Edilexissä on huoltokatko maanantaina 19.8.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 178/1996
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työsuojeluhallinnosta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

TyVM 15/1996

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsuojeluhallinnosta annettua lakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja. Muutoksen tarkoituksena on siirtää työsuojeluhallinto tehtävineen ja tukitoimineen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Työministeriön työsuojeluosasto siirretään osastoksi sosiaali- ja terveysministeriöön. Työsuojeluosaston henkilöstö ja muu työsuojelutehtäviä hoitanut henkilöstö siirretään sosiaali- ja terveysministeriöön. Työsuojelun piirihallinto virkoineen siirretään samalla sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen tehtävien säilyessä entisellään.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi 11 muuta lakia.

Esitys liittyy valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Työsuojeluhallintoon kohdistuu muutospaineita työelämän kehityksen vuoksi ja julkisen hallinnon uudistamisen tarpeiden johdosta.

Kansalliset ja kansainväliset muutokset työelämässä edellyttävät työntekijöiden työsuojelun uudenlaista määrittelyä ja laaja-alaista toteuttamista. Tehokas ja laaja-alainen työsuojelutoiminta koskee sekä uusien määräysten täytäntööpanoa että niiden valmistelua. Euroopan Unionissa päätetyt lainsäädäntöohjeet yhdenmukaistavat työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä hyville työoloille asetettavia vaatimuksia, jotka on varmistettava tehokkaalla valvonnalla.

2. Nykytila

Työsuojeluhallinnon nykyinen organisaatio perustuu työsuojeluhallinnosta annettuun lakiin (16/93), joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Samalla työsuojeluhallinnon keskusvirastona ollut työsuojeluhallitus lakkautettiin valtionhallinnon kehittämisohjelman mukaisesti ja työministeriöön perustettiin uusi työsuojeluosasto. Lain mukaan työsuojeluhallinnon tehtävänä on työministeriön johdolla huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja tarkastuksesta. Työsuojelun alueellista ohjausta ja tarkastusta varten maa on jaettu työsuojelupiireihin, jotka määrää valtioneuvosto. Jokaisessa työsuojelupiirissa on työsuojelutoimisto. Tarkemmat säännökset työsuojeluhallinnosta on työsuojeluhallinnosta annetussa asetuksessa (176/93).

Työministeriön toimialaan kuuluvat asiaryhmät on määrätty 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/95) 25 §:ssä. Ministeriön toiminnasta ja sisäisestä järjestyksestä määrätään tarkemmin työministeriöstä annetussa asetuksessa (234/94) ja sen 2 §:n nojalla annetussa ministeriön työjärjestyksessä. Työministeriössä on työsuojeluasioita varten työsuojeluosasto. Työsuojeluhallinnosta annetun lain 2 §:n mukaan työsuojeluhallinto ja myös työministeriön työsuojeluosasto ovat riippumattomia valvontatehtävää suorittaessaan. Työministeriöstä annetun asetuksen 10 §:ssä on vastaavasti säädetty, että työsuojeluasioita hoitava organisaatioyksikkö on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 15 a ― e §:ssä säädetty pakkokeinojen käyttö tuotteiden markkinavalvonnassa.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Nykyaikainen työsuojeluyhteistyö sekä viranomaisten suorittama valvonta ja sen hallinto ovat entistä olennaisempi osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ne muodostavat merkittävän asiakokonaisuuden Euroopan Unionissa sosiaalipoliittisen ulottuvuuden alaisesta toiminnasta.

Laaja-alaisen työsuojelun yhteydet liittyvät selvitysmies Jorma Reinin selvityksen mukaan (Työsuojeluasioiden hallinnollista asemaa koskeva selvitys ja ehdotukset 29.12.1995) pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.

Työpaikkatasolla tapaturmien ja ammattitautien torjunnan lisäksi käytännön työ on työterveyshuoltoa, työhygieniaa, ergonomiaa, henkisen hyvinvoinnin edistämistä ja työkykyä ylläpitäviä toimia sekä työsuhteen ehtojen vähimmäistason turvaamista. Näihin liittyviä asioita valvotaan ja hoidetaan yhteistyössä työnantajien ja työpaikan eri ammatti- ja henkilöstöryhmien kanssa. Jokaisen työnantajan tulee laatia turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työsuojelun toimintaohjelma.

