Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 112/1998
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia. Lain muutoksella selvennettäisiin joukkoliikenneluvan ja taksiluvan nojalla harjoitettavan tilausliikenteen työnjakoa. Harjoitettaessa tilausliikennettä joukkoliikenneluvan nojalla ajoja ei saisi ottaa taksiasemilta. Lisäksi oikeutta tilausliikenteen harjoittamiseen voitaisiin rajoittaa joukkoliikennelupaan otettavilla ehdoilla. Jos tilausliikennettä harjoitettaisiin lupaehtojen vastaisesti, lupaviranomainen voisi liikennelupaa peruuttamatta kieltää luvanhaltijalta tilausliikenteen harjoittamisen.

Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta määrättäisiin edelleenkin paikallisessa ajovuorojärjestyksessä, mutta vapaavuorojen ajo-oikeuden rajoitukset poistettaisiin.

Lisäksi säädettäisiin niistä toimivaltaisista viranomaisista, jotka on mainittu kansainvälistä liikennettä ja kabotaasiliikennettä koskevissa, uudistetuissa Euroopan yhteisön asetuksissa.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 11 päivänä joulukuuta 1998. Neuvoston kabotaasiasetuksen toimivaltaisia viranomaisia koskeva säännös ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan 11 päivänä kesäkuuta 1999.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1. Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan työnjako

Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991, jäljempänä henkilöliikennelaki) mukaan sekä taksiluvan että joukkoliikenneluvan haltijalla on oikeus harjoittaa tilausliikennettä. Tilausliikenteellä tarkoitetaan henkilöliikennelain 2 §:n 5 kohdan mukaan luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilöliikennettä, joka ei ole linjaliikennettä eikä ostoliikennettä.

Henkilöliikennelakia vuonna 1994 uudistettaessa linja-autolla harjoitettava tilausliikenne vapautettiin tarveharkinnasta, kun taas taksilupia myönnettäessä kysyntä ja tarjonta on edelleenkin otettava huomioon lupaa myönnettäessä.

Vähitellen osa joukkoliikenneluvan nojalla liikennettä harjoittavista on ryhtynyt harjoittamaan tilausliikennettä tavalla, joka on aikaisemmin ollut tyypillistä vain takseille. Liikennettä on harjoitettu pienoisbussilla, johon on asennettu taksamittari. Kaupunkialueilla ja taajamissa asiakkaita on odotettu hotellien ja ravintoloiden läheisyydessä, joskus myös taksiasemilla. Maaseudulla tilauksia on otettu vastaan lähinnä puhelimitse.

Osalla joukkoliikenneluvan haltijoista on myös taksilupa. Jotkut heistä ovat ottaneet vastaan taksitilauksia ja ajaneet kyydit linja-autolla varsinkin silloin, kun taksiluvan nojalla liikenteessä oleva auto on ollut varattuna.

Seurauksena on ollut tilanne, jossa taksin kysyntä on osittain tyydytetty joukkoliikenneluvan nojalla harjoitetulla liikenteellä. Tämä on sekoittanut taksien ja linja-autojen perinteistä työnjakoa. Se on myös omiaan vaikeuttamaan taksiliikenteen tarveharkintaisen lupajärjestelmän soveltamista.

Ongelman ratkaisemiseksi ehdotetaan henkilöliikennelain 6 a §:n 2 momenttia muutettavaksi niin, että harjoitettaessa tilausliikennettä joukkoliikenneluvan nojalla kiellettäisiin ajojen ottaminen taksiasemilta. Muutoin työnjako voidaan parhaiten määritellä joukkoliikenneluvan ehdoissa. Lupaehdoissa työnjakoa voitaisiin selostaa riittävän yksityiskohtaisesti ja käyttää esimerkkejä.

Tarkempaa työnjakoa määriteltäessä olleellista olisi, mikä taho tekee tilauksen. Jos tilaajana on kunta, järjestö, matkanjärjestäjä, työnantaja, liikenneyhtiö tai muu yhteisö, olettama olisi, että ajot ovat sallittuja. Tällaisten tahojen ollessa tilaajana on tyypillistä, että palvelua käyttävät muut kuin kyseessä oleva taho itse. Palvelun tilaa kunta asukasryhmälleen, työnantaja työntekijöilleen tai asiakkailleen, järjestö jäsenilleen, matkanjärjestäjä tai liikenneyhtiö asiakkailleen jne. Tällaisen tilaajatahon ajot perustuvat usein määräajan tai toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen.

