Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 51/1997
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain muuttamisesta

VaVM 11/1997

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia siten, että lääninverovirastojen virka-alueet eivät enää noudata läänijakoa. Syyskuun alusta 1997 voimaan tulevasta uudesta läänijaosta huolimatta lääninverovirastojen virka-alueet säilyisivät tässä vaiheessa nykyisellään, ja virastoja olisi kymmenen. Lääninveroviraston nimi ehdotetaan muutettavaksi verovirastoksi.

Verovirastojen lukumääristä, nimistä ja virka-alueista päättäisi valtioneuvosto. Virka-alueiden on tarkoitus noudattaa eräin vähäisin poikkeuksin maakunnan liittojen toimialuejakoa siten, että ne käsittäisivät yhden tai useamman maakunnan liiton toimialueen. Verohallinnon virastojako noudattaisi siten valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion alueviranomaisten aluejaon pohjautumisesta maakunnan liittojen aluejakoon.

Ehdotus mahdollistaa myös erillisen suurten konserniyritysten verotukseen erikoistuneen veroviraston perustamisen. Konserniverovirasto on tarkoitus perustaa vuoden 1998 alusta. Tältä osin ehdotus täsmentää nykyisin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Lääninverovirastot ja niiden toimialueet

Verohallintolain (1557/1995) 1 §:n mukaan verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen verohallinto, johon kuuluvat verohallitus ja lääninverovirastot. Verotuksen hallinto on siten kaksiportainen, jossa on keskushallinnon viranomaisena verohallitus ja verotuksen aluehallinnon viranomaisina lääninverovirastot. Lääninverovirastojen virka-alueena on lääni. Verohallitus voi verohallintolain 1 §:n nojalla määrätä, että kahta tai useampaa lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto. Tällä hetkellä lääninverovirastoja on kymmenen. Niiden virka-alueet vastaavat voimassa olevaa läänijakoa muutoin, paitsi että Kymen ja Mikkelin lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto, Kaakkois-Suomen lääninverovirasto. Lääninverovirastot vastaavat virka-alueellaan kaikista verotustehtävistä. Lääninverovirastojen työjärjestyksellä säädetään viraston sisäisestä organisaatiosta. Virastoissa on alueellisia yksiköitä, kuten maksuvalvonta-, veronkanto- ja verotarkastusyksiköitä, sekä lisäksi verotoimistoyksiköitä.

Nykyiset lääninverovirastot ovat hyvin erikokoisia. Esimerkiksi Uudenmaan lääninveroviraston virka-alueella on noin 1,3 miljoonaa asukasta ja Pohjois-Karjalan lääninveroviraston alueella noin 177 000 asukasta. Vastaavasti arvonlisäverovelvollisten yritysten lukumäärä vaihtelee Pohjois-Karjalan noin 7 000:sta Uudenmaan noin 70 000:een. Niinikään henkilökunnan määrä vaihtelee lääninverovirastoittain ollen pienin Pohjois-Karjalassa eli 200 ja suurin Uudenmaan lääninverovirastossa eli 1 600.

Suurten yritysten verotus

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 6 §:n mukaan verotus toimitetaan verovelvollisen kotikunnan lääninverovirastossa. Verohallintolain 13 §:n nojalla verohallitus voi tästä poiketen määrätä verotuksessa toimivaltaiseksi muunkin lääninveroviraston. Mainittu toimivallan siirtoa koskeva säännös tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Säännöksen tarkoituksena oli hallituksen esityksen perustelujen mukaan luoda edellytykset keskittää nimenomaan suurten yritysten verotus valtakunnallisesti Uudenmaan lääninverovirastoon perustettavaan erityiseen yksikköön (HE 131/1995 vp). Suurella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä tai konserniin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto tai konserniliikevaihto on vähintään 300 miljoonaa markkaa. Liikevaihdon rajasta säädetään verohallintoasetuksen (1707/1995) 29 §:ssä. Puheena olevia yrityksiä arvioidaan olevan yhteensä noin 3 000 kappaletta. Näistä noin 60―80 prosenttia sijaitsee Uudellamaalla, ja näiden yritysten verotus toimitetaan nykyisin Uudenmaan lääninverovirastossa.

