Siirry esitykseen
HE 212/1997
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden metsätalouden rahoitukseen liittyvien lakien muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista suunnitelmavelvoitetta lievennettäväksi siten, että tilakohtaisesta useampivuotisesta toimintasuunnitelmasta luovutaan. Toimenpidekohtainen suunnitelma kuitenkin vaaditaan silloin, kun se on toimenpiteen toteutuksen tai rahoituksen myöntämisen kannalta tarpeellista. Muissa tapauksissa rahoitus voitaisiin myöntää toimenpiteen toteutuksen jälkeen annettavan toteutusselvityksen perusteella.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain takaisinperintäsäännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi ja niiden soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi. Lisäksi lainsäädäntöön ehdotetaan otettavaksi säännös, joka koskee maatalouden metsitystoimenpiteitä koskevasta yhteisön tukiohjelmasta annettuun neuvoston asetukseen perustuvan ohjelma-asiakirjan muutoksen jälkeen rahoitettavia toimenpiteitä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996), jäljempänä rahoituslaki, 3 §:ssä säädetään suunnitelmavelvoitteesta, jolla on haluttu lisätä toimenpiteiden ennakollista valvontaa. Samalla on haluttu tukea suunnitelmallista, metsien pitkäjänteistä hoitoa ja käyttöä. Toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikki tilakohtaiset työt, jotka arvioidaan tulevan rahoituslain mukaisesti toteutettaviksi vähintään seuraavan kahden ja enintään kymmenen vuoden aikana. Suunnitelmien laatiminen rahoitetaan kokonaan valtion tuella maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein.
Yhteishankkeita ja asetuksella säädettävästä erityisestä syystä myös muuta toimenpidettä varten riittää toimenpidesuunnitelma.
Vaikka rahoituslaki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997, on jo nyt käynyt ilmeiseksi, että rahoituslaissa säädetty, kaikkia rahoitettavia toimenpiteitä koskeva ennakollinen suunnittelu aiheuttaa ongelmia erityisesti nuoren metsän hoitotöissä ja energiapuun korjuussa samoin kuin juurikäävän torjunnassa. Lain vaatiman maanomistajakohtaisen, useampivuotisen toimintasuunnitelman laatiminen ennen töiden toteutuksen aloittamista on osoittautunut jo lyhyessäkin ajassa hallinnointia lisääväksi vaiheeksi.
Toimintasuunnitelman perusteella ei voida vuosiksi etukäteen ratkaista siihen sisältyvien töiden rahoituskelpoisuutta, vaan tätä varten tarvitaan töiden toteutukseen perustuva toimintasuunnitelmaa täydentävä selvitys. Jos esimerkiksi työvaikeustekijät arvioidaan useita vuosia ennen toteutusta, puuston kehitys voi olla niin nopeaa, että toteutushetkellä kohde ei enää täytäkään rahoitusehtoja.
Koska toimintasuunnitelman laadintakustannukset, jotka sinänsä ovat markkamääräisesti pienet, maksetaan kokonaan valtion tuella, on suunnitelmien valvontaan panostettava ja myös toteutumattomiin suunnitelmiin käytettyjen valtion varojen takaisinperintään varauduttava. Sama metsänuudistamiskohde ja sitä koskevat asiakirjat voi joutua tarkastettavaksi toimintasuunnitelmavaiheessa, täydentävän selvityksen yhteydessä ja toteutuksen päätyttyä. Nuoren metsän hoidon osalta kuvio voi joutua tarkastuksen kohteeksi toimintasuunnitelmavaiheessa ja toteutuksen jälkeen. Toimintasuunnitelmavaihe on siten lisännyt tarkastustarvetta nuoren metsän hoidon yhteydessä aikaisempaan nähden kaksinkertaisesti. Mahdollisuus töiden ennakolliseen valvontaan on kylläkin lisääntynyt.
