Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 14/1999
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merilain 1 luvun 1 §:n sekä alusrekisterilain 30 §:n muuttamisesta

LiVM 4/1999

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merilain säännöstä, joka koskee aluksen kansallisuutta. Ehdotuksen mukaan merenkulkuasioista vastaavan ministeriön olisi asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyttävä alus suomalaiseksi, jos Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai tällaisen valtion lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeushenkilö, jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueella, omistaa aluksesta enemmän kuin kuusi kymmenesosaa. Säännös muuttaisi nykyistä merilakia siten, että asetuksella täsmennettävien edellytysten täyttyessä ministeriön on hyväksyttävä alus suomalaiseksi eikä ministeriöllä olisi edellytysten täyttyessä harkintavaltaa.

Lainmuutos mahdollistaisi myös suomalaisen aluksen siirtämisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin kyseisen valtion sellaisen lainsäädännön mukaisesti, joka koskee muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten tai oikeushenkilöiden omistamien alusten rekisteröintiä.

Alusrekisterilakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka tarkoituksena on antaa Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle tai siellä kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan omaavalle oikeushenkilölle, joka omistaa aluksen, mahdollisuus poistaa alus Suomen alusrekisteristä ilman että rekisteriviranomaisella tai merenkulkuasioista vastaavalla ministeriöllä on rekisteristä poistamisen suhteen harkintavaltaa. Säännöksen tarkoituksena on täydentää merilain muutettavaksi ehdotettua säännöstä.

Ehdotettujen lainmuutosten tarkoituksena on saattaa tältä osin Suomen lainsäädäntö Euroopan yhteisön oikeuden mukaiseksi.

Kansallisen, voimassa olevan lainsäädännön yhteensoveltumattomuus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kanssa on johtanut siihen, että Euroopan yhteisöjen komissio on joulukuussa 1998 virallisen huomautuksen sisältävällä kirjeellä käynnistänyt Suomea kohtaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Voimassa oleva lainsäädäntö

Merilain (674/1994) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan alus on suomalainen ja oikeutettu käyttämään Suomen lippua, jos Suomen kansalainen taikka suomalainen yhteisö tai säätiö omistaa enemmän kuin kuusi kymmenesosaa aluksesta.

Pykälän 2 momentin mukaan liikenneministeriö voi asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyä muun kuin 1 momentissa tarkoitetun aluksen suomalaiseksi, jos aluksen käyttö merenkulkuun on ratkaisevasti suomalaisten määrättävissä tai jos aluksen omistaa henkilö taikka yhteisö tai säätiö, jolla on asuin- tai kotipaikka Euroopan talousalueella.

Valtioneuvosto voi pykälän 3 momentin mukaan antaa asetuksella säädettävillä edellytyksillä maan merenkulkuelinkeinon edistämiseksi luvan siihen, että alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, merkitään Norjan, Ruotsin tai Tanskan alusrekisteriin tämän maan aluksena, jos aluksen ja rekisteröintimaan välillä on aluksen omistukseen, hallintaan tai käyttöön liittyvä todellinen yhdysside.

Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvosto voi asetuksilla säädettävillä edellytyksillä antaa maan telakkateollisuuden ja työllisyyden edistämiseksi luvan siihen, että alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, merkitään vieraan valtion alusrekisteriin tämän maan aluksena, jos kysymyksessä on Suomessa rakennettu alus, joka välittömästi aluksen valmistuksen jälkeen merkitään vieraan valtion alusrekisteriin, sekä jos aluksen ja rekisteröintimaan välillä on aluksen omistukseen, hallintaan tai käyttöön liittyvä todellinen yhdysside.

Merilain 1 §:n soveltamisesta annettu asetus (353/1985) sisältää säännökset edellytyksistä, joilla alus voidaan hyväksyä suomalaiseksi ja suomalainen alus merkitä muun maan alusrekisteriin.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sijoittautumisoikeutta koskevat määräykset ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuja

Sijoittautumisoikeus sisältyy henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, joka taataan Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa, jäljempänä perustamissopimus. Sijoittautumisoikeus ulottuu myös Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen.

