Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 224/1998
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työturvallisuuslain 49 §:n, työterveyshuoltolain 9 §:n ja rikoslain 47 luvun 1 §:n muuttamisesta

TyVM 17/1998

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain rangaistussäännösten täydentämistä rikoslain työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistöstä erotettavilla vähäisillä työturvallisuusrikoksilla. Rikoslakiin tehtäisiin tätä koskeva muutos. Vakavat työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain rikkomiset ja laiminlyönnit jäisivät edelleen rikoslain työturvallisuusrikoksena rangaistavaksi.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyäksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Rikoslainsäädännön uudistus

Syyskuun 1 päivänä 1995 tulivat voimaan rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen sisältävät rikoslain (39/1889) ja eräiden muiden lakien muutokset (578―747/1995). Hallituksen edellä mainittua uudistusta koskevassa esityksessä HE 94/1993 vp. työrikoksia koskevista muutoksista todettiin, että uudet säännökset eivät merkittävästi muuttaisi rangaistavan käyttäytymisen alaa. Kaikkien vankeusuhan sisältävien säännösten siirtäminen rikoslakiin helpottaisi keskeisten rangaistusuhkien hahmottamista ja lisäisi rangaistussäännösten ennalta estävää tehoa.

Rikoslakiin lisättiin työrikoksia koskeva 47 luku, johon koottiin kaikki vankeusrangaistuksen sisältäneet työrikossäännökset. Työturvallisuuslain (299/1958) ja työterveyshuoltolain (743/1978) säännösten rikkomiset ja laiminlyönnit siirrettiin hieman supistettuina 47 luvun 1 §:ään, joka sisältää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistö on laaja. Se sisältää moitittavuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan toisistaan huomattavasti poikkevia tekoja ja laiminlyöntejä, joista kaikista säädetään rangaistukseksi sakkoa tai korkeintaan vuosi vankeutta.

Työturvallisuusrikos korvasi pääosin työturvallisuuslain 49 §:n 1, 3 ja 5 momentin ja muiden työturvallisuutta koskevien lakien sekä työterveyshuoltolain blankorangaistussäännökset, joiden rikkomisesta oli säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta. Samalla poistettiin järjestysluonteisten työturvallisuusmääräysten, kuten säännösten nähtävilläpidon ja tarkastuspöytäkirjojen säilyttämisen, ja yhteistoimintasäännösten, laiminlyönnin erillinen rangaistavuus.

1.2. Työturvallisuusrikosten määrä

Ennen rikoslainsäädännön toisen vaiheen uudistusta työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain rikkomisista tuomittiin huomattava osa rangaistusmääräysmenettelyssä. Tilastokeskuksen oikeustilastollisen vuosikirjan mukaan poliisin tietoon tuli pelkästään työturvallisuuslain rikkomisia vuonna 1993 187, vuonna 1994 147 ja vuonna 1995 145. Kuolematuottamuksen yhteydessä tuli poliisitutkintaan lisäksi vastaavina vuosina 15, 15 ja 9 sekä ruumiinvammantuottamuksen yhteydessä 32, 36 ja 17 työturvallisuuslain rikkomista. Kuoleman tai ruumiinvamman tuottamukseen liittyviin tapauksiin ei kuitenkaan voida soveltaa rangaistusmääräysmenettelyä. Työturvallisuusrikoksista on syyttäjän käsittelyyn päätynyt sanottuina vuosina 79, 57 ja 60 tapausta. Saman määrän juttuja syyttäjä on tänä aikana vienyt tuomioistuimeen. Syylliseksi epäiltyjä on ollut keskimäärin 2―3 asiaa kohti. Rangaistusmääräyksellä on työturvallisuussäännösten rikkomisesta sanottuina vuosina tuomittu vastaavasti 44, 44 ja 16 henkilöä. Tilastokeskuksen syytettyjä ja tuomittuja 1996 koskeneessa selvityksessä (Oikeus 1997:17) rikoslain 47 luvun 1 §:n työturvallisuusrikoksesta on tuomioistuimessa tuomittu 13. Suurin osa tuomioistuimessa 1996 käsitellyistä tapauksista on kuitenkin vielä sattunut aikaisemman lain aikana ennen 1 päivää syyskuuta 1995. Näitä työturvallisuuslain rikkomuksia oli 64, joista rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltiin 22 tapausta. Työterveyshuoltolain rikkomuksia on vuosittain ollut muutamia.

1.3. Työturvallisuusrikokset rangaistusmääräysmenettelyssä

Tyypillisiä rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltyjä työturvallisuusrikoksia olivat yksittäiset määräaikais- ja työmaatarkastusten laiminlyönnit, suojalaitteiden ja suojakaiteiden puutteet rakennustyössä, asbestipurkutyön laiminlyönnit ja henkilökohtaisten suojainten puuttumiset sekä puutteelliset ennakkosuunnitelmat ja ohjeet. Työterveyshuoltolain rikkomuksena on yleisimmin tuomittu työterveyspalvelujen järjestämisen laiminlyönnistä.