2. Ehdotetut muutokset

Lääninverovirastojen virka-alueiden irrottaminen läänijaosta

Uuden lääninhallituslain (22/1997) mukaan läänien lukumäärää vähennetään nykyisestä yhdestätoista viiteen. Laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Koska lääninveroviraston virka-alueena on voimassa olevan lain mukaan lääni, lääninverovirastojen virka-alueet muuttuisivat samalla uutta läänijakoa vastaaviksi.

Verohallinnon asiakkaiden ohjausta, palvelua ja valvontaa ei voida järjestää tarkoituksenmukaisesti, jos lääninverovirastojen virka-alueet muuttuisivat 1 päivänä syyskuuta 1997. Hallintoa ei muutoinkaan saataisi sopeutetuksi uuteen läänijakoon tässä aikataulussa. Kun verotuksen aluehallinnon virastojen toimialueita suunnitellaan, on tärkeä saada viraston asiakaskunta riittävän suureksi, jotta heille tarjotut palvelut ja ohjaus sekä heihin kohdistuva valvonta voidaan järjestää laadukkaaksi ja tehokkaaksi. Alueellisin perustein muodostettavien virastojen tulee olla keskenään samankaltaisia ja vertailtavia. Maantieteellisten etäisyyksien virastojen toimialueella ja viraston eri yksiköiden välillä tulee olla tarkoituksenmukaiset. Samoin henkilöstön sijoittumiseen liittyvät kysymykset on voitava ratkaista tyydyttävällä tavalla. Toimialueen tulee olla sellainen, että viraston sisäinen toimintaorganisaatio on mahdollista järjestää vahvoihin, toimintakykyisiin yksiköihin. Lisäksi toimialue on voitava sopeuttaa siihen, miten muut julkisen hallinnon ja sidosryhmien toiminnot ovat järjestäytyneet.

Näistä syistä lääninverovirastojen virka-alueet ehdotetaan irrotettaviksi läänijaosta. Samalla lääninveroviraston nimi ehdotetaan muutettavaksi verovirastoksi. Tällöin esimerkiksi Uudenmaan lääninverovirasto muuttuisi Uudenmaan verovirastoksi ja Keski-Suomen lääninverovirasto Keski-Suomen verovirastoksi. Muutos edellyttää nimen muuttamista verohallintolain 1, 4, 5, 7, 8 ja 13 §:ssä.

Valtioneuvoston 6 päivänä helmikuuta 1997 tekemän periaatepäätöksen mukaan valtion aluehallinnon viranomaisten toimialueiden tulisi noudattaa maakunnan liittojen toimialueita niin, että viranomaisen virka-alue muodostuu yhdestä tai useammasta maakunnan liiton toimialueesta. Tarkoituksena on, että tämä valtioneuvoston periaatepäätös otettaisiin lähtökohdaksi verovirastojenkin toimialueista päätettäessä. Ehdotettujen verovirastojen virka-alueiden määräytymisperusteista ei kuitenkaan ehdoteta säädettäväksi laissa, koska maakunnan liittojen aluejakoa ei ole sellaisenaan mahdollista saada voimaan 1 päivästä syyskuuta 1997 lukien. Lisäksi tilanne saattaisi verohallinnon toimintojen kannalta muodostua erityisen ongelmalliseksi, jos verovirastojen virka-alueet olisivat riippuvaisia niistä muutoksista, joita kulloinkin mahdollisesti tehdään maakunnan liittojen toimialueisiin.

Tämän vuoksi verohallintolain 1 §:ää ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että valtioneuvosto päättäisi verovirastojen lukumäärästä, virka-alueista ja nimistä. Verohallitus voi nykyisen lain nojalla määrätä läänijaon pohjalta, että kahta tai useampaa lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto. Ehdotus merkitsisi tältä osin toimivallan siirtämistä ylöspäin verohallitukselta valtioneuvostolle.

