Siirry esitykseen
HE 260/1996
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että poliisin hallinnosta annettua lakia muutettaisiin siten, että laki mahdollistaisi poliisikorkeakoulun perustamisen sisäasiainministeriön alaisuuteen. Poliisiopistosta muodostettaisiin poliisikorkeakoulu. Poliisikorkeakoulu olisi sisäasiainministeriön alainen poliisialan ammattikorkeakoulu. Poliisikorkeakoulussa järjestettävään opetukseen ja siellä suoritettaviin tutkintoihin noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa ja sen nojalla säädetään.
Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi laista säännökset sisäasiainministeriön toimialasta sekä tarkennettavaksi poliisin tekniikkakeskuksen tehtävää.
Lain siirtymäsäännöksen mukaisesti poliisikorkeakouluun perustettavat virat voitaisiin ensimmäisellä kerralla täyttää niitä haettaviksi julistamatta. Perustettaviin virkoihin voitaisiin niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä nimittää poliisiopiston vastaavaan virkaan muutoin kuin määräajaksi nimitetty virkamies, vaikka hän ei täytä poliisikorkeakoulun viralle säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Ennen lain voimaantuloa olisi mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin poliisikorkeakoulun virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen poliisikorkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.
Poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 1 §:n 3 momentin mukaan sisäasiainministeriön alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat muun muassa poliisiopisto ja poliisikoulu. Lain 12 §:n mukaan poliisioppilaitosten tehtävänä on antaa poliisin virkatutkintokoulutusta ja muuta koulutusta sekä suorittaa poliisin toimialaan liittyvää tutkimusta.
Poliisikoulutuksesta annetun asetuksen (430/92) 2 §:n mukaan sisäasiainministeriön tehtävänä poliisin ylijohtona on koulutus- ja tutkimustoimintaan liittyen: 1) vahvistaa poliisin henkilöstön koulutuksen ja tutkimustoiminnan toiminta-ajatukset, päämäärät, toimintaperiaatteet ja toimintalinjat, 2) suunnitella ja kehittää poliisin henkilöstön koulutusta sekä seurata koulutuksen vaikuttavuutta, 3) vahvistaa poliisihallinnon vuotuinen koulutusohjelma ja tutkimusohjelma, 4) vahvistaa yleiset pääsyvaatimukset poliisin koulutukseen sekä koulutuksen pituudet, opetussuunnitelmat, tutkintovaatimukset ja oppilasarviointiperusteet, 5) vahvistaa työnjako poliisioppilaitosten ja koulutusta antavien muiden yksiköiden kesken, sekä 6) valvoa koulutuksen ja tutkimustoiminnan toteutumista.
Poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 3 §:n mukaan poliisioppilaitosten tehtävänä on: 1) antaa poliisialan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella ja ammatillisella korkea-asteella, 2) järjestää ammatillista lisäkoulutusta, 3) suorittaa ja kehittää poliisin toimintaan liittyvää tutkimusta, sekä 4) järjestää poikkeusoloihin varautumiseen liittyvää koulutusta.
Lait Suomen Hallitusmuodon 38 §:n muuttamisesta (976/95), valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta (977/95) ja valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta (978/95) tulivat voimaan vuoden 1996 tammikuun alusta lukien. Lainsäädännön uudistamisen tarkoituksena on se, että säännökset ministeriöjaosta ja ministeriöiden toimialoista siirretään asetustasolle. Valtioneuvosto on mainitun lainsäädännön johdosta tehnyt 29 päivänä joulukuuta 1995 periaatepäätöksen (1199/00/95), joka sisältää ohjeen ministeriöiden toimialamuutosten ja toimialasäännösten valmistelusta.
Yleistä
Poliisin henkilöstökoulutus toteutetaan poliisioppilaitoksissa, joita ovat poliisikoulu Tampereella ja poliisiopisto Espoossa. Poliisioppilaitokset ovat sisäasiainministeriön alaisia valtakunnallisia yksikköjä, jotka huolehtivat valtakunnallisesta poliisin henkilöstökoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta.