Tilaajana voisi olla myös yksityinen taho, siis kuka tahansa, edellyttäen että palvelua käyttäisi ryhmä. Ryhmänä voitaisiin pitää viittä henkilöä. Pienemmänkin ryhmän kuljettaminen voisi olla sallittua, jos tällainen yksityinen taho jostain perustellusta syystä tarvitsee ison auton. Tällaisia syitä voisivat erityisesti olla matkatavaroiden runsaus ja matkustajien käyttämien pyörätuolien vaatima tila. Sallittuja olisivat myös sellaiset ilman tilausta tehdyt kuljetukset, jotka joukkoliikenneluvan haltija suorittaa matkanjärjestäjän ominaisuudessa.

Joukkoliikenneluvan haltija saisi ottaa tilauksia vastaan toimistossaan, kotonaan, ajoneuvossa ja kaikkialla muuallakin taksiasemia lukuunottamatta. Toiminta perustuisi tilauksiin, mistä johtuu, että ajoja ei saisi mennä minnekään odottelemaan. Asiakkaat saisi ottaa ajoneuvoon tilauksen tai sopimuksen mukaisista paikoista.

Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavalla tilausliikenteellä ei saisi tyydyttää edes taksikysynnän huippuja. Siten joukkoliikenneluvan haltija ei saisi suurempia toimintavapauksia, vaikka taksit eivät kykenisikään tyydyttämään kaikkea kysyntää. Tällaiset ongelmat olisi ratkaistava taksilupia tai ajovuoroja lisäämällä.

Lupaehdoilla ei rajoitettaisi kutsujoukkoliikenteen tai muiden vastaavien matkojen yhdistämiseen perustuvien liikennejärjestelyjen toteutusta eikä kehittämistä. Yleensä kutsuohjattu liikenne perustuu sopimuksiin. Tyypillistä on, että yksittäiset asiakkaat eivät tilaa autoa, vaan tilauksesta huolehtii matkoja yhdistävä keskus. Yleensä linja-autoilla harjoitettu kutsuliikenne on linja- tai ostoliikennettä.

Taksiradiotilauskeskukset voivat kieltäytyä välittämästä tilauksia linja-autoille ilman asiaa koskevaa säännöstä. Toisaalta on mahdollista erikseen sopia tilausten välityksestä myös linja-autoille järjestettäessä kutsujoukkoliikennettä.

Säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan rajattavaksi niin, että uusia lupaehtoja voitaisiin sisällyttää liikennelupaan vai silloin, kun liikennettä harjoitetaan enintään 16 matkustajapaikan pienoisbussilla. Tämä on perusteltua, koska käytännössä työnjako-ongelmia ei ole ilmennyt isompien linja-autojen ja taksien välillä.

Uusien lupaehtojen yksinomaisena tarkoituksena voisi olla työnjaon selventäminen taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden. Tämän rajauksen tarkoituksena on pitää lupajärjestelmä edelleenkin selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. Liikenneministeriö voisi tarvittaessa ja käytännön yhtenäistämiseksi antaa lääninhallituksille suosituksia lupaehtojen sisällöstä.

Lain 10 §:ään lisättäisiin 6 a §:n 2 momenttia täydentävä säännös lupaehdoista.

Lupaviranomaisella on lain 20 §:n 1 momentin nojalla oikeus peruuttaa joukkoliikennelupa, jos liikennettä ei harjoiteta luvan mukaisesti. Uuden lupaehdon lisäämisen jälkeen säännös mahdollistaisi joukkoliikenneluvan peruuttamisen rikkomustilanteessa. Luvan peruuttaminen saattaisi kuitenkin olla osassa tapauksia liian ankara seuraamus. Sen vuoksi ehdotetaan, että lain 21 §:n 1 momenttia muutettaisiin niin, että joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voisi liikennelupaa peruuttamatta kieltää joukkoliikenneluvan haltijaa harjoittamasta tilausliikennettä määräajaksi tai toistaiseksi myös siinä tapauksessa, että liikennettä on harjoitettu lupaehtojen vastaisesti.