Perustamissopimuksen 52 artiklan mukaan jäsenvaltion kansalaisella on vapaus sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle. Artiklassa tarkoitettuun sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yhtiöitä toisessa jäsenvaltiossa samoin ehdoin kuin vastaanottavan valtion omat kansalaiset.

Jäsenvaltioiden kansalaisiin rinnastetaan perustamissopimuksen 58 artiklan määräysten mukaan jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on yhteisön alueella. Vastaavasti yhtiöillä on perustamissopimuksen 58 artiklan mukaan oikeus perustaa toiseen jäsenvaltioon kauppaedustajan liikkeitä, sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä. Artiklan määräysten mukaan yhtiönä tulee pitää siviili- ja kauppaoikeudellisia yhtiöitä, osuustoiminnallisia yhtiöitä sekä muita julkis- tai yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät tavoittele voittoa.

Sijoittautumisoikeuden edellytyksenä on, että luonnollisella henkilöllä on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Oikeushenkilön osalta yhtiön tulee olla rekisteröity yhdessä jäsenvaltiossa. Pääomien vapaata liikkuvuutta yhteisössä koskevat määräykset on kuitenkin tässä yhteydessä otettava huomioon. Siten perustamissopimuksen 221 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansalaisille sama oikeus osallistua 58 artiklassa tarkoitettujen yhtiöiden pääomaan kuin omille kansalaisilleen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, jäljempänä EY:n tuomioistuin, on eräissä ratkaisuissaan tulkinnut perustamissopimuksen määräyksiä sijoittautumsoikeudesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta siten, että useat yhteisön jäsenvaltiot ovat joutuneet muuttamaan säännöksiä aluksen kansallisuuden määrittelystä ja aluksen rekisteröinnin edellytyksistä kyseisen jäsenvaltion alusrekisteriin.

Tärkein näistä ratkaisuista on EY:n tuomioistuimen tuomio C-221/89, niin sanottu Factortame II-ratkaisu. Tuomioistuimen ratkaisussa todettiin, että aluksen rekisteröintiä ei voida pitää erillään sijoittautumisoikeudesta. Vaikka jäsenvaltioilla on oikeus määritellä, mitkä alukset merkitään kyseisen valtion alusrekisteriin, tätä oikeutta on käytettävä yhteisön oikeuden mukaisesti. Kansallisuus- tai asuinpaikkavaatimusten asettaminen aluksen omistajalle on vastoin yhteisön perustamissopimuksen 52 ja 221 artiklaa.

EY:n tuomioistuimen mukaan Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 50/1996) 94 artikla ei saa olla esteenä aluksen siirrolle yhteisön alusrekisteristä toiseen alusrekisteriin. Kyseisen artiklan mukaan jokaisen valtion tulee tehokkaasti käyttää lainkäyttö- ja valvontavaltaansa hallinnollisissa, teknisissä ja sosiaalisissa kysymyksissä sellaisiin aluksiin nähden, jotka käyttävät sen lippua.

Merilakia uudistettaessa vuonna 1994 pyrittiin jo ottamaan huomioon Factortame II-oikeustapauksen vaikutukset.

Uuden merilain säätämisen jälkeen kuitenkin osoittautui, että yhteisön oikeus edellyttää eräitä lisämuutoksia. Tuomioistuin on myös ratkaisussaan C-334/94 (komissio v. Ranskan tasavalta) edelleen täsmentänyt yhteisön oikeuden tulkintaa.

Muita edellä mainitun tulkinnan kanssa yhdenmukaisia ratkaisuja ovat C-62/96 (komissio vastaan Kreikka), C-151/96 (komissio vastaan Irlanti) sekä C-246/89 (komissio vastaan Yhdistynyt kuningaskunta).