Poliisin perustutkintokoulutus
Poliisin perustutkintokoulutusta antaa poliisikoulu. Poliisin perustutkintokoulutus on sopeutettu keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistukseen. Perustutkinnon laajuus on 82 opintoviikkoa. Se muodostuu 42 opintoviikon laajuisesta perusopinnot 1:stä, 18 opintoviikon laajuisesta perusopinnot 2:sta ja näiden väliin sijoittuvasta 17 opintoviikon mittaisesta työharjoittelusta sekä opinnäytetyöstä, joka laskennallisesti vastaa viittä opintoviikkoa.
Alipäällystön virkatutkintoon johtava koulutus
Pääosa alipäällystön virkatutkintokoulutuksesta toteutetaan poliisikoulussa. Tutkinto muodostuu vähintään 20 opintoviikon laajuisesta koulutuksesta. Tästä on vähintään 10 ja enintään 12 opintoviikkoa pakollisia opintoja. Valinnaisia opintoja on enintään 10 opintoviikkoa. Pakollisia opintoja ovat 8 opintoviikon laajuiset tehtäväkohtaiset opinnot, joilla tarkoitetaan järjestyspoliisikurssia, rikostutkimuskurssia tai tutkinta- ja valvontakurssia sekä 4 opintoviikon laajuiset oikeustieteelliset opinnot. Valinnaisia opintoja ovat paitsi poliisihallinnon ulkopuoliset opinnot myös poliisihallinnon toteuttamat lisä- ja erikoistumisopinnot. Valinnaisina opintoina voidaan hyväksyä myös työkokemus, joka on saatu poliisihallinnossa tai sen ulkopuolella.
Päällystön virkatutkintokoulutus
Päällystön virkatutkintokoulutus toteutetaan poliisiopistossa. Päällystön virkatutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä poliisimies, joka alipäällystön virkatutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen on toiminut poliisitehtävissä vähintään kaksi vuotta. Päällystön virkatutkintokoulutus on laajuudeltaan 90 opintoviikkoa. Opinnot suoritetaan kahden opintovuoden aikana. Opinnot jakautuvat yleisopintoihin (18 opintoviikkoa), perusopintoihin (22 opintoviikkoa) sekä aineopintoihin (50 opintoviikkoa).
Tutkimustoiminta
Poliisiopisto on solminut yhteistyösopimuksen seuraavien laitosten kanssa: Turun yliopiston psykologian ja sosiologian laitos, Kuopion yliopiston sosiologian laitos, Tampereen yliopiston hallintotieteen laitos, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta sekä Vankeinhoidon koulutuskeskus. Tämän yhteistyön tuloksena on vuosina 1992 ― 1994 toteutettu kaikkiaan 48 kehittämis- ja tutkimushanketta. Suurin osa näistä tutkimuksista on ollut niin sanottuja tilaustutkimuksia, osa tutkimuksista on ollut opinnäytetöitä, joita on tuettu poliisihallinnon taholta. Tutkimustoiminnan laatua on pyritty parantamaan sovittamalla hankkeet osaksi tutkijoiden jatkokoulutusta, toteuttamalla ne poliisioppilaitosten ja yliopistojen yhteistyönä sekä etsimällä niille ulkomaisista poliisioppilaitoksista yhteistyökumppaneita. Tutkimuksen arvioinnin lähtökohtana on ensisijaisesti tutkimustoiminnan tulosten sovellettavuus.
Poliisikoulun merkittävimmät yhteistyötahot ovat Tampereen yliopiston psykologian, kasvatustieteen, taloudellis-hallinnollisen ja lääketieteen tiedekuntien eri laitokset sekä Kansanterveystieteen laitos. Turvallisuusalan koulutuksen laajeneminen on merkinnyt poliisikoulun yhteistyötahojen lisääntymistä. Tässä suhteessa merkittäviä yhteistyötahoja ovat rajavartiolaitos, puolustusvoimat, tullilaitos, Metsähallitus ja Liikenneturva.
Sisäasiainministeriö on vahvistanut 15 päivänä kesäkuuta 1992 poliisin koulutuksen kehittämisen tavoitteet ja yleiset periaatteet. Näiden mukaisesti poliisin ammatillisen koulutuksen kehittämistä jatketaan 1980-luvulla aloitetun poliisin koulutuksen keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen pohjalta. Tuolloin poliisipäällystön koulutuksen taso nostettiin vastaamaan ammatillisen korkea-asteen koulutusta.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja muun kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen vaativat poliisin kansainvälisen yhteistyöverkoston vahvistamista. Poliisipäällystöllä on oltava valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön poliisin eri tulosalueilla sekä erityisesti tutkimuksen, koulutuksen ja tiedottamisen alueilla. Kielikoulutusta on myös lisättävä huomattavasti.
Siirtyminen tulosohjaukseen, rikostutkintamenetelmien kehittäminen sekä informaatioteknologian muutokset asettavat poliisitoimen johtamistehtävissä ja kehittämistehtävissä toimivat virkamiehet uudenlaisten vaatimusten eteen. Tulosohjauksessa toiminnan ja henkilöstön sekä talouden johtaminen vaativat entistä enemmän johdon panosta ja myös uusia valmiuksia.
Valtion paikallishallinnon uudistaminen, joka toteutuu joulukuun 1996 alusta lukien, merkitsee johtamistehtävien korostumista, koska tehtävä- ja henkilöstömäärät tulevat nykyistä suuremmissa toimintayksiköissä kasvamaan. Tehtävien eriytyminen itsenäisiin toimintayksiköihin kihlakunnanvirastoissa asettaa lisääntyviä vaatimuksia myös poliisin toiminnalliselle johtamiselle.
Uudet lisääntyneet poliisitoimelle asetetut vaatimukset edellyttävät nykyisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamista. Voidakseen vastata uusiin haasteisiin on poliisin löydettävä uusia keinoja tehostaakseen toimintaansa. Yksi keino on lisätä tutkimustoimintaa, jonka avulla voidaan saada tietoa poliisin toimintaympäristöstä, sen muutoksista, rikollisuudesta, kansalaisten poliisiin kohdistamista odotuksista ja monista muista poliisin kannalta keskeisistä asioista, joilla on merkitystä toiminnan suuntaamisessa ja työmenetelmien kehittämisessä.
Tehtävien ja niiden vaativuuden muuttuessa koulutuksen rakenne vaatii uudistamista. Nykyisin ei ole mahdollista poliisikoulutuksen kautta saavuttaa muodollista pätevyyttä poliisihallinnon ylimpiin johtotehtäviin. Pääsy ylimpiin poliisin virkoihin on edellyttänyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Päällystökoulutuksen kehittäminen alempaa korkeakoulututkintoa vastaavaksi antaisi mahdollisuuden jatko-opintoihin yliopistossa sekä mahdollistaisi etenemisen niin sanottua ammattilinjaa pitkin ylimpiin poliisihallinnon virkoihin.
Päällystökoulutuksen kehittämisessä on tavoitteena uudistaa päällystön virkatutkinnon rakenne ja sisältö siten, että se voitaisiin määritellä alemmaksi korkeakoulututkinnoksi. Tämä koulutus kestäisi noin kolme vuotta ja se olisi laajuudeltaan vähintään 120 opintoviikkoa.
Poliisipäällystön tutkintoa suorittamaan voitaisiin hyväksyä poliisimies, joka on toiminut alipäällystön virkatutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolme vuotta poliisitehtävissä. Jos poliisimies on suorittanut alipäällystön johtamistaidon kurssin alipäällystön virkatutkinnon suorittamisen jälkeen, hän voisi hakeutua päällystön valintakokeeseen kahden vuoden kuluttua alipäällystön virkatutkinnon suorittamisesta. Myös korkeakoulututkinnon suorittanut poliisimies, joka on valmistumisen jälkeen toiminut poliisitehtävissä vähintään kaksi vuotta, voitaisiin hyväksyä suorittamaan tutkintoa. Poliisikorkeakoulu suorittaisi valinnan valintakokeen, haastattelun sekä esimiesten arvioinnin perusteella.
Poliisipäällystön tutkintoon kuuluvat opinnot suoritettaisiin kolmen opintovuoden aikana. Opinnot jakautuisivat yleisopintoihin (20 opintoviikkoa), perusopintoihin (40 opintoviikkoa) ja aineopintoihin (60 opintoviikkoa). Yleisopinnot suoritettaisiin pääosin ensimmäisen opintovuoden aikana. Niiden tarkoituksena on antaa tiedollista pohjaa perus- ja aineopintoja varten. Perusopinnot suoritettaisiin pääosin toisen opintovuoden aikana. Näiden opintojen tarkoituksena on syventää opiskelijoiden tietoja poliisialan keskeisistä perusasioista sekä antaa metodologista pohjaa poliisityön analysointia ja tutkimusta varten. Aineopintojen tarkoituksena on syventää ja laaja-alaistaa aikaisemmissa opinnoissa ja työkokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja poliisitoiminnan johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta sekä luoda käytännön johtamisvalmiuksia. Näiden opintojen yhtenä tavoitteena on myös syventää opiskelijan teoreettista tietopohjaa erityisesti johtamisen alueella. Aineopinnot suoritettaisiin kolmantena opintovuotena.
