Siirry esitykseen
HE 190/1995
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettua lakia siten, että lakiin lisätään saamelaiskäräjien kirjanpitovelvollisuutta ja tilintarkastusta koskevat säännökset ja siihen otetaan nykyistä tarkemmat säännökset saamelaiskäräjien virkoihin ja henkilöstöön sovellettavasta laista.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettua lakia siten, että sanotussa laissa saamelaisvaltuuskunnasta säädetty korvataan saamelaiskäräjiä koskevilla säännöksillä.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Suomen Hallitusmuotoon lisättiin 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla lailla (973/95) vuoden 1996 alusta voimaan tuleva uusi 51 a §. Sen mukaan saamelaisille alkuperäiskansana turvataan saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Samana päivänä annetun ja niin ikään vuoden 1996 alusta voimaan tulevan saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, jäljempänä saamelaiskäräjälaki) 1 §:n mukaan saamelaiset valitsevat kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Saamelaisten nykyinen edustuselin, suoralla kansanvaalilla valittu saamelaisvaltuuskunta on saamelaisvaltuuskunnasta annettuun asetukseen (988/90) perustuva valtion pysyvä komitea. Saamelaisvaltuuskunnan alaisuudessa toimii saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain (516/91, jäljempänä saamen kielilaki) 21 §:ssä tarkoitettu saamen kielen toimisto, jonka tehtävänä on muun muassa huolehtia mainitun lain mukaisten käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille. Saamelaisvaltuuskunnan ja saamen kielen toimiston henkilöstö on palvelussuhteessa valtioon.
Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen (HE 248/1994 vp) perusteluista ilmenee yhtäältä, että saamelaisten uudelle edustuselimelle, saamelaiskäräjille, on tarkoitettu antaa hallitusmuodossa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema (saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva kulttuuri-itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään), ja toisaalta, että saamelaisten uuden edustuselimen lainsäädännöllinen pohja on tarkoitettu nostaa asetuksen tasolta lain tasolle.
Saamelaiskäräjälaki on laadittu saamelaisvaltuuskuntaa koskevien säännösten pohjalta. Lakia laadittaessa on kuitenkin korostettu saamelaiskäräjien itsehallinnollista luonnetta suhteessa valtioon. Edellä mainitun hallituksen esityksen perusteluissa (s. 20) on todettu, että saamelaiskäräjien henkilöstö ei ole valtion palveluksessa eikä valtion virkamiehiä, vaan he ovat palvelussuhteessa saamelaiskäräjiin. Asia on ilmaistu lain 42 §:ssä siten, että saamelaiskäräjät ottaa henkilöstöönsä kuuluvat virkamiehet ja työntekijät. Virkamiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/94) säädetään. Lain siirtymäsäännösten mukaan saamelaiskäräjät siirtää lain voimaan tullessa saamelaisvaltuuskunnan virkamiehet saamelaiskäräjien vastaaviin virkoihin niitä haettavaksi julistamatta, mikäli asianomaisilla virkamiehillä on kelpoisuus virkoihin.
Saamelaiskäräjälakia säädettäessä tavoitteena on ollut, että niitä valtionhallinnon säännöksiä, jotka koskevat saamelaisvaltuuskunnan taloutta, kirjanpitoa, tilintarkastusta ynnä muuta, sovellettaisiin sellaisinaan myös saamelaiskäräjiin. Tämän vuoksi lakiin ei ole otettu säännöksiä esimerkiksi kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta.
Lain voimaantuloon liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa on käynyt ilmi, ettei saamelaiskäräjiä sen itsehallinnollisesta luonteesta johtuen voida pitää valtion viranomaisena eikä osana valtionhallintoa. Valtionhallintoa koskevia säännöksiä ei siten voida soveltaa saamelaiskäräjiin.
Saamelaiskäräjät on luonteeltaan julkisoikeudellinen. Sen päätöksistä voidaan pääsääntöisesti valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallitusmuodon ja saamelaiskäräjälain mukaan sille voidaan lailla myöhemminkin antaa päätösvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvissä asioissa.
Saamelaiskäräjälain 16 ja 42 §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten, että saamelaiskäräjien virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkamiehiä koskevaa lainsäädäntöä. Lakiin lisättäväksi ehdotettu 42 a § sisältäisi saamelaiskäräjien palveluksessa olevan henkilöstön eläkeoikeutta ja lakiin lisättäväksi ehdotettu 42 b § salassapito- ja vahingonkorvausvelvollisuutta koskevat säännökset. Lain 45 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että saamelaisvaltuuskunnan virat siirtyisivät lain voimaan tullessa saamelaiskäräjien viroiksi ja saamelaisvaltuuskunnan henkilöstö käräjien henkilöstöksi suoraan lain nojalla.