Valtion keskushallintoa on kehitetty keveämpään ja tehokkaampaan suuntaan. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 1994 esitetään, että valtion työyhteisössä tähänastisen tempoilevan organisaatioiden uudistuksen ja toiminnan alasajojen vastapainoksi kyettäisiin parantamaan työelämän laatua. Samalla korostetaan työterveyshuollon ja työsuojelun sisällön, aseman, vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnon kehittämistä.

EY:n asetus, joka koskee Euroopan työsuojelutoimiston perustamista, edellyttää työsuojelun tietoverkoston luomista. Verkostolla tulee olemaan työsuojelun kannalta tärkeä merkitys sekä viranomaisille että työpaikoilla. Verkoston jäseninä ovat alan kansalliset tutkimus- ja muut vastaavat laitokset. Tärkeimmät Suomessa ovat Työterveyslaitos ja asianomaisen ministeriön työsuojeluosasto. Näin ollen välitön synerginen yhteys Työterveyslaitoksen ja työsuojeluosaston välillä on tärkeä toimintapolittiinen kysymys.

Liian varhainen eläkkeelle siirtyminen on raskas kansantaloudellinen ongelma. Työkyvyn menettäminen maksaa yhteiskunnalle arvioiden mukaan kymmeniä miljardeja markkoja vuosittain. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan työikäisen väestön terveysmenetykset ovat vuositasolla yli 75 miljardia markkaa. Työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa 20 miljardia markkaa. Kustannukset syntyvät usein työn aiheuttamista sairauksista, joihin voidaan vaikuttaa työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuollon keinoin. Tehokas vaikuttaminen näihin kustannuksiin edellyttää hyvin toimivaa terveyslähtöistä hallinnointia ja toimintaverkostoa.

Edellä mainituilla perusteilla työntekijöiden terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon kohdistuvat hallinnolliset työsuojelutoiminnot tarvittavine tukitoimintoineen keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Työministeriön työsuojeluosasto siirretään osastoksi sosiaali- ja terveyministeriöön.

Työsuojeluosaston henkilökunta ja muut työsuojelun hallinnon tehtäviä hoitaneet henkilöt ja tehtävät siirretään sosiaali- ja terveysministeriöön. Samassa yhteydessä työministeriön alainen työsuojelun piirihallinto siirretään sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen tehtävät, virat ja niiden miehitys entisellään säilyttäen.

Työsuojelutehtävien siirto työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön toteutetaan vuoden 1997 talousarvion yhteydessä. Kansainvälisten yhteyksien hoitaminen toteutetaan kiinteänä eri hallinnonalojen yhteistyönä. Toimiva yhteistyö säilytetään erityisesti työministeriöön jäävään työympäristöosastoon.

Siirrettävän työministeriön työsuojeluosaston toimialaa ja tehtäviä koskevat säännökset muutetaan vastaamaan uutta tilannetta.

Valtioneuvosto on joulukuun 29 päivänä 1995 antanut periaatepäätöksen (1199/00/95) ministeriöiden toimialamuutosten valmistelutapaa sekä ministeriöiden toimialaa koskevien erityissäännösten tarkistamisesta. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään kattavasti valtioneuvoston jakautumisesta ministeriöihin, niiden toimialasta ja asioiden jaosto niiden kesken. Aineellisessa lainsäädännössä olevat säännökset siitä, minkä ministeriön toimialaan jokin asia kuuluu, on tarkoitus muuttaa ja poistaa niistä toimialan sääntely. Tästä syystä käytetään ilmaisua työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö. Siirron toteutuessa tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriötä.

4. Esityksen vaikutukset

4.1. Taloudelliset vaikutukset

Työsuojeluasioiden hallinnon keskittäminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle aiheuttaa rahoitusvaikutuksena ensisijaisesti vain siirtoja valtion talousarvion työministeriön pääluokasta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Siirtoon liittyy noin miljoonan markan kustannus tietojärjestelmän tietoliikenneyhteyksien uudelleen rakentamisen vuoksi. Tämä uudistaminen olisi tosin ollut lähiaikoina muutenkin välttämätön tietoturvan varmistamisenkin vuoksi.