Valvonnan lisääntyminen on kuitenkin viemässä voimavaroja varsinaisesta toiminnasta. Nuoren metsän hoitotyöt ovat no-peatempoisia. Maanomistaja haluaa tilatessaan työn sen tulevan mahdollisimman pian toteutettua ja rahoitettua tai tehdessään työn itse, mahdollisimman kevyellä hallinnoinnilla työn päätökseen. Nuoren metsän hoitotöiden rästiksi on arvioitu yksityismetsissä jopa 600 000 hehtaaria. Jotta näiden rästien purkaminen pääsisi ripeästi käyntiin, tulee rahoituslain mukaiset hallinnolliset menettelyt säätää mahdollisimman yksinkertaisiksi. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä valvonnan ja suunnitelmallisen toiminnan laiminlyömistä.
Ympäristötuesta tehdään metsäkeskuksen ja maanomistajan kesken sopimus 10, 20 tai 30 vuodeksi. Sopimuksessa täsmennetään alue, jolta ympäristötukea maksetaan, käyttörajoituksen sisältö sekä maksettavan tuen määrä. Sopimukseen kirjataan myös ympäristötuen takaisinperimisestä. Lain 19 §:ssä on maa- ja metsätalousministeriölle annettu valtuus antaa yleisiä määräyksiä ympäristötuesta. Valtuutus on hyvin yleisluontoinen, ja on perusteltua täsmentää sen sisältöä ennen kuin sopimuksia aletaan tehdä laajemmin. Tähän mennessä sopimuksia on tehty muutama.
Rahoituslain mukaan rahoituksen peruuttamista ja takaisinperimistä koskevia säännöksiä ei sovelleta silloin, kun rahoituspäätös on annettu ennen rahoituslain vahvistamista ja julkaisemista. Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain, jäljempänä Lapin laki, muuttamisesta annetussa laissa (1348/1996) on samansisältöinen säännös. Säännöksiä on kuitenkin tarpeen täsmentää niin, että takaisinperintäsäännöksiä voidaan soveltaa silloinkin, kun rahoituspäätös on annettu aiemmin.
Rahoituslain 3 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että maanomistajakohtaisesta, useampivuotisesta toimintasuunnitelmasta luovutaan. Ennen toimenpiteen toteutusta laadittava suunnitelma olisi kuitenkin edelleen laadittava silloin, kun se on töiden toteutuksen tai rahoituksen myöntämisen vuoksi tarpeellista. Suunnitelman tarpeellisuudesta säädettäisiin asetuksella. Muutoin rahoitus perustuisi toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen.
Suunnitelmavelvoitteen muuttamisesta johtuen ehdotetaan lisäksi muutettavaksi 9 §:n 3 momenttia, 22 §:n 1 momentin 1 kohtaa, 23 §:n 1 momenttia, 24 §:n 2 ja 3 momenttia ja 26 §:ää. Näillä muutoksilla on tarkoituksena säilyttää mainituissa lainkohdissa tarkoitetut rahoituksen perusteet entisellään.
Toimintasuunnitelman jäädessä pois edellytettäisiin sen sijasta, että niistä töistä, joista ei laadittaisi ennen toteutusta suunnitelmaa, laadittaisiin toteutuksen jälkeen toteutusselvitys. Toteutusselvityksen laadinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin rahoittaa kokonaan tuella maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein. Mikäli maanomistaja laatisi itse toteutusselvityksen omasta työstään, toteutusselvitystä ei rahoitettaisi valtion varoin.
Tukea voitaisiin säätää asetuksella alennettavaksi silloin kun kiinteistöllä, jolla hakijan esittämä toimenpide sijaitsee, ei ole ajan tasalla olevaa tilakohtaista metsäsuunnitelmaa. Asetuksella olisi kuitenkin tarkoitus säätää, että nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu, joka on aloitettu ennen lain muutoksen voimaantuloa, voitaisiin rahoittaa toimenpidesuunnitelman perusteella. Asetuksella säädettäisiin lisäksi, ettei näissä tapauksissa tukiprosenttia alennettaisi, vaikkei tilakohtaista ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa kiinteistöllä olisikaan. Rahoituslain 9 §:ään ehdotetaan lisättäväksi 4 momentti, jossa maa- ja metsätalousministeriölle annettaisiin valtuus antaa tarkempia yleisiä määräyksiä metsäsuunnitelman sisällöstä.