Lakiin ehdotetaan sisällytettäviksi myös saamelaiskäräjien kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevat säännökset, jotka otettaisiin uuteen 3 a lukuun.
Saamelaiskäräjälain 2 §:n mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha tuossa laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Oikeusministeriö on varannut määrärahan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen valtion 1996 talousarvion momentilla 25.45.51 (Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset). Koska saamelaiskäräjien ylläpito tapahtuu valtion talousarvioon otetun määrärahan turvin, ehdotetaan, että myös valtio saa valita yhden tilintarkastajan saamelaiskäräjien tilejä ja hallintoa tarkastamaan. Koska saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, ehdotetaan, että tuon tilintarkastajan valitsee oikeusministeriö.
Lakiin ehdotetut muutokset on laadittu saamelaiskäräjien julkisoikeudellista luonnetta silmällä pitäen. Ehdotettujen muutosten suuresta määrästä huolimatta niitä voitaneen pitää luonteeltaan teknisinä.
Saamen kielilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sanotussa laissa saamelaisvaltuuskunnasta säädetty muutetaan koskemaan saamelaiskäräjiä. Lain 1 §:ää ehdotetaan muutettavaksi sen vuoksi, että saamelaiskäräjät ei ole saamelaisvaltuuskunnan tapaan valtion viranomainen.
Saamen kielilain 27 § (975/95) ehdotetaan samalla kumottavaksi. Pykälä koskee lain 26 §:ssä tarkoitettuihin valtionavustuksiin sovellettavaa lakia, jota kuntien valtionosuuslain (688/92) siirtymäsäännösten mukaan sovelletaan vain joulukuun 1995 loppuun eli kumottavaksi ehdotetun 27 §:n voimaantuloon.
Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia vaikutuksia.
Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriön yleisellä osastolla osana saamelaiskäräjälain voimaantuloon liittyvää valmistelutyötä. Saamelaiskäräjien henkilöstöä koskevat muutokset on valmisteltu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.
Saamelaisvaltuuskuntaa on kuultu esitysehdotuksesta.
Esityksen tarkoituksena on korjata muutettaviksi ehdotetuissa laeissa havaittuja puutteita saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteuttamiseksi eikä kaventaa saamelaisille hallitusmuodon 51 a §:ssä turvattua heidän omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaa kulttuuri-itsehallintoa.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti saamelaiskäräjälain ja saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain muuttamisesta annetun lain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1996.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan saamelaiskäräjistä 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetun lain (974/95) 15 §:n 2 momentti, 16 §, 42 § ja 45 §:n 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 3 a luku sekä uusi 42 a ja 42 b § seuraavasti:
15 §Toimivallan siirto
Edellä 1 momentissa mainittu toimivallan siirto ei ole sallittu 7 §:ssä, 10 §:n 3 momentissa, 11―14 §:ssä, 18 b, 18 c ja 18 j §:ssä eikä 40 §:ssä tarkoitetuissa asioissa.
16 §Toimistot ja henkilöstö
Saamelaiskäräjillä on toimistoja sekä virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
Saamelaiskäräjien virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan, mitä valtion virkamiehistä, viroista ja virkasuhteesta säädetään ja määrätään.
Henkilöstön palvelussuhteen ehdoista ja niiden määräytymisestä on vastaavasti voimassa, mitä valtion palvelussuhteen ehdoista ja niiden määräytymisestä säädetään, määrätään tai sovitaan.
3 a luku
Kirjanpito ja tilintarkastus
18 a §Kirjanpito
Saamelaiskäräjien kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään.
18 b §Tilikausi ja tilinpäätös
Saamelaiskäräjien tilikausi on kalenterivuosi.
Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen.
Toimintakertomuksen tulee sisältää selvitys valtionavustuksen käytöstä ja saamelaiskäräjien toiminnasta tilikauden aikana.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet.
Tilinpäätös on saatettava saamelaiskäräjien vahvistettavaksi kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä.
18 c §Tilintarkastajat
Saamelaiskäräjillä on kaksi tilintarkastajaa ja kummallakin varamies, jotka valitaan saamelaiskäräjien toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten.
Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö valitsevat kumpikin yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen. Aikakin toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja.
Tilintarkastaja voi erota kesken toimikauden ilmoittamalla siitä hänet valinneelle. Tilintarkastajan voi erottaa kesken toimikauden se, joka on hänet valinnut.
18 d §Tilintarkastajan yleinen kelpoisuus
Tilintarkastajalla tulee olla sellainen laskentatoimen sekä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden kokemus, joka on tarpeen saamelaiskäräjien tilintarkastuksen hoitamiseksi.
Vajaavaltaista taikka konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevaa ei voida valita tilintarkastajaksi.
18 e §Tilintarkastajan riippumattomuus
Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tilintarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.
18 f §Tilintarkastajan esteellisyys
Tilintarkastajana ei voi toimia se:
1) joka on saamelaiskäräjien tai 14 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsen;
2) jonka tehtävänä on saamelaiskäräjien kirjanpidon tai varojen hoito taikka hoidon valvonta;
3) joka on saamelaiskäräjiin taikka 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun henkilöön palvelussuhteessa tai muuten alistussuhteessa;
4) joka on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön aviopuoliso tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö, veli tai sisar taikka se, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa.
Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa tai vakuutta eikä vastaavaa etuutta saamelaiskäräjiltä taikka 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä.
18 g §Tilintarkastus
Tilintarkastajien on tarkastettava hyvää tilintarkastustapaa noudattaen kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
18 h §Tietojensaantioikeus
Tilintarkastajalla on oikeus saada saamelaiskäräjiltä tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän pitää tarpeellisina tilintarkastuksen hoitamiseksi.
18 i §Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta huhtikuun loppuun mennessä saamelaiskäräjien hallitukselle kirjallinen tilintarkastuskertomus, jonka tulee sisältää lausunto:
1) siitä, onko saamelaiskäräjien tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
2) siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta ja taloudesta;
3) siitä, ovatko toimintakertomuksessa valtionavustuksen käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä
4) tilinpäätöksen vahvistamisesta.
Jos tilintarkastajat havaitsevat, että saamelaiskäräjien hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai saamelaiskäräjien päätöksiä, eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkastajien tulee esittää siitä kertomuksessaan muistutus.
18 j §Tilintarkastuskertomuksen käsittely
Saamelaiskäräjien hallituksen on toimitettava tilintarkastuskertomus yhdessä tilinpäätöksen kanssa saamelaiskäräjien käsiteltäväksi.
Saamelaiskäräjät päättää toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta.
18 k §Asiakirjojen toimittaminen oikeusministeriölle
Saamelaiskäräjien tulee kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa oikeusministeriölle oikeaksi todistettu jäljennös tuloslaskelmasta ja taseesta liitetietoineen sekä toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta.
42 §Henkilöstön ottaminen
Saamelaiskäräjät nimittää tai ottaa henkilöstönsä.
42 a §Oikeus eläkkeeseen
Saamelaiskäräjien palveluksessa olevilla henkilöillä on oikeus eläkkeeseen ja heidän kuoltuaan heidän edunsaajillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen valtion varoista soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin valtion palveluksessa olevilla henkilöillä ja heidän edunsaajillaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun eläketurvan järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista saamelaiskäräjät on velvollinen suorittamaan eläkemaksun siten kuin valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1372/89) säädetään.
Eläketurvan toimeenpanoa varten saamelaiskäräjien tulee vuosittain ilmoittaa valtiokonttorille tiedot palveluksessaan olevista henkilöista. Tiedot ilmoitetaan valtiokonttorin antamien ohjeiden mukaisesti.
Jos eläkemaksua ei suoriteta määräajassa, valtion eläkerahastolle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/82) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Eläkemaksut ja viivästyskorot saadaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.
42 b §Salassapito- ja vahingonkorvausvelvollisuus
Saamelaiskäräjien tai 14 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsen taikka 18 c §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja ei saa sivulliselle luvattomasti ilmaista eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen, mitä hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietää toisen henkilökohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävässään on tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut saamelaiskäräjille. Sama koskee tätä lakia rikkomalla muulle aiheutettua vahinkoa.
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä, jos korvausvelvollisia on useita, vastuun jakautumisesta on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) säädetään.
Virkamiehen ja työntekijän vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa ja muualla säädetään.
45 §Siirtymäsäännökset
Saamelaisvaltuuskunnan virat ja henkilöstö siirtyvät lain voimaan tullessa saamelaiskäräjien viroiksi ja henkilöstöksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (516/91) 27 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (975/95), sekä
muutetaan 1 §, 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 21 § seuraavasti:
1 §Sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä säädetään, voidaan myös saamen kieltä käyttää tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa ja laitoksissa sekä kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien sekä kuntayhtymien viranomaisissa ja saamelaiskäräjissä siten kuin tässä laissa säädetään.
3 §Viranomaisia tai laitoksia, joihin tätä lakia sovelletaan, ovat:
3) saamelaiskäräjät ja saamelaisasiain neuvottelukunta;
21 §
Saamen kielen kääntämistä ja muita tässä laissa säädettyjä tehtäviä varten on saamelaiskäräjien alaisuudessa saamen kielen toimisto, jonka tulee sijaita saamelaisten kotiseutualueella. Toimistosta säädetään tarkemmin asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1995
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Oikeusministeri
Sauli Niinistö