Pitkällä aikavälillä valtiontaloudelle aiheutuu siirrosta kustannussäästöjä synergiaedun ja toiminnan muun tehostumisen vuoksi. Työntekijöiden terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon kohdistuvat toiminnot keskittyvät samalle hallinnonalalle. Työsuojeluyhteistyö ja viranomaisvalvonta liittyvät olennaiseksi osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Työelämän turvallisuus- ja terveyskysymykset muodostavat sosiaali- ja terveysministeriössä yhtenäisen lainsäädäntökokonaisuuden.

4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä uudistetaan työsuojeluhallintoa siten, että työsuojeluasiat tehtävineen ja tukitoimintoineen siirretään työministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Työsuojelutehtäviä varten sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan 1 päivänä huhtikuuta 1997 lukien työsuojeluosasto, jolle siirretään työministeriön työsuojeluosastolle kuuluneet vastaavat tehtävät. Organisaatiouudistuksella ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan ja tehtäviin sinänsä.

Uudelleenjärjestelyn takia siirretään työministeriön pääluokasta 112 henkilötyövuotta ja työsuojelun piirihallinnon 466 henkilötyövuotta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirretään nimikkeitä ja palvelussuhteen ehtoja muuttamatta. Työministeriön työsuojeluosaston osastopäällikön virka siirretään sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäällikön viraksi.

Työministeriössä vireillä olevat työsuojelua ja sen valvontaa koskevat siirrettävälle osastolle kuuluneet asiat siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi.

5. Asian valmistelu

5.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto

Valtioneuvoston kanslia nimesi 10 päivänä lokakuuta 1995 valtakunnansovittelija Jorma Reinin selvitysmieheksi tekemään työsuojeluasioiden hallinnollista asemaa koskevan selvityksen. Selvitysmies teki 29.12.1995 ehdotuksen työsuojeluasioiden siirtämisestä työministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriöön. Selvityksen mukaan terveyslähtöiset työntekijöiden terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon kohdistuvat toiminnot tarvittavine tukitoimintoineen keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa vuoden 1996 talousarvioksi on todettu, että laadittavaan selvitykseen perustuen työsuojeluasiat siirretään työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28 päivänä helmikuuta 1996 toimikunnan valmistelemaan työministeriön ja sen hallinnonalan työsuojeluasioiden siirtämistä sosiaali- ja terveyministeriön hallinnonalalle. Toimikunnan tehtävänä oli selvitysmies Reinin selvityksen pohjalta valmistella tehtävien siirtoon tarvittavat säädösmuutokset, talousarvioehdotus ja koordinoida henkilöstön ja tehtävien siirtoon liittyvät muut toiminnalliset asiat.

Lähtökohta oli, että tehtävät siirretään 1 päivänä huhtikuuta 1997.

Työsuojeluasioiden siirtoa on käsitelty työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä niiden hallinnonalojen asianmukaisissa yhteistoimintaelimissä.

5.2. Lausunnot

Esityksen valmistelu on tehty läheisessä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvitysmies Reini on kuullut erikseen keskeisiä ministereitä ja johtavia virkamiehiä ja asiantuntijoita. Sekä Reini että sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimikunta ovat erikseen kuulleet työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ehdotuksistaan. Toimikunnan työhön on osallistunut henkilökunnan edustajat molempien ministeriöiden hallinnonalalta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta

Lain 1 §:ään tehdään toimivaltaisen ministeriön vaihtumista osoittava tekninen muutos. Lain 2 §:n 2 momentti voidaan kumota tarpeettomana, koska valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään kattavasti ministeriöiden toimialasta ja asioiden jakautumisesta niiden kesken. Tämän esityksen yhteydessä muutetaan tai kumotaan asianomaiset lainsäädäntöön sisältyvät toimialasäännökset. Lain 4 §:ään tehdään ministeriön vaihtumista osoittava tekninen muutos.

Työministeriössä vireillä olevat työsuojelua sen valvontaa koskevat asiat siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi. Näihin asioihin kuuluvat myös metsäpalkkausta ja työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttamista ja valvontaa koskevat asiat.

Tämän lain voimaan tullessa työministeriön työsuojeluosasto ja työsuojelun tukitoimintoja tekevä muu henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriöön. Täytettyinä olevat virat ja tehtävät siirretään nimikkeitä ja palvelussuhteen ehtoja muuttamatta.

Työministeriön työsuojeluosaston osastopäällikön virka siirretään sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäällikön viraksi.

