Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 10/2000
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta

SiVM 2/2000

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia, lukiolakia, taiteen perusopetuksesta annettua lakia, nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetun lain kumoamisesta annettua lakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia.

Perusopetuslaista ja lukiolaista ehdotetaan poistettaviksi palvelussuhteen päättymisen johdosta maksettavaa erorahaa ja koulutustukea koskevat siirtymäsäännökset. Perusopetuslakiin ja lukiolakiin lisättäisiin valtuutussäännös, jonka nojalla myös opetushallitus voi määrätä rehtorin ja opettajan kelpoisuusvaatimuksista.

Taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden mukaan koulutuksen järjestäjän oppilaiden kotikuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tekemät sopimukset voidaan ottaa huomioon oppilaita otettaessa ja oppilasmaksuja määrättäessä.

Nuorisoasteen koulutuksen kokeilua ehdotetaan jatkettavaksi niin, että kokeiluyksiköihin voidaan ottaa uusia opiskelijoita vielä vuosina 2000 ja 2001.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laskettaessa ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuodelle 2001 vakinaisten ammattikorkeakoulujen kustannusten lisäksi otetaan huomioon myös väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kustannukset.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Yleistä

Koulutuksen lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä. Keskeisimmät uudet lait ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annettu laki (632/1998), taiteen perusopetuksesta annettu laki (633/1998), valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annettu laki (634/1998) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (635/1998). Samanaikaisesti edellä todettujen lakien antamisen kanssa muutettiin runsasta kymmentä muuta opetustoimen lakia. Yliopistoja koskevat uudet lait (645 ja 646/1997) tulivat voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.

Edellä todettujen lakien täytäntöönpanon yhteydessä on noussut esille eräitä niiden säännöksiin liittyviä soveltamisongelmia, päällekkäisyyksiä ja muita epäkohtia. Tähän esitykseen on koottu ehdotukset perusopetuslain, lukiolain, taiteen perusopetuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain eräiden säännösten muuttamisesta. Lisäksi muutoksia ehdotetaan tehtäväksi koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä annettuun nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetun lain kumoamisesta annettuun lakiin (638/1998).

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetun lain kumoamisesta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla jatkettaisiin nuorisoasteen koulutuksen kokeilua mahdollistamalla uusien opiskelijoiden ottaminen kokeiluyksikköihin vielä vuosina 2000 ja 2001. Muut muutokset ovat sisällöltään ja merkitykseltään melko vähäisiä ja osassa muutoksista kysymys on lähinnä lakiteknisistä korjauksista säännöksiin. Muutosten sisältöä selvitetään jäljempänä tarkemmin.

1.2. Erorahan ja koulutustuen maksamista koskevat muutokset

Nykytila

Uuteen perusopetuslakiin ja lukiolakiin ei sisälly henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä oikeuksia ja etuuksia koskevia säännöksiä. Opetushenkilöstön oikeudellinen asema sekä oikeudet ja etuudet määräytyvät henkilöstöä koskevien yleisten säädösten ja palvelussuhteen ehdoista tehtyjen virka- ja työehtosopimusten mukaan. Kuitenkin perusopetuslain 53 §:n 2 momentin ja lukiolain 43 §:n 2 momentin mukaan lakien voimaan tullessa, laeilla kumottujen aikaisempien lakien nojalla toimineissa kouluissa ja oppilaitoksissa lakien voimaantullessa työskennelleillä viran- ja toimenhaltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla lakien voimaan tullessa on oikeus erorahaan, koulutustukeen, toistuvaan korvaukseen ja lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainittuihin etuuksiin lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Peruskoulun ja lukion rehtorit ja opettajat sekä eräät muut opetustoimen viranhaltijat ja työntekijät ovat työnantajasta riippumatta palvelussuhteen päättymiseen liittyvän turvan osalta rinnastettu valtion virkamiehiin. Suurin osa mainituista viranhaltijoista ja työntekijöistä on ollut muun muassa valtion virkamiesten erorahajärjestelmässä, vaikka ainoastaan pieni osa heistä on valtion virkamiehiä. Rehtoreiden ja opettajien etujen määräytymiselle valtion virkamiehiä koskevan järjestelmän mukaan on historialliset syyt.

