Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 98/1999
Hallituksen esitys Eduskunnalle eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräät eduskunnan valitsijamiesten toimittamia vaaleja koskevat säännökset. Uudessa, 11 päivänä kesäkuuta 1999 vahvistussa perustuslaissa eduskunnan valitsemien toimielinten vaalitapaa on muutettu siten, että vaalin toimittaa aina eduskunta. Samalla lakkautetaan eduskunnan valitsijamiehet. Tämä edellyttää tarkistuksia niihin lakeihin, joissa viitataan eduskunnan valitsijamiesten toimittamaan vaaliin.

Ehdotetut muutokset koskevat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, valtion vakuusrahaston valtuuston, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston ja Eduskunnan kirjaston hallituksen valintaa. Näiden toimielinten vaalin toimittaisi ehdotuksen mukaan kaikissa tilanteissa eduskunnan täysistunto.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa 1 päivänä maaliskuuta 2000.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja muutostarve

Eduskunta valitsee valiokuntiensa lisäksi myös muita toimielimiä ja edustajia. Tällaisia ovat muun muassa valtiontilintarkastajat, pankkivaltuutetut, Suomen Pankin tilintarkastajat, eduskunnan tilintarkastajat, kansaneläkelaitoksen valtuutetut, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, valtion vakuusrahaston valtuusto, Eduskunnan kirjaston hallitus sekä eduskunnan valitsemat kuusi valtakunnanoikeuden jäsentä.

Näiden eduskunnan valitsemien toimielinten vaalit toimitetaan nykyisin täysistunnossa yksimielisinä vaaleina sovitun ehdokasasettelun pohjalta, jolloin täysistunto ainoastaan päättää valituksi tulleista henkilöistä. Tämä menettely perustuu vuonna 1995 muutettuihin säännöksiin (338―341/1995), joilla valintatehtävät yksimielisissä vaaleissa siirrettiin eduskunnan valitsijamiehiltä täysistunnolle. Valitsijamiesten kokousten järjestämistä yksimielisten vaalien toteamista varten pidettiin tarpeettoman raskaana ja kankeana menettelynä. Vuonna 1995 tarkistettujen säännösten mukaan eduskunnan valitsijamiehet toimittavat vaalin vain silloin, kun eduskunta ei ole voinut sopia valittavista. Vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Käytännössä eduskuntaryhmien välisissä neuvotteluissa on päädytty lähes poikkeuksetta lopputulokseen, joka on johtanut yksimieliseen vaaliin.

Valtiopäiväjärjestyksen 39 §:n mukaan eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä vähintään 45 valitsijamiestä suorittamaan valiokuntien ja toimielinten vaaleja. Valitsijamiehet kokoontuvat tarpeen mukaan. Koska erimielisiä toimielinten vaaleja ei ole viime vuosina ollut, valitsijamiehet ovat kokoontuneet ainoastaan järjestäytymiskokoustaan varten vaalikauden alussa.

Uudessa, 11 päivänä kesäkuuta 1999 vahvistetussa Suomen perustuslaissa (731/1999) lakkautetaan eduskunnan valitsijamiehet erityisenä toimielimenä. Erillistä valintoja suorittavaa toimielintä ei edellä esitetyistä syistä enää pidetty tarpeellisena, vaan kaikki vaalit voidaan toimittaa eduskunnan täysistunnossa. Perustuslain 37 §:n 2 momentin mukaan valiokuntien ja muiden toimielinten vaalit toimitetaan eduskunnan täysistunnossa. Jos vaali ei ole yksimielinen, toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukainen vaali. Tarvittavia määräyksiä vaalimenettelystä annetaan eduskunnan hyväksymässä eduskunnan vaalisäännössä.

Eduskunnan valitsijamiesten lakkauttaminen edellyttää tarkistuksia sellaisten lakien säännöksiin, joissa säädetään valitsijamiesten toimittamista vaaleista. Osa valitsijamiehiä koskevista säännöksistä tarkistetaan eräiden muiden uudistushankkeiden yhteydessä. Tähän hallituksen esitykseen on koottu sellaiset muutosehdotukset, jotka eivät sisälly muihin valmisteluhankkeisiin.

2. Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan, valtion vakuusrahaston valtuuston, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston ja Eduskunnan kirjaston hallituksen valintaa koskevat säännökset yhdenmukaisiksi uuden perustuslain kanssa. Näistä toimielimistä annetuista laeista ehdotetaan poistettaviksi eduskunnan valitsijamiesten toimittamia vaaleja koskevat säännökset, sillä uuden perustuslain mukaan valitsijamiehet lakkautetaan. Edellä mainittujen toimielinten vaalin toimittaisi kaikissa tilanteissa eduskunnan täysistunto. Ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan lakiteknisiä.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain (170/1960) 1 §:n 1 momentti, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain (354/1989) 1 §, valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 4 § 1 momentti, Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 5 §:n 2 momentti ja Eduskunnan kirjastosta annetun lain (983/1984) 3 §:n 1 momentti.

Vaalien toimittamisesta ei ole tarpeen ottaa säännöksiä toimielimiä koskeviin lakeihin, sillä asiasta säädettäisiin uuden perustuslain 37 §:ssä ja eduskunnan vaalisäännössä.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 1 §:stä ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 1 §:stä ehdotetaan samalla myös poistettaviksi maininnat toimielinten valitsemisesta varsinaisilla valtiopäivillä. Uusi perustuslaki ei enää sisällä säännöksiä ylimääräisistä valtiopäivistä. Niille ei enää ole tarvetta, sillä valtiopäivät jatkuvat pääsäännön mukaan seuraavien valtiopäivien kokoontumiseen ja valtiopäivät voidaan kutsua uudelleen koolle myös sen jälkeen, kun eduskunta on vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä päättänyt lopettaa toimintansa. Jako varsinaisiin ja ylimääräisiin valtiopäiviin siten poistuu.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi eräitä säännöksiä myös sanonnallisesti.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia. Eduskunnan valitsemien toimielinten vaalit ovat viime vuosikymmeninä olleet lähes poikkeuksetta yksimielisiä, joten eduskunnan valitsijamiehet ovat käytännössä kokoontuneet vain järjestäytymistä varten vaalikauden alussa. Valitsijamiesten lakkauttamisen jälkeen toimielinten vaalit toimitetaan aina eduskunnan täysistunnossa. Esitys ei siten aiheuta merkittäviä muutoksia nykyiseen käytäntöön. Tarpeettomaksi muodostuneen erityisen toimielimen lakkauttaminen selkeyttää eduskunnan organisaatiota.

4. Asian valmistelu

Oikeusministeriö asetti 27 päivänä elokuuta 1997 työryhmän selvittämään Perustuslaki 2000 -hankkeen edellyttämiä muun lainsäädännön muutostarpeita sekä uuden perustuslain voimaantulo- ja siirtymäjärjestelyjä. Työryhmä luovutti muistionsa 12 päivänä marraskuuta 1998 (Uusi perustuslaki ja lainsäädännön muutostarpeet. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1999). Muistio sisälsi muun muassa luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnan valitsijamiesten lakkauttamisesta aiheutuvasta eräiden lakien muuttamisesta. Työryhmän muistiosta saatiin lausunnot kaikilta ministeriöiltä, valtioneuvoston oikeuskanslerilta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä. Lausunnot eivät sisältäneet huomautuksia käsillä olevaa hallituksen esitystä koskevaan luonnokseen. Hallituksen esitys on valmisteltu oikeusministeriön työryhmän ehdotuksen pohjalta virkatyönä oikeusministeriössä.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Eduskunnan valitsijamiesten toimittamiin vaaleihin viitataan myös muissa kuin tähän hallituksen esitykseen sisältyvissä säännöksissä. Tällaisia säännöksiä sisältyy valtiopäiväjärjestyksen ja eduskunnan työjärjestyksen ohella eduskunnan vaalisääntöön (18.2.1983) ja eduskunnan tilisääntöön (460/1988) sekä valtakunnanoikeudesta annettuun lakiin (273/1922). Valtiopäiväjärjestys, valtakunnanoikeudesta annettu laki ja eduskunnan työjärjestys kumotaan uuden perustuslain voimaantulon yhteydessä. Uuteen eduskunnan työjärjestykseen (ks. PNE 1/1999 vp) ei enää sisältyisi säännöksiä eduskunnan valitsijamiehistä. Samoin on tarkoitus tarkistaa eduskunnan vaalisääntö ja eduskunnan tilisääntö yhdenmukaisiksi uuden perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen kanssa.

6. Voimaantulo

Lakiehdotukset liittyvät välittömästi uuteen Suomen perustuslakiin. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000 samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta 1 päivänä huhtikuuta 1960 annetun lain (170/1960) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 921/1986, seuraavasti:

1 §

Eduskunta valitsee jokaisilla valtiopäivillä seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta keskuudestaan Pohjoismaiden neuvostoon kahdeksantoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


2.

Laki Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetun lain (354/1989) 1 § seuraavasti:

1 §
Edustajien valinta

Eduskunta valitsee jokaisilla valtiopäivillä keskuudestaan Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen viisi edustajaa ja yhtä monta varaedustajaa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


3.

Laki valtion vakuusrahastosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion vakuusrahastosta 30 päivänä huhtikuuta 1992 annetun lain (379/1992) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 245/1996, seuraavasti:

4 §
Valtion vakuusrahaston valtuusto

Rahaston toimintaa ja pankkituen käyttöä valvoo valtion vakuusrahaston valtuusto, jossa on yhdeksän jäsentä. Valtuuston valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Valtuuston toimikausi alkaa niin pian kuin vaali on toimitettu ja kestää seuraavan valtuuston jäsenten vaalin toimittamiseen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


4.

Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Yleisradio Oy:stä 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1380/1993) 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 340/1995, seuraavasti:

5 §
Hallintoneuvosto

Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian kuin vaali on toimitettu ja kestää seuraavan hallintoneuvoston jäsenten vaalin toimittamiseen. Hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


5.

Laki Eduskunnan kirjastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Eduskunnan kirjastosta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (983/1984) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 341/1995, seuraavasti:

3 §

Eduskunnan kirjaston hallintoa hoitaa kirjaston hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Eduskunta valitsee hallitukseen viisi kansanedustajaa, heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, sekä 2 momentissa tarkoitetuista tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulkopuolista henkilöä, joista yksi on valtionhallinnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntija. Samoin eduskunta valitsee hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Johannes Koskinen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.