajien kyseessä ollessa huojennettu.

On mahdollista, että osa nykyisen veron piirissä olevista mutta poistettavaksi ehdotettavista juomista, arviolta joitain satoja tuhansia litroja vuosittain, alettaisiin tulevaisuudessa pullottamaan kertapäällyksiin. Juomapäällysten lisäveron ympäristöllisen kokonaistoimivuuden kannalta tältä osin kyse on kuitenkin marginaalisesta erästä. Yhteensä virvoitusjuomaveron ja alkoholijuomaveron lisäveron piirissä on juomia noin 1,3 miljardia litraa, ja tästä veron soveltamisalasta poistettavaksi ehdotettava juomamäärä, arviolta 0,5 miljoonaa litraa, on joitakin prosentin sadasosia.

Kaikkien luonnonvesien säätämisen verottomaksi ei sen sijaan arvioida sinänsä lisäävän mainittavasti kierrättämättömiin kertapäällyksiin pullotettujen vesien kokonaismarkkinoita. Arvio perustuu siihen, että nykyisinkin jo on paljon sekä kotimaisia että ulkomaisia luonnonvesien tuotemerkkejä, jotka eivät ole veron piirissä. Näin ollen mahdollinen kasvupotentiaali on nykyisessäkin tilanteessa mahdollista kohdistaa verottomiin juomiin ja päällyksiin.

Muutos helpottaisi erityisesti kotimaisten alan pienyrittäjien asemaa, koska satunnainen vero ei enää vääristäisi luonnon kivennäisvesien kilpailua. Lisäksi määräaikaisen huojennuskäytännön päättyminen mahdollistaisi yritystoimintaan yleensä normaalisti kuuluvan pidemmän tähtäimen suunnitelmien tekemisen myös näissä kotimaisissa pienyrityksissä.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä yhteistyössä ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Tullihallitukselta ja Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä.

Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja ympäristöministeriöllä ei ollut huomauttamista esitykseen. Myös Tullihallitus kannattaa esityksen antamista perusteluissa mainittujen ongelmien korjaamiseksi.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n alainen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto esittää, että ehdotetun muutoksen sijaan kaikki kivennäisvedet, sekä luonnonvedet että keinotekoiset vedet, tulisi säätää virvoitusjuomaveron sekä perusveron että lisäveron alaisiksi. Jotta pienyrittäjien toimintaedellytykset voitaisiin varmistaa, tulisi lausunnossa esitetyn mukaisesti samanaikaisesti pienimmät kivennäisvesien valmistajat vapauttaa verosta kokonaan. Euroopan yhteisön valtiontukisäännösten takia tämän ehdotuksen toteuttamista ei kuitenkaan pidetä mahdollisena. Vapauttaminen erityisesti 4 markan lisäverosta tarkoittaisi, että jo suhteellisen pienellekin juomamäärälle säädettävälle verottomuudelle tulisi hakea lupa Euroopan komissiolta. Tämä hakumenettely olisi aikaa vievä, työläs sekä tulokseltaan hyvin epävarma.

5. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1474/1994) liitteenä oleva virvoitusjuomaverotaulukko, sellaisena kuin se on laissa 240/1998, seuraavasti:

VIRVOITUSJUOMAVEROTAULUKKO

Tullitariffin nimike Tuote Tuoteryhmä Veron määrä
2009 Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämät-  
  tömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu  
  "grape must") ja kasvismehut, myös lisättyä  
  sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:  
  (alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia) 1 0,27 mk/l
2106:sta Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:  
  - alkoholia sisältämättömät tai enintään 1,2  
  tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät tuotteet,  
  jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitusjuomien  
  valmistukseen:  
  - - kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset 2 2,00 mk/kg
  - - muut 3 0,27 mk/l
2201:sta Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja  
  hiilihapotettu vesi, lisättya sokeria ja muuta makeu-  
  tusainetta sisältämäätön ja maustamaton; jää ja lumi:  
  - keinotekoinen kivennäisvesi, hiilihapoton ja hiili-  
  hapotettu, ei kuitenkaan luonnon kivennäisvesi eikä  
  muu luonnosta sellaisenaan saatava vesi, joihin on  
  lisätty ainoastaan hiilidioksidia 4 0,27 mk/l
2202:sta Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi,  
  lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä  
  tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei  
  kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut:  
  (alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia)  
  - nimikkeiden 0401-0404 tuotteisiin perustumattomat tuotteet:  
  - - hiilihappoa sisältävät 5 0,27 mk/l
  - - muut 6 0,27 mk/l
2204:sta Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöi-  
  ty viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin  
  nimikkeeseen 2009 kuuluva: (alkoholipitoisuus yli 0,5  
  tilavuusprosenttia)  
  - alkoholipitoisuus enintään 1,2 tilavuusprosenttia 7 0,27 mk/l
2206:sta Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. sii-  
  deri, päärynaviini ja sima); käymisen avulla valmis-  
  tettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla  
  valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien  
  sekoitukset, muualle kuulumattomat: (alkoholipitoisuus  
  yli 0,5 tilavuusprosenttia)  
  - alkoholipitoisuus enintään 1,2 tilavuusprosenttia,  
  ei kuitenkaan oluen ja alkoholittomien juomien  
  sekoitukset 8 0,27 mk/l
2208:sta Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipi-  
  toisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät  
  alkoholijuomat, liköouml;rit ja muut alkoholipitoiset juomat:  
  (alkoholipitoisuus yli 0,5 tilavuusprosenttia)  
  - juomat, alkoholipitoisuus enintään 1,2 tilavuusprosenttia:  
  - - hiilihapotetut 9 0,27 mk/l
  - - muut 10 0,27 mk/l
3302:sta Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan  
  tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholi-  
  liuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuu-  
  dessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet,  
  jollaisia käytetään juomien valmistukseen:  
  - jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa:  
  - - jollaisia käytetään juomateollisuudessa, alko-  
  holipitoisuus enintään 1,2 tilavuusprosenttia 11 0,27 mk/l
3824:sta Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämia varten;  
  kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän  
  teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden  
  seoksia), muualle kuulumattomat; kemian- tai siihen liittyvän  
  teollisuuden jätetuotteet, muualle kuulumattomat:  
  - juomien valmistukseen soveltuvat kivennaissuolaliuokset 12 0,27 mk/l

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.


Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.