1.2. Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta

Työsuojeluviranomainen ja pakkokeinoja käyttävä ministeriö määritellään lain 1 §:ssä. Lain 13, 15 a ― e, 18 ja 22 §:iin tehdään muutokset, joissa ei ministeriötä erikseen määritellä.

1.3. Laki työturvallisuuslain muuttamisesta

6 ja 43 a §. Työneuvosto on elokuun 15. päivänä 1996 antanut työturvallisuuslain 6 §:n soveltamisesta ratkaisun (TN 12/96), jonka mukaan siinä tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta rakennuttajaan tai itsenäiseen työnsuorittajaan rakennustyömaalla, jolla ei ole samanaikaisesti vähintään kahta työnantajaa.

EY:n direktiivi turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai siirtyvillä rakennustyömailla 92/57/ETY ei sellaisenaan koske pelkästään työnantajien yhteistoiminnan järjestämistä, vaan muitakin työnsuorittajia. Itsenäinen työnsorittaja joutuu dirketiivin 10 artiklan mukaan ottamaan rakennustyömaan turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi huomioon sekä työmaan yleisen turvallisuuden ja järjestyksen että oman turvallisuutensa ja terveytensä. Direktiivin tavoitteena on rakennushankkeen turvallisuustoimien yhteensovittaminen erityisesti silloin kun useat yritykset työskentelevät samanaikaisesti tai peräkkäin samalla työmaalla. Dirketiivin soveltaminen ei siten nimenomaisesti edellytä kahden tai useamman työnantajan samanaikaista toimintaa vaan tulee sovellettavaksi muillakin yhteisillä rakennustyömailla.

Yhteistoiminnan järjestäminen ja yleisjohto kuuluu ensisijassa pääurakoitsijan asemassa olevalle työnantajalle. Jos rakennushanketta toteutetaan ilman tällaista pääurakoitsijaa, tulee vastaavista velvollisuuksista huolehtia sen, joka vastaavalla tavalla muuten johtaa tai valvoo rakennushanketta. Yleensä se on rakennuttaja, jonka lukuun rakennushanke toteutetaan.

Lain 6 §:n 3 momenttia ja 43 a §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että direktiivin tavoite toteutuu selkeästi. Muutos ei tältä osin johdu työsuojeluhallinnon siirrosta, mutta on tarkoituksenmukaista toetuttaa tässä yhteydessä. Keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat esityksestä yksimielisiä.

50 §. Säännöksen vanhentuneet sanamuodot ehdotetaan korjattavaksi nykyistä käytäntöä vastaavaksi. Ehdotettu sanamuoto korostaa sitä, että syyttäjän tulee hankkia työsuojeluviranomaisen lausunto myös ennen syyttämättäjättämispäätöstä.

1.4. Kemikaalilaki

Kemikaalilain työministeriöä koskeviin säännöksiin tehdään organisaatiouudistuksen edellyttävät muutokset. Kemikaalilainsäädännön toimivaltasäännöksiin ei tässä yhteydessä laajemmin puututa. Lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu viittaus työministeriön tehtävistä valvontaviranomaisena voidaan sisällyttää 2 momentin viittaukseen työsuojeluviranomaisen valvonnasta. Samalla sanamuotoa yksinkertaistettaisiin. Asianomainen työministeriötä tarkoittanut ministeriö ehdotetaan 19 ja 48 a §:ssä yksilöitäväksi työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavaksi ministeriöksi.

Lain 11 §:n 4 momentissa on sosiaali- ja terveysministeriölle säädetty velvollisuus vahvistaa, kuultuaan ympäristöministeriötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä ja työministeriötä, luettelo yleisimmistä vaarallisista kemikaaleista. Säännöksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriötä tarkoittava viittaus korvattavaksi ministeriöstä 4 §:ssä valvontaviranomaisena käytetyllä tehtävämäärittelyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on sen mukaan ministeriö, jolle kuuluu valvonnan ylin johto ja ohjaus kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta. Työministeriötä lukuunottamatta muut 11 §:n 4 momentissa tarkoitetut ministeriöt ovat lain valvontaviranomaisia, joten tältä osin mainitussa säännöksessä yksilöityjen ministeriöiden sijassa viitattaisiin asianomaisiin valvontaviranomaisiin.