Työturvallisuusrikoksen enimmäisrangaistuksen muuttumisen vuoksi rangaistusmääräysmenettelyä ei ole enää voitu soveltaa näihin rikoksiin. Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) mukaisesti voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 5 000 markan suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta säädetty enimmäisrangaistus on sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Muiden rikoslain 47 luvun työrikosten osalta rangaistusmääräysmenettely on sen sijaan edelleen ollut mahdollista.

Lievien ja yksinkertaisten työturvallisuusrikosten pakollinen vieminen tuomioistuinkäsittelyyn on prosessiekonomisesti epätarkoituksenmukaista ja asianosaisten kannalta usein kohtuutonta. Rikosasiain tuomioistuinkäsittely on lievimmässäkin muodossaan pitkä ja monitahoinen rangaistusmääräysmenettelyyn verrattuna. Käytännössä on myös ollut havaittavissa, että työturvallisuusrikosten käsittely on lainsäädäntöuudistuksen täytäntöönpanossa hidastunut ja aiheuttanut lisääntyvää toimenpiteistä luopumista niissä lievissä tapauksissa, jotka ennen käsiteltiin sujuvasti rangaistusmääräysmenettelyssä.

Työsuojeluviranomaisten halukkuus syyteilmoitusten tekemiseen on rangaistusasteikon ankaroitumisen vuoksi myös vähentynyt tarpeettomasti. Rangaistusvaatimus olisi usein sopiva muistutus toiminnan moitittavuudesta tilanteissa, joihin hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä on vaikeata soveltaa tilanteen loppumisen tai ohimenemisen takia. Usein näin on tilanne rakennustyössä, joka on jatkuvasti toimialoista tapaturma-altteimpia.

Lokakuun 1 päivänä 1997 voimaan tulleella rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistuksella laajennettiin muun muassa työsuojeluviranomaisten osallistumista työrikosten selvittämiseen ja tuomioistuinkäsittelyyn. Menettelyn tavoitteena on taata tuomioistuimelle hyvät keinot rikosasiain entistä perusteellisempaan käsittelyyn. Perusteelliseen käsittelyyn ei ole tarvetta rangaistusmääräyksin käsiteltävissä asioissa. Selkeät ja yksinkertaiset työturvallisuuden kannalta vähäiset työturvallisuusrikokset voitaisiin tämänkin takia käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä samalla tavalla kuin muut työrikokset ja vastaavat ympäristörikokset.

1.4. Ehdotetut muutokset

Tämän vuoksi ehdotetaan, että työturvallisuuslain 49 §:ään lisätään työturvallisuusrikkomusta koskevat säännökset sellaisista käytännössä yleisimmin esiintyvistä ja vastuukysymyksiltään selvistä työturvallisuusmääräysten rikkomuksista, joiden merkitys työturvallisuuden kokonaisuuden kannalta on vähäinen. Rikoksen tekomuodot lisättäisiin työturvallisuusrikkomuksen tunnusmerkistöön.

Työturvallisuusrikkomuksen rangaistusseuraamus on sakkoa. Vastaavasti työterveyshuoltolain 9 §:ään lisättäisiin sakolla rangaistava työterveyshuoltopalvelujen laiminlyönti.

Säännökset tulisivat sovellettaviksi yksittäisiin vähäisiin työturvallisuusmääräysten rikkomisiin, joista ei rangaista rikoslain 47 luvun 1 §:n työturvallisuusrikoksena. Rikoslain 47 luvun 1 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi tätä koskeva 3 momentti. Jos määräysten rikkominen on osoituksena yleisestä välinpitämättömyydestä ja piittaamattomuudesta työsuojeluvaatimuksista tai omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta, tekoon sovellettaisiin kuitenkin edelleen rikoslain 47 luvun 1 §:ää.

Ehdotetuun työturvallisuusrikkomukseen voisi syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja sekä työturvallisuuslain pykälissä 3―6 mainittu henkilö, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tätä velvollisuuttaan. Ehdotuksessa kuvatuilla työturvallisuusrikkomuksilla tarkoitetaan työturvallisuuslaissa tai sen nojalla annetuissa valtioneuvoston päätöksissä säädettyjen täsmällisten ja yksilöityjen velvoitteiden rikkomisia. Ehdotuksessa kuvatut velvollisuudet on yleensä yksilöity valtioneuvoston päätöksissä nimenomaisilla säännöksillä.

