Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 175/1995
Hallituksen esitys Eduskunnalle vaaleja ja kansanäänestyksiä koskevan lainsäädännön muuttamisesta

PeVM 4/1995 SuVM 5/1994

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan vaalilainsäädännön uudistamiseksi muutettavaksi hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjestystä sekä kahdeksaa muuta vaaleja tai kansanäänestystä koskevaa lakia.

Äänioikeusikärajan määräytymisajankohta ehdotetaan siirrettäväksi vaalivuoden alusta vaalipäivään. Äänioikeutettu olisi jokainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Voimassa olevan lain mukaiset äänestysalueiden ja vaalipiirien vaaliluettelot ehdotetaan korvattaviksi äänioikeusrekisterillä, jonka väestörekisterikeskus perustaisi poimimalla väestötietojärjestelmästä vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heitä koskevat tiedot sekä muodostamalla näistä tiedoista erillisen konekielisen rekisterin vaalitietojärjestelmään. Jokaisesta äänioikeutetusta otettaisiin äänioikeusrekisteriin pääosin samat tiedot, jotka voimassa olevan lain mukaan käyvät ilmi vaaliluetteloista ja ilmoituskortista tai ilmoituskirjeestä. Väestörekisterikeskus laatisi kutakin äänioikeusrekisteriin otettua henkilöä varten nykyisenlaisen ilmoituskortin.

Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot lukuun ottamatta henkilöiden henkilötunnuksia olisivat tarkastusta varten nähtävissä tai maksutta puhelimitse saatavissa rekisteritoimistoissa. Oikaisuvaatimuksen voisi tehdä jokainen joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen. Rekisteritoimiston päätöksestä saisi asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle.

Äänioikeusrekisteri tulisi lainvoimaiseksi ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä päivänä. Lainvoimaiseen rekisteriin merkittäisiin kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa henkilö on äänestänyt. Ennakkoäänestyksen päätyttyä rekisteristä tulostettaisiin äänestysalueittaiset vaaliluettelot, joihin otettaisiin vain ne henkilöt jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otettaisiin oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Tulosteiden ottamisen jälkeen väestörekisterikeskus hävittäisi äänioikeusrekisterissä olevat tiedot.

Vaaleihin ja erityisesti ehdokasasetteluun liittyvän tietopalvelun parantamiseksi ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä. Rekisteriin merkittäisiin jokaisesta ehdokkaasta ehdokkaan järjestysnumero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi sekä kotikunta ja henkilötunnus. Rekisterissä olevat tiedot olisivat henkilötunnusta lukuun ottamatta julkisia.

Vaalien toimittamisen aikataulua ehdotetaan nopeutettavaksi nykyisestä 75 päivästä 50 päivään. Tämä tapahtuisi muun muassa ennakkoäänestysaikaa lyhentämällä, ottamalla käyttöön äänioikeusrekisteri sekä lyhentämällä ehdokasasetteluun liittyviä viranomaistehtäviä.

Kansanedustajain vaaleista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä ei enää erikseen mainittaisi postia ennakkoäänestyksen järjestäjänä. Ennakkoäänestys kotimaassa toimitettaisiin asetuksella määrättävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja laitoksissa. Muutos tarkoittaisi sitä, että Suomen Posti Oy:n ja Ahvenanmaan postin sijasta tai lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä voisivat vastata eräät muutkin tahot, esimerkiksi kunnat tai kansaneläkelaitos toimipaikkoineen.

Esityksessä ehdotetaan myös, että sekä vaalilautakunnat että vaalitoimikunnat asettaisi kunnanhallitus. Tällä pyritään siihen, että toimielinten asettamismenettely tulisi nykyistä valtuustokäsittelyä joustavammaksi ja nopeammaksi. Lisäksi ehdotetaan, että vaalilautakuntien jäsenten lukumäärä vähennettäisiin viidestä kolmeen. Varajäseniä määrättäisiin tarpeellinen määrä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten lukumäärää koskevaa uudistusta ei sovellettaisi vielä vuonna 1996 yhtäaikaisesti toimitettavissa kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa.