Valtion virkamieslain (750/1994) 41 §:n mukaan virkamiehelle, jonka pitkäaikainen palvelussuhde valtioon on päättynyt sen johdosta, että hänet on irtisanottu lain 27 §:n nojalla, ja jonka uudelleen työhön sijoittaminen on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa, suoritetaan erorahaa. Erorahasta ja sen myöntämisen edellytyksistä säädetään tarkemmin asetuksella. Palvelussuhteen jatkuessa suoritetaan virkamiehelle henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista koulutusta varten sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Erorahasta ja koulutustuesta säädetään tarkemmin valtion virkamiesten eroraha-asetuksessa (999/1994). Valtion virkamieslain 42 §:n mukaan erorahaa ja koulutustukea koskevat asiat ratkaisee hakemuksesta valtiokonttori. Vuonna 1998 maksettiin valtion erorahajärjestelmän kautta erorahaa kahdelle peruskoulun ja lukion opettajalle yhteensä runsaat 26 000 markkaa sekä ammattikoulutusrahaa 845 opettajalle yhteensä noin 1 121 000 markkaa.

Koulutus- ja erorahastosta annetun lain (537/1990) 1 §:n mukaan työ- ja virka-suhteen päättymisen johdosta maksetaan työntekijälle sekä kunnan, kuntainliiton (kuntainyhtymän), evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja muun seurakuntain yhtymän viranhaltijalle erorahaa sekä työ- ja virkasuhteen jatkuessa henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin laissa säädetään ja koulutus- ja erorahaston säännöissä määrätään. Koulutus- ja erorahastosta maksettavat etuudet vastaavat valtion virkamiesten erorahajärjestelmän mukaisia etuuksia. Tuntiopettajat rinnastetaan viranhaltijoiksi.

Valtion virkamiehiä ja eräiden yksityisten koulujen palvelussa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta peruskoulun ja lukion rehtorit, opettajat ja eräät muut viranhaltijat ja työntekijät kuuluvat näin ollen molempien edellä todettujen järjestelmien piiriin.

Perusopetuslain 53 §:n 2 momentin ja lukiolain 43 §:n 2 momentin soveltamisen yhteydessä on syntynyt epäselvyyttä siitä, kumman erorahajärjestelmän mukaan erorahaa ja koulutustukea tulisi myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää mainittujen etuuksien saamiselle säädetyt edellytykset vasta vuoden 1998 jälkeen. Valtion erorahajärjestelmää hoitava valtiokonttori ja Koulutus- ja erorahasto ovat käytännössä sopineet, että muut hakijat kuin valtion virkamiehet ohjataan hakemaan mainittuja etuisuuksia Koulutus- ja erorahastosta.

Muutosehdotus

Tulkintaongelmien poistamiseksi ja tarpeettoman päällekkäisen eroraha- ja koulutustukijärjestelmän purkamiseksi perusopetuslain 53 §:n 2 momenttia ja lukiolain 43 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi niin, ettei niissä enää mainita oikeutta erorahaan ja koulutustukeen. Vastaisuudessa ainoastaan valtion virkamiehet kuuluisivat valtion erorahajärjestelmän piiriin. Ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa myönnetyt etuisuudet maksettaisiin kuitenkin nykyisten säännösten mukaisesti.

Ehdotetut muutokset eivät heikentäisi peruskoulun ja lukion rehtoreiden, opettajien ja muun henkilöstön etuuksia ja oikeuksia eivätkä ne vaikuttaisi työnantajina toimivien koulutuksen järjestäjien velvoitteisiin.