Tarkoituksena on, että 1 päivästä syyskuuta 1997 lukien verovirastojen toimialueet muodostuisivat eräin vähäisin poikkeamin yhdestä tai useammasta maakunnan liittojen toimialueesta valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Poikkeamat sijoittuvat Orimattilan, Vammalan ja Heinolan seuduille. Näidenkin alueiden osalta verovirastojen virka-alueita on tarkoitus myöhemmin mahdollisimman pian tarkistaa vastaamaan maakunnan liittojen toimialueita. Tältä osin suunnitellut muutokset vastaisivat sisäasiainministeriössä valmistuneessa Aluehallinto 2000 ― komiteanmietinnössä ehdotettuja muutoksia (komiteanmietintö 1997:2).

Hallituksen on tarkoitus erikseen antaa eduskunnalle esitys laiksi lääninoikeuslain muuttamisesta (HE /1997 vp). Sen mukaan lääninoikeuksien tuomiopiirit säilyisivät toistaiseksi nykyisinä. Niin verovirastojen virka-alueita kuin lääninoikeuksienkin tuomiopiirejä on tarkoitus arvioida jatkossa uudelleen. Oikeusministeriön asettama hallintotuomioistuintoimikunta on 28 päivänä tammikuuta 1997 antamassaan mietinnössä asettanut tavoitteeksi kehittää hallintolainkäytön järjestelmää siten, että nykyiset 11 lääninoikeutta korvattaisiin viidellä hallinto-oikeudella, joiden tuomiopiirit poikkeaisivat uudesta läänijaosta. Verohallituksen asettama Verohallinto 2001 -hanke antoi raporttinsa 29 päivänä marraskuuta 1996. Hankkeen tavoitteena oli kehittää verovirastojen toimialueita niin, että nykyisten 10 lääninveroviraston lukumäärää voitaisiin vaiheittain alentaa. Tarkoituksena on, että niitä olisi viidestä kahdeksaan. Sekä oikeushallinnon että verohallinnon näkökulmasta on tarkoituksenmukaista ja pitkällä tähtäimellä tavoiteltavaa, että hallintotuomioistuinten tuomiopiirit ja verovirastojen virka-alueet voisivat olla yhdenmukaisia ainakin ulkorajoiltaan.

Suurten yritysten verotusta koskeva organisaatiosuunnitelma

Kun verohallintolain 13 § säädettiin, oli tarkoituksena, että suurten yritysten verotus voitaisiin keskittää Uudenmaan lääninverovirastoon sen erilliseksi yksiköksi. Asian jatkovalmistelun yhteydessä ilmeni kuitenkin, että yksikkö poikkeaisi tehtäviltään ja asiakaskunnaltaan liian paljon muista Uudenmaan lääninveroviraston yksiköistä, jolloin Uudenmaan lääninverovirastosta muodostuisi toiminnollisesti ja hallinnollisesti epätarkoituksenmukainen. Tämän vuoksi verohallitus asetti Verohallinto 2001-hankkeen yhtenä osa-alueena projektin, jonka tuli tehdä ehdotus suurten ja kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten verotuksen kokoamisesta omaan, suoraan verohallituksen alaisena toimivaan yksikköön. Projektin ehdotuksen valmistuttua syyskuussa 1996 asian valmistelua on jatkettu annettujen lausuntojen pohjalta verohallituksessa. Tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona on päädytty erillisen veroviraston perustamiseen. Hallinnollisesti yhtenä verovirastona se olisi erikoistunut suurten yritysten verotukseen. Tarkoituksena on lisätä verohallinnon valmiutta palvella, ohjata ja valvoa asiakkaina olevia suuria yrityksiä laadukkaasti ja tehokkaasti sekä järjestää verohallinnon toiminta muutoinkin tarkoituksenmukaisesti.

Verohallinnon virastoista säädetään lain 1 §:ssä. Lainkohtaan ehdotetun muutoksen mukaan verohallintoon kuuluisivat verohallitus ja verovirastot. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto päättäisi viraston nimestä ja virka-alueesta samanaikaisesti, kun se päättää muidenkin verovirastojen nimistä ja virka-alueista. Tämän jälkeen verohallitus määräisi konserniveroviraston toimivallasta verohallintolain 13 §:n nojalla. Viraston asiakaskunta määräytyisi puheena olevassa lainkohdassa säädetyin perustein yrityksen liikevaihdon suuruuden perusteella, josta säädetään asetuksella. Tarkoituksena on, että konserniverovirasto voisi aloittaa toimintansa 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Viraston asiakaskunnan on suunniteltu koostuvan ensi vaiheessa noin sadasta suurimmasta yrityksestä ja konsernista. Tällöin viraston asiakkaiksi tulisi käytännössä noin 2 000 yritystä eli noin yksi prosentti kaikista noin 230 000 yrityksestä.