Nyt ehdotetut muutokset vastaavat olennaisilta osiltaan muissa pohjoismaissa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ehdotettu muutos, joka koskee Suomen kansalaisten ja oikeushenkilöiden omistamien alusten rekisteröintiä toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin, vastaa olennaisilta osiltaan muissa pohjoismaissa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lakitekninen toteutus tosin vaihtelee eri Pohjoismaissa.

Ruotsin lainsäädännössä asetetaan vaatimus sijoittautumisesta siihen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, jonka alusrekisteriin on tarkoitus rekisteröityä. Tanskan lainsäädännön mukaan asetetaan ainoastaan vaatimus, että alus tosiasiallisesti on siirretty toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin. Tällöin alus täyttää poistamisen edellytykset kansallisesta alusrekisteristä siirtyessään toisen maan alusrekisteriin. Norjan lainsäädännön mukaan alus voidaan poistaa alusrekisteristä, jos aluksen omistaja ilmoittaa siirtävänsä kyseisen aluksen toisen maan rekisteriin kun se on poistettu oman maan rekisteristä.

Ehdotetut muutokset

Voimassa olevan merilain 1 luvun 1§:n 1 momentin mukaan alus on suomalainen ja oikeutettu käyttämään Suomen lippua, jos Suomen kansalainen taikka suomalainen yhteisö tai säätiö omistaa enemmän kuin kuusi kymmenesosaa aluksesta.

Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteisön tai säätiön tilalla käytettäisiin kielellisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi käsitettä oikeushenkilö.

Voimassa olevan merilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan liikenneministeriö voi asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyä muun kuin 1 momentissa tarkoitetun aluksen suomalaiseksi, jos aluksen käyttö merenkulkuun on ratkaisevasti suomalaisten määrättävissä tai jos aluksen omistaa henkilö taikka yhteisö tai säätiö jolla on asuin- tai kotipaikka Euroopan talousalueella.

EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö edellyttää säännöksen tarkistamista. EY:n tuomioistuimen mukaan yhteisön jäsenvaltiolla ei ole perustamissopimuksen 52 artiklan nojalla oikeutta asettaa aluksen rekisteröimisen ehdoksi vaatimuksia, jotka koskevat alusten omistajien tai rahtaajien kansallisuutta tai kotipaikkaa.

Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä komissio, joulukuussa 1998 Suomelle annetun virallisen huomautuksen mukaan merilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdalla estetään muita Euroopan unionin kansalaisia tai yhtiöitä käyttämästä alusta merenkulkuun Suomessa, jollei kyseisen lain vaatimuksia täytetä. Edelleen estetään momentin toisella kohdalla Euroopan unionin kansalaisen (paitsi suomalaisen), jonka asuin- tai kotipaikka on Euroopan unionin ulkopuolella, ensisijainen sijoittautuminen Suomeen.

Merilain 1 luvun 1 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että merenkulkuasioista vastaavan ministeriön, jäljempänä ministeriö, on asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyttävä muu kuin 1 momentissa tarkoitettu alus suomalaiseksi, jos Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai tällaisen valtion lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeushenkilö, jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueella, omistaa aluksesta enemmän kuin kuusi kymmenesosaa. Tällainen hyväksyntä olisi peruutettava aluksen omistajan pyynnöstä.

Ehdotetun 2 momentin muutoksen tarkoituksena on antaa Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle tai tällaisen valtion lainsäädännön mukaisesti perustetulle yhtiölle, jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueella, oikeus saada aluksensa rekisteröidyksi Suomen alusrekisteriin, jos tämän lain perusteella annettavan ja sen kanssa yhtäaikaisesti voimaan tulevan asetuksen edellytykset täyttyvät. Asetuksen edellytysten täyttyessä ministeriöllä ei siis olisi asiassa harkintavaltaa, vaan alus olisi pyynnöstä hyväksyttävä suomalaiseksi.

Asetusluonnoksen sisältöä selvitetään tarkemmin kohdassa 4.

Alusrekisteriä pitävät merenkulkulaitos ja Ahvenanmaan lääninhallitus.