1.5. - 1.11. Muu lainsäädäntö

Työsuojelurahastolakiin, työehtosopimuslakiin, kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin, merityöaikalakiin, merimiesten vuosilomakiin, syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annettuun lakiin ja nuorista työntekijöistä annettuun lakiin ehdotetaan työministeriölle kuuluneiden tehtävien osalta siirron edellyttämää uutta ministeriön määrittelyä. Tältä osin ehdotetaan käytettäväksi yhtenäistä määrittelyä työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Työsuojeluhallinnosta annetun lain 4 §:n nojalla annetulla asetuksella on annettu määräyksiä työsuojeluhallinnon toteuttamisesta, tehtävistä, organisaatiosta ja toimivallasta. Tähän ja molempiin ministeriöasetuksiin tehdään siirron edellyttämät muutokset. Valtioneuvoston ohjesääntöön (1522/95) tehdään kummankin ministeriön toimialaan siirron edellyttämät asiaryhmätarkistukset.

Organisaatiomuutoksen johdosta muutetaan myös muut työsuojeluun ja sen valvontaan liittyvät tai kohdistuvat asetukset uutta tilannetta vastaavaksi. Näitä asetuksia ovat asetus työsuojeluneuvottelukunnasta (199/93), asetus työsuojelun valvonnasta (954/73), asetus virka- tai työsopimussuhdetta vailla olevien työsuojelun valvonnasta (324/78), panosta ja-asetus (409/86), asetus metsäalan palkkatilastolautakunnasta (16/92), asetus merimiesasiain neuvottelu-kunnasta (535/89), asetus laivaväen ruoanpidosta aluksessa (601/85) ja asetus merimie-hen lääkärintarkastuksista (476/80). Tarpeellisin osin siirron vuoksi muutetaan myös valtioneuvoston päätökset ja alemmanasteiset määräykset.

3. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työsuojeluhallinnosta 8 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (16/93) 2 §:n 2 momentti sekä

muutetaan 1 § ja 4 §:n 1 momentti seuraavasti:


1 §

Työsuojeluhallinnon tehtävänä on työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavan ministeriön johdolla huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta.


4 §

Työsuojelua koskevien periaatekysymysten käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edistämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä varten on ministeriön yhteydessä työsuojeluneuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanossa, jonka valtioneuvosto määrää kolmivuotiskaudeksi kerrallaan, on otettava huomioon edustavimpien työmarkkinajärjestöjen ja muiden työsuojelun kehittämisen kannalta merkittävien tahojen edustus. Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoon-panosta säädetään tarkemmin asetuksella.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Työministeriössä vireillä olevat työsuojelua ja sen valvontaa koskevat asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi.

Työministeriössä sosiaali- ja terveysministeriölle siirrettäviä tehtäviä hoitanut virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy tämän lain voimaan tullessa sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöksi. Virat siirtyvät samasta ajankohdasta sosiaali- ja terveysministeriön viroiksi.



2.

Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (131/73) 13 §:n 2 momentti, 15 a § ― 15 e §, 18 §:n 2 momentti ja 22 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 13 §:n 2 momentti ja 18 §:n 2 momentti 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (17/93), 15 a ― 15 e § 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (145/93) sekä 22 §:n 2 momentti 26 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (1037/93), sekä

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä tammikuuta 1987 annetulla lailla (29/87) ja mainitulla 29 päivänä tammikuuta 1993 annetulla lailla, uusi 5 momentti seuraavasti:


1 §

Tässä laissa tarkoitetaan ministeriöllä työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavaa ministeriötä. Työsuojeluviranomaisella tarkoitetaan tässä laissa mainittua ministeriötä ja työsuojelun piiriviranomaista.


13 §

Työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen nimet ja osoitteet työsuojelun piiriviranomaiselle kirjallisesti tai siten kuin ministeriö määrää.


15 a §

Jos valvonnassa tai muutoin havaitaan, että tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, ministeriö voi kieltää sen luovuttamisen markkinoille tai käyttöön, kunnes puutteellisuus on korjattu. Kiellon sijasta ministeriö voi määrätä rajoituksia tai ehtoja tuotteen luovuttamiselle.


Jos on perusteltua syytä epäillä tuotetta määräysten vastaiseksi, ministeriö voi kieltää tuotteen luovutuksen toistaiseksi, kunnes tuotteen määräysten mukaisuus on selvitetty.