1.3. Valtuutussäännökset kelpoisuusvaatimuksia koskevien määräysten antamiseen

Nykytila

Perusopetuslain 37 §:n 3 momentin ja lukiolain 30 §:n 3 momentin mukaan rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi myöntää niistä erivapauden. Rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista annetut säännökset on koottu opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun asetukseen (986/1998). Asetuksen 9 ja 21 §:ssä myös opetushallitukselle on säädetty toimivalta antaa eräitä asetusta täydentäviä kelpoisuusvaatimuksia koskevia määräyksiä.

Asetuksen 9 §:ssä säädetään perusopetuksen ja esiopetuksen opettajalta vaadittavasta kielitaidosta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymyksessä on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, voi opetusta antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielen hallinta osoitetaan. Asetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa ja lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa koulussa tai oppilaitoksessa järjestettävää opetusta, steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä ulkomailla järjestettävää perusopetusta ja lukiokoulutusta on sen lisäksi, mitä asetuksessa säädetään, kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista voi koskea myös yksittäistä henkilöä. Opetushallitus on mainittujen säännösten nojalla antanut tarkempia määräyksiä säännöksissä tarkoitetuista vaatimuksista.

Maaliskuun alussa vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuutuksen nojalla. Pykälän 2 momentin mukaan myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajoitettu.

Perusopetuslaissa ja lukiolaissa ei ole säännöstä, joka valtuuttaisi opetushallituksen antamaan tarkempia määräyksiä rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Kun mainitut opetushallituksen antamat määräykset koskevat ainoastaan hyvin pientä ryhmää peruskoulun ja lukion opettajista ja eräissä tapauksissa yksittäistä opettajaakin, ei määräyksiin sisältyvien oikeussääntöjen ottamiselle asetukseen ole perusteita.

Muutosehdotus

Perusopetuslain 37 §:n 3 momenttiin ja lukiolain 30 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi valtuutussäännös, jonka nojalla opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Samalla ehdotetaan mainituissa pykälissä oleva ilmaus "asianomainen ministeriö" muutettavaksi "opetusministeriöksi".

1.4. Taiteen perusopetuksen oppilaaksiottoa ja oppilasmaksuja koskevat muutokset

1.4.1. Oppilaaksiotto

Nykytila

Taiteen perusopetuksesta annettu laki korvasi aikaisemman taiteen perusopetuksesta vuonna 1992 annetun lain (424/1992) ja musiikkioppilaitoksista vuonna 1995 annetun lain (516/1995). Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 §:n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Eri taiteenalojen ammatillisesta koulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa. Vuonna 1998 taiteen perusopetuksen piirissä oli yhteensä noin 80 000 oppilasta. Suurin osa opetuksesta oli musiikin perusopetusta. Valtionosuutta saavia koulutuksen järjestäjiä oli noin 90.

Taiteen perusopetuksesta annetun lain täytäntöönpanon yhteydessä on noussut esille eräitä tulkintaongelmia. Osa tulkintaongelmista on sellaisia, että ne liittyivät myös aikaisempaan lainsäädäntöön.

Oppilaaksi ottamista koskevan taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 §:n mukaan oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Mainittujen säännösten soveltamisessa on esiintynyt epätietoisuutta siitä, mitä vaatimuksella yhdenvertaisista valintaperusteista tarkoitetaan. On esitetty erilaisia tulkintoja muun muassa siitä, voidaanko kuntien väliset sopimukset oppilaspaikoista ja toiminnan rahoittamisesta ottaa huomioon siten, että sopimuksen tehneistä kunnista tulevat hakijat voitaisiin asettaa etusijalle. Osa säännösten tulkitsijoista on katsonut, etteivät kunnat voi mainitun 6 §:n toisen virkkeen takia sopimuksilla sitovasti määrätä kuntakohtaisista oppilaspaikkakiintiöistä. Usealla koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin yhden tai useamman kunnan kanssa sopimus oppilaspaikkojen varaamisesta sopimuskunnista tuleville hakijoille. Tällaisten sopimusten määrästä ei ole valtakunnallista tilastoa.

Hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi todetaan taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että valintamenettelyssä tulee noudattaa yhdenvertaisuutta ja muita hallitusmuodossa säädettyjä perusteita. Syrjintäkiellon sisältäneen hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muuna henkilöön liittyvänä syynä on pidetty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä myös henkilön asuinpaikkaa. Sanamuodoltaan täysin vastaava säännös sisältyy uuden perustuslain 6 §:n 2 momenttiin.

Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Taiteen perusopetusta varten myönnettävä valtionosuus kattaa vain osan, enimmillään 57 prosenttia laskennallisista kustannuksista. Opetusminis-teriössä taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 §:ää on tulkittu suhteessa hallitusmuodon 5 §:n 2 momenttiin siten, että kunnat voivat tehdä oppilaaksiotosta ja siihen liittyen kustannusten jakamisesta sopimuksia ja että oppilaaksiottoa koskevaa sopimusta voidaan pitää hallitusmuodossa tarkoitettuna hyväksyttävänä perusteena poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan eri kunnista tulevia hakijoita on kohdeltava samalla tavalla. Tulkinnan oikeellisuudesta ei ole kuitenkaan oikeuskäytäntöä.

Muutosehdotus

Oppilaaksiottoa koskevien säännösten selkeyttämiseksi ehdotetaan taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 §:ää muutettavaksi. Pykälään lisättävässä uudessa 2 momentissa säädettäisiin, että mahdolliset oppilaaksi ottamista ja oppilaspaikkoja koskevat sopimukset voitaisiin ottaa oppilaita otettaessa huomioon ja asettaa sopimuksissa tarkoitetut hakijat etusijalle valinnassa. Vastaavasti koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voisi asettaa omasta kunnasta tulevat hakijat etusijalle. Säännös tulisi sovellettavaksi kuitenkin vain silloin, kun hakijoita olisi enemmän kuin täytettäviä oppilaspaikkoja. Säännöksen perusteella ei voitaisi myöskään estää muiden kuin sopimuksen piirissä olevien tai omasta kunnasta tulevien hakijoiden hakeutumista koulutukseen. Kaikkien valittavien oppilaiden tulisi lisäksi aina täyttää valinnassa edellytetty vähimmäistieto- ja taitotaso taikka valmiudet.

1.4.2. Oppilasmaksut

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. On perusteltua, että oppilaan kotikunnan tai muun koulutuksen järjestäjän maksama osuus kustannuksista voitaisiin ottaa huomioon myös asianomaisesta kunnasta tulevan oppilaan oppilasmaksua määrättäessä. Näin myös käytännössä nykyisin menetellään. Jottei erisuuruisten maksujen määräämisestä syntyisi tulkintaongelmia, ehdotetaan asiasta otettavaksi selkeyttävä säännös taiteen perusopetuksesta annetun lain 12 §:n 1 momenttiin.

1.5. Opiskelijaksi ottaminen nuorisoasteen koulutuskokeiluun

Nykytila

Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen kumottiin nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annettu laki (391/1991), jäljempänä kokeilulaki. Mainitun lain nojalla järjestettyjen kokeilujen tarkoituksena oli saada kokemuksia peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämiseksi. Kokeilujen tarkoituksena oli selvittää, miten eri koulu- ja oppilaitosmuotojen välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksilöllisten opintokokonaisuuksien muodostamista ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista. Kokeilujen tarkoituksena oli myös saada tietoa koulujärjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi ja hallinnon kehittämiseksi.