Rahoituslain 13 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että poistetaan maakaaren 20 luvun säännösten mukaisen pantin määrääminen yhteismetsänosakkaille yhteismetsän jaon yhteydessä silloin, kun osakaskunta on laiminlyönyt valtion saamisen maksamisen. Pantin kirjaaminen sadoille, suurten yhteismetsien yhteydessä tuhansille tiloille, on liian hankalaa. Saaminen voidaan voimassa olevan säännöksen nojalla määrätä maksettavaksi heti takaisin.
Rahoituslain 19 §:ään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin metsäkeskuksen ja maanomistajan kesken ympäristötuesta tehtävästä sopimuksesta. Sopimus sitoisi omistajavaihdoksen jälkeen myös uutta omistajaa. Lisäksi tarkennettaisiin valtuutta antaa määräyksiä sopimuksesta, ympäristötuen takaisinperinnästä ja maksettavasta korosta.
Rahoituslain 28 ja 29 §:ää ehdotetaan täsmennettäviksi niin, että valtioneuvoston takaisinperintäperusteita tarkentava ja saadun korkoetuuden takaisinperintää määrittävä päätös annettaisiin vain tarvittaessa.
Rahoituslain ja Lapin lain takaisinperintäsäännösten soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi niin, että rahoituksen peruuttamista, takaisinperintää ja pakkoperintää koskevia säännöksiä sovellettaisiin taannehtivasti niihinkin tapauksiin, joissa rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997. Taannehtivasti ei kuitenkaan sovellettaisi säännöksiä, joiden mukaan takaisinperittävää määrää voidaan korottaa tai sille voidaan periä seuraamusluontoinen korko.
Rahoituslain 38 §:n 4 momenttiin ehdotetaan otettavaksi lisäys, jolla rajoitetaan mahdollisuutta irtisanoa laina 15 tai 16 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden laiminlyömisen vuoksi silloin, kun rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997. Lainan irtisanomispäätös voitaisiin kohdistaa velalliseen, jos hän on omistusaikanaan laiminlyönyt velvollisuuden riippumatta siitä, omistaako hän kiinteistön edelleen. Jos kiinteistön omistaa henkilö, joka ei ole velallinen ja hän laiminlyö velvollisuuden, laina voidaan irtisanoa heti takaisin maksettavaksi ja periä laiminlyöjän omistamasta, panttina olevasta kiinteistöstä. Tällainen henkilö ei kuitenkaan vastaa lainan takaisin maksamisesta muulla omaisuudellaan.
Rahoituslain 38 §:n 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi myös niin, että siinä käytettäisiin ilmaisua "sovelletaan" nyt käytetyn ilmaisun "voidaan soveltaa" sijasta.
Kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annettu laki (1349/1996), jäljempänä yhteisomistajalaki, on luonteeltaan rahoituslakiin ja Lapin lakiin kiinteästi liittyvä laki, jossa säädetään siitä, millä edellytyksillä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osaomistajat voivat saada aikaan rahoituslaissa ja Lapin laissa säädetyn toimenpiteen. Sen vuoksi lain siirtymäsäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että sen sijaan, että säännöksessä toistetaan rahoituslain ja Lapin lain muuttamisesta annetun lain (1348/1996) siirtymäsäännösten periaatteita, siinä todettaisiin, että rahoituslain ja Lapin lain muuttamisesta annetun lain siirtymäsäännöksiä noudatetaan soveltuvin osin. Säännöksessä säilytettäisiin kuitenkin eräät täsmennykset kuten se, että perittäessä rahoitusta takaisin on noudatettava yhteisomistajalain 2 §:n rajoituksia.