Vaalipiirien keskuslautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat aloittavat nykyisin ennakkoäänten tarkastuksen aikaisintaan vaalipäivänä kello 15. Lähinnä ennakkoäänestyksen lisääntymisestä johtuen ehdotetaan, että tarkastuksen aloittamisaika olisi edelleen pääsääntöisesti kello 15, mutta keskuslautakunta tai keskusvaalilautakunta voisi erityisestä syystä harkintansa mukaan päättää, että tarkastus aloitetaan aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan kello 12.

Kunta päättäisi itse äänestysalueidensa lukumäärästä. Kunta muodostaisi yhden äänestysalueen, jollei olisi tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Voidaan olettaa, että kunta pystyy itse parhaiten määrittelemään sen, montako äänestysaluetta se tarvitsee.

Kunnallisvaalilakiin tehtäisiin lisäksi 1 päivänä heinäkuuta 1995 voimaan tulleen kuntalain ja Euroopan unionin neuvoston antaman niin sanotun kunnallisvaalidirektiivin vaatimat tarkistukset. Tämän ohella ehdotetaan, että kunnallisvaaleissa kullakin ryhmittymällä saisi olla ehdokkaita enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä.

Tasavallan presidentin vaalista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että presidentinvaalin toisen vaalin ehdokkaat säilyttäisivät ne järjestysnumerot, jotka heillä oli ensimmäisessä vaalissa.

Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annettuun lakiin tehtäisiin edellä mainituista uudistuksista johtuvat tarkistukset sekä ehdokasasettelun viranomaistehtäviä koskeva muutos.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti ja siten, että ne olisivat sovellettavissa ensimmäisen kerran 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa.


YLEISPERUSTELUT

1. Esityksen tavoitteet

Suomessa yleisissä vaaleissa noudatettava vaalijärjestelmä on yksi Euroopan vanhimpia. Perusperiaatteiltaan järjestelmä on säilynyt muuttumattomana lähes 90 vuotta, joskin sitä on teknisesti kehitetty. Eduskuntavaaleja, tasavallan presidentin vaalia, Euroopan parlamentin edustajien vaaleja ja valtiollisia kansanäänestyksiä sekä kunnallisvaaleja ja kunnallisia kansanäänestyksiä koskevat säännökset ovat monin osin yhdenmukaisia. Vaalijärjestelmä on osoittautunut hyvin toimivaksi, mistä on ollut osoituksena muun muassa se, että äänestysvilkkaus on kansainvälisesti arvioiden yleensä ollut varsin korkea ja että vaalivarmuus on ollut suuri. Yhtenä myönteisenä yksityiskohtana on viimeisimmissä vaaleissa ja kansanäänestyksessä noussut esille tuloslaskennan nopeus.

Vaalijärjestelmää kehitetään oikeusministeriössä edelleen. Viime vuosina kehittämistyössä on painottunut tietotekniikan hyväksikäyttö. Pääasiallisina tavoitteina ovat olleet vaalivarmuuden lisääminen, vaalivalmiuden parantaminen ja kustannusten säästäminen sekä vaaleihin liittyvän tietopalvelun monipuolistaminen ja nopeuttaminen. Tässä esityksessä olevat lakiehdotukset tähtäävät näihin tavoitteisiin. Lisäksi viimeksi toimitetuista vaaleista ja kansanäänestyksestä saadut kokemukset antavat aihetta eräisiin muutoksiin.

2. Nykytila ja keskeiset ehdotukset

2.1. Äänioikeusikärajan määräytyminen

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan äänioikeutettuja valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa sekä äänestysoikeutettuja valtiollisissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ovat ne Suomen kansalaiset, jotka ennen vaalivuoden tai äänestysvuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. Äänioikeusikärajan määräytymisajankohta ehdotetaan siirrettäväksi vaalivuoden alusta vaalipäivään. Äänioikeutettu olisi jokainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttäisi 18 vuotta. Kun vaalien ja kansanäänestysten tarkoituksena on kansan poliittisen tahdon selvittäminen tiettynä ajankohtana, jona on pidettävä varsinaista vaalipäivää, ehdotettu uudistus varmistaisi sen, että kaikki, jotka vaalipäivänä ovat 18-vuotiaita, saavat äänestää. Tämän mukaisesti äänioikeutettu, joka täyttäisi 18 vuotta vasta vaalipäivänä, voisi halutessaan äänestää ennakkoon, vaikka hän siis äänestyshetkellä olisi alle 18-vuotias. Presidentinvaalissa äänioikeus määräytyisi ensimmäisen vaalin vaalipäivän mukaan.

Ehdotettu uudistus alentaisi äänioikeusikää nykyisestä keskimäärin puolella vuodella ja samalla lisäisi jonkin verran äänioikeutettujen määrää riippuen siitä, mihin aikaan vuodesta vaalit toimitetaan. Ikäluokkien nykyisen koon perusteella lisäys olisi lokakuussa toimitettavissa kunnallisvaaleissa noin 50 000, maaliskuussa toimitettavissa eduskuntavaaleissa noin 12 000 ja tammikuussa toimitettavassa presidentinvaalissa noin 3 000 henkilöä.

Äänioikeusikäraja määräytyy vaalipäivän mukaan useimmissa Euroopan valtioissa, muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Virossa.

2.2. Vaalitietojärjestelmän kehittäminen

2.2.1. Yleistä

Oikeusministeriössä on viime vuosina systemaattisesti kehitetty vaalien toimittamiseen liittyvää tietojenkäsittelyä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut vaalivalmiuden ja vaalivarmuuden parantaminen, kustannusten alentaminen sekä vaaleihin liittyvän tietopalvelun monipuolistaminen ja nopeuttaminen. Lähtökohtana on ollut, että samoja menetelmiä tulisi voida käyttää kaikkien valtiollisten vaalien ja kansanäänestysten sekä kunnallisvaalien ja kunnallisten kansanäänestysten toimittamisessa.

Vaalien tietojenkäsittely on koottu yhteen vaalitietojärjestelmäksi (VAT), jossa on kahdeksan osajärjestelmää:

ohjausjärjestelmä, joka palvelee lähinnä oikeusministeriön vaalisuunnittelua,

pohjatietojärjestelmä, joka sisältää muun muassa vaalipiiri-, kunta- ja äänestysaluetasoiset tiedot vaaliviranomaisorganisaatiosta,

äänestyspaikkatietojärjestelmä, joka sisältää tiedot kaikista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestyspaikoista osoitteineen ja äänestysaikoineen,

äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon poimitaan väestötietojärjestelmästä kaikki kussakin vaalissa tai kansanäänestyksessä ääni- tai äänestysoikeutetut henkilöt ja jonka on tarkoitus korvata voimassaolevan vaalilainsäädännön mukaiset vaaliluettelot ja äänestysluettelot,

ehdokastietojärjestelmä (valtakunnallinen ehdokasrekisteri), johon vaalipiirien keskuslautakunnat valtiollisissa vaaleissa ja kuntien keskusvaalilautakunnat kunnallisvaaleissa tallentavat tiedot vaaleissa ehdokkaina olevista henkilöistä,

laskentajärjestelmä, jota käytetään vaalien ja kansanäänestysten tuloksen laskennassa,

tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä, jota käytetään vaaleihin liityvien tietojen tilastoinnissa sekä

äänestäjien tietopalvelujärjestelmä, joka sisältää vaaleihin liittyvää tietoa äänestäjien käytettäväksi.

Vaalitietojärjestelmää on kehitetty vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa on kehitetty pohjatietojärjestelmää ja laskentajärjestelmää, jotka ovat olleet tuotantokäytössä jo useissa vaaleissa. Viimeisen vuoden aikana painopistealueena ovat olleet ehdokastietojärjestelmä ja äänioikeustietojärjestelmä, jotka olivat koekäytössä vuonna 1995 toimitetuissa eduskuntavaaleissa. Muita osia on tarkoitus kehittää seuraavassa vaiheessa.

Vaalitietojärjestelmän osista kaksi, äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri) ja ehdokastietojärjestelmä (valtakunnallinen ehdokasrekisteri) vaativat lain tasoista sääntelyä. Äänioikeusrekisteri korvaisi voimassaolevan lain mukaiset äänestysalueiden ja vaalipiirien vaaliluettelot ja ehdokasrekisteri täydentäisi voimassaolevan lain mukaisia ehdokaslistojen yhdistelmiä. Vaalitietojärjestelmän muista osista määrättäisiin tarvittaessa oikeusministeriön päätöksillä.

2.2.2. Äänioikeusrekisteri

Voimassa olevan lain mukaiset vaaliluettelot

Voimassa olevan edustajainvaalilain mukaan äänioikeutetuista henkilöistä laaditaan äänestysalueiden vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot. Ensinmainittuihin otetaan ne, joilla on ollut kotikunta Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ja sitä edellisen vuoden vaihteessa tai, jos vaalitoimitus on 1 päivänä syyskuuta tai sen jälkeen, vaalivuoden ja sitä edeltäneen vuoden vaihteessa, ja jälkimmäisiin ne, joilla ei ole ollut kotikuntaa Suomessa sanottuna aikana. Väestörekisterikeskus laatii äänestysalueiden vaaliluetteloiden pohjaluettelot ja toimittaa ne kuntien keskusvaalilautakunnille, jotka tarkastavat ne ja vahvistavat niiden lainvoimaisuuden. Väestörekisterikeskus vahvistaa vaalipiirien vaaliluettelot.

Äänioikeusrekisterin perustaminen

Väestörekisterikeskus perustaisi äänioikeusrekisterin viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää poimimalla väestötietojärjestelmästä tulevissa vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heitä koskevat tiedot ja muodostamalla näistä tiedoista erillisen konekielisen rekisterin vaalitietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus ja rekisteritoimistot vastaisivat rekisterin teknisestä ylläpidosta rekisterin koko olemassaolon ajan sekä rekisterissä olevista ja siihen tehtävistä merkinnöistä ja niiden oikeellisuudesta rekisterin lainvoimaiseksi tuloon saakka.

Jokaisesta äänioikeutetusta otettaisiin äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot: henkilötunnus, täydellinen nimi, vaalipiiri, kunta, äänestysalue, asuinvaltio (jollei se ole Suomi), äänestyspaikka ja sen osoite sekä muut tarpeelliset tiedot, joita olisivat henkilön äidinkieli jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska, se rekisteritoimisto, jonka virka-alueella äänioikeutettu asuu, päivämäärä, jolloin hänet on otettu äänioikeusrekisteriin sekä mahdolliset tiedot siitä, että henkilö on kuollut äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen tai että häntä koskeva oikaisuvaatimus on vireillä. Tiedot olisivat pääosin samat kuin mitkä voimassaolevan lain mukaan käyvät ilmi vaaliluetteloista ja ilmoituskortista tai ilmoituskirjeestä.

Nykyisten vaaliluetteloiden tiedot määräytyvät väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltäneen vuoden ja sitä edellisen vuoden vaihteessa olevien tietojen mukaan. Jos vaalitoimitus on 1 päivänä syyskuuta tai sen jälkeen, tiedot määräytyvät vaalivuoden ja sitä edeltäneen vuoden vaihteen tilanteen mukaan. Sanotun ajankohdan mukaisesti on määräytynyt siten muun muassa äänioikeutetun äänestyspaikka vaalipäivänä. Vaikka äänioikeutettu muuttaa asuinpaikkaa sanotun ajankohdan ja vaalipäivän välisenä aikana, äänestyspaikka ei muutu. Ennakkoäänestysmahdollisuus on osittain lieventänyt tätä ongelmaa. Äänioikeusrekisteriin otettavat tiedot, muun muassa äänestyspaikka, määräytyisivät väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää olevien tietojen mukaan eli ne olisivat huomattavasti tuoreempia kuin vaaliluetteloissa nykyisin olevat tiedot.

Äänioikeusrekisterin käyttöönotto mahdollistaisi myös sen, että ulkosuomalaiset eli ne äänioikeutetut, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, voisivat äänestää Suomessa myös vaalipäivänä. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan tälläistä mahdollisuutta ei ole, vaan ulkosuomalaiset voivat äänestää vain ennakkoäänestyksessä joko ulkomailla tai Suomessa.

Ilmoituskortti

Väestörekisterikeskus laatisi kutakin äänioikeusrekisteriin otettua henkilöä varten ilmoituskortin. Tämä kortti korvaisi voimassaolevan lain mukaiset ilmoituskortin ja ilmoituskirjeen, jotka lähetetään äänestysalueen vaaliluetteloon ja vaalipiirin vaaliluetteloon otetuille henkilöille.

Ilmoituskortissa olisi seuraavat tiedot: henkilön nimi, vaalipiiri, kotikunta, äänestysalue, äänestyspaikka ja sen osoite, äänioikeutetun se osoite, joka on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää, tieto siitä, mitkä vaalit ovat kyseessä, vaalipäivä ja ennakkoäänestyksen aika, kortin lähettäjäksi merkityn rekisteritoimiston ja kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot, rekisteri tai tietojärjestelmä, johon kortissa olevat tiedot perustuvat sekä ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä. Ilmoituskortissa voisi lisäksi olla optisesti luettavassa muodossa eli viivakoodina edellä luetellut tiedot tarpeellisin osin. Viivakoodin avulla vaaliviranomaiset voisivat niissä äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoissa, joissa äänioikeusrekisteri on käytössä, etsiä erityistä viivakoodinlukijaa käyttäen äänioikeutetun tiedot äänioikeusrekisteristä äänioikeuden käyttämistä tarkoittavan merkinnän tekemistä varten.

Ilmoituskortti olisi, kuten nykyisinkin, laadittava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle ja siten, että sitä voitaisiin käyttää lähetekirjeenä ennakkoäänestyksessä. Väestörekisterikeskus huolehtisi siitä, että ilmoituskortit lähetetään äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa, viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää. Ilmoituskorttiin tulostettavat tiedot olisivat joko suomeksi tai, jos henkilön äidinkieli on islanti, norja, ruotsi tai tanska, ruotsiksi.

Rekisterin tietojen nähtävilläpito ja tietojen oikaisu

Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot lukuunottamatta henkilöiden henkilötunnuksia olisivat tarkastusta varten nähtävissä tai maksutta puhelimitse saatavissa rekisteritoimistoissa kaikkina arkipäivinä virka-aikana alkaen maanantaina 41. päivänä ennen vaalipäivää. Menettely korvaisi voimassaolevan lain mukaisen menettelyn, jossa äänestysalueiden vaaliluettelot pidetään nähtävillä kunnassa kahtena päivänä kello 9―20. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot olisivat nähtävissä kaikissa rekisteritoimistoissa, joita on koko maassa 59. Rekisterin tiedot olisivat nähtävillä aina siihen saakka kun rekisteri vaalien lainvoimaiseksi tulon jälkeen hävitetään.

Oikaisuvaatimuksen voisi tehdä jokainen joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen. Vaatimuksen voisi tehdä koskien vain omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Voimassaolevan lain mukainen mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus, joka koskisi toisen henkilön äänioikeutta tai toisen henkilön tietoja ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Toista henkilöä koskevista tiedoista olisi kuitenkin mahdollista tehdä vapaamuotoinen huomautus rekisteritoimistolle, jolloin rekisteritoimisto voisi, jos katsoo huomautuksen aiheelliseksi, korjata rekisterin tiedot itseoikaisuna.

Oikaisuvaatimus tulisi tehdä kirjallisena rekisteritoimistolle viimeistään perjantaina 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Rekisteritoimisto ratkaisisi äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset viimeistään maanantaina 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tekisi ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12. Rekisteritoimiston olisi viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi asianosaiselle, joko postitse kirjattuna lähetyksenä tai muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä.

Oikaisumenettelyn nopeuden ja joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan, että väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto voisi eräissä tapauksissa viran puolesta itseoikaisuna lisätä henkilön rekisteriin, merkitä hänet rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset tehtäisiin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.

Muutoksenhaku

Rekisteritoimiston päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, sekä päätöksestä, jolla väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto viran puolesta on merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, saisi asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle. Äänioikeus on yksi kansalaisen perusoikeuksista ja sitä koskevista päätöksistä on voitava valittaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Koska äänioikeuden käyttäminen on mahdollista vain tiettynä ajankohtana (ennakkoäänestyksessä tai vaalipäivänä), on tärkeää, että äänioikeutta koskeva lopullinen ratkaisu saadaan mahdollisimman nopeasti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lääninoikeuden päätöksestä ei saisi valittamalla hakea muutosta. Voimassaolevan lain mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan päätös on alistettava lääninoikeudelle, jonka päätöksestä voidaan hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ehdotetussakin järjestelmässä äänioikeusrekisteriin ottamista koskevan asian voisi saattaa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.

Rekisterin lainvoimaisuus

Sen jälkeen kun äänioikeusrekisteriin on tehty oikaisuvaatimuksista tai väestökirjaviranomaisten tekemistä itseoikaisuista johtuvat muutokset, rekisteri tulisi automaattisesti lainvoimaiseksi ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä päivänä eli tiistaina 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12. Voimassaolevan lain mukaan kuntien keskusvaalilautakunnat vahvistavat vaaliluetteloiden lainvoimaisuuden ennen kuin ne toimittavat luettelot vaalilautakunnille.

Lainvoimaisessa äänioikeusrekisterissä oleviin tietoihin ei voisi enää tehdä muutoksia. Väestörekisterikeskus huolehtisi siitä, että muutosten tekeminen ei olisi teknisesti mahdollista. Rekisteriä pidettäisiin lainvoimaisena sen estämättä, että lääninoikeudessa olisi vireillä äänioikeutta koskevia valituksia. Henkilö voisi kuitenkin vielä saada äänioikeuden valitukseen taikka korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyyn kanteluun taikka menetetyn määräajan palauttamista tai hallintopäätöksen purkamista koskevaan hakemukseen annettavalla päätöksellä.

Äänestysmerkintöjen tekeminen rekisteriin

Laivoimaiseen rekisteriin merkittäisiin kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa henkilö on äänestänyt. Merkinnän voisi tehdä ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija, vaalilautakunta (vaalipäivän äänestykset) ja kunnan keskusvaalilautakunta (laitos- ja kotiäänestykset sekä ulkomailla tapahtuneet äänestykset) tai sen pyynnöstä rekisteritoimisto. Rekisteritoimisto voisi tehdä näitä merkintöjä sellaisen kunnan pyynnöstä, jolla ei ole tietoliikenneyhteyksiä äänioikeusrekisteriin. Äänestämistä koskevat merkinnät eivät olisi julkisia ennen vaalitoimituksen päättymistä.

Voimassaolevan lain mukaan ennakkoäänestyspaikoissa ei ole vaaliluetteloita, joten siellä ei voida tehdä äänestämistä koskevia merkintöjä, vaan ne tehdään aina jälkikäteen kunnan keskusvaalilautakunnassa.

Vaaliluetteloiden tulostaminen

Sen jälkeen kun ennakkoäänestys on päättynyt, rekisteristä tulostettaisiin äänestysalueittaiset vaaliluettelot, joihin otettaisiin vain ne henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Nämä luettelot siis eroaisivat voimassaolevan lain mukaisista vaaliluetteloista, joihin on otettu kaikki äänioikeutetut.

Oikeusministeriö huolehtisi luetteloiden keskitetystä tulostamisesta ja niiden toimittamisesta kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö voisi tarvittaessa määrätä, että kunnan keskusvaalilautakunta tulostaa luettelot itse omien äänestysalueidensa osalta. Oikeusministeriö vahvistaisi kaavat lomakkeille, joille luettelot tulostettaisiin. Ehdotetussakin laissa määrättäisiin voimassaolevan lain mukaisesti, että kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.

Rekisterin arkistotulosteet

Tietoturvallisuussyistä ehdotetaan säädettäväksi, että sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otettaisiin oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Näitä voisivat olla esimerkiksi voimassaolevan lain mukaisia vaaliluetteloita vastaavat tulosteet. Tulosteiden ottamisen jälkeen väestörekisterikeskus hävittäisi äänioikeusrekisterissä olevat tiedot.

2.2.3. Valtakunnallinen ehdokasrekisteri

Valtakunnallisen ehdokasrekisterin tarkoitus on parantaa vaaleihin ja erityisesti ehdokasasetteluun liittyvää tietopalvelua. Vaalipiirien keskuslautakunnat valtiollisissa vaaleissa ja kuntien keskusvaalilautakunnat kunnallisissa vaaleissa huolehtisivat siitä, että viipymättä ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkittäisiin jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmään merkityt tiedot (ehdokkaan järjestysnumero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi sekä kotikunta) ja henkilötunnus. Rekisterissä olevat tiedot olisivat henkilötunnusta lukuun ottamatta julkisia. Voidaan olettaa, että rekisterin tietoja käyttäisivät lähinnä tiedotusvälineet. Tietoturvallisuuden vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että milloin rekisteristä annetaan tietoja muille kuin asianomaiselle ehdokkaalle tai vaaliviranomaiselle, olisi tiedoista jätettävä henkilötunnus pois.

Oikeusministeriö antaisi tarkempia määräyksiä ja ohjeita valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä. Rekisteri hävitettäisiin, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.

2.3. Vaalien toimittamisen aikataulu

2.3.1. Nykyinen aikataulu

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit, on vaalitoimitus voimassaolevan edustajainvaalilain 46 §:n 2 momentin mukaan ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin. Hajotusvaalitilanteessa vaalien toimittamisaikataululla on erityistä merkitystä, koska on tärkeää saada maahan toimiva eduskunta mahdollisimman nopeasti. Kun vaalit toimitetaan säännönmukaisina ajankohtina, vaalien toimittamisen valmistaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, jolloin niihin voidaan varata tarpeeksi aikaa.

Hallitusmuodon 25 §:n 1 momentissa on säädetty, että jos tasavallan presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti. Tasavallan presidentin vaalista annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan tälläisessa tapauksessa valtioneuvosto määrää Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla päätöksellä, milloin presidentinvaali on toimitettava. Kun presidentinvaalin toimittamisessa sovelletaan suurelta osin edustajainvaalilain säännöksiä, myös presidentinvaalin ensimmäisen vaalin aikaisin toimituspäivä on käytännössä ensimmäinen sunnuntai 75 päivän kuluttua valtioneuvoston päätöksen julkaisemisesta.

Myös valtiollisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimittamisessa noudatetaan pääosin edustajainvaalilain säännöksiä, joten ainakin edellä mainittu 75 päivän aika tarvitaan myös niiden järjestämiseen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kantanaan esittänyt (PeVM 9, HE 251/1984 vp), että neuvoa-antavan kansanäänestyksen ajankohdasta päätettäessä tulee riittävän tarkasti ottaa huomioon kansanäänestyksen toimeenpanolakia säädettäessä ja päätettäessä äänestyksen ajankohdasta, kuinka pitkä aika tarvitaan esimerkiksi erilaisten äänestysorganisaatioita ja äänestyksen toimittamista koskevien seikkojen järjestämiseksi sekä tiedotustoimintaa varten.

Vaalien toimittamisaikaan vaikuttavia keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat vaaliluetteloiden laatiminen oikaisuvaatimus- ja muutoksenhakumenettelyineen sekä ilmoituskorttien laatiminen ja jakelu, jotka vievät aikaa noin 45 päivää, vaalimateriaalin laatiminen ja jakelu, jotka vievät aikaa noin 40 päivää, ennakkoäänestys, joka