Ehdotuksessa tarkoitettu ministeriö on tällä hetkellä liikenneministeriö. Säännöstä muutettaisiin tältä osin vastaamaan voimassa olevaa valtioneuvoston ohjesääntöä.

Merilain 1 luvun 1 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että ministeriö voi asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyä muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun aluksen suomalaiseksi, jos aluksen käyttö merenkulkuun on ratkaisevasti suomalaisten määrättävissä.

Ehdotettu säännös koskee vain muiden kuin Europan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten tai oikeushenkilöiden omistamien alusten rekisteröintiedellytyksiä. Näiden osalta rekisteröintiedellytykset eivät muutu voimassa olevasta sääntelystä.

Ehdotus uudeksi 1 luvun 1 §:n 4 momentiksi korvaisi voimassa olevan merilain 1 luvun 1 §:n 3 momentin, jonka mukaan valtioneuvosto voi tietyillä edellytyksillä antaa maan merenkulkuelinkeinon edistämiseksi luvan siihen, että alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, merkitään muun pohjoismaan alusrekisteriin tämän maan aluksena.

Komission Suomelle antaman virallisen huomautuksen mukaan siitä huolimatta, etteivät edellä mainitut vaatimukset näytä vaikuttavan muiden Euroopan unionin kansalaisten ja yhtiöiden oikeuksiin poistaa alus Suomen rekisteristä ja rekisteröidä se toisessa jäsenvaltiossa, ne vaikuttavat Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhtiöiden oikeuteen tehdä vastaavaa. Komission mukaan vaatimukset ovat täten perustamissopimuksen 52 artiklan vastaisia.

Ehdotuksen mukaan Suomen kansalaisten ja suomalaisten oikeushenkilöiden sijoittautumisvapaus toiseen jäsenvaltioon rekisteröimisen kautta ei riippuisi valtioneuvoston tai ministeriön myöntämästä luvasta, vaan alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, voidaan siirtää toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti, joka koskee muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten tai oikeushenkilöiden omistamien alusten rekisteröintiä.

Ehdotettu merilain 1 luvun 1 §:n 5 momentti perustuu nykyiseen 1 luvun 1 §:n 4 momenttiin. Momenttiin ehdotetaan vain nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen 4 momentista johtuvia muutoksia. Maan telakkateollisuuden ja työllisyyden edistämiseksi tarkoitetussa momentissa määritelty momentin maantieteellinen soveltamisala koskisi ainoastaan muiden kuin Eurooopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden alusrekisteriin merkittäviä Suomessa rakennettuja aluksia.

Alusrekisterilain (512/1993) 30 §:ssä säädetään alusrekisteristä poistamisen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan aluksen omistajan on pyydettävä aluksen poistamista rekisteristä 30 päivän kuluessa siitä, kun alus ei enää täytä 1 ja 2 §:ssä säädettyjä edellytyksiä tai siitä, kun omistaja on saanut tiedon, että alus on tuhoutunut ja se on julistettu kuntoonpanokelvottomaksi, tai siitä, kun alus on kadonnut eikä siitä ole kuultu vakuutussopimuslain (132/1933) 71 §:ssä säädettynä aikana.

Esityksessä ehdotetaan pykälään lisättäväksi uusi 4 momentti. Momentin tarkoituksena on antaa Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle tai siellä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan omaavalle oikeushenkilölle, joka omistaa aluksen, mahdollisuus poistaa alus Suomen alusrekisteristä ilman, että rekisteriviranomaisella tai ministeriöllä on rekisteristä poistamisen suhteen harkintavaltaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa alusrekisterilain 32 §:ssä säädettyjä aluksen rekisteristä poistamisen lisäedellytyksiä. Säännöksen tarkoituksena on täydentää nyt ehdotettua merilain 1 luvun 1 §:n 2 momenttia.

2. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetuista säännöksistä voi kuitenkin aiheutua viranomaisselvitysten tarvetta, mikä ainakin siirtymäkaudeksi aiheuttanee enemmän työtä alusrekisteriä pitävälle rekisteriviranomaiselle. Tämä ei kuitenkaan aiheuta henkilöresurssien lisätarvetta.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä liikenneministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, Ahvenanmaan lääninhallitukselta, merenkulkulaitokselta, Ålands Redarföreningiltä, Suomen Varustamoyhdistykseltä, Ulkomaanliikenteen Pientonnistoyhdistykseltä, Suomen Konepäällystöliitolta, Suomen Laivanpäällystöliitolta sekä Suomen Merimies-Unionilta. Lisäksi esityksen valmistelusta on informoitu komissiota. Komission kanssa käydyissä neuvotteluissa komissio on katsonut, että ehdotettu luonnos on yhteisön oikeuden mukainen. Sen sijaan 25 päivänä marraskuuta 1998 lähettämässään kirjeessä komissio on todennut, että Suomen aikaisempi ehdotus, jonka mukaan suomalaisten alusten rekisteröimiseksi Eurooppaan talousalueeseen kuuluvan maan alusrekisteriin kyseisen valtion muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten tai yritysten alusten rekisteröintiä koskevan lainsäädännön mukaisesti tarvitaan Suomen hallituksen lupa, on yhteisön oikeuden vastainen.

Oikeusministeriön Eurooppa-oikeuden yksikkö, ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto, merenkulkulaitos, Ahvenanmaan lääninhallitus, Suomen Varustamoyhdistys sekä Ulkomaanliikenteen Pientonnistoyhdistys ovat lausunnoissaan todenneet, että ehdotus on yhteisön oikeuden mukainen. Suomen Varustamoyhdistys, Ålands Redarförening sekä Ulkomaanliikenteen Pientonnistoyhdistys ovat puoltaneet ehdotettujen lainmuutosten toteuttamista.

Suomen Konepäällystöliitto ei lausunnossaan puoltanut tehtyä esitystä. Suomen Laivanpäällystöliitto vastusti jyrkästi suomalaisen aluksen siirtomahdollisuutta muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin yhtyen muutoin esitykseen. Suomen Merimies-Unioni ei lausunnossaan hyväksynyt esitettyjä muutoksia.

Esitykseen sisältyvää ehdotusta merilain muuttamiseksi on käsitelty merenkulun neuvottelukunnassa. Tarkistetusta esityksestä on pyydetty lausunto neuvottelukunnan jäseniltä.

Valtiovarainministeriöllä ei ole huomauttamista ehdotukseen. Ahvenanmaan maakuntahallitus viittaa keväällä 1998 antamaansa lausuntoon. Suomen Varustamoyhdistys, Ålands Redarförening ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto puoltavat ehdotusta.

Suomen Laivanpäällystöliitto toivoo, että suomalaisen aluksen siirtomahdollisuus muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin ei vaarantaisi suomalaisen merenkulkijan mahdollisuutta tehdä työtä suomalaisessa aluksessa yhtyen muutoin esitykseen. Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Merimies-Unioni vastustavat edelleen tehtyä esitystä.

4. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Hallituksen esityksen liitteenä on luonnos merilain 1 luvun 1 §:n nojalla annettavaksi asetukseksi merilain 1 luvun 1 §:n soveltamisesta. Asetuksella kumottaisiin merilain 1 §:n soveltamisesta annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetuksen 1 luvussa säädettäisiin yksityiskohtaisista edellytyksistä, joiden täyttyessä alus hyväksyttäisiin suomalaiseksi. Edellytysten täyttyessä merenkulkuasioista vastaavalla ministeriöllä tai rekisteriviranomaisella ei olisi harkintavaltaa, vaan alus olisi hyväksyttävä suomalaiseksi.

