Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 1,50 penniä veroäyriltä. Vuoden 1999 alusta poistettaisiin sekä palkansaajilta että eläkkeensaajilta 80 000 äyrin ylittävän tulon osalta peritty 0,45 pennin suuruinen sairausvakuutusmaksun korotus. Lisäksi alennettaisiin eläketuloa saavalta henkilöltä perittävää sairausvakuutusmaksua 0,30 pennillä veroäyriltä. Eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksu olisi vuoden 1999 alusta 3,90 penniä veroäyriltä.

Työnantajilta perittävät kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut eivät muuttuisi. Yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta työnantajalta perittäisiin vuonna 1999 kansaneläkemaksua yrityksen poistojen määrästä ja palkkasummasta riippuen 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Työnantajan kansaneläkemaksu olisi 2,40 prosenttia sellaisessa valtion liikelaitoksessa, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia. Yksityisen työnantajan ja edellä mainitun liikelaitoksen sairausvakuutusmaksun suuruus olisi 1,60 prosenttia palkoista.

Kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,15 prosenttia ja sairausvakuutusmaksu 1,60 prosenttia palkoista. Valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,95 ja sairausvakuutusmaksu 2,85 prosenttia. Kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu olisi 3,95 prosenttia ja sairausvakuutusmaksu 6,85 prosenttia palkoista.

Työnantajan kansaneläkemaksua ja sairausvakuutusmaksua perittäisiin edelleen myös verovapaan ulkomaantyötulon perusteella. Työnantajan lapsilisämaksua ei ehdotuksen mukaan perittäisi myöskään vuonna 1999.

Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talousarvioesitykseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1999 alusta.

---

Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuonna 1997 perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 170/1996 vp) eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, "että vuonna 1998 voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua vähintään yhdellä pennillä veroäyriltä ja että sosiaaliturvamaksujen kokonaisuus pyritään muodostamaan sellaiseksi, että se tukee työllisyyttä ja helpottaa erityisesti pientyönantajien toimintaa. Maksujen ohella on otettava huomioon myös verotus ja rahoituskulujen kokonaisuus." Eduskunta vahvisti vuoden 1998 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä vuonna 1998 perittävät sairausvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut jäljempänä kerrotun mukaisiksi.

Kannanotossaan 26 päivänä marraskuuta 1997 saavutettuun tulopoliittista sopimusta vuosille 1998―1999 koskevaan neuvottelutulokseen hallitus sitoutui 27 päivänä marraskuuta 1997 ratkaisuihin, jotka alentavat sairausvakuutusmaksua ja keventävät verotusta. Kannanoton mukaan palkansaajan sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,4 penniä 1,9 pennistä 1,5 penniin vuoden 1998 alusta. Eläkeläisten sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,7 pennillä 4,9 pennistä 4,2 penniin vuoden 1998 alusta. Vuonna 1999 eläkeläisten sairausvakuutusmaksu alenee edelleen 0,3 penniä. Lisäksi poistetaan 80 000 markkaa vuodessa ylittävältä tulon osalta perittävä 0,45 pennin suuruinen sairausvakuutusmaksu vuoden 1999 alusta.

Vuotta 1998 koskevat sairausvakuutusmaksun alennukset on toteutettu vuodelta 1998 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta annetulla lailla (1277/1997). Vuoden 1999 sairausvakuutus- ja sosiaaliturvamaksuja koskeva laki samoin kuin ensi vuotta koskevat verolait on hallituksen kannanoton mukaan tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 1998 kevätistuntokaudella siten, että uudet ennakonpidätysperusteet voidaan saattaa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Esitykset liittyvät valtion vuoden 1999 talousarvioesitykseen.

Sairausvakuutuslain (364/1963) 33 §:n 1 momentin mukaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun suuruus on 1,25 penniä veroäyriltä. Sairausvakuutusmaksua on kuitenkin yksivuotisten lakien perusteella peritty edellä mainittua määrää suurempana tai pienempänä. Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia sairausvakuutusmaksua on vuodesta 1991 peritty korotettuna siltä osin kuin vakuutetun kunnallisverotuksessa verotettavat tulot ylittävät 80 000 äyriä.

Palkansaajilta alettiin vuonna 1993 periä työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua. Eläkkeensaajilta ei mainittuja maksuja peritä. Niiden sijaan on vuodesta 1993 peritty eläketulojen perusteella sairausvakuutusmaksua korotettuna palkansaajien maksuun verrattuna. Korotus on ollut enimmillään kolme penniä veroäyriltä.

