Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi siten, että pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa myönnettävien uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyksen markkamääriä tarkistetaan näiden perusteena olevien menojen nousun johdosta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

---

Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen metsäverotusta koskevan uudistuksen yhteydessä maatilatalouden tuloverolakiin (543/1967) lisättiin uudistamisvähennystä ja taimikkovähennystä koskevat säännökset. Lain 13 §:n 7 momentin mukaan vähennysten määrät tarkistetaan, jos metsäntutkimuslaitoksen laskelmien perusteella on todettu vähennysten määrien perusteena olevissa menoissa ainakin 5 prosentin lisäys tai alennus. Vähennysten määriä on tarkistettu vuosilta 1992―1995 toimitettavissa verotuksissa sovellettavilla laeilla maatilatalouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta (929/1992, 936/1993, 956/1994 ja 1204/1995).

Vuoden 1996 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päätettiin, että eräiden etuuksien vuosien 1997 ja 1998 automaattiset indeksitarkistukset jätetään tekemättä. Tämän päätöksen mukaisesti myös uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyksen markkamäärät päätettiin jättää tarkistamatta. Tämän mukaisesti säädettiin laki maatilatalouden tuloverolain 13 §:n 7 momentin soveltamatta jättämisestä vuosina 1996―1998 (1394/1995).

Vuosilta 1995―1998 toimitettavissa verotuksissa verovelvollisella on ollut oikeus metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen vähentää metsän uudistamismenot uudistamisvähennyksenä luontaisen uudistamisen alueella 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 700 markkaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 200 markkaa hehtaarilta. Taimikkovähennyksen määrä on ollut 800 markkaa hehtaarilta. Vähennysoikeus on niillä verovelvollisilla, jotka ovat valinneet pinta-alaperusteisen verotuksen vuoden 1993 alusta 13 vuodeksi eteenpäin.

Voimassa olevat hehtaarikohtaiset vähennykset on saatu indeksoimalla vuosille 1991 ja 1992 laskettujen yksikkökustannusten keskiarvo vuoden 1995 tasolle. Indeksinä on käytetty metsätalouden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiotasoindeksiä, sillä vähennysten perusteena olevat kustannukset muodostuvat suurelta osalta metsänhoitotöiden työpalkoista. Koska metsänomistajat voivat vähentää metsän uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron omassa arvonlisäverotuksessaan täysimääräisesti, laskentaan ei ole sisällytetty vähennysten perusteissa olevien kustannusten arvonlisävero-osuutta.

Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan metsän uudistamisen kustannukset ovat nousseet luontaisen uudistamisen alueilla ja kylvöalueilla siten, että vähennysten markkamääriä tulee muuttaa. Metsäntutkimuslaitos on laskelmia tehdessään käyttänyt samaa laskentatapaa kuin voimassa olevia vähennyksiä laskettaessakin. Vuoden 1999 kokonaisindeksi on arvioitu palkkaindeksin aikaisemman kehityksen perusteella.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa myönnettäviä uudistamisvähennyksen markkamääriä muutettaviksi kustannusten nousua vastaavasti. Maatilatalouden tuloverolain 13 §:n 1 momentin 2 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että uudistamisvähennys kylvöalueella korotetaan 1 700 markasta 1 800 markkaan hehtaarilta ja istutusalueilla myönnettävä 3 200 markan vähennys korotetaan 3 500 markkaan hehtaarilta. Uudistamisvähennys luontaisen uudistamisen alueella pysyisi ennallaan 800 markkana hehtaarilta, sillä kustannusten muutos on vain 2,4 prosenttia. Lain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen taimikkovähennys ehdotetaan korotettavaksi 800 markasta 900 markkaan hehtaarilta. Uudistamisvähennyksen määrä kylvöalueilla nousisi siten 100 markalla hehtaarilta ja istutusalueilla 300 markalla hehtaarilta. Taimikkovähennyksen määrä nousisi 100 markalla.

Ehdotetut muutokset koskevat vain niitä yksityisiä metsänomistajia, jotka ovat siirtymäkaudeksi 1993―2005 valinneet metsätalouden puhtaan tulon verotuksen. Jos verovelvollinen on saanut metsämaan perintönä, lahjana, testamentilla tai muulla vastikkeettomalla saannolla 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen eikä hän ole aikaisemmin omistanut metsää, häntä verotetaan pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän mukaan, jos edellisenkin omistajan metsään on sovellettu pinta-alaverojärjestelmää. Verovuonna 1998 on noin 29 prosenttia koko maan metsän puhtaasta tuotosta ollut metsätalouden puhtaan tulon verotuksessa.

Uudistamis- ja taimikkovähennysten tarkistamisen verotuottoa vähentävä vaikutus riippuu paitsi vähennysten markkamääräisistä muutoksista myös pinta-alaverotettujen metsänomistajien uudistamis- ja taimikonhoitopinta-alojen kehityksestä sekä näihin uudistamis- ja taimikonhoitokohteisiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla saatavien tukien määrästä. Tuet ovat lain 34 §:n nojalla verovapaita, joten maatilatalouden tuloverolain 13 §:n 4 momentin mukaan rahoitustuki pienentää myönnettävien vähennysten bruttomäärää.

Pinta-alaverotettuun metsään viime vuosina kohdistuneiden kylvö-, istutus- ja taimikonhoitopinta-alojen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että metsätalouden ansiotulona verotettava metsätalouden puhdas tulo pienenisi vähennysten markkamäärien korotusten johdosta vuonna 1999 verrattuna vuoteen 1998 noin 10 miljoonalla markalla.

Ehdotetut muutokset eivät lisäisi verohallinnon eikä metsäkeskusten työtä.

Ehdotus on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä Metsäntutkimuslaitoksen ja Verohallituksen ehdotuksen pohjalta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 13 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1204/1995 ja 13 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 936/1993, seuraavasti:

13 §

Verovelvollisella on oikeus maatilan metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat suorittamansa menot jäljempänä mainituin edellytyksin:

2) metsän uudistamismenot (uudistamisvähennys), luontaisen uudistamisen alueella 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 800 markkaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 500 markkaa hehtaarilta;

3) taimikonhoitomenot (taimikkovähennys) 900 markkaa hehtaarilta;

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

---

Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Suvi-Anne Siimes