Tarkastuksen toimittaja voi, jos asia ei siedä viivytystä, antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen kiellon. Asia on tällöin saatettava kiireellisesti ministeriön ratkaistavaksi.


15 b §

Vaikka tuote on asianmukaisesti merkitty tai hyväksytty, ministeriö voi asettaa 15 a §:ssä tarkoitetun kiellon tai määrätä tuotetta koskevista luovuttamisen ehdoista tai rajoituksista, jos tuotteen perustellusti osoitetaan aiheuttavan vaaraa työntekijöille.


15 c §

Ministeriö voi 15 a §:n 1 ja 2 momentissa ja 15 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa määrätä tuotteen, valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka henkilön, joka luovuttaa tuotteen markkinoille tai käyttöön, poistamaan tuotteen markkinoilta tai käytöstä. Tästä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset on sen maksettava, joka on luovuttanut tuotteen markkinoille tai käyttöön.


15 d §

Jos ministeriö on antanut 15 a tai 15 b §:n mukaisen kiellon, rajoituksen tai ehdon tai 15 c §:n mukaisen määräyksen, se voi velvoittaa tuotteen markkinoille tai käyttöön luovuttajan tiedottamaan sopivalla tavalla toimenpiteestä sekä tuotteen haltijan oikeuksista.


15 e §

Ministeriö voi määrätä tuotteen markkinoille tai käyttöön luovuttajan suorittamaan 15 a ― 15 d §:ssä mainitut toimenpiteet sakon uhalla tai 15 c §:ssä tarkoitetun toimenpiteen uhalla, että tekemättä jätetty teetetään asianomaisen kustannuksella.


18 §

Ministeriön työsuojeluviranomaisena antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan.


22 §

Milloin lääkäri on todennut työn suorittajassa ammattitautilaissa (1343/88) tarkoitetun ammattitaudin tai työstä johtuneen muun sairaalloisen tilan, on hänen viipymättä tehtävä salassapitosäännösten estämättä asiasta ilmoitus vahvistettua kaavaa käyttäen työsuojelun piiriviranomaiselle. Ministeriö mää- rää erikseen piiriviranomaisen velvoitteesta toimittaa ilmoituksen tilastotiedot ministeriölle. Ilmoituksen tulee sisältää sairastuneen henkilötiedot, työnantajaa ja työpaikkaa sekä altistumisen laatua ja kestoa koskevat tiedot sekä tiedot sairauden laadusta, toteamisesta ja sen aiheuttamasta haitasta sekä vakuutuslaitoksen nimi. Lääkärin on epäillessään sairautta ammattitaudiksi perehdyttävä työntekijän työolosuhdetietoihin niiden haittatekijöiden osalta, jotka voivat vaikuttaa ammattitaudin syntyyn.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



3.

Laki työturvallisuuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 6 §:n 3 momentti, 43 a § 2 momentti ja 50 §, sellaisina kuin ovat 6 §:n 3 momentti ja 43 a §:n 2 momentti 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (509/93), seuraavasti:


6 §

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta yhteisellä rakennustyömaalla, velvollisuudesta noudattaa tätä lakia säädetään 43 a §:n 2 ja 4 momentissa.



43 a §

Pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja on velvollinen huolehtimaan yhteisellä rakenustyömaalla turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta yleisjohdosta ja osapuolten välisestä yhteistoiminnasta, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa kuuluvat nämä velvollisuudet rakennuttajalle tai muulle, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.


50 §

Ennen kuin virallinen syyttäjä tekee syyteharkinnan tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten rikkomi-sesta, on hänen, jollei työsuojeluviranomainen ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi, hankittava lausunto asianomaiselta työsuojeluviranomaiselta.


Virallisen syyttäjän tulee hyvissä ajoin, ennen kuin syyteasia otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi, ilmoittaa siitä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



4.

Laki kemikaalilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) 8 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 19 §:n 3 momentti ja 48 a §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1412/92), seuraavasti:


8 §

Työsuojeluviranomaiset valvovat muiden lain valvontaviranomaisten ohella työssä käytettävien kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita ja muuta tietojen toimittamista sekä kemikaaleja koskevien rajoitusten ja kieltojen noudattamista. Työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä säädetään erikseen.



11 §

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa, kuultuaan muita valvontaviranomaisena toimivia ministeriöitä, luettelon yleisimmistä vaarallisimmista kemikaaleista.


19 §

Ministeriö, jonka toimialaan työsuojelu ja sen valvonta kuuluvat, antaa tarkempia määräyksiä käyttöturvallisuustiedotteesta.


48 a §

Kemikaalien valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnan harjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa, tulee toimittaa tiedot 17 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedotteella sille ministeriölle, jonka toimialaan työsuojelu ja sen valvonta kuuluvat.


Tietojen toimittamisesta käyttöturvallisuustiedotteella säädetään tarkemmin asetuksella. Yksityiskohtaiset tietojen toimittamista koskevat määräykset annetaan 2 momentissa tarkoitetun ministeriön päätöksellä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



5.

Laki työsuojelurahastolain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsuojelurahastolain (407/79) 3 §, sellaisena kuin se on 13 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (36/89), seuraavasti:


3 §
Rahaston valvonta

Työsuojelurahaston toimintaa valvoo työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö. Ministeriö vahvistaa rahaston säännöt sekä nimittää rahaston ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet työnantajain ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta sekä työsuojeluhallinnosta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



6.

Laki työehtosopimuslain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (23/93), seuraavasti:


2 §

Sopimuksen osallisen työnantajapuolen on kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava siitä jäljennös tai tek- ninen tallenne työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



7.

Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun lain (1038/93) 3 § ja 4 §:n 2 momentti seuraavasti:


3 §

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun luettelon sisältämät tiedot työnantajan on toimitettava työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavan ministeriön määräämällä tavalla vuosittain työsuojelun piiriviranomaiselle, joka edelleen toimittaa tiedot ministeriön syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista pitämään valtakunnalliseen rekisteriin (ASA-rekisteri). Ministeriö voi antaa tässä tarkoitetun rekisterin ylläpitämisen työterveyslaitokselle. Rekisteröidyllä on oikeus rekisteriotteella tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä.


4 §

Ministeriö voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 3 §:ssä tarkoitetut tiedot työterveyslaitokselle työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen, työsuojelun ja työterveyshuollon tutkimukseen ja kehittämiseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



8.

Laki nuorista työntekijöistä annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nuorista työntekijöistä 19 päivänä marraskuuta 1993 annetun lain (998/93) 19 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:


19 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö voi antaa esimerkkiluettelon 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista nuorille sopivista kevyistä töistä sekä vahvistaa esimerkkiluettelon nuorille työntekijöille vaarallisista töistä.


Ministeriö voi antaa myös tarkempia ohjeita terveystarkastuksista ja niiden suorittamisesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



9.

Laki merityöaikalain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 9 päivänä huhtikuuta 1976 annetun merityöaikalain (296/76) 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (26/93), seuraavasti:


20 §
Työaikapäiväkirja

Työnantajan on pidettävä aluksella työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavan ministeriön vahvistaman kaavan mukaista työaikapäiväkirjaa, johon merkinnät on tehtävä viimeistään työntekoa seuraavana päivänä.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



10.

Laki merimiesten vuosilomalain 30 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetun merimiesten vuosilomalain (433/84) 30 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutetussa laissa 8 päivänä tammikuuta 1993 annetulla lailla (27/93), seuraavasti:


30 §

Kirjanpitovelvollisuus. Työnantajan on pidettävä työntekijöiden vuosilomista ja heille maksetuista vuosilomapalkoista sekä lomakorvauksista sellaista kirjanpitoa, josta voidaan todeta työsuhteitten alkamisajat, työnteon keskeytykset, työsuhteitten päättymiset sekä lomien ajankohdat ja palkkojen sekä korvausten suuruudet samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla loman pituuden sekä palkkojen ja korvausten suuruus on määrätty. Työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö voi määrätä, että momentissa tarkoitetut tiedot on merkittävä sen vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



11.

Laki kunnallisen virkaehtosopimuslain 28 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 28 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (24/93), seuraavasti:


28 §

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuukauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen tallenne sopimuksesta työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 ja sitä sovelletaan sen jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.



12.

Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (968/74) 21 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (25/93), seuraavasti:


21 §

Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen tallenne sopimuksesta työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 ja sitä sovelletaan sen jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.



Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Terttu Huttu-Juntunen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.