Vuodelta 1998 vakuutetun sairausvakuutusmaksua peritään 1,50 penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Maksu on kuitenkin 1,95 penniä veroäyriltä siltä osin kuin veroäyrien määrä ylittää 80 000 äyriä. Eläketuloa saavalta henkilöltä peritään tämän lisäksi sairausvakuutusmaksua 2,70 penniä veroäyriltä.

Esityksessä ei ehdoteta muutosta vakuutetun sairausvakuutusmaksuun, joten maksu olisi edelleen 1,50 penniä veroäyriltä. Sen sijaan ehdotetaan vuoden 1999 alusta poistettavaksi 80 000 äyrin ylittävän tulon osalta perittävä sairausvakuutusmaksun korotus. Korotuksen määrä on ollut 0,45 penniä äyriltä vuonna 1998 ja sitä on peritty sekä palkansaajilta että eläkkeensaajilta. Lisäksi ehdotetaan alennettavaksi eläketuloa saavilta henkilöiltä perittävää sairausvakuutusmaksua 0,30 pennillä veroäyriltä. Eläketulon perusteella perittävä sairausvakuutusmaksun korotus olisi alennuksen jälkeen 2,40 penniä äyriltä. Eläketulon osalta perittävä sairausvakuutusmaksu olisi vuoden 1999 alusta 3,90 penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä.

Eläketuloa, jonka perusteella sairausvakuutusmaksun korotusta peritään, olisivat veronalaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke, perhe-eläke ja sukupolvenvaihdoseläke sekä muut luopumiskorvaukset. Eläketuloa olisi myös maatalousyrittäjien luopumistuki. Eläketuloa saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuksesta, maksun täytäntöönpanosta ja muista menettelysäännöksistä olisi voimassa ennakkoperintälain (1118/1996) säännösten lisäksi myös, mitä sairausvakuutuslaissa säädetään vakuutetun sairausvakuutusmaksusta.

Vuonna 1999 perittävästä vakuutetun sairausvakuutusmaksusta sekä eläketuloa saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuksesta ehdotetaan säädettäväksi yksivuotisella lailla.

Työnantajan kansaneläkemaksua peritään kansaneläkelain (347/1956) 3 §:n 2 momentin mukaan liiketoiminnan pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,25, 4,75 tai 5,25 prosenttia työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Perittävän kansaneläkemaksun määrää on kuitenkin useina vuosina yksivuotisilla laeilla alennettu tai korotettu siitä, mitä kansaneläkelain 3 §:n 2 momentissa säädetään. Vuodesta 1982 yksityisiltä ja julkisen tahon työnantajilta on peritty eri suuruista kansaneläkemaksua.

Työttömyysturvaetuuksien veronalaistamisesta aiheutunut kunnan ja kirkon verotulojen kasvu haluttiin vuonna 1985 palauttaa työttömyysturvan rahoitukseen. Tämän vuoksi kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittiin kansaneläkemaksua korkeampana kuin valtiolta ja sen laitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta. Vuosina 1987―1996 kaikilta julkisen tahon työnantajilta perittiin saman suuruista kansaneläkemaksua. Vuonna 1997 kuntatyönantajilta perittävä kansaneläkemaksu alennettiin vastaamaan yksityisten työnantajien keskimääräistä maksutasoa.

Vuodelta 1998 yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua peritään porrastetusti 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta perittävä työnantajan kansaneläkemaksu on 3,15 prosenttia palkoista. Muilta julkisen tahon työnantajilta peritään maksua 3,95 prosenttia palkoista.

Esityksessä ei ehdoteta muutettaviksi työnantajilta perittäviä sosiaaliturvamaksuja. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu olisi vuonna 1999 poistojen määrästä ja palkkasummasta riippuen edelleen 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta perittävä työnantajan kansaneläkemaksu olisi 3,15 prosenttia palkoista. Valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,95 prosenttia palkoista. Yksityisiin työnantajiin rinnastetaan myös valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukaiset liikelaitokset.

Tuloverolain (1535/1992) 77 §:n muutoksella yli kuuden kuukauden yhtäjaksoisen ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettu ulkomaantyötulo tuli vuoden 1998 alusta kokonaan verovapaaksi. Samassa yhteydessä muutettiin sairausvakuutuslain 33 §:ää siten, että verovapaan ulkomaantyötulon perusteella maksetaan vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Vuoden 1998 alusta verovapaan ulkomaantyötulon perusteella on peritty myös työnantajan kansaneläkemaksua. Tätä käytäntöä ehdotetaan jatkettavaksi myös vuonna 1999. Työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta ehdotetaan säädettäväksi edelleen yksivuotisella lailla.