Maatalouden metsitystoimenpiteitä koskevasta yhteisön tukiohjelmasta annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2080/92 perustuvaa ohjelma-asiakirjaa on muutettu muun muassa siten, että tuki perustuu metsänparannuslain (140/1987) sijasta rahoituslain säännöksiin. Sen vuoksi tulisi lisätä maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1350/1996) voimaantulo- ja siirtymäsäännökseen säännös siitä, mitä säädöksiä sovelletaan näihin Euroopan unionin osaksi rahoittamiin toimenpiteisiin ohjelma-asiakirjan muutoksen voimaantulon jälkeen.
Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tarkoitettuja määrärahoja ohjautuisi toimintasuunnitelmien rahoittamisen sijasta toteutusselvitysten rahoitukseen silloin, kun toimenpiteistä tehtäisiin rahoituspäätös toteutuksen jälkeen. Toteutusselvitykseen tarvittavat määrärahat olisivat samaa suuruusluokkaa kuin toimintasuunnitelmien rahoitukseen olisi tarvittu.
Maatalouden metsätoimenpiteitä koskevaan Euroopan unionin hyväksymään muutettuun ohjelma-asiakirjaan sisältyvien pellonmetsitys- ja muiden metsätaloustoimenpiteiden rahoituksen perustuminen rahoituslakiin vähentää valtion ja EU:n rahoituksen tarvetta näihin toimenpiteisiin noin 15 %.
Metsäkeskusten rahoituslain mukaiseen toimintaan ja viranomaistehtävien hoitoon käyttämät resurssit suunnataan niin sanottujen jälkirahoitteisten töiden valvontaan toimintasuunnitelmien valvonnan ja seurannan sijasta. Resurssitarpeet säilyvät nykyisellään.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä edellytetään, että taimikonhoidon ja nuorten metsien kunnostustöiden rästejä puretaan viiden vuoden ajaksi laadittavalla toimenpideohjelmalla. Metsänomistajien oma rahoitus taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen varmistetaan uusia metsälakeja täydentävien säädösten ja ohjeiden sekä metsäkeskusten antaman neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.
Esitys on valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä. Esityksestä on pyydetty lausunto metsäkeskuksilta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, muutamilta metsänhoitoyhdistyksiltä sekä Metsäalan toimihenkilöliitto METO ry:ltä. Esitysluonnos on lähetetty työministeriöön. Esitysluonnosta on käsitelty metsäpolitiikan neuvottelukunnassa.
Asetuksella säädettäisiin tarkemmin suun- nitelman tarpeellisuudesta. Niiden toimenpiteiden osalta, joista ei laadita ennakolta suunnitelmaa, rahoitus perustuisi toimenpiteen toteutuksen jälkeen annettavaan toteu-tusselvitykseen.
Asetuksella säädettäisiin, että muun muassa tilakohtaisiin kunnostusojitus- ja metsätietöihin vaadittaisiin ennen töiden toteutusta laadittu ja metsäkeskuksen hyväksymä suunnitelma. Suunnitelmaan tulisi sisällyttää vesiensuojelu- ja muita ympäristönhoitonäkökohtia. Näin voitaisiin etukäteen arvioida toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön ja vähentää mahdollisia haittoja jo suunnitteluvaiheessa.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt.
Ehdotetussa laissa rahoituslain muuttamisesta säädettäisiin, että voimassa olevan lain mukaisia toimintasuunnitelmia, joiden maastotyöt on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, voitaisiin rahoittaa kesäkuun 1998 loppuun asti. Toimintasuunnitelmiin sisältyviä toimenpiteitä rahoitettaisiin niiden toteutusvaiheessa voimassa olevien rahoitusehtojen mukaisesti.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 13 §:n 4 momentti,
muutetaan 3 §, 9 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 momentti, 19 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 1 kohta, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti, 26 §, 28 §:n 2 momentin johdantokappale, 29 §:n 1 momentti ja 38 §:n 4 momentti sekä
lisätään 9 §:ään uusi 4 momentti ja 19 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3 §Suunnitelmavelvoite
Tämän lain toimenpiteiden rahoituksen tulee perustua ennen toimenpiteen toteutusta laadittavaan suunnitelmaan tai toimenpiteen toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen.