Asetuksessa edellytettäisiin Euroopan talousalueen valtion kansalaisen tai siellä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan omaavan oikeushenkilön omistaman aluksen osalta edelleen sitä, että alusta tulisi johtaa ja operoida Suomesta. Lisäksi Suomessa tulisi olla aluksesta vastaava edustaja ja alus tulisi olla poistettu toisen valtion alusrekisteristä siksi ajaksi kun se on rekisteröitynä Suomen alusrekisteriin. EY:n tuomioistuimen Factortame II-ratkaisusta ilmenee, että vaatimus, jonka mukaan Suomen alusrekisteriin rekisteröitävää alusta on johdettava ja operoitava Suomesta, ei ole vastoin yhteisön lainsäädäntöä.

Muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen tai oikeushenkilön omistaman aluksen rekisteröimiseksi Suomen alusrekisteriin vaadittaisiin eräitä lisäedellytyksiä.

Asetuksen 2 luvussa säädettäisiin edellytyksistä, joiden mukaan suomalaisessa omistuksessa oleva Suomessa rakennettu alus voitaisiin merkitä muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin. Luku vastaa sisällöltään aikaisempia maan telakkateollisuuden ja työllisyyden edistämiseksi annettuja säännöksiä.

5. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Suomen lainsäädäntö saataisiin näin vastaamaan yhteisön oikeutta mahdollisimman pian.

Komissio on joulukuussa 1998 ryhtynyt virallisiin toimenpiteisiin lähettämällä Suomelle perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisen virallisen huomautuksen. Komissio on todennut, että alusten rekisteröintiä koskeva Suomen lainsäädäntö ei vastaa yhteisön oikeutta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mikäli Suomen viralliseen huomautukseen antama vastaus ei tyydytä komissiota, komissio lähettää seuraavaksi perustellun lausunnon, jossa se toteaa Suomen lainsäädännön olevan ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, komissio vie asian lopullisesti EY:n tuomioistuimeen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki merilain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 1 luvun 1 § seuraavasti:


1 luku

Alusta koskevat yleiset säännökset

1 §
Aluksen kansallisuus

Alus on suomalainen ja oikeutettu käyttämään Suomen lippua, jos Suomen kansalainen tai suomalainen oikeushenkilö omistaa enemmän kuin kuusi kymmenesosaa aluksesta.


Merenkulkuasioista vastaavan ministeriön, jäljempänä ministeriö, on asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyttävä muu kuin 1 momentissa tarkoitettu alus suomalaiseksi, jos Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai tällaisen valtion lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeushenkilö, jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueella, omistaa aluksesta enemmän kuin kuusi kymmenesosaa. Tällainen hyväksyntä on peruutettava aluksen omistajan pyynnöstä.


Ministeriö voi asetuksella säädetyillä edellytyksillä hyväksyä muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun aluksen suomalaiseksi, jos aluksen käyttö merenkulkuun on ratkaisevasti suomalaisten määrättävissä.


Alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, voidaan siirtää toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin kyseisen valtion sellaisen lainsäädännön mukaisesti, joka koskee muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisten tai oikeushenkilöiden omistamien alusten rekisteröintiä.


Ministeriö voi asetuksella säädetyillä edellytyksillä antaa maan telakkateollisuuden ja työllisyyden edistämiseksi luvan siihen, että alus, jota 1 momentin nojalla olisi pidettävä suomalaisena, merkitään muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin tämän maan aluksena, jos kysymyksessä on Suomessa rakennettu alus, joka välittömästi aluksen valmistuksen jälkeen merkitään tällaisen valtion alusrekisteriin, sekä jos aluksen ja rekisteröintimaan välillä on aluksen omistukseen, hallintaan tai käyttöön liittyvä todellinen yhdysside.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .



2.

Laki alusrekisterilain 30 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun alusrekisterilain (512/1993) 30 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:


30 §
Alusrekisteristä poistamisen edellytykset

Alus on poistettava rekisteristä aluksen omistajan pyynnöstä, jos:

1) alus on merkitty rekisteriin merilain 1 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyväksymisen nojalla; tai

2) merilain 1 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla rekisteriin merkitty alus merkitään Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan alusrekisteriin merilain 1 luvun 1 §:n 4 momentin nojalla.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .



Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Liikenneministeri
Olli-Pekka Heinonen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.