Ehdotetussa 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan ennakko- ja määräaikaistarkastuksilla esimerkiksi rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/1994) 11 ja 12 §:ssä säädettyjä pakollisia työmaatarkastuksia, ei sen sijaan työturvallisuuslain 9 §:ssä säädettyyn työympäristön jatkuvaan tarkkailuun tai muuhun työnantajan selonottovelvollisuuteen mahdollisesti liityvää työnantajan omassa harkinnassa olevaa tarkastusta. Ehdotetun säännöksen 2 kohdassa ennakkoselvityksellä ja suunnitelmalla tarkoitetaan esimerkiksi kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston päätöksen (1705/1991) 6 §:ssä säädettyä turvallisuusselvitystä tai räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen (410/1986) 8 §:ssä yksilöityä velvollisuutta räjäytyssuunnitelmasta. Säännösehdotuksen 3 kohdassa tarkoitetaan lähinnä koneturvallisuussäännöksiin perustuvista suojalaitteista huolehtimista, mutta myös suojakaiteen, turvaköyden tai muun suojalaitteen puuttumista esimerkiksi rakennustyössä. Työnantajalla on työturvallisuuslain 20 §:ään perustuva velvollisuus henkilökohtaisen suojaimen varaamiseen työntekijän käyttöön. Työtä varten tarvittavasta luvasta säädetään esimerkiksi räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista, annetussa valtioneuvoston pääätöksessä, asbestityöstä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1380/1994) ja rakennustyötä veden alla tekevän sukeltajan pätevyydestä annetussa työministeriön päätöksessä (674/1996). Työtä koskevia ilmoituksia ovat esimerkiksi rakennustyön ja asbestityön työsuojeluviranomaiselle tehtävät alkamisilmoitukset ja ilmoitus vakavasta vaarasta räjäytys- ja louhintatyössä. Koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavien ohjeiden antamisella tarkoitetaan esimerkiksi työturvallisuuslain 40 §:n 2 momentissa säädettyä velvollisuutta esineen mukana toimitettavista asianmukaisista asennus- käyttö- huolto- ja vastaavista ohjeista sekä 40 b §:ssä tarkoitettuja käyttöturvallisuustiedotteita.

2. Esityksen vaikutukset

Ennen rikoslain toisen vaiheen uudistusta työturvallisuussäännösten rikkomisista tuomittiin 25―30 prosenttia rangaistusmääräysmenettelyssä eli vuosittain useita kymmeniä. Voidaan olettaa, että ehdotetulla lailla saataisiin vähintään sama määrä työturvallisuusrikoksista rangaistusmääräysmenettelyn piiriin. Esityksellä vähennetään tarpettettomia oikeudenkäyntejä ja kevennetään esitutkintaa. Tästä aiheutuu jonkin verran säästöä sekä julkiselle taloudelle että asianosaisille. Kokonaistalouden kannalta vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset.

Esitys tehostaa ja nopeuttaa työturvallisuusrikosten käsittelyä ja siten parantaa asianosasisten oikeusturvaa. Samalla se tehostaa myös viranomaistoimintaa. Esityksellä ei ole organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia.

3. Asian valmistelu

Asia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiestyönä yhdessä oikeusministeriön ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.

4. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki työturvallisuuslain 49 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 49 §, sellaisena kuin se on laissa 686/1995, seuraavasti:


49 §

Työnantaja tai 3―6 §:ssä tarkoitettu henkilö taikka näiden edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetyn

1) ennakko- tai määräaikaistarkastusten suorittamisen,

2) selvityksen tai suunnitelman tekemisen,

3) suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen varaamisen tai asentamisen,

4) työtä koskevan luvan hankkimisen tai ilmoituksen tekemisen taikka

5) koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käyttössä tarvittavan ohjeen antamisen,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon.

Samoin tuomitaan henkilö, joka luvattomasti tai ilman pätevää syytä poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän.


Rangaistus kuolemantuottamuksesta ja vamman tuottamuksesta säädetään rikoslain (39/1889) 21 luvun 8―11 §:ssä ja vaaran aiheuttamisesta rikoslain 21 luvun 13 §:ssä.


Rangaistus työturvallisuusmääräysten muusta rikkomisesta ja määräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan aiheuttamisesta ja määräysten vastaisen tilan jatkumisen mahdollistamisesta säädetään rikoslain 47 luvun 1 §:ssä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



2.

Laki työterveyshuoltolain 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 694/1995, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:


9 §
Rangaistukset

Työnantaja tai tämän edustaja, joka laiminlyö 7 §:n 1 momentissa säädettyjen työ- terveyspalvelujen järjestämisen, on tuomittava työterveyspalvelujen laiminlyömisestä sakkoon.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



3.

Laki rikoslain 47 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 578 ja 1010/1995, uusi 3 momentti seuraavasti:


47 luku

Työrikoksista

1 §

Työturvallisuusrikos



Työturvallisuusrikoksena ei kuitenkaan pidetä yksittäistä työturvallisuuden kannalta vähäistä työturvallisuusmääräysten rikkomista, josta säädetään rangaistus työturvallisuuslain (299/1958) 49 §:ssä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Terttu Huttu-Juntunen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.