Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelun eli ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Ehdotuksen mukaan olisi mahdollista siirtää ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntayhtymän jäsenkunnan tehtäviksi, kuten vuoden 1996 lopussa päättyneen vapaakuntakokeilun aikana on voitu menetellä. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi ympäristöterveydenhuollon määritelmä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta.

---

Yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelu on osa kansanterveystyötä. Toimintaa kutsutaan vakiintuneen tavan mukaan ympäristöterveydenhuolloksi. Ympäristöterveydenhuollon piiriin luetaan useiden erityislakien mukaista toimintaa. Tärkeimmät lait ovat terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (361/1995), eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettu laki (1195/1996), tuoteturvallisuuslaki (914/1986) sekä eläinlääkintähuoltolaki (685/1990). Kussakin laissa merkittävää toimeenpanovaltaa käyttää kunnan viranomainen.

Kansanterveyslain (66/1972) 1 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään yksilön elinympäristöön kohdistuvasta kansanterveystyöstä. Tätä toimintaa kuvaamaan on lain voimassaolon aikana vakiintunut käsite "ympäristöterveydenhuolto", vaikka itse sanaa ei ole ollut laissa. Toisaalta kunnissa on vuodesta 1986 toiminut kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) tarkoitettu viranomainen, jota vuoden 1997 alusta voimaan tulleen muutoksen (1013/1996) jälkeen kutsutaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseksi. Selkeyden vuoksi ympäristöterveydenhuoltoa kuvaavan käsitteen tulisi erottua ympäristönsuojeluun viittaavista käsitteistä. Muun muassa Euroopan yhteisön lainsäädännössä käytetään käsitettä terveydensuojelu kuvaamaan ympäristönsuojelulle rinnakkaista toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten ja eläinten terveyden suojeleminen elinympäristössä vaikuttavilta haitallisilta tekijöiltä. Tämän vuoksi ehdotetaan kansanterveyslain 1 §:n 2 momenttiin lisättäväksi käsite "ympäristöterveydenhuolto", jolla tarkoitettaisiin yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua.

Suomessa käynnistettiin vuoden 1987 lopussa kuntien itsehallinnon vahvistamiseen tähtäävä kehittämis- ja kokeiluhanke eli niin sanottu vapaakuntakokeilu. Vapaakuntakokeilusta annetun lain (718/1988) ja vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain (592/1989) nojalla kokeilua toteutettiin vuoden 1989 alusta 56 vapaakunnassa ja yli 200 hallinnon kokeilukunnassa. Myöhemmin kokeilu on ulotettu koskemaan kaikkia kuntia ja myös kuntayhtymiä. Kokeilun tavoitteena oli kuntien itsehallinnollisen aseman vahvistaminen, kuntien hallinnon ja palvelujen kehittäminen, voimavarojen käytön tehostaminen sekä kansanvaltaisen päätöksenteon ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Kokeilu jatkui vuoden 1996 loppuun. Tarkoitus oli, että säännösten antamat vapaudet sisällytettäisiin tämän jälkeen pysyvään lainsäädäntöön.

Kansanterveyslain 5 §:n 4 momentista ilmenee, että annettaessa kansanterveyslain mukainen toiminta kuntayhtymän tehtäväksi sen hoidettavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset tehtävät. Tämä säännös on ollut kansanterveyslaissa lain koko voimassaoloajan. Lakia säädettessä säännös katsottiin tarkoituksenmukaiseksi muun muassa siitä syystä, että kuntayhtymän jäsenkunnilla ei ole omia toimielimiä, jotka voisivat näistä tehtävistä huolehtia. Pidettiin myös epätarkoituksenmukaisena, että kansanterveystyöhön kuuluvia luonteeltaan paikallisia tehtäviä hoidettaisiin saman kunnan osalta kahdessa paikassa, sekä peruskunnassa että kuntayhtymässä, johon se kuuluu.

Eräät kansanterveystyön kuntayhtymään kuuluvat kunnat ovat käyttäneet vapaakuntalainsäädännön suomaa mahdollisuutta hyväkseen ja hoitaneet kansanterveyslain 5 §:n 4 momentin säännöksestä poiketen ympäristöterveydenhuoltoa koskevien eri lakien mukaiset tehtävät kokonaan tai osittain kunnan omana toimintana. Onkin pidettävä tarkoituksenmukaisena, että kansanterveyslakiin tehtäisiin muutos, joka vakiinnuttaisi tällaisen mahdollisuuden käyttämisen jatkossakin. Erityisen tärkeää tämä on niille kunnille, jotka vapaakuntakokeilun nojalla ovat mahdollisuutta käyttäneet.

Ehdotettu muutos kansanterveyslain 5 §:n 4 momenttiin merkitsee sitä, että jäsenkunnat voisivat hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät omana toimintanaan, vaikka kunta olisi edelleen kansanterveystyön kuntayhtymän jäsen. Kysymys on siten poikkeuksesta pääsääntöön, jonka mukaan kuntayhtymä hoitaa kaikki jäsenkuntien kansanterveystyön tehtävät. Tarkoituksena on, että eri lakien mukaiset ympäristöterveydenhuollon kunnalle säädetyt tehtävät muodostaisivat kokonaisuuden. Jäsenkunnan osalta tämä merkitsisi sitä, että sen ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidettaisiin joko kuntayhtymässä tai jäsenkunnassa. Tehtävien jakaminen jäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken ei siten olisi mahdollista. Tämä vas-taa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain periaatetta, jonka mukaan kun-nan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät muodostavat kokonaisuuden, joka on hoidettava samassa toimielimessä joko kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Ehdotuksessa lähdetään myös siitä, että tehtävien siirrosta olisi sovittava jäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken. Täten myös muut kuntayhtymän jäsenkunnat voivat vaikuttaa ratkaisuun. Jos jäsenkunta edellä lausutun mukaisesti itse hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät, voi jäsenkunta kansanterveyslain 6 §:n 1 momentin nojalla määrätä toimielimen, jolle nämä asiat kunnassa kuuluvat. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei voisi antaa usean toimielimen hoidettavaksi samassa kunnassa. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviin valvontatehtäviin liittyvien intressiristiriitojen välttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista, ettei näitä tehtäviä voitaisi antaa kunnanhallitukselle.

Kansanterveyslain 6 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä käytettäisiin sanaa ''ympäristöterveydenhuolto''. Lain 6 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon ympäristönsuojelulautakuntien muuttuminen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisiksi.

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Esitys on Suomen Kuntaliiton aloitteen pohjalta valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot sisäasiainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Suomen Eläinlääkäriliitto ry:ltä, Suomen Lääkäriliitto ry:ltä, Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry:ltä, Kuntien terveystarkastajat KTV ry:ltä sekä Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys ry:ltä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/1972) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti sekä 6 §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 4 momentti ja 6 §:n 2 momentti laissa 248/1997 ja 6 §:n 1 momentti laissa 746/1992, seuraavasti:

1 §

---

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta kansanterveystyöstä, yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua (ympäristöterveydenhuolto) lukuun ottamatta, josta on säädetty erikseen, on voimassa, mitä tässä laissa säädetään, jollei muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädettä.

5 §

---

Milloin tämän lain mukainen toiminta on annettu kuntayhtymän tehtäväksi, sen hoidettavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset kunnan tehtävät. Tästä poiketen kuntayhtymä voi kuitenkin antaa sen jäsenkunnan hoidettavaksi ympäristöterveydenhuollon tehtävät sovittuaan asiasta jäsenkunnan kanssa.

---

6 §

Kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin), jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa on säädetty terveyslautakunnan tai terveydenhoitolautakunnan tehtäväksi. Ympäristöterveydenhuolto voidaan kuitenkin antaa myös muun toimielimen tai sen jaoston tehtäväksi, ei kuitenkaan kunnanhallituksen tehtäväksi.

Jos kansanterveystyöstä huolehtii kuntayhtymä, sen on asetettava 1 momentissa tarkoitettu toimielin yhteisesti jäsenkuntia varten. Jos kuntayhtymään on yhden tai useamman jäsenkunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä varten asetettu lisäksi erityinen toimielin, sen tehtäväksi voidaan kyseisten jäsenkuntien osalta antaa myös ympäristöterveydenhuolto.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Terttu Huttu-Juntunen