Lain voimaantulosäännöksessä annettaisiin joukkoliikenneluvan myöntävälle viranomaiselle oikeus lisätä voimassa oleviin lupiin 6 a §:n 2 momentin mukaisia rajoittavia ehtoja.

1.2. Taksien ajovuorojärjestys

Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta säädetään 13 §:n 2 ja 3 momentissa. Luvanhaltija on velvollinen pyydettäessä suorittamaan luvan mukaisen ajon, jollei ole voittamattomia esteitä tai muita päteviä syitä. Asemapaikan poliisi voi kuitenkin vahvistaa ajovuorojärjestyksen, jolla luvanhaltijoiden oikeutta ja velvollisuutta olla ajossa ajovuorojen ulkopuolella on rajoitettu siten, että ainoastaan ennalta tilattujen ajojen suorittaminen on sallittu.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että taksiluvan haltija voisi halutessaan olla ajossa myös silloin, kun siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole velvollisuutta. Ajovelvollisuus olisi edelleenkin vain ajovuorojen aikana.

Muutoksella lisättäisiin taksiluvan haltijoiden toimintavapautta. Sillä poistettaisiin yksi elinkeinoa koskevista kilpailun rajoituksista. Muutos olisi myös omiaan parantamaan taksin saantia erityisesti vilkkaimman kysynnän aikana, koska reagoiminen kysynnän lisääntymiseen voisi tapahtua joustavasti. Tarjonnan lisääntyminen saattaisi johtaa hintakilpailuun.

Ajovuorojärjestyksen vahvistamisella varmistettaisiin edelleenkin taksin saatavuus myös silloin, kun kysyntä on alhainen. Ajovuorojärjestyksen noudattamista on mahdollista valvoa taksiradiotilauskeskusten keräämien tietojen perusteella.

1.3. Kansainvälisestä henkilöliikenteestä ja kabotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

Neuvoston asetus (EY) N:o 11/98 yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 684/92 muutamisesta (jäljempänä EY:n kansainvälistä henkilöliikennettä koskeva muutosasetus) ja neuvoston asetus (EY) N:o 12/98 edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltioissa (jäljempänä EY:n kabotaasiasetus) tulivat voimaan 8 päivänä tammikuuta 1998. Ensin mainittua aletaan kuitenkin soveltaa 11 päivästä joulukuuta 1998 lukien lukuun ottamatta uutta yhteisön liikennelupaa koskevaa artiklaa, jota ryhdytään soveltamaan 11 päivästä kesäkuuta 1999 lukien. Myös EY:n kabotaasiasetusta ruvetaan soveltamaan viimeksi mainitusta päivämäärästä lukien.

Lain 7 a §:ssä määriteltäisiin EY:n asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Voimassa olevan lain mukaan liikenneministeriö on toimivaltainen viranomainen lukuun ottamatta tarkastustehtäviä ja vähäisiä avustavia tehtäviä. EY:n kansainvälistä henkilöliikennettä koskevassa muutosasetuksessa otetaan käyttöön yhteisön liikennelupa, jonka jäljennöstä on pidettävä autossa mukana harjoitettaessa kansainvälistä linja-autoliikennettä Euroopan talousalueella. Tämän luvan myöntäminen ja peruuttaminen ehdotetaan annettavaksi hakijan kotipaikan lääninhallituksen tehtäväksi.

Lain 10 §:n 4 momentin mukaan liikenneluvat Euroopan talousalueella harjoitettavaan säännölliseen kansainväliseen henkilöliikenteeseen linja-autoilla ovat voimassa enintään viisi vuotta. Säännös ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. Kansainvälisen liikenteen ja kabotaasiliikenteen lupien voimassaolosta on säädetty neuvoston asetuksissa.

2. Esityksen vaikutukset

Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan työnjakoa selkiyttävällä muutoksella on joukkoliikenneluvan haltijoiden tuloja alentava vaikutus. Vastaavasti taksiluvan haltijoiden tulot lisääntyisivät. Tulojen aleneminen kohdistuisi erityisesti pieniin joukkoliikenneyrityksiin ja niihin yrittäjiin, jotka harjoittavat liikennettä sekä taksiluvan että joukkoliikenneluvan nojalla. Keskisuuriin ja erityisesti suuriin bussiyrityksiin muutoksella ei todennäköisesti ole taloudellisia vaikutuksia. Muutosten arvioidaan olevan markkamääriltään kokonaisuutena hyvin vähäisiä, mutta verrattain harvalukuisten, taksinomaiseen liikenteenhoitoon erikoistuneiden joukkoliikenneluvan haltijoiden kohdalla hyvinkin tuntuvia.

Taksiluvan haltijoiden ajo-oikeuden rajoitusten poistaminen voi aiheuttaa muutoksia luvanhaltijoiden väliseen tulonjakoon. Vaikutukset ilmenevät todennäköisesti selvimmin suurimmissa kaupungeissa ja jäävät lähes olemattomiksi maaseudulla. Muutos voi lisätä hintakilpailua, mikä olisi myönteistä asiakkaiden kannalta sekä myös omiaan tehostamaan toimintaa. Lisäksi kilpailun lisääntyminen antaisi yllykkeen palvelun kehittämiseen.

Yhteisöluvan myöntämistä ja peruuttamista koskeva toimivalta lisäisi lääninhallitusten tehtäviä. Suurin työpanos ajoituisi vuoden 1999 alkupuoliskolle, jolloin kaikille linja-autolla kansainvälistä liikennettä Euroopan talousalueella harjoittaville yrityksille on myönnettävä yhteisölupa ja sen jäljennökset. Lääninhallitukset ovat arvioineet, että uusi tehtävä voidaan hoitaa henkilöresursseja lisäämättä.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä virkatyönä. Lausunnot on hankittu lääninhallituksilta, kilpailuvirastolta, Suomen kuntaliitolta, Kansaneläkelaitokselta sekä alan etujärjestöiltä.

4. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 11 päivänä joulukuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta 11 päivänä kesäkuuta 1999. Voimaantulon tarkka ajankohta johtuu EY:n asetuksista. Niissä on määrätty, milloin asetuksia pitää ruveta soveltamaan. Yksinkertaisuuden vuoksi muille muutoksille ehdotetaan samaa, näistä kahdesta aikaisempaa voimaantulon ajankohtaa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 662/1994 ja

muutetaan 6 a §:n 2 momentti, 7 a §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 662/1994, seuraavasti:

6 a §
Liikennelupajärjestelmä

Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kuitenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16, tilausliikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan lisäksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otettavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden.


7 a §
Linja-autolla harjoitettavasta kansainvälisestä liikenteestä ja kabotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston astuksella (EY) N:o 11/98, tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa liikenneministeriö, joka myös ottaa vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdissa tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisia viranomaisia, joilta liikenteenharjoittajat saavat kuljetusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäksi lääninhallitukset. Hakijan kotipaikan lääninhallitus on toimivaltainen myöntämään 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikenneluvan samoin kuin peruuttamaan sen ja ottamaan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Asetuksen 4, 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- ja valvontaviranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja lepoaikojen noudattamista koskevilta osin myös työsuojeluviranomaiset.

Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltioista olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 12/98 tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa liikenneministeriö. Asetuksen 5 ja 6 artikloissa tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väärennetyn asiakirjan.

10 §
Liikenneluvan myöntäminen

Joukkoliikennelupa on voimassa kymmenen vuotta. Siinä on vahvistettava liikenteessä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 momentin mukaisia tilausliikenteen harjoittamista rajoittavia ehtoja.


13 §
Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa liikennettä

Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksiluvan haltijoiden tai heidän enemmistöään edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajovuorojärjestyksen, jota on noudatettava tilausliikennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija voi pitää autonsa ajossa myös silloin, kun siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole velvollisuutta.

21 §
Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen

Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti, voi joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta, kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta tilausliikennettä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä joulukuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta 1999.

Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilausliikennettä ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla liikennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Liikenneministeri
Matti Aura

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.