Suomen ammatillista koulutusjärjestelmää on viime vuosina kehitetty kansainvälisen käytännön mukaisesti siten, että yliopistojen sekä muiden tiede- ja taidekorkeakoulujen rinnalle perustetaan ammatillista korkeakouluopetusta järjestävistä ammattikorkeakouluista muodostuva ei-yliopistollinen korkeakoulusektori. Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/95) tarkoitetut ensimmäiset yhdeksän ammattikorkeakoulua aloittivat toimintansa vuoden 1996 elokuun alussa ja seuraavat seitsemän vuoden 1997 elokuun alussa.
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut voivat koulutustehtävänsä ohella harjoittaa ammattikorkeakouluopintoja tukevaa ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Ammattikorkeakoulut muodostetaan pääsääntöisesti nykyisten ammatillisten oppilaitosten pohjalta kehittämällä ja muuttamalla niissä annettava opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus ammatilliseksi korkeakouluopetukseksi ja siirtämällä koulutus ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin.
Vastaavalla tavalla poliisiopistosta ehdotetaan kehitettäväksi poliisialan ammattikorkeakoulu, poliisikorkeakoulu. Siellä suoritettava poliisipäällystön tutkinto olisi ammattikorkeakoulututkinto.
Poliisikoulussa tapahtuisi edelleenkin poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutus sekä muu koulutus, rekrytointi ja oppilasvalinnat. Hallinnon rationalisoimiseksi on tarkoituksena järjestää poliisikorkeakoulun ja poliisikoulun hallinto- ja talousasioiden hoito yhteisesti.
Poliisin ammatillisen korkea-asteen opintojen keskeinen ainesisältö painottuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, rikostorjuntaan ja liikenneturvallisuuteen sekä niitä säätelevään normistoon. Tästä johtuen tulisi tutkimus- ja kehitystyön painotus olemaan hallintotieteiden ja turvallisuushallinnon sekä kriminologian ja oikeussosiologian aloilla. Tarkoituksena olisi, että poliisikorkeakoulu suuntautuisi ensisijaisesti sellaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön ja tutkimuksen koordinointiin, jonka tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön. Poliisikorkeakoulu olisi myös aktiivisesti mukana tutkimusohjelmien suunnittelussa yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Poliisikorkeakoulu ohjaisi ja koordinoisi määräaikaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä poliisikorkeakoulun että poliisikoulun osalta. Se antaisi asiantuntijapalveluita ja korkeakoulututkintoon liittyvää metodikoulutusta. Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyöhön kuuluisi myös ylempään korkeakoulututkintoon liittyvien tutkielmien ohjaus sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Pyrkimyksenä on vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan aluetta nykyisestä.
Poliisikorkeakoulussa opetuksen painopiste tulisi olemaan poliisialan tieteellisessä ja käytännöllisessä opetuksessa. Poliisialan täydennyskoulutuksen antaminen tulisi korostumaan.
Valtioneuvoston toimialamuutosten ja toimialasäännösten valmistelusta annetun periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamiseksi ehdotetaan, että poliisin hallinnosta annetusta laista poistetaan maininnat sisäasiainministeriöstä ja käytetään ilmaisua ministeriö, jolloin mahdollinen toimialajaon muutos olisi mahdollista toteuttaa muuttamalla ainoastaan valtioneuvoston ohjesääntöä (1522/95).
Perustettavaksi ehdotettu poliisikorkeakoulu muodostuisi nykyisestä Espoossa toimivasta poliisiopistosta. Korkeakoulun perustaminen ei merkitsisi uusien toimitilojen tarvetta. Poliisiopiston toimitilojen peruskorjaus aloitetaan vuoden 1996 aikana. Samassa rakennuksessa poliisiopiston kanssa sijaitsee merivartiokoulu. Valtiovarainministeriö on joulukuussa 1994 tehnyt päätöksen siitä, että koko koulurakennus tulee poliisiopiston käyttöön ja merivartiokoulu siirtyy pelastusopistolta vapautuneeseen rakennukseen. Osa tiloista jäisi edelleenkin yhteiskäyttöön.
Poliisikorkeakoulun perustamiseen liittyen on tarkoitus perustaa poliisitoimen määrärahoilla sekä Tampereen että Turun yliopistoon professorin virka. Nämä professorin viran haltijat toimisivat poliisialan yliopistotason jatkokoulutuksen antajina sekä toimisivat poliisikorkeakoulussa opettajina sekä asiantuntijoina tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueella.
Poliisipäällystön tutkinnon pituus nousisi nykyisestä 90 opintoviikosta 120 opintoviikkoon. Opetuksen pituuden laajennus ei johtane ainakaan merkittäviin lisäkustannuksiin.
Sisäasiainministeriö asettama projektiryhmä, jonka tehtävänä oli laatia poliisikorkeakoulun toteuttamissuunnitelma, jätti loppuraporttinsa marraskuussa 1995.
Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996 Poliisikorkeakoulun perustaminen-hankkeen loppuraportissa mainittujen jatkotoimenpiteiden sekä tehtyjen esitysten toteuttamista varten ohjausryhmän, hallinto-, talous- ja henkilöstötyöryhmän, säädöstyöryhmän sekä opetus- ja tutkimustyöryhmän. Tämä esitys pohjautuu säädöstyöryhmän ehdotukseen.
Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto opetusministeriöltä, Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoilta, ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostolta, poliisiasiain neuvottelukunnalta, poliisihallinnon eri yksiköiltä sekä poliisihallinnon järjestöiltä.
1 §. Poliisihallinto. Poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:ssä määritellään poliisin hallinto-organisaatio. Säännöksen mukaan sisäasiainministeriö johtaa poliisitointa koko maassa. Hallitusmuodon 38 §:ään viitaten ehdotetaan, että lakia muutettaisiin siten, ettei siinä määriteltäisi poliisitoimen johtotehtävää sisäasiainministeriölle vaan poliisitoimesta vastaava ministeriö määräytyisi valtioneuvoston ohjesäännön säännösten mukaisesti.
Pykälän 3 momentissa luetellaan sisäasiainministeriön alaisuudessa toimivat yksiköt.Valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi. Tarkoituksena on muodostaa poliisiopistosta poliisikorkeakoulu. Poliisikorkeakoulu olisi sisäasiainministeriön alainen poliisialan ammattikorkeakoulu.
Poliisikorkeakoulun perustamisen johdosta ehdotetaan 3 momenttia muutettavaksi siten, että siinä mainitaan poliisikorkeakoulu sisäasiainministeriön alaisena yksikkönä ja poistetaan maininta poliisiopistosta. Poliisikorkeakoulu, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus ovat sisäasiainministeriön alaisia yksikköjä, mutta niitä ei määriteltäisi valtakunnallisiksi yksiköiksi, koska niillä ei ole samanlaista valtakunnallista organisaatiota ja toimintaa kuin keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla ja liikkuvalla poliisilla.
3 §. Neuvottelukunnat. Hallitusmuodon 38 §:ään viitaten ehdotetaan pykälää muutettavaksi siten, että sisäasiainministeriö korvattaisiin sanalla ministeriö.
4 §. Poliisin ylijohto. HM:n 38 §:ään viitaten ehdotetaan säännöstä muutettavaksi siten, että sisäasiainministeriö korvattaisiin sanalla ministeriö.
6 §. Paikallispoliisi. Käsitellessään valtion paikallishallinnon uudistamiseen liittyen hallituksen esitystä laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 86/1995 vp) eduskunta muutti lain 6 §:ää siten, että sen 2 momentissa määritellään kihlakunnan poliisipäällikön viran kelpoisuusvaatimukset. Sen mukaan kyseiseen virkaan vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. Eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä (13/1995 vp) muutosta perustellaan seuraavasti: ''Poliisipäällikön viran hoitamiseen liittyvät tehtävät ovat vaativia. Nykyisessä poliisi- ja pakkokeinolainsäädännössä on huomattavan paljon poliisitoimintaa koskevaa tarkkaa sääntelyä. Valiokunta katsoo, ettei ole asiallisia perusteita säätää poliisipäällikön kelpoisuusvaatimuksista alemmalla tasolla kuin kihlakunnansyyttäjän tai kihlakunnanvoudin osalta tehdään.''
Poliisikorkeakoulun perustamiseen liittyen sisäasiainministeriö on solminut sekä Tampereen että Turun yliopiston kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa sen, että poliisikorkeakoulussa poliisipäällystön tutkinnon suorittanut voi jatkaa opintoja kyseisissä sopimusyliopistoissa yliopiston määrittelemien valintaperusteiden mukaisesti ja suorittaa niissä ylemmän korkeakoulututkinnon, hallintotieteiden tai valtiotieteen kandidaatin tutkinnon. Ministeriön ja Helsingin yliopiston välillä on myös käynnistynyt keskustelu mahdollisuudesta sopimuksen aikaansaamisesta myös Helsingin yliopiston kanssa. Tampereella pääaineena olisi hallintotiede, turvallisuushallinnon linja ja Turussa kriminologia ja oikeussosiologia tai oikeustiede. Tarkoituksena olisi, että myös kyseisen tutkinnon suorittaneet voisivat tulla nimitetyiksi poliisipäällikön virkaan. Tämän vuoksi tulisi poliisipäällikön viran kelpoisuusvaatimuksia muuttaa siten, että oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen ohella virkaan voitaisiin nimittää myös sopimusyliopistoissa poliisipäällystön tutkinnon jatkotutkintona suoritetun kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö.
Edellä kuvattu kelpoisuusvaatimuksen muutos ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lain 6 §:n 2 momentti kumottaisiin ja poliisipäällikön kelpoisuusvaatimukset säädettäisiin poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa. Tämä olisi tarkoituksenmukainen ratkaisu, koska poliisihallinnon kaikkien virkojen osalta, poliisiylijohtajan virka mukaan lukien, kelpoisuusvaatimukset on säädetty asetuksentasoisessa säännöksessä.
8 §. Yhteistoiminta. Hallitusmuodon 38 §:ään viitaten ehdotetaan, että 8 §:n 1 ja 3 momentissa sisäasiainministeriö korvattaisiin sanalla ministeriö.
9 §. Keskusrikospoliisi. 10 §. Suojelupoliisi. Hallitusmuodon 38 §:ään viitaten ehdotetaan myös näistä pykälistä poistettaviksi maininnat sisäasiainministeriöstä ja korvattaviksi ne sanalla ministeriö.
12 §. Poliisikorkeakoulu. Poliisihallintoon perustettavaksi ehdotettu poliisikorkeakoulu olisi sisäasiainministeriön alainen poliisialan ammattikorkeakoulu. Kysymyksessä on siten opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolinen korkeakoulu.
Poliisikorkeakoulussa järjestettävässä opetuksessa ja siellä suoritettavien tutkintojen osalta noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa tai sen nojalla säädetään. Poliisikorkeakoulu olisi edellä mainitussa laissa tarkoittu ammattikorkeakoulu ja siellä suoritettava poliisipäällystön tutkinto ammattikorkeakoulututkinto.
Poliisin hallinnosta annetun lain 16 §:ään sisältyvän valtuussäännöksen nojalla asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset poliisikorkeakoulun organisaatiosta ja muusta sisäisestä hallinnosta ja tehtävistä. Asetuksella säädettäisiin muun muassa poliisikorkeakoulun hallinnosta ja ohjauksesta, siellä järjestettävästä opetuksesta ja suoritettavista tutkinnoista sekä henkilöstöstä ja opiskelijoista.
12 a §. Poliisikoulu. Poliisikoulu antaisi edelleen poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutusta sekä muuta koulutusta.
12 b §. Muutoksenhaku. Hallintolainkäyttölain (586/96) mukaan valtioneuvoston alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan lääninoikeuteen. Lailla taikka ennen hallintolainkäyttölain voimaantuloa annetussa asetuksessa voidaan muutoksenhausta säätää toisin.
Opiskelijavalintaa, opintosuoritusten arviointia sekä opintojen hyväksilukemista koskevat ratkaisut ovat luonteeltaan sellaisia, että olisi tarkoituksenmukaista, ettei niihin olisi mahdollista hakea muutosta valittamalla ennen kuin niistä on tehty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätöksestä valitettaisiin lääninoikeuteen. Koska hallintolainkäyttölaista poikkeavasta muutoksenhakumenettelystä tulee säätää lailla, ehdotetaan poliisin hallinnosta annettuun lakiin otettavaksi uusi 12 b §, jossa säädettäisiin oikaisuvaatimusmenettelystä.