Kokeilulaki kumottiin vuoden 1999 alusta tarpeettomana, koska mainitusta ajankohdasta lukien lukiolaki ja ammatillisesta koulutuksesta annettu laki suurelta osin mahdollistivat nuorisoasteen koulutuskokeiluissa toteutettujen ratkaisumallien soveltamisen koulutuksen järjestäjien omilla päätöksillä. Vakinaiset ammattikorkeakoulut olivat puolestaan saaneet oman lainsäädäntönsä jo vuonna 1995 ja kokeilulain nojalla toimivat väliaikaiset ammattikorkeakoulut oli päätetty vakinaistaa vuoteen 2000 mennessä. Uusia kokeiluja ei enää ollut tarkoitus käynnistää.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoamisesta annettuun lakiin otettiin kuitenkin siirtymäsäännökset siitä, miten menetellään käynnissä olevien kokeilujen osalta kokeilulain kumoamisen jälkeen. Lain 3 §:n mukaan tuolloin käynnissä olleisiin ja viimeistään 1 päivästä elokuuta 1998 käynnistyneisiin kokeiluihin tuli soveltaa kumotun kokeilulain säännöksiä kokeilussa suoritettavista opinnoista ja tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisesta, kokeilulupien muuttamisesta, täydentämisestä ja peruuttamisesta sekä kokeilujen päättymisestä. Kokeiluyksikön hallinnosta oli voimassa, mitä kumotussa kokeilulaissa säädettiin, jolleivät kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjinä toimineet koulutuksen järjestäjät toisin sopineet tai jollei kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjänä toiminut koulutuksen järjestäjä toisin päättänyt. Kokeilulain kumoamisesta annetun lain 3 §:ään sisältyi lisäksi säännöksiä kokeiluyksikön rahoituksesta, kaksikielisen kokeiluyksikön hallinnosta, kokeilussa suoritettujen opintojen ja tutkintojen antamasta jatko-opintokelpoisuudesta sekä ammattikorkeakoulukokeilussa ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan oikeudesta samana vuonna ottaa vastaan vain yksi korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka.

Kokeilulain ja sen kumoamisesta annetun lain 3 §:n mukaan uusia opiskelijoita on voitu ottaa kokeilukoulutukseen viimeisen kerran vuonna 1999. Näihin opiskelijoihin sovelletaan kumotun kokeilulain säännöksiä opinnoista ja tutkinnoista aloitetun koulutuksen päättymiseen asti. Nuorisoasteen koulutuskokeilussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen voi sisältyä toiseen koulutusmuotoon kuuluvia opintoja enemmän kuin mitä nykyiset lukion ja ammatillisen koulutuksen opetuksen sisältöä koskevat säännökset ja määräykset sallivat. Kokeilulain kumoamisesta annetulla lailla turvataan mahdollisuudet kokeiluyksiköissä noudattaa kokeilussa aloitetun koulutuksen loppuun saakka kokeilussa sovellettavia opintojen laajuutta ja sisältöä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Kokeilulain kumoa-mislailla turvataan myös se, että kokeiluissa suoritettavat tutkinnot ja niiden tuottama jatko-opintokelpoisuus säilyvät kumotun kokeilulain mukaisena.

Kokeilulakia kumottaessa lähdettiin siitä, että nuorisoasteen koulutuskokeilujen vaikutukset lukion tuntijakoon ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan arvioida ja tarvittavat muutokset tehdä esityksessä tarkoitetun siirtymäkauden aikana. Ammatillisen koulutuksen osalta valtioneuvosto teki helmikuussa 1999 päätöksen tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999). Lukiokoulutuksen osalta tuntijakoa ei ole muutettu. Valtioneuvosto on joulukuussa 1999 hyväksymässään opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vahvistanut, että nuorisoasteen koulutuskokeiluja jatketaan. Opetusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia arvio nuorisoasteen koulutuskokeilun kokemuksista ja tuloksista sekä valmistella ehdotukset jatkotoimenpiteiksi vuoden 2000 loppuun mennessä. Työryhmän on tarkoitus muun muassa selvittää lukion tuntijaon muuttamista.

Muutosehdotus

Edellä todetun perusteella ehdotetaan, että nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoamisesta annetun lain 3 §:n 2 momenttiin lisätään säännös, jonka mukaan nuorisoasteen koulutuskokeiluun voidaan ottaa opiskelijoita vielä vuosina 2000 ja 2001. Näihin opiskelijoihin sovellettaisiin kumotun kokeilulain opintoja ja tutkintoja koskevia säännöksiä aloitettujen opintojen loppuun saakka. Opiskelijoihin sovellettaisiin myös muita mainitun lain säännöksiä, kuten esimerkiksi säännöksiä opiskelijaksi ottamisesta sekä tutkintojen ja opintojen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta. Myös koulutuksen rahoituksen osalta näitä opiskelijoita käsitellään samalla tavalla kuin aikaisemmin kokeiluyksiköihin otettuja opiskelijoita. Uusien opiskelijoiden ottaminen ei edellytä kokeilulupapäätösten muuttamista.