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963) 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,50 prosenttia maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. Myös sairausvakuutusmaksua on peritty yksivuotisilla laeilla poikkeavasti siitä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa säädetään. Samoin tämä maksu on ollut eri suuruinen julkisen tahon työnantajille ja yksityisille työnantajille.

Yksityisiltä työnantajilta perittävää sairausvakuutusmaksua on korotettu viimeksi vuoden 1994 alusta 0,15 prosenttiyksiköllä. Tarkoituksena oli sairausvakuutusrahastosta maksettavilla korvauksilla tasata vanhempainpäiväraha-ajalta aiheutuvia vuosilomakustannuksia työnantajien kesken.

Kunta- ja kirkkotyönantajilta perittiin vuodesta 1985 työttömyysturvaetuuksien veronalaistamiseen liittyen korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin muilta julkisen tahon työnantajilta. Kuntatyönantajien sairausvakuutusmaksu alennettiin valtiotyönantajan tasolle vuonna 1992. Vuonna 1997 kuntatyönantajilta perittävää sairausvakuutusmaksua alennettiin vastaamaan yksityisten työnantajien maksua. Kuntatyönantajien maksujen alennukset on otettu huomioon kunnille maksettavissa valtionosuuksissa.

Kirkkotyönantajien maksua korotettiin vuonna 1994, kun silloin toteutettu perhetuen uudistus lisäsi kirkon verotuloja. Tuomiokapitulien ylläpito siirtyi vuoden 1997 alusta valtiolta evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tuomiokapitulien ylläpidon ja kuurojenpapin virkojen siirtämisestä sekä eräiden tonttien luovuttamisesta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annetun lain (935/1996) mukaan tuomiokapitulien ylläpidon sekä kuurojenpapin virkojen siirtämisestä evankelis-luterilaiselle kirkolle aiheutuvat kustannukset korvataan vuosina 1997―2000 alentamalla kirkolta perittävää työnantajan sairausvakuutusmaksua. Korvauksen suuruus vastaa valtiolle tuomiokapitulien ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia vuonna 1996. Tämän mukaisesti on vuodesta 1997 alennettu evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä perittävää sairausvakuutusmaksua yhdellä prosenttiyksiköllä. Yhdenmukaisen käytännön säilyttämiseksi vastaava alennus on tehty myös ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävään työnantajan sairausvakuutusmaksuun.

Vuonna 1998 yksityisen sektorin työnantajilta sekä kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta peritään sairausvakuutusmaksua 1,60 prosenttia ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Valtion ja sen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakunnan sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia. Evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkolta ja sen seurakunnalta perittävä sairausvakuutusmaksu on 6,85 prosenttia palkoista. Sairausvakuutusmaksun suuruutta määrättäessä sellaista valtion liikelaitosta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia, pidetään yksityisen sektorin piiriin kuuluvana työnantajana.

Työnantajilta perittävät sairausvakuutusmaksut ehdotetaan vuonna 1999 pysytettäviksi ennallaan. Yksityisen työnantajan, valtion liikelaitoksen sekä kunnan, kuntayhtymän ja kunnallisen liikelaitoksen sairausvakuutusmaksu olisi siten 1,60 prosenttia ja valtion, sen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakunnan 2,85 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Evankelis-luterilaisen kirkon, sen seurakunnan ja seurakuntayhtymän samoin kuin ortodoksisen kirkkokunnan ja sen seurakunnan sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 6,85 prosenttia palkoista eli yhdellä prosenttiyksiköllä alennettu vuoden 1996 tasoon verrattuna.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua perittäisiin edelleen myös verovapaan ulkomaantyötulon perusteella. Sairausvakuutusmaksun määrästä ja perusteesta säädettäisiin yksivuotisella lailla.

Työnantaja on työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan velvollinen suorittamaan valtiolle lapsilisämaksua 2,25 prosenttia ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. Työnantajan lapsilisämaksuun on yksivuotisilla laeilla kohdistettu useita maksualennuksia tai maksu on jätetty kokonaan perimättä. Vuodesta 1986 lapsilisämaksua ei ole peritty lainkaan.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun säilyttämiseksi nykyisellä tasollaan ehdotetaan, ettei myöskään vuonna 1999 perittäisi työnantajan lapsilisämaksua. Tästä säädettäisiin yksivuotisella lailla.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksun alentaminen 0,45 pennillä 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta pienentäisi kansaneläkelaitoksen vakuutusmaksutuottoja vuositasolla noin 480 miljoonalla markalla. Alennettua maksua alettaisiin tilittää kansaneläkelaitokselle vasta helmikuusta 1999 lukien, minkä vuoksi kansaneläkelaitoksen tuottojen alennus vuonna 1999 olisi noin 440 miljoonaa markkaa.