13 §. Poliisin tekniikkakeskus.Poliisivarikon nimi on muutettu 1 päivänä huhtikuuta 1996 voimaan tulleella lailla poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (156/96) poliisin tekniikkakeskukseksi. Tuon lakimuutoksen yhteydessä jäi 13 § muuttamatta. Poliisivarikon tehtäviä ehdotetaan myös tarkennettaviksi. Suunnitteilla olevan turvallisuustoimen eri viranomaisia ja yhteisöjä palvelevan yhteisen radioviestintäverkon eräät ylläpito- ja hallintotehtävät sopisivat verkon luonne ja pääasiallinen käyttäjäkunta huomioon ottaen luontevasti poliisin tekniikkakeskuksen hoidettaviksi. Poliisin tekniikkakeskus hoitaa nykyisin samanluonteisia tehtäviä poliisin omien radioverkkojen osalta. Lopulliset päätökset tehtävien hoidon järjestämisestä ja mahdollisesta tehtävien jakamisesta tehdään myöhemmin uuden radioverkon yksityiskohtaisten ylläpito- ja hallinnointisuunnitelmien valmistuttua. Tämän vuoksi asetuksella säädettäisiin tarkemmin ne tehtävät, jotka kuuluisivat tekniikkakeskukselle.
16 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Joulukuun alusta 1996 lukien toteutettavaan valtion paikallishallinnon uudistamiseen liittyen Helsingin poliisilaitoksen nimi muuttuu Helsingin kihlakunnan poliisilaitokseksi. Tästä johtuva muutos ehdotetaan tehtäväksi pykälän 2 momenttiin.
Hallitusmuodon 38 §:ään viitaten ehdotetaan 3 momentissa sisäasiainministeriö korvattavaksi sanalla ministeriö.
Voimaantulo. Tavanomaisen voimaantulosäännöksen lisäksi ehdotetaan voimaantulosäännöksen yhteydessä annettavaksi eräitä siirtymäsäännöksiä. Poliisikorkeakoulu muodostetaan nykyisestä poliisiopistosta. Lain voimaan tullessa opistosta tulee poliisikorkeakoulu.
Poliisikorkeakoulun toiminnan käynnistyminen lain voimaan tullessa edellyttää, että jo ennen tuota ajankohtaa on tehty päätöksiä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen. Ennen poliisikorkeakoulun toiminnan aloittamista on tarpeen tehdä muun muassa henkilöstön nimittämistä koskevat päätökset. Tarkoituksenmukaista olisi, että poliisikorkeakoulun rehtori voisi nimittää ja ottaa poliisikorkeakoulun henkilöstön jo ennen toiminnan alkamista.
Poliisikorkeakoulun perustamisen yhteydessä on tarkoitus nostaa opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Tarkoituksenmukaista kuitenkin olisi, että nykyinen poliisiopiston henkilöstö voitaisiin mahdollisimman laajalti nimittää vastaavan tasoisiin poliisikorkeakoulun virkoihin huolimatta siitä, että he eivät täytä säädettyjä uusia kelpoisuusvaatimuksia. Tarkoituksena on, että työnantaja tukisi henkilöstön jatko-opintoja niin, että mahdollisimman moni voisi vastai- suudessa täyttää myös uudet, korkeammat kelpoisuusvaatimukset.
Tarkemmat säännökset poliisikorkeakoulun ohjauksesta sekä viroista, niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä nimittämisestä annettaisiin asetuksella poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
Tarkemmat säännökset poliisikorkeakoulun hallinnosta, siellä järjestettävästä korkeakouluopetuksesta ja muusta opetuksesta, siellä suoritettavista tutkinnoista samoin kuin opiskelijoista säädettäisiin asetuksella poliisikoulutuksesta. Tässä yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista uusia nykyinen poliisikoulutuksesta annettu asetus (430/92) kokonaisuudessaan. Asetuksessa määriteltäisiin poliisikorkeakoulun tehtävä ja sen hallinto. Asetukseen tulisivat sisältymään myös säännökset opiskelijavalinnoista, opiskelijoiden oikeusturvasta samoin kuin kurinpitoon liittyvät säännökset.