Koska konserniverovirastoon on tarkoitus koota koko maan suurten yritysten verotus, ehdotetaan verohallintolain 1 §:n 2 momenttiin lisättäväksi selventävä säännös, jonka mukaan veroviraston virka-alueena voi 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa olla myös koko maa. Vastaavasti näitä yrityksiä koskevat oikaisuvaatimukset olisi tarkoituksenmukaista käsitellä keskitettyinä valtakunnallisesti Helsingin verotuksen oikaisulautakunnassa. Näin voitaisiin varmistaa verovelvollisen oikeusturvan kannalta riittävä yhdenmukaisuus ja asiantuntemus sekä käsittelyn nopeus. Tämän vuoksi lain 1 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan veroviraston toimialueen ollessa koko maa verohallitus määräisi, mikä verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen.

Muut ehdotukset

Verohallintolain 1, 4 ja 7 §:ään ehdotetaan lisäksi tehtäväksi eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Lain 1 §:n 3 momentissa ehdotetaan nykyiseen tapaan säädettäväksi veropiireistä. Samalla tähän momenttiin ehdotetaan siirrettäväksi nykyinen 4 §:n säännös siitä, että jokaisessa veropiirissä on oikaisulautakunta. Veroviraston sisäinen organisointi sen sijaan määriteltäisiin veroviraston työjärjestyksessä, kuten nykyisinkin on lääninverovirastojen osalta asia.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä luodaan lääninverovirastoille mahdollisuus toimia nykyisillä virka-alueillaan läänijaon muutoksesta huolimatta 1 päivästä syyskuuta 1997 lukien. Suurten yritysten verotus keskitettäisiin hoidettavaksi valtakunnallisesti 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Järjestelystä tulisi siten pysyvä.

Esityksellä ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Tarvittavat virkajärjestelyt on tarkoitus toteuttaa pääosin verohallinnon sisäisin järjestelyin.

4. Esityksen valmistelu

Esitys on valmisteltu verohallituksen tekemän esityksen pohjalta valtiovarainministeriössä käyttäen pohjana Verohallinto 2001- hankkeen ehdotuksia ja siitä annettuja lausuntoja. Esityksessä on otettu myös huomioon Aluehallinto 2000 ― hankkeen komiteanmietinnön ehdotukset, Valtio-neuvoston 6 päivänä helmikuuta 1997 antama periaatepäätös valtion aluejakojen yhtenäistämisestä sekä Hallintotuomioistuintoimikunnan ehdotukset alueellisten hallinto-oikeuksien perus- tamisesta (komiteanmietintö 1997:4). Asiasta on lisäksi oltu yhteydessä oikeusministeriöön ja sisäministeriöön ja niiltä sekä Suomen Kuntaliitolta on erikseen pyydetty lausunnot.

5. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Lain voimaantulon jälkeen on tarkoitus muuttaa verohallintoasetusta ja antaa verovirastoista erillinen valtioneuvoston päätös sekä konserniverovirastoa koskeva verohallituksen päätös. Alustavat asetusluonnos ja päätösluonnokset ovat esityksen liitteinä.

6. Voimaantulo

Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden lääninhallituslain kanssa 1 päivänä syyskuuta 1997. Lain voimaantulosäännökseen ehdotetaan lisättäväksi siirtymäsäännös. Sen mukaan muussa laissa tai asetuksessa olevat viittaukset lääninverovirastoon koskisivat tämän lain voimaan tultua verovirastoa.Viittaukset verotoimistoon ja verojohtajaan koskisivat sitä verovirastoa, jonka yksikkö asianomainen verotoimisto on tai jonka virkamies asianomainen verojohtaja on.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki verohallintolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun verohallintolain (1557/1995) 1 §, 4 §:n 1 ― 3 momentti, 5, 7 ja 8 §, 12 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 4 kohta seuraavasti:


1 §
Verohallinto

Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen verohallinto, johon kuuluvat verohallitus ja verovirastot. Verohallintoon voi kuulua myös muita yksiköitä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään.