1.6. Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskeminen vuodeksi 2001

Nykytila

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 66 §:n 3 momentissa säädetään ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen perusteena olevien yksikköhintojen laskennassa käytettävistä kustannuksista määriteltäessä yksikköhintoja vuodelle 1999. Mainitun vuoden opiskelijakohtaiset yksikköhinnat laskettiin vakinaisten ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukokeiluissa mukana olleiden väliaikaisten ammattikorkeakoulujen vuonna 1997 toteutuneiden tutkintokohtaisten kustannusten perusteella. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kustannusten huomioon ottaminen oli välttämätöntä, koska pelkästään vakinaisten ammattikorkeakoulujen toteutuneiden kustannusten käyttö olisi kustannuspohjan kapeuden vuoksi vääristänyt ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja use-assa tutkinnossa.

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat vuodelle 2001 lasketaan voimassa olevien säännösten mukaan pelkästään vakinaisissa ammattikorkeakouluissa kustakin tutkinnosta vuonna 1999 opiskelijaa kohden aiheutuneiden kustannusten perusteella. Viimeiset ammattikorkeakoulukokeilussa mukana olleet väliaikaiset ammattikorkeakoulut vakinaistuvat 1 päivästä elokuuta 2000. Väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa on järjestetty vielä vuonna 1999 merkittävissä määrin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Mikäli väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa vuonna 1999 järjestettyä koulutusta ei otettaisi huomioon määrättäessä ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuodelle 2001, saattaisivat yksikköhinnat mainittuna vuonna eräissä tutkinnoissa vääristyä ja muodostua sattumanvaraisiksi.

Muutosehdotus

Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 66 §:n otsikkoa ja 3 momenttia ehdotetaan muutettaviksi siten, että laskettaessa ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuodelle 2001 vuoden 1999 toteutuneissa kustannuksissa otetaan vakinaisten ammattikorkeakoulujen kustannusten lisäksi huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavasta ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta.

2. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole vaikutuksia opettajien eikä muun opetustoimen henkilöstön määrään ja tehtäviin.

Erorahan ja koulutustuen maksamiseen liittyvällä uudistuksella selkeytetään valtiokonttorin ja Koulutus- ja erorahaston vastuuta etuuksien myöntämisessä. Ehdotukset vastaavat noudatettua käytäntöä.

Taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ehdotetut muutokset eivät muuta koulutuksen järjestäjien nykyistä oppilaaksiotossa ja oppilasmaksujen määräämisessä noudattamaa käytäntöä.

Esityksillä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

3. Asian valmistelu

Asia on valmisteltu virkamiestyönä opetusministeriössä.

Suomen Kuntaliitto on tehnyt opetusministeriölle maaliskuussa 1999 esityksen taiteen perusopetuksesta annetun lain oppilaaksi ottamista ja henkilöstöä koskevien säännösten muuttamisesta. Opetusministeriö on järjestänyt taiteen perusopetusta koskevista ehdotuksista neuvottelutilaisuuden. Taiteen perusopetusta koskevista ehdotuksista ovat antaneet lausunnon Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ja Suomen Tanssioppilaitosten liitto. Lausunnoissa ehdotuksiin on suhtauduttu pääosin myönteisesti.

Muiden ehdotusten valmistelussa opetusministeriö on kuullut muun muassa valtiovarainministeriötä, Koulutus- ja erorahastoa, Opetushallitusta, Suomen Kuntaliittoa ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:öä.

4. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

5. Säätämisjärjestys

Suomen perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ehdotetussa laissa taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 ja 12 §:n muuttamisesta säädetään mahdollisuudesta ottaa huomioon oppilaiksi hakevien ja oppilaiden asuinpaikka hakijoiden valinnassa ja oppilasmaksujen määräämisessä. Kun oppilaiksi hakevien ja oppilaiden erilaiselle kohtelulle on katsottava kohdassa 1.4. todetulla tavalla olevan hyväksyttävät perusteet, lakiehdotus on sopusoinnussa perustuslain säännösten kanssa, ja se voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotukseen liittyvien perusoikeusnäkökohtien vuoksi hallitus pitää kuitenkin suotavana, että ehdotuksesta pyydettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki perusopetuslain 37 ja 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentti ja 53 §:n 2 momentti seuraavasti:


37 §
Henkilöstö

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään ja opetushallitus määrää. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.


53 §
Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimenhaltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tämän lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan korvaukseen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainittuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Sen estämättä, mitä 53 §:n 2 momentissa säädetään, ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty eroraha ja koulutustuki maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki lukiolain 30 ja 43 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 30 §:n 3 momentti ja 43 §:n 2 momentti seuraavasti:


30 §
Henkilöstö

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään ja opetushallitus määrää. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.


43 §
Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimenhaltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tämän lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan korvaukseen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainittuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Sen estämättä, mitä 43 §:n 2 momentissa säädetään, ennen tämän lain voimaan myönnetty eroraha ja koulutustuki maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan taiteen perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) 12 §:n 1 momentti sekä

lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:


6 §
Oppilaaksi ottaminen

Koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhden tai useamman kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen oppilaiden ottamisesta. Oppilaaksiotossa edellytetyn tieto- ja taitotason taikka valmiudet täyttäville, sopimuksessa tarkoitetuille tai kunnan järjestämässä koulutuksessa omasta kunnasta tuleville hakijoille voidaan 1 momentin estämättä antaa etusija oppilaaksiotossa.


12 §
Oppilailta perittävät maksut

Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi määrätä omasta kunnasta tulevalta oppilaalta perittävän maksun erisuuruiseksi kuin muulta oppilaalta perittävän maksun. Lisäksi jos koulutuksen järjestäjä on tehnyt yhden tai useamman kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen koulutuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta, voidaan oppilasmaksut määrätä erisuuruisiksi sopi-muksen piiriin kuuluvien ja muiden oppilaiden osalta.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



4.

Laki nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoamisesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (638/1998) 3 §:n 2 momentti seuraavasti:


3 §

Tämän lain voimaan tullessa käynnissä oleviin ja viimeistään 1 päivästä elokuuta 1998 käynnistyviin kokeiluihin sovelletaan 1 §:ssä mainitun lain ja sen nojalla annettuja säännöksiä kokeilussa suoritettavista opinnoista ja tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisesta, kokeilulupien muuttamisesta, täydentämisestä ja peruuttamisesta sekä kokeilujen päättymisestä. Nuorisoasteen koulutuskokeilussa tarkoitettuun koulutukseen voidaan ottaa opiskelijoita viimeisen kerran vuonna 2001. Kokeiluyksikön hallinnosta on voimassa, mitä 1 §:ssä mainitussa laissa säädetään, jolleivät kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjinä toimineet koulutuksen järjestäjät toisin sovi tai jollei kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjänä toiminut koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Kaksikielisen kokeiluyksikön hallinnosta on kuitenkin voimassa, mitä 1 §:ssä mainitun lain 6 §:n 4 momentissa säädetään. Kokeiluyksikön rahoituksesta on voimassa, mitä 1 §:ssä mainitun lain 18 §:n 1 momentissa ja 19 §:ssä säädetään.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



5.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 66 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 66 §:n otsikko ja 3 momentti seuraavasti:


66 §
Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat vuosina 1999, 2000 ja 2001

Sen estämättä, mitä 20 §:ssä säädetään, määrättäessä ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuosille 1999 ja 2001 käytetään yksikköhintojen laskentapohjana ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettaviin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen kustannuksia ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintososiaalisista eduista aiheutuvilla kustannuksilla vähennettynä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Opetusministeri
Maija Rask

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.