Toimenpidettä varten tulee laatia suunnitelma, jos se on tämän lain mukaisen rahoituksen myöntämisen tai toimenpiteen toteuttamisen vuoksi tarpeellista. Asetuksella voidaan säätää suunnitelman tarpeellisuudesta.
Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö antaa tarkempia säännöksiä suunnitelmasta ja toteutusselvityksestä sekä niiden sisällöstä.
9 §Rahoituksen määrä ja perusteet
Rahoitettavista kustannuksista ja keskimääräisten kustannusten määrittämisestä sekä vyöhykkeistä ja niillä sovellettavista tukiprosenteista säädetään asetuksella. Asetuksella voidaan myös säätää tukiprosenttia alennettavaksi silloin, kun kiinteistöllä, jota rahoitettavaksi esitetty toimenpide koskee, ei ole ajan tasalla olevaa, metsäkeskuksen tämän lain mukaisten toimenpiteiden osalta tarkastamaa tilakohtaista metsäsuunnitelmaa (metsäsuunnitelma) lukuun ottamatta pellonmetsityksiä, 11 §:ssä tarkoitettuja työllisyystöitä sekä yhteishankkeina toteutettavia kunnostusojituksia ja metsäteitä.
Metsäasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tässä laissa tarkoitetun metsäsuunnitelman sisällöstä.
13 §Vastuu valtion saamisesta
Jos yhteismetsä jaetaan osakastilojen kesken tai myydään osakasten hyväksi ja yhteismetsälain (37/1991) 5 §:ssä tarkoitettu lupa yhteismetsän jakamiseen tai myymiseen on myönnetty, voi metsäkeskus määrätä yhteismetsän osakaskunnalta olevan valtion saamisen korkoineen erääntyväksi maksettavaksi heti.
19 §Ympäristötuki
Myönnettäessä tukea edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tehdään sopimus myönnettävästä tuesta ja kyseessä olevaa aluetta koskevista velvoitteista. Sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy uudelle omistajalle. Sopimuksesta on tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin. Sopimusta ei kuitenkaan tarvita silloin, kun on kyse ympäristötuen myöntämisestä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettavista töistä aiheutuviin edellä 1 momentissa tarkoitettuihin lisäkustannuksiin.
Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä ympäristötuesta, edellä 2 momentissa tarkoitetusta sopimuksesta, ympäristötuen takaisinperinnästä ja takaisin perittävälle tuelle määrättävästä korosta.
22 §Rahoitettavat toimenpiteet
Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää:
1) 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadintaan;
23 §
Tuen määrä
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan tuella metsätalousasioissa toimivaltaisen ministeriön määräämin perustein.
24 §
Hakeminen ja myöntäminen
Haettaessa rahoitusta erikseen suunnitelman laatimiseen hakemukseen tulee liittää selvitys suunniteltavasta toimenpiteestä. Haettaessa rahoitusta toimenpiteen toteuttamiseen hakemukseen tulee liittää 3 §:ssä tarkoitettu suunnitelma taikka toteutusselvitys, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Metsäkeskus ratkaisee sen käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa hakemukset, jotka koskevat varojen myöntämistä 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Metsäkeskuksen tulee samalla päättää ajankohdasta, johon mennessä suunnitelman laadinta tai rahoituspäätökseen sisältyvät suunnitelman perusteella rahoitettavat toimenpiteet tulee toteuttaa.
26 §
Tuen ja lainan maksatus
Toimenpiteen suunnitteluun ja suunnitelman perusteella rahoitettavaan toimenpiteeseen myönnetty tuki tai laina maksetaan rahoituspäätöksen mukaisesti yhtenä tai useampana eränä. Rahoituspäätöksessä on kuitenkin määrättävä, että vähintään neljännes myönnetystä tuesta tai lainasta jää maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun rahoituksen saaja on antanut kirjallisen ilmoituksen hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden loppuunsaattamisesta (toteutusilmoitus). Muihin toimenpiteisiin myönnetty tuki maksetaan yhtenä eränä sen jälkeen, kun metsäkeskus on päättänyt rahoituksen myöntämisestä.