Verohallintoa johtaa verohallitus. Verohallituksen alaisina on verovirastoja, joiden lukumäärän, nimet ja virka-alueet määrää valtioneuvosto. Veroviraston virka-alueena voi 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa olla myös koko maa.


Veroviraston virka-alueen veropiirit, joihin kuuluu yksi tai useampi kunta, määrää asianomainen verovirasto. Jokaisessa veropiirissä on verotoimisto ja verotuksen oikaisulautakunta. Jos veroviraston virka-alueena on koko maa, verohallitus määrää, mikä verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen.


4 §
Verotuksen oikaisulautakunnan kokoonpano

Verotuksen oikaisulautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena.


Verotuksen oikaisulautakunnassa on puheenjohtaja ja jokaisesta veropiiriin kuuluvasta kunnasta vähintään kaksi muuta jäsentä sen mukaan kuin verovirasto asianomaisia kuntia kuultuaan määrää.


Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana ja puheenjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan on veroviraston määräämä verohallinnon virkamies. Kunnanvaltuusto valitsee muut oikaisulautakunnan jäsenet kuin puheenjohtajan ja heidän varamiehensä neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.



5 §
Veronsaajien oikeudenvalvonta

Valtion, kunnan, seurakunnan ja kansaneläkelaitoksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa valvoo veroviraston ja kunnan määräämä veroasiamies, josta säädetään tarkemmin asetuksella.


7 §
Verorikoksen ja kirjanpitorikoksen ilmoittaminen syyttäjälle ja puhevallan käyttö

Verohallituksella ja verovirastolla on oikeus valtion puolesta asetuksessa tarkemmin säädettävien verojen ja maksujen osalta syytteeseen panoa varten ilmoittaa verorikosta koskeva asia syyttäjälle ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa tällaista syytettä tai mainitusta rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Sama oikeus on kunnan puolesta kunnanhallituksella kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevissa asioissa.


Verohallituksella ja verovirastolla on lisäksi oikeus ilmoittaa havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia syyttäjälle syytteeseen pantavaksi ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa asiassa.


Jos verohallitus haluaa käyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä verovirastolle, joka silloin ei saa käyttää puhevaltaa samassa asiassa.


8 §
Puhevallan käyttö eräissä tapauksissa

Veroja ja vakuutusmaksuja koskevassa, muussa kuin verotuksesta tehtyä muutoksenhakua koskevassa oikeudenkäynnissä, on verohallituksella ja verovirastolla oikeus valvoa valtion oikeuden ohella myös asianomaisten kuntien, seurakuntien ja kansaneläkelaitoksen oikeutta, jos mainitut veronsaajat eivät tee sitä itse.


12 §
Verotuskustannusten perintä

Jos muut veronsaajat kuin valtio eivät tyydy osuuteensa kustannuksista, niiden on tehtävä kustannusten valtiolle perimistä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimus verohallitukselle. Verohallituksen oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä saadaan valittaa siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


13 §
Verotusta koskevan toimivallan siirto

Poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään verotuksessa toimivaltaisesta verovirastosta ja verotuksen oikaisulautakunnasta, verohallitus voi määräämässään laajuudessa määrätä verotuksessa toimivaltaiseksi viranomaiseksi muun veroviraston ja verotuksen oikaisulautakunnan.


Edellä 1 momentissa tarkoitettu verohallituksen määräys voi koskea:

4) muita yksittäisiä verovelvollisia, joiden verotuksen puolueettomuus saattaisi toimivaltaisessa verovirastossa vaarantua.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1997.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään lääninverovirastosta, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan verovirastoa ja mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään verotoimistosta tai verojohtajasta, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan sitä verovirastoa, jonka yksikkö asianomainen verotoimisto on tai jonka virkamies asianomainen verojohtaja on.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Arja Alho

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.