Eläkkeensaajilta perittävän sairausvakuutusmaksun korotuksen alentaminen 0,30 pennillä veroäyriltä pienentäisi kansaneläkelaitoksen maksutuottoja vuositasolla noin 160 miljoonalla markalla. Vuonna 1999 tuottojen aleneminen olisi noin 145 miljoonaa markkaa. Eläketulojen perusteella perittävä sairausvakuutusmaksun 2,40 pennin korotus tuottaisi vuositasolla noin 1270 miljoonaa markkaa.

Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua perittäisiin edelleen porrastettuna. Porrastus olisi saman suuruinen kuin vuonna 1998 ja sen tuotoksi vuonna 1999 arvioidaan 1 400 miljoonaa markkaa.

Yksityisiltä työnantajilta vuodesta 1995 peritty sairausvakuutusmaksun 0,15 prosenttiyksikön korotus tuottaa vuonna 1999 noin 270 miljoonaa markkaa. Vanhempainraha- ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvausten määrä arvioidaan vuonna 1999 noin 100 miljoonaksi markaksi.

Kirkkotyönantajilta perittävän työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 1996 tasoon verrattuna vähentäisi kansaneläkelaitoksen saamia vakuutusmaksutuottoja arviolta 19 miljoonalla markalla vuonna 1999. Tuomiokapitulien palkkamenot vuonna 1996 olivat noin 16 miljoonaa markkaa.

Ehdotetuista vakuutetun sairausvakuutusmaksun alennuksista aiheutuva kansaneläkelaitoksen vakuutusmaksutuottojen pieneneminen, yhteensä 585 miljoonaa markkaa vuonna 1999, korvattaisiin lisäämällä vastaavasti valtion takuusuorituksen määrää kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastoon.

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu valtiovarainministeriötä, opetusministeriötä, kansaneläkelaitosta ja Verohallitusta.

Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talousarvioesitykseen ja sen yhteydessä annettaviin hallituksen esityksiin, jotka koskevat kansaneläkelaitoksen rahoitusta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Vakuutetuilta perittäviä sairausvakuutusmaksuja sovellettaisiin vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslaissa (364/1963) säädetään vakuutetun sairausvakuutusmaksun määrästä, maksu on 1,50 penniä vakuutetulle vuodelta 1999 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Vakuutusmaksua määrättäessä otetaan huomioon, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään.

2 §
Sairausvakuutusmaksun korotus

Jos vakuutettu saa vuoden 1999 aikana eläketuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 §:ssä säädetään, sairausvakuutusmaksua 2,40 penniä hänelle vuodelta 1999 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Tämä sairausvakuutusmaksun korotus on kuitenkin enintään 2,40 prosenttia veronalaisesta eläketulosta.

3 §
Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) säädetään työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 1999 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan sairausvakuutusmaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on:

1) yksityiseltä työnantajalta ja sellaiselta valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), kunnalta ja kuntayhtymältä sekä kunnalliselta liikelaitokselta 1,60 prosenttia;

2) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta 2,85 prosenttia; ja

3) evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta 6,85 prosenttia.

4 §
Työnantajan kansaneläkemaksu

Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 1999 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan kansaneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on:

1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta valtion liikelaitokselta:

a) 2,40 prosenttia;

b) 4,00 prosenttia, jos liiketoimintaa harjoittavan työnantajan, joka on velvollinen suorittamaan valtiolle tuloveroa, tai tuloverolain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoimintaa harjoittavan elinkeinoyhtymän vuodelta 1997 toimitettua verotusta varten antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien säännönmukaisten poistojen määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia samana verovuonna maksetuista palkoista; tai

c) 4,90 prosenttia, jos mainittujen poistojen määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla yli 30 prosenttia sanottuna aikana maksetuista palkoista;

2) kunnalta ja kuntayhtymältä sekä kunnalliselta liikelaitokselta 3,15 prosenttia; ja

3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta 3,95 prosenttia.

Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt vuonna 1997, yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun suuruutta määrättäessä käytetään vuoden 1996 verotusta varten annettuja tietoja sekä vastaavana aikana maksettuja palkkoja.

5 §
Työnantajan lapsilisämaksu

Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa säädetään työnantajan lapsilisämaksusta, maksua ei peritä 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana maksettujen palkkojen perusteella.

6 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Lain 1 ja 2 §:ää sovelletaan vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre