Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 176/1995
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja muiden luottolaitostoimintaan liittyvien lakien muuttamisesta sekä väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräitä luottolaitostoiminnasta annetun lain, liikepankkilain, säästöpankkilain ja säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain säästöpankkien keskusrahalaitosta koskevia säännöksiä siten että, myös säästöpankkiosakeyhtiö voisi toimia säästöpankkien keskusrahalaitoksena. Mainituissa laeissa olevia säästöpankkien keskusrahalaitosta koskevia voimassa olevia säännöksiä voidaan soveltaa vain keskusrahalaitoksena toimivaan liikepankkiin. Muutostarve on tullut ajankohtaiseksi sen johdosta, että säästöpankkien keskusrahalaitoksena ja liikepankkkina toimivan Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin, SKOP:n yhtiökokous on 13 päivänä kesäkuuta 1995 tehnyt valtioneuvoston ja valtion vakuusrahaston edellyttämällä tavalla periaatepäätöksen pankin muuttamiseksi omaisuudenhoitoyhtiöksi. Tämän johdosta säästöpankit ovat valinneet Aktia Säästöpankki Oy-nimisen säästöpankkiosakeyhtiön maan kaikkien säästöpankkien uudeksi keskusrahalaitokseksi.

Jotta säästöpankkien keskusrahalaitospalvelujen uudelleen järjestelyt voitaisiin toteuttaa, ehdotetaan säännökset muutettaviksi siten, että niitä voidaan soveltaa myös säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön. Säännökset koskevat talletuspankkien kassavarantoa, säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön yhtiöjärjestystä, säästöpankkien hallintoelimien jäsenten ja toimihenkilöiden oikeutta kuulua keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoon ja vastaavasti keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoelimien jäsenten oikeutta kuulua keskusrahalaitoksen osakkaana olevan talletuspankin eli säästöpankin hallintoon, sekä säästöpankin ja säästöpankkiosakeyhtiön oikeutta ottaa talletuksia ja luottoa.

Säästöpankkien vakuusrahastoon voi säästöpankkien ja säästöpankkiosakeyhtiön lisäksi kuulua säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki. Kun liikepankki lakkaa olemasta säästöpankkien keskusrahalaitos, sen tulisi nykyisten säännösten mukaan siirtyä välittömästi liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, joka sallisi entisen keskusrahalaitoksen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin jatkavan säästöpankkien vakuusrahaston jäsenenä keskusrahalaitostehtävän päättymisen jälkeen kuitenkin niin kauan kuin pankki on liikepankki.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1996.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

1.1. Nykyinen tilanne

1.1.1. Säästöpankit ja niiden keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki

Suomessa toimivaan säästöpankkiryhmään kuuluu kaikkiaan 40 säästöpankkia, joista Aktia Säästöpankki Oy on ainoa, joka toimii säästöpankkiosakeyhtiönä. Säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimii Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (jäljempänä SKOP), joka on liikepankki.

Kaikkien säästöpankkien taseiden yhteenlaskettu määrä oli vuoden 1995 puolivälissä 20,8 miljardia markkaa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia. Markkatalletusten määrä oli 17,1 miljardia markkaa ja markkaluottojen määrä 11,9 miljardia markkaa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna markkatalletusten osalta 9 prosenttia ja markkaluottojen osalta 4 prosenttia. Markkinaosuus talletuksista on noin 6 prosenttia. Lain mukainen vakavaraisuus oli keskimäärin 12,6 prosenttia. Säästöpankeilla on 254 konttoria 135 kunnassa ja henkilöstön määrä on noin 1 600 henkilöä.

Osa SKOP:n liiketoiminnasta, lähinnä osa luotoista ja vastuista myytiin 13 päivänä kesäkuuta 1995 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä ruotsalaiselle Svenska Handelsbanken Ab:lle. SKOP:n ylimääräinen yhtiökokous päätti samalla, että tarkoituksena on muuttaa SKOP valtion vakuusrahastosta annetun lain (896/95) 1 §:n 5 momentin mukaiseksi omaisuudenhoitoyhtiöksi. Nämä toimenpiteet aiheuttavat sen, että viimeistään silloin, kun liikepankkina toimiva SKOP muutetaan omaisuudenhoitoyhtiöksi, pankki ei enää voi toimia säästöpankkien keskusrahalaitoksena. Säästöpankit ovat jo 9 päivänä kesäkuuta 1995 myynneet kaikki omistamansa SKOP:n K-sarjan osakkeet Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle.

Lähinnä paikallispankkeina toimivat säästöpankit tarvitsevat liiketoiminnassaan yhteistyötä keskusrahalaitoksensa kanssa. Keskusrahalaitoksen tärkeimmät tehtävät ovat säästöpankkien maksuvalmiuden turvaaminen, säästöpankin lakisääteisen kassavarannon sijoittaminen, säästöpankin maksuliiketilin pitäminen kotimaista ja ulkomaista maksuliikennettä varten sekä arvopaperien säilytys- ja välityspalvelut sekä eräät ulkomaanpalvelut.

Edellä mainituista syistä säästöpankkien keskusrahalaitostoiminta on ryhdytty järjestämään uudelleen. Säästöpankkiliitto ry:n kokouksessa 25 päivänä syyskuuta 1995 päätettiin suositella säästöpankeille, että uudeksi säästöpankkien keskusrahalaitokseksi valittaisiin Aktia Säästöpankki Oy, joka on säästöpankkiosakeyhtiö.

Puitesopimus ja yhteistyösopimus kaikkien säästöpankkien ja Aktia Säästöpankki Oy:n välillä solmittiin 4 päivänä lokakuuta 1995. Näin ollen kaikki maan säästöpankit ovat valinneet uudeksi keskusrahalaitokseksi Aktia Säästöpankki Oy:n. Sopimukset tulevat voimaan samanaikaisesti, kun lakiehdotuksessa olevat lait tulevat voimaan. Yhteistyösopimus SKOP:n ja säästöpankkien välillä päättyisi myös samalla.

1.1.2. Säästöpankkien uutena keskusrahalaitoksena toimiva säästöpankkiosakeyhtiö

Säästöpankkien uusi keskusrahalaitos Aktia Säästöpankki Oy, joka on säästöpankkiosakeyhtiö, perustettiin säästöpankkina vuonna 1825 toiminimellä Helsingfors Stads Sparbanks Inrättning. Vuonna 1891 säästöpankin toiminimi muutettiin nimeksi Helsingfors Sparbank. Vuonna 1991 säästöpankkiin sulautuivat Bromarfin, Hangon, Inkoon, Karjaa-Pohjan, Sipoon, Siuntion ja Tenholan säästöpankit, jolloin toiminimi muutettiin nimeksi Säästöpankki Aktia. Vuotta myöhemmin säästöpankkiin sulautuivat vielä Porvoon ja Vaasan säästöpankit.

Vuonna 1993 säästöpankki muutettiin säästöpankkiosakeyhtiöksi säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain (972/92) eli niin sanotun konversiolain nojalla. Samalla pankin toiminimi muutettiin Aktia Säästöpankki Oy:ksi vuonna 1994.

Aktia Säästöpankki Oy:n taseen määrä oli vuoden 1995 puolivälissä 8,8 miljardia markkaa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 prosenttia. Markkatalletusten määrä oli 6,5 miljaardia markkaa ja markkaluottojen määrä 4,9 miljardia markkaa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna markkatalletusten osalta 4,4 prosenttia ja markkaluottojen osalta 1,6 prosenttia. Lain mukainen vakavaraisuus oli 10,3 prosenttia. Aktia Säästöpankki Oy:llä on 75 konttoria 30 kunnassa ja henkilöstön määrä on noin 600 henkilöä. Konttoreiden ja henkilöstön määrää on tarkoitus lähiaikoina supistaa. Aktia Säästöpankki Oy kuuluu kuten kaikki säästöpankit Säästöpankkien Vakuusrahastoon.

Aktia Säästöpankki Oy:n alueorganisaatioon kuuluu 23 aluetta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kullakin alueella on oma luottamusmiehistä koottu paikallishallituksensa. Pankin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin nimetyistä alueistaan. Pankki harjoittaa perinteistä talletuspankkitoimintaa ja sen kohderyhmänä ovat lähinnä yksityistaloudet, yrittäjät ja pienyritykset sekä julkisyhteisöt. Pankilla on oikeus Suomen Pankin keskuspankkirahoitukseen ja valuuttapankkioikeudet. Pankki toimii arvopaperinvälittäjänä Helsingin Arvopaperipörssissä ja tarjoaa sijoitusrahastopalveluja.

Aktia Säästöpankki Oy:n omistus koostuu suurimmaksi osaksi 20 Säästöpankkisäätiöstä, joilla on noin 87 prosentin osuus pankista. Ruotsissa toimiva pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin kuuluva Sparbanken Sverige Ab-niminen pankki, jonka kanssa Aktia Säästöpankki Oy on solminut liiketoiminnallisen yhteistyösopimuksen, omistaa Aktia Säästöpankki Oy:stä 7,5 prosenttia. Sparbanken Sverige Ab on lisäksi merkinnyt optiolainan, joka oikeuttaa omistusosuuden kasvattamiseen Aktia Säästöpankki Oy:ssä 18,7 prosenttiin viiden vuoden aikana. Aktia Säästöpankki Oy:llä ei ole vastaavia suunnitelmia Sparbanken Sverigen Ab:n osakkeiden omistamisesta.

Aktia Säästöpankki Oy:n ja säästöpankkien välillä 4 päivänä lokakuuta 1995 solmitun puitesopimuksen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on muun muassa vahvistaa säästöpankkien toimintaedellytykset Suomessa. Yhteistoiminnan keskusrahalaitoksen ja säästöpankkien välillä tulisi perustua tasavertaisuudelle, vapaaehtoisuudelle ja osapuolten itsenäisyyden kunnioittamiselle. Keskusrahalaitos tarjoaa muille säästöpankeille mahdollisuuden hankkia omistusosuuden ja sitä kautta omistajavaltaa keskusrahalaitoksen hallinnossa. Aktia Säästöpankki Oy:n ja säästöpankkien välillä 4 päivänä lokakuuta 1995 solmitun yhteistyösopimuksen mukaan pankit ovat sopineet muun muassa säästöpankin maksuvalmiuden turvaamisesta, säästöpankin lakisääteisen kassavarannon sijoittamisesta, säästöpankin maksuliiketilin pitämisestä kotimaista ja ulkomaista maksuliikennettä varten ja muusta likviditeettiyhteistyöstä. Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että säästöpankkien käytettävissä on Aktia Säästöpankki Oy:n arvopaperien säilytys- ja välityspalvelut sekä ulkomaanpalvelut, joihin kuuluvat maksujenvälitys, valuuttarahoitus, valuuttatilit, valuutan vaihto, perittävät, remburssit ja takaukset sekä ulkomaan asioita koskeva tietotaito.

1.2. Ehdotetut muutokset

Hallituksen esitykseen sisältyvät luottolaitostoiminnasta annettua lakia (1607/93) ja siihen liittyvää liikepankkilakia (1269/90), säästöpankkilakia (1270/90) ja säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annettua lakia (972/92) eli niin sanottua konversiolakia koskevat muutokset. Säännökset ehdotetaan muutettaviksi siten, että liikepankin lisäksi myös säästöpankkiosakeyhtiö voisi toimia säästöpankkien keskusrahalaitoksena. Muutokset ovat pääasiassa teknillisiä. Muutokset ovat tarpeellisia sen vuoksi, että säästöpankkiosakeyhtiönä uusi keskusrahalaitos voisi toimia paremmin säästöpankkiryhmän jäsenenä säästöpankkien rinnalla. Säästöpankkiosakeyhtiönä pankin toimintaperiaatteet olisivat lähes samat kuin säästöpankkien. Sen asiakastoiminnalle ja yrityskuvalle on myös olennaista, että keskuspankki voi käyttää toiminimessään säästöpankki-sanaa. Lisäksi vuonna 1992 säädetty konversiolaki antoi lailliset puitteet säästöpankeille muuttua osakeyhtiömuotoisiksi pankeiksi, joko säästöpankkiosakeyhtiöiksi tai liikepankeiksi, jotta ne voisivat paremmin huolehtia vakavaraisuudestaan kartuttamalla omaa pääomaa osakemarkkinoita hyväksikäyttäen. Edellä tarkoitetun lain 4 §:n nojalla nykyiselle Aktia Säästöpankki Oy:lle annettiin 24 päivänä maaliskuuta 1993 valtiovarainministeriön lupa pankin muuttamiseksi säästöpankkiosakeyhtiöksi.

Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi lakiehdotus väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annettun lain 55 §:n 1 ja 2 momenttiin. Poikkeuslain mukaan Säästöpankkien-Keskus-Osake-Pankki, SKOP voisi edelleen kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon sen jälkeen kun pankin tehtävä keskusrahalaitoksena on päättynyt, kuitenkin enintään niin kauan kun se toimii liikepankkina.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 ja 2 momentin mukaan SKOP:n tulisi välittömästi siirtyä liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston kun sen tehtävä säästöpankkien keskusrahalaitoksena päättyy. Kyseisen lain 1 momentin mukaan liikepankin on aina kuuluttava liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon ja pykälän 2 momentin mukaan vain säästöpankkien keskusrahalaitoksena liikepankki voi kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon.

Poikkeuslaki on tarpeen, jotta muutos ei aiheuttaisi epätarkoituksenmukaisia muutoksia ja taloudellisia rasitteita tilanteessa, jossa SKOP tullaan muuttamaan 13 päivänä kesäkuuta 1995 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen periaatepäätöksen mukaisesti myöhemmin pidettävän yhtiökokouksen päätöksellä niin pian kuin se käytännössä on mahdollista, ehkä vuoden 1996 kuluessa, valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n 5 momentin mukaiseksi omaisuudenhoitoyhtiöksi.

Vakuusrahastosta toiseen siirtyminen aiheuttaisi ennenkaikkea epätarkoituksenmukaisia kustannuksia. Niin sanotun kynnysrahan ja kannatusmaksun maksaminen liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastolle ei olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista. Sen sijaan SKOP:n kannatusmaksu säästöpankkien vakuusrahastolle on vältettävissä koska SKOP on sitoutunut olemaan hakematta säästöpankkien vakuusrahastolta lisätukea pääomatarpeensa hoitamiseen. Valtion vakuusrahasto hoitaa SKOP:n mahdolliset pääomatarpeet jatkossa. Mikäli SKOP siirtyisi liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon, SKOP joutuisi vakuusrahaston sääntöjen mukaan lisäksi luovuttamaan kaiken olennaisen tiedon toiminnastaan kilpaileville pankeille. Tämä ei olisi mielekästä tässä tilanteessa, jossa pankki vähentää ja sopeuttaa pankkitoimintansa viranomaisvalvonnassa.

2. Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset

Esitys ei aiheuttaisi valtiontaloudellisia kustannuksia eikä muitakaan valtion hallintoa koskevia vaikutuksia.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki luottolaitostoiminnasta

67 §. Kassavaranto. Pykälän 1 momentin mukaan maksuvalmiutensa tukena talletuspankilla on oltava kassavaranto, joka on vähintään 10 prosenttia talletuspankin kaikista veloista. Muun muassa näihin velkoihin ei lueta pankin velkoja keskusrahalaitoksena toimivalle liikepankilleen. Jotta velat keskusrahalaitoksena toimivalle säästöpankkiosakeyhtiölleen voitaisiin jättää huomiotta, pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään lisätään keskusrahalaitoksena toimiva säästöpankkiosakeyhtiö.

Pykälän 2 momentissa säädetään tarkemmin mitä talletuspankin kassavarantoon voidaan lukea. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädetään muun muassa siitä, että säästö- ja osuuspankkien kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset keskusrahalaitoksena toimivalta liikepankilta voidaan lukea kassavarantoon. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että edellä tarkoitetut saamiset myös keskusrahalaitoksena toimivalta säästöpankkiosakeyhtiöltä voidaan lukea kassavarantoon.

1.2. Liikepankkilaki

5 §. Pykälän 2 momentin mukaan säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain säästöpankki, säästöpankin tytäryhtiö, säästöpankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö. Edellä oleva määräys koskee vastaavasti osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivaa liikepankkia. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseinen säännös koskisi myös säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön yhtiöjärjestystä.

13 §. Pykälän 2 momentin mukaan keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen saa olla keskusrahalaitoksen ja sen osakkaana olevien talletuspankkien yhdessä omistaman talletuspankin, ja keskusrahalaitoksen osakkaana olevan talletuspankin hallintoelinten jäsen tai toimitusjohtaja, jollei säästöpankkeja koskevan säästöpankkilain ja osuuspankkeja koskevan osuuspankkilain säännöksistä jälkimmäisessä tapauksessa muuta johdu. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseinen säännös koskisi myös keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsentä.

1.3. Säästöpankkilaki

57 §. Pykälän 2 momentin mukaan säästöpankin isäntä, hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen, valtuutettu, toimitusjohtaja tai valvoja saa pykälän 1 momentin estämättä olla säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen.

Pykälän 1 momentissa säädetään yleiskiellosta olla toisen talletuspankin hallintoelimien jäsenenä tai toimihenkilönä. Pykälän 2 momentissa olevaa poikkeussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säästöpankin mainitut henkilöt voisivat olla myös säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsenenä.

1.4. Laki säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi

2 §. Pykälän 2 momentin mukaan säästöpankkiosakeyhtiöön sovelletaan soveltuvin osin, mitä säästöpankkilain 137 §:ssä säädetään säästöpankin oikeudesta ottaa talletuksia ja luottoa. Säästöpankkilain 137 §:n mukaan säästöpankki ei saa otta talletuksia eikä luottoa toiselta säästöpankilta. Näin ollen kyseistä kieltoa sovelletaan myös säästöpankkiosakeyhtiöön.

Säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan pankin tehtäviin kuuluu olennaisena osana säästöpankkien kassavarantotalletusten ja muiden talletusten vastaanottaminen ja säästöpankkien maksuvalmiuden turvaaminen erilaisin luottojärjestelyin. Tästä syystä pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi lause, jonka mukaan säästöpankkilain 137 §:ää ei sovelleta säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön.

1.5. Laki väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnsta annetun lain 55 §:n 1 ja 2 momenttiin

1 §. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentin mukaan liikepankin on kuuluttava liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon. Mainitun lain 2 momentin mukaan voi kuitenkin säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon ja vastaavasti osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki osuuspankkien vakuusrahastoon. Tämän mukaisesti joutuisi säästöpankkien keskusrahalaitoksena toiminut Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, SKOP, joka luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 2 momentin nojalla on voinut kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon, välittömästi siirtymään liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon sen jälkeen kun sen toiminta säästöpankkien keskusrahalaitoksena päättyy.

Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin toiminta säästöpankkien keskusrahalaitoksena päättyy silloin kun keskusrahalaitostoimintasopimukset sen ja säästöpankkien välillä irtisanomisen perusteella lakkaa olemasta voimassa. Tarkoituksena on, että kyseisten sopimusten voimassaoloaika päättyy ja Aktia Säästöpankki Oy:n ja säästöpankkien väliset edellä tarkoitetut sopimukset keskusrahalaitosyhteistoiminnasta tulevat voimaan samanaikaisesti kun lakiehdotuksen mukaiset lait tulevat voimaan.

Siirtyminen toiseen vakuusrahastoon ei olisi yleisperusteluissa kohdassa 1.2. esitettyjen perustelujen mukaan tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa Säästöpankkien Keskus-Osake-pankki 13 päivänä kesäkuuta 1995 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen periaatepäätöksen mukaan tullaan myöhemmin pidettävän yhtiökokouksen perusteella muuttamaan niin pian kuin se käytännössä on mahdollista omaisuudenhoitoyhtiöksi, ehkä vuoden 1996 aikana.

Epätarkoituksenmukaisten kustannusten ja muiden haittojen välttämiseksi, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin tulisi tässä tilanteessa jäädä säästöpankkien vakuusrahastoon kuitenkin enintään niin kauan kun se toimii liikepankkina. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin toiminta liikepankkina lakkaa kun sen toimilupa peruutetaan. Toimilupa peruutetaan siinä yhteydessä kun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin yhtiökokous myöhemmin päättää pankin muuttamisesta omaisuudenhoitoyhtiöksi.

2 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan samanaikaisesti muiden edellä olevien lakiehdotusten kanssa.

2. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1996.

3. Säätämisjärjestys

Lakiehdotuksiin sisältyy vain sellaisia muutoksia, joiden perusteella lait voidaan säätää normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuravvat lakiehdotukset:

1.

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/93) 67 §:n 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta seuraavasti:


67 §
Kassavaranto

Maksuvalmiutensa tukena talletuspankilla on oltava kassavaranto, joka on vähintään 10 prosenttia talletuspankin kaikista veloista, lukuunottamatta sellaisia velkoja, jotka pankki on saanut Suomen valtion määrättyyn tarkoitukseen antamista varoista, sekä pankin velkoja Suomen Pankille, keskusrahalaitoksena toimivalle liikepankilleen tai keskusrahalaitoksena toimivalle säästöpankkiosakeyhtiölleen.


Talletuspankin kassavarantoon luetaan:

3) kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset kotimaisilta ja niihin rinnastuvilta ulkomaisilta luottolaitoksilta nettomääräisinä; säästö- ja osuuspankkien kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset keskusrahalaitoksena toimivalta liikepankilta tai keskusrahalaitoksena toimivalta säästöpankkiosakeyhtiöltä voidaan kuitenkin lukea kassavarantoon 1 momentin mukaista suhdelukua laskettaessa bruttomääräisinä; sekä




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



2.

Laki liikepankkilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun liikepankkilain (1269/90) 5 §:n 2 momentti ja 13 §:n 2 momentti seuraavasti:


5 §

Säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain säästöpankki, säästöpankin tytäryhtiö, säästöpankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain osuuspankki, osuuspankin tytäryhtiö, osuuspankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö.


13 §

Keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen saa 1 momentin estämättä olla keskusrahalaitoksen ja sen osakkaana olevien talletuspankkien yhdessä omistaman talletuspankin, ja keskusrahalaitoksen osakaana olevan talletuspankin hallintoelinten jäsen tai toimitusjohtaja, jollei säästöpankkilain tai osuuspankkilain säännöksistä jälkimmäisessä tapauksessa muuta johdu.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



3.

Laki säästöpankkilain 57 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun säästöpankkilain (1270/90) 57 §:n 2 momentti seuraavasti:


57 §

Säästöpankin isäntä, hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen, valtuutettu, toimitusjohtaja tai valvoja saa 1 momentin estämättä ollasäästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai säästöpankkien keskusra- halaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



4.

Laki Säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi 6 päivänä marraskuuta 1992 annetun lain (972/92) 2 §:n 2 momentti seuraavasti:


2 §

Säästöpankkiosakeyhtiöön sovelletaan soveltuvin osin, mitä säädetään säästöpankkilain 40 §:n 2 momentissa vapaan oman pääoman käytöstä voitonjakoon, 47 §:n 1 momentissa, 52 §:n 2 momentissa ja 56―59 §:ssä valtuutetuista, 84 §:ssä ja 87―90 §:ssä säästöpankkitarkastuksesta sekä 137 §:ssä oikeudesta ottaa talletuksia ja luottoa. Säästöpankkilain 137 §:ää ei kuitenkaan sovelleta säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



5.

Laki väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 ja 2 momenttiin

Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:


1 §

Poiketen siitä, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 55 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki voi edelleen sen jälkeen kun sen toiminta säästöpankkien keskusrahalaitoksena on päättynyt, kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon kuitenkin enintään niin kauan kun se toimii liikepankkilain (1269/90) tarkoittamana liikepankkina.


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .




Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Jouni Backman

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.