28 §Rahoituksen takaisinperiminen
Metsäkeskus voi myös päättää, että rahoitus peruutetaan osaksi tai kokonaan tai että tuki peritään takaisin taikka että laina irtisanotaan valtioneuvoston tarvittaessa tarkemmin määräämin perustein, jos:
29 §Takaisinperimisen seuraamukset
Jos laina irtisanotaan 15 §:n taikka 28 §:n 1 tai 2 momentin perusteella, voidaan lainan saajalta lisäksi periä saatua korkoetuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston päätöksellä tarvittaessa tarkemmin säädetään.
38 §
Siirtymäsäännökset
Mitä 10, 11, 15, 16, 18, 19, 25, 26 ja 28―30 §:ssä säädetään, sovelletaan niihinkin tapauksiin, joihin muutoin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Silloin, kun rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997, ei kuitenkaan sovelleta 29 §:n säännöstä siltä osin kuin se koskee takaisinperittävän määrän korottamista taikka seuraamusluontoista korkoa. Myöskään 11 ja 19 §:ää ei sovelleta, ja 10 §:ää sovelletaan vain passiiviosakkaan hakemuksesta. Jos rahoituspäätös on annettu ennen mainittua päivämäärää, lainan irtisanomista koskeva päätös voidaan kohdistaa velalliseen riippumatta siitä, omistaako hän edelleen kiinteistön, jos hän on omistusaikanaan laiminlyönyt 15 tai 16 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden. Jos kiinteistön omistaja, joka ei ole velallinen, on laiminlyönyt mainitun velvollisuuden, laina voi- daan irtisanoa ja periä laiminlyöjän omistamasta kiinteistöstä, jos se on panttina lainan takaisin maksamisesta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Tämän lain tarkoituksiin osoitettuja varoja saadaan käyttää kesäkuun 1998 loppuun asti sellaisen toimintasuunnitelman rahoittamiseen, jota koskevat maastotyöt on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.
2.
Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1348/1996) voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 momentti seuraavasti:
Silloin, kun kunnostamistyötä koskevan suunnitelman maastotyöt on tehty tai rahoituspäätös annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997, sovelletaan muita kuin toimielimiä ja menettelyä koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mitä tämän lain 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 3 momentissa, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 2 momentissa sekä 4 c ja 6 §:ssä säädetään, sovelletaan kuitenkin niihinkin tapauksiin, joihin muutoin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Silloin, kun rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää tammikuuta 1997, ei kuitenkaan sovelleta 4 c §:ssä mainitun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 29 §:n säännöstä siltä osin kuin se koskee takaisinperittävän määrän korottamista taikka seuraamusluontoista korkoa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
3.
Laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1349/1996) 8 §:n 3 momentti seuraavasti:
8 §Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan noudattaen soveltuvin osin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 38 §:ää ja Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1348/1996) voimaantulo- ja siirtymäsäännöstä. Perittäessä rahoitusta takaisin on kuitenkin noudatettava tämän lain 2 §:n rajoituksia. Myös silloin, kun maa- ja metsätalouden rakennepo- liittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1350/1996) voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen mukaan sovelletaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain säännösten sijasta metsänparannuslain (140/1987) ja -asetuksen (437/1987) säännöksiä tuen määräytymisperusteista, sovelletaan tätä lakia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
4.
Laki maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1350/1996) voimaantulo- ja siirtymäsäännökseen uusi 3 momentti seuraavasti:
Silloin kun hakemus tuen myöntämisestä toimenpiteen toteuttamiseen on saapunut maatalousmaan metsitystä ja metsätaloustoimenpiteitä koskevasta yhteisön tukijärjestelmästä annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2080/92 perustuvan ohjelma-asiakirjan muutoksen voimaantulon jälkeen, metsitystoimenpiteen ja muiden metsätaloustoimenpiteiden tukemiseen sovelletaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia, Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annettua lakia ja kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annettua lakia, jollei tästä laista muuta johdu.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä