Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että viinien ja välituotteiden valmisteveroa alennettaisiin keskimäärin 17 prosentilla. Samalla viinin määritelmää laajennettaisiin eräiden tuotteiden osalta Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöä vastaavaksi. Lisäksi valmisteverotuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toisesta Euroopan unionin jäsenmaasta Suomeen saapuvan matkustajan mukanaan verottomasti tuomien alkoholijuomien määrällisiä rajoituksia väljennettäisiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1998 alusta.

---

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverotuksesta säädetään alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa (1471/1994). Laki uudistettiin kokonaisuudessaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaiseksi Suomen tullessa Euroopan unionin (EU) jäseneksi vuoden 1995 alussa, josta lähtien myös eri alkoholijuomien verot ovat säilyneet muuttumattomina. Matkustajien verottomia alkoholijuomatuomisia koskevista enimmäismääristä säädetään valmisteverotuslain (1469/1994) 18 ja 19 §:ssä.

Suomessa alkoholilainsäädännön ja alkoholipolitiikan perustavoitteena on alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Alkoholipolitiikan toissijainen tavoite on verotulojen kerääminen valtiolle. Alkoholipolitiikan keskeinen keino perustavoitteen saavuttamiseksi on alkoholin saatavuuden rajoittaminen. Tätä perustavoitetta tukevat korkea alkoholijuomien verotus ja sen seurauksena korkea hintataso. Ruotsin ohella alkoholijuomien verot ovat Suomessa selvästi EU-maiden korkeimmat.

EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteen mukaisesti kansalaisilla on oikeus kuljettaa omaan käyttöönsä hankkimiaan tavaroita kaikkialla yhteisössä joutumatta maksamaan niistä tuontimaassa uusia veroja. Pääsääntöisesti verot maksetaan tavaran ostomaassa ja sen verotason mukaisesti. Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden osalta valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY, jäljempänä järjestelmädirektiivi, 9 artiklassa säädetään enimmäismäärät, jotka matkustaja voi tuoda mukanaan omaan käyttöönsä toisesta jäsenvaltiosta joutumatta maksamaan veroja uudelleen tuontimaassa. Nämä määrät ovat 10 litraa väkeviä alkoholijuomia, 20 litraa välituotteita, 90 litraa viiniä ja 110 litraa olutta. Määrät voidaan ylittää, jos matkustaja osoittaa, että tuotteet tulevat hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Muussa tapauksessa tuonti katsotaan kaupalliseksi ja tuotteet verotetaan tuontimaassa.

Liittyessään EU:n jäseneksi Suomi neuvotteli liittymissopimukseensa (liite XV, kohta IX verotus) erityisen poikkeuksen toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuvan matkustajan alkoholijuomia ja tupakkatuotteita koskeviin verottomiin määriin. Nämä määrät ovat alkoholijuomien osalta yksi litra väkeviä alkoholijuomia tai kolme litraa välituotteita, viisi litraa viiniä ja 15 litraa olutta. Verottomia tuomisia koskevista enimmäismääristä matkustajalle, joka tulee toisesta jäsenvaltiosta, säädetään valmisteverotuslain 18 §:ssä. Suomen kuten myös Ruotsin ja Tanskan saamien vastaavanlaisten poikkeusten voimassaolo päättyi eräiden tahojen, kuten esimerkiksi komission mielestä, 31 päivänä joulukuuta 1996. Poikkeusta kuitenkin jatkettiin kunkin kolmen maan osalta muuttamalla järjestelmädirektiivin 26 artiklaa direktiivillä 96/99/EY. Perusteluina oli, että rajoitusten välitön poistaminen olisi aiheuttanut sanotuille jäsenvaltioille haitallisia vaikutuksia kaupan alalla, vääristäen kilpailua, sekä sosiaali- ja terveyspoliittisista että fiskaalisista syistä. Direktiivin muutos ei tuolloin aiheuttanut Suomessa välittömiä lainsäädännöllisiä muutoksia.

Viimeksi mainitun direktiivin mukaan muiden jäsenvaltioiden käytännöstä poikkeavat rajoitukset on kuitenkin poistettava kokonaan 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä. Sitä ennen sanottujen jäsenvaltioiden on asteittain väljennettävä rajoituksia, joskin väljentämisaikataulu on kokonaan jäsenvaltion omassa harkinnassa. Kuitenkin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2000 rajoitusten asteittaisen väljentämisen tilanne on tarkistettava.

Suomessa tilastoimaton alkoholijuomien kulutus on viime vuosina lisääntynyt kaikissa alkoholijuomien ryhmissä. Tällaista tilastoimatonta laillista kulutusta on matkustajien mukanaan tuomien alkoholijuomien tuonti sekä viinien osalta myös kotivalmistus. Matkustajat ovat tuoneet viiniä mukanaan arviolta noin 7 miljoonaa litraa, ja viiniä on valmistettu kotona arviolta noin 14 miljoonaa litraa vuonna 1995. Tämä on noin 40 prosenttia viinin kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti välituotteiden tilastoimattoman kulutuksen arvioidaan olevan noin 30 prosentin luokkaa.

Alkoholi- ja alkoholiverosta annetun lain 3 §:n 3 kohdan mukaan viinillä tarkoitetaan käymisteitse valmistettua tullitariffin nimikkeeseen 2204, 2205 tai 2206 kuuluvaa juomaa, jonka alkoholipitoisuus on yli 1,2 tilavuusprosenttia ja joka ei sisällä lisättyä etyylialkoholia. Saman pykälän 4 kohdan mukaan välituotteella puolestaan tarkoitetaan tullitariffin nimikkeeseen 2204, 2205 tai 2206 kuuluvaa juomaa, jonka alkoholipitoisuus on yli 1,2 mutta enintään 22 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta eikä viiniä.

Viinien ja välituotteiden verot ovat seuraavat:

Tuote	Alkoholipitoisuus	Vero
	tilavuusprosentteina	markkaa/litra valmista tuotetta
viini	yli 1,2 mutta enintään 2,8	0,27
viini	yli 2,8 mutta enintään 5,5	8,0
viini	yli 5,5 mutta enintään 8,0	13,0
viini	yli 8,0	17,0
välituote	yli 1,2 mutta enintään 15	30,0
välituote	yli 15 mutta enintään 22	50,0

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 92/84/ETY 4 artiklan mukaan välituotteiden valmisteveron vähimmäismäärä on vahvistettava 45 ecuksi hehtolitralta tuotetta. Direktiivin 5 artiklan mukaan viinin valmisteveron vähimmäismäärä on vahvistettava 0 ecuksi hehtolitralta tuotetta. Jos jäsenvaltio säätää viinille veron, veron määrää voidaan alentaa sellaisen viinin osalta, joka sisältää enintään 8,5 tilavuusprosenttia alkoholia. Lisäksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY, rakennedirektiivi, 18 artiklan mukaan jäsenvaltio voi soveltaa alennettua verotasoa välituotteeseen, jonka alkoholipitoisuus on enintään 15 tilavuusprosenttia. Alennetun valmisteveron määrä ei saa kuitenkaan olla enempää kuin 40 prosenttia tavanomaista kansallista valmisteveron määrää alhaisempi.

Nykyisin sellaisia käymisteitse valmistettuja viinejä, joiden alkoholipitoisuus on yli 1,2 mutta enintään 5,5 tilavuusprosenttia, verotetaan kuten välituotteita, jos niihin on lisätty alkoholia. Tällöin sanotunlaisen tuotteen vero on 30 markkaa litralta. Vastaavan ilman vähäistä alkoholilisäystä olevan tuotteen vero on vain 0,27 markkaa litralta, jos tuotteen alkoholipitoisuus on enintään 2,8 tilavuusprosenttia, ja 8 markkaa litralta, jos alkoholipitoisuus on enintään 5,5 tilavuusprosenttia. Käytännössä tähän mennessä tällaisia tuotteita ei ole ollut markkinoilla merkittäviä määriä.

Rakennedirektiivin 12 artiklan 1 kohdan mukaan sanotussa direktiivissä tarkoitetaan "muilla kuohumattomilla" käymisteitse valmistetuilla juomilla kaikkia muita kuin 8 artiklassa tarkoitettuja tullinimikkeeseen 2204 ja 2205 kuuluvia tuotteita (rypälepohjaiset viinit) sekä kaikkia tullinimikkeeseen 2206 kuuluvia tuotteita, lukuun ottamatta 2 kohdassa määriteltyjä muita kuohuvia käymisteitse valmistettuja juomia ja olutta, joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia mutta enintään 10 tilavuusprosenttia tai ― niissä tapauksissa, joissa tuotteissa ei ole lisättyä alkoholia- joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 10 tilavuusprosenttia mutta enintään 15 tilavuusprosenttia. Saman direktiivin 17 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin kohdella verotuksessa välituotteina kaikkia 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kuohumattomia käymistietä valmistettuja juomia, joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 5,5 tilavuusprosenttia eikä alkoholi ole kokonaan käymisestä peräisin.

Koska matkustajan oikeuksia verottomiin alkoholijuomatuomisiin joudutaan tulevaisuudessa väljentämään nykyisestä, on tarkoituksenmukaista, että samanaikaisesti alkoholijuomaveroa alennetaan. Muutoin verottomien tuomisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta saattaisi nousta kohtuuttomaksi kotimaiseen myyntiin nähden, millä saattaisi olla merkittäviä valtiontaloudellisia ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuu tutkimus erilaisista strategiamalleista siitä, miten Suomen saamat alkoholijuomien matkustajatuomisia koskevat rajoitukset asteittain poistetaan vuoteen 2004 mennessä ja minkälaisia verotuksellisia vaikutuksia sanotuilla muutoksilla on. Tämä esitys, jossa väljennetään matkustajatuomisten määrällisiä rajoituksia ja alennetaan viinien ja välituotteiden veroa, on ensimmäinen vaihe tässä sopeuttamisprosessissa.

Viinien ja välituotteiden veronalennus ei ole erityisen merkittävä valtion verotulojen kannalta, koska sanotut tuotteet eivät ole samalla tavalla suuria volyymituotteita kuten esimerkiksi olut tai väkevät alkoholijuomat, joissa pienikin veronalennus aiheuttaisi suuria verotulojen menetyksiä. Tämä on erityisen merkittävä seikka nykyisessä valtiontaloudellisessa tilanteessa.

Esityksellä pyritään myös tilastoimattoman viinin ja välituotteiden kulutuksen vähentämiseen.

Esityksessä ehdotetaan, että viinien ja välituotteiden valmisteveroa alennetaan. Viinien, joiden alkoholipitoisuus on yli 5,5 mutta enintään 8,0 tilavuusprosenttia, veroa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 13 markasta 11 markkaan litralta. Yli 8,0 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien veroa ehdotetaan alennettavaksi 17 markasta 14 markkaan litralta. Niin ikään välituotteiden veroa ehdotetaan alennettavaksi 30 markasta 25,5 markkaan litralta, jos tuotteen alkoholipitoisuus on yli 2,8 mutta enintään 15 tilavuusprosenttia, ja 50 markasta 42 markkaan litralta, jos alkoholipitoisuus on yli 15 mutta enintään 22 tilavuusprosenttia.

Enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien veroa ei ehdoteta alennettavaksi, koska suuri osa näistä tuotteista eli pääosin kaikki enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat myydään elintarvikemyymälöissä, joista ne ovat helposti myös nuorison saatavilla. Toisaalta sanotunlaisten viinien vero on yhdenmukainen vastaavan alkoholipitoisuuden sisältävän oluen veron kanssa, eikä tätä vastaavuutta ole tarkoituksenmukaista poistaa.

Samalla kuitenkin ehdotetaan, että viinien määritelmää laajennettaisiin siten, että se kattaisi myös sellaiset käymisteitse valmistetut miedot juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 1,2 mutta enintään 5,5 tilavuusprosenttia siinäkin tapauksessa, että ne sisältävät lisättyä alkoholia. Tämä muutosesitys perustuu kokonaan yhteisölainsäädäntöön ja selkiinnyttää käytännön tilannetta. Samalla muutos heijastuu myös matkustajien alkoholijuomien tuomisoikeuksiin siten, että esityksen mukainen viini katsottaisiin tuomisissa myös viiniksi eikä välituotteeksi. Rakennedirektiivissä olevaa mahdollisuutta pitää viininä myös sellaisia käymisteitse valmistettuja, lisättyä alkoholia sisältäviä viinejä, joiden alkoholipitoisuus on yli 5,5 mutta enintään 10 tilavuusprosenttia, ei ole alkoholipoliittisesti perusteltu, minkä vuoksi sanotunlaisia tuotteita verotettaisiin edelleen välituotteina.

Lisäksi verotaulukon tekstiä selkiinnytetään etyylialkoholin osalta jakamalla tuoteryhmästä 43 erikseen oma ryhmänsä 44.

Esityksessä ehdotetaan myös, että toisesta EU-jäsenvaltiosta saapuva matkustaja voi tuoda maahan verotta mukanaan samanaikaisesti yhden litran väkevää alkoholijuomaa ja kolme litraa välituotteita, jollaisiksi tässä katsotaan tislatut, väkevät alkoholijuomat ja aperitiivit, jotka ovat viini- tai alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuusprosenttia, sekä kuohuvat ja väkevät viinit. Nykyisin sanotut määrät ovat vaihtoehtoisia. Esityksellä ei kuitenkaan muuteta kolmansista maista saapuvien matkustajien tuomisia koskevia säännöksiä, joiden mukaan edellä mainitut alkoholijuomat ovat edelleen vaihtoehtoisia yhteisölainsäädännön mukaan.

Ehdotetut veronalennukset alentaisivat esityksessä tarkoitettujen viinien ja välituotteiden veroa keskimäärin 17 prosentilla seuraavasti:

Tuote	Alkoholipitoisuus	Alennus markkaa/litra	Alennusprosentti
	tilavuusprosentteina
viini	yli 5,5 mutta enintään 8,0	2,00	15,4
viini	yli 8,0	3,00	17,6
välituote	yli 1,2 mutta enintään 15	4,50	15,0
välituote	yli 15 mutta enintään 22	8,00	16,0

Veron vaikutus tuotteiden hintaan olisi noin kolme markkaa litralta. Halvimpien viinien hinta alenisi arviolta noin 10 prosenttia. Kalliimpien viinien hinnassa tämän suuruinen hinnanalennus olisi suhteellisesti pienempi. Koska myynti painottuu halvempiin viineihin, ehdotettujen muutosten voidaan katsoa edustavan keskimäärin noin 10 prosentin hinnanalennusta. Muutoksen johdosta useiden puna- ja valkoviinien vähittäismyyntihinta jäisi alle 30 markkaan pullolta. Halvimpien välituotteiden hinnanalennus olisi suhteellisesti samaa luokkaa kuin halvimpien viinien hinnanalennus. Välituotteiden raskaammasta verotuksesta johtuu, että markkamääräinen pudotus olisi niillä suurempi kuin viineillä.

Karkeasti on voitu arvioida, että viinien hintajousto olisi noin 1,2. Tällöin noin 10 prosentin hinnanalennus lisäisi viinien kulutusta noin 12 prosenttia. Välituotteiden kulutuksesta noin 30 prosenttia sijoittuu verotaulukon tuoteryhmään 31, jossa tuotteen alkoholipitoisuus on yli 15 mutta enintään 22 tilavuusprosenttia. Verotuksen pysyessä ennallaan viinin ja välituotteiden yhteenlaskettu kulutus jäisi noin 40 miljoonaan litraan vuositasolla. Veronalennus lisäisi kulutusta noin 44 miljoonaan litraan.

Valmisteverotuotto viinien ja välituotteiden osalta olisi esityksen mukaisena runsaat 720 miljoonaa markkaa. Tuotto olisi arviolta noin 60 miljoonaa markkaa nykyistä alempi. Jos hintajousto olisi pienempi kuin yllä on arvioitu, verotuottojen menetykset olisivat vastaavasti hieman suuremmat, arviolta noin 80 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon myös arvonlisäveron vähenemisen, verojen tuotto pienenisi vajaalla 100 miljoonalla markalla. Alkoholi- ja alkoholijuomaveroa arvioidaan kertyvän valtiolle kaikkiaan 7,1 miljardia markkaa vuonna 1998.

Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia kotitalouksiin.

Välituotteiden veron alennus saattaisi elvyttää jonkin verran kotimaista tuotantoa. Niin ikään esitys saattaisi siirtää nyt tilastoimatonta kulutusta kotimaiseksi myynniksi.

Viinin määrittelyn muuttaminen esityksen mukaan ei aiheuttane muutoksia verotuloihin. On kuitenkin odotettavaa, että esityksen toteuduttua ehdotetulla tavalla myyntiin tulee yhä lisääntyvässä määrin sellaisia enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä viinejä, joihin on lisätty etyylialkoholia, varsinkin kun se valmistusteknisesti on tuottajalle taloudellista. Tällaisten tuotteiden kulutus tulee siten kasvamaan.

Matkustajatuomisia koskeva muutos ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia valtion talouteen, joskin muutos saattaa lisätä jonkin verran toisesta EU-jäsenvaltiosta saapuvien matkustajien mukanaan tuomien välituotteiden määrää. Muutoksella ei olisi vaikutuksia kolmannen maan matkustajatuomisia koskeviin määriin eikä tax-free -myyntiä koskeviin säännöksiin.

Esityksellä ei ole organisaatio- eikä henkilöstövaikutuksia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä.

Esitys liittyy valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1471/1994) 3 §:n 3 kohta sekä lain liitteenä oleva verotaulukko seuraavasti:

3 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

---

3) viinillä käymisteitse valmistettua tullitariffin nimikkeeseen 2204, 2205 tai 2206 kuuluvaa juomaa, jonka alkoholipitoisuus on yli 1,2 tilavuusprosenttia ja joka ei sisällä lisättyä etyylialkoholia; viininä pidetään lisäk- si sellaista käymisteitse valmistettua edellä mainittuihin nimikkeisiin kuuluvaa juomaa, jonka alkoholipitoisuus on yli 1,2 tilavuusprosenttia mutta enintään 5,5 tilavuusprosenttia ja joka sisältää lisättyä etyylialkoholia;

---

Liite

VEROTAULUKKO
Etyylialkoholipitoisuus	Tuote-	Veron määrä
tilavuusprosentteina	ryhmä
Olut
yli 0,5 mutta enintään 2,8	11.	0,10 markkaa senttilitralta etyylialkoholia
yli 2,8	12.	1,70 markkaa senttilitralta etyylialkoholia
Viinit
yli 1,2 mutta enintään 2,8	21.	0,27 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
yli 2,8 mutta enintään 5,5	22.	8,0 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
yli 5,5 mutta enintään 8,0	23.	13,0 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
yli 8,0	24.	17,0 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
Välituotteet
yli 1,2 mutta enintään 15	31.	30,0 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
yli 15 mutta enintään 22	32.	50,0 markkaa litralta valmista alkoholijuomaa
Etyylialkoholi
tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvat tuotteet:
- yli 1,2 mutta enintään 2,8	41.	0,10 markkaa senttilitralta etyylialkoholia
- yli 2,8 mutta enintään 10	42.	2,65 markkaa senttilitralta etyylialkoholia
- yli 10	43.	3,0 markkaa senttilitralta etyylialkoholia
muut	44.	3,0 markkaa senttilitralta etyylialkoholia

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 900/1995, seuraavasti:

18 §

Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään seuraavat määrät:

tupakkatuotteita:

― 300 kappaletta savukkeita tai 150 kappaletta pikkusikareita (yksittäispaino enintään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa;

alkoholijuomia:

― 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tilavuusprosenttia

― 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuohuviinejä tai väkevöityjä viinejä

― 5 litraa hiilihapottomia viinejä

― 15 litraa olutta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Arja Alho