Opetusministeriössä on parhaillaan vireillä korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (203/94) muutos. Asetuksessa tulisi määritellä ammattikorkeakouluksi myös poliisin hallinnosta annetussa laissa tarkoitettu poliisikorkeakoulu ja määritellä siellä suoritettava poliisipäällystön tutkinto alemmaksi korkeakoulututkinnoksi.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1997. Poliisikorkeakoulu aloittaisi toimintansa tuolloin. Uusien tutkintovaatimusten mukainen opetus poliisikorkeakoulussa alkaisi syyskuussa 1997.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/92) 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetussa laissa (156/96),
muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti, 12 ja 13 § sekä 16 §:n 2 ja 3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetussa laissa, sekä
lisätään uusi väliotsikko 12 ja 13 §:n edelle sekä lakiin uusi 12 a ja 12 b § seuraavasti:
1 §Poliisihallinto
Poliisitointa johtaa valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/95) säädetty ministeriö, jota jäljempänä tässä laissa kutsutaan ministeriöksi. Ministeriön alainen poliisin aluehallintoviranomainen on lääninhallitus.
Ministeriön alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi. Ministeriön alaisena toimii poliisikorkeakoulu, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus.
3 §
Neuvottelukunnat
Ministeriön ja poliisilaitoksen yhteydessä toimii neuvottelukuntia. Lääninhallitus voi kuitenkin päättää, että poliisilaitoksista muodostetulla yhteistoiminta-alueella toimii yhteinen neuvottelukunta. Ministeriö päättää yhteisestä neuvottelukunnasta 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
4 §
Poliisin ylijohto
Poliisin ylijohtona on ministeriön poliisiosasto.
8 §
Yhteistoiminta
Ministeriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Päätöksessä voidaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.
Muodostettaessa yhteistoiminta-alue, joka käsittää eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia, ministeriö määrää myös yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella.
9 §Keskusrikospoliisi
Ministeriö määrää ne asiaryhmät, jotka kuuluvat keskusrikospoliisin tutkittaviksi. Ministeriö määrää myös keskusrikospoliisin ja poliisin muiden yksiköiden välisistä tutkintajärjestelyistä.
10 §
Suojelupoliisi
Ministeriö määrää tarkemmin ne asiaryhmät, jotka kuuluvat suojelupoliisin tutkittaviksi.
Poliisikorkeakoulu ja poliisikoulu
12 §
Poliisikorkeakoulu
Poliisikorkeakoulu on ministeriön alainen poliisialan ammattikorkeakoulu. Poliisikorkeakoulussa järjestettävässä opetuksessa ja siellä suoritettavien tutkintojen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/95) tai sen nojalla säädetään.
12 a §Poliisikoulu
Poliisikoulun tehtävänä on antaa poliisin virkatutkintokoulutusta ja muuta koulutusta sekä suorittaa poliisialaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
12 b §Muutoksenhaku
Poliisikorkeakoulun tai poliisikoulun opiskelijavalintaa, opintosuoritusten arviointia taikka opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Poliisikorkeakoulun tai poliisikoulun opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi vaatia siihen oikaisua poliisikorkeakoulun tai poliisikoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta.
Opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi vaatia siihen oikaisua poliisikorkeakoulun tai poliisikoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada ar-vioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseenhaetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Poliisin tekniikkakeskus
13 §
Poliisin tekniikkakeskus
Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävänä on hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin kalustoa, välineitä ja varusteita. Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäväksi voidaan määrätä myös poliisia sekä muita viranomaisia ja yhteisöjä palvelevien tietojärjestelmien ylläpito- ja hallinnointitehtäviä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
16 §Tarkemmat säännökset ja määräykset
Asetuksella voidaan säätää, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on määrätyissä asioissa suoraan ministeriön alainen.
Ministeriöllä on oikeus antaa tarkempia määräyksiä poliisin yksiköiden asemasta ja tehtävistä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1997.
Tämän lain tullessa voimaan poliisiopistosta tulee poliisikorkeakoulu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin poliisikorkeakoulun virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen poliisikorkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
Poliisikorkeakouluun perustettua virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä se voidaan täyttää virkaa haettavaksi julistamatta. Nimitettäessä virkaan sitä haettavaksi julistamatta siihen voidaan nimittää vastaavan tasoisessa poliisiopiston virassa oleva henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Sisäasiainministeri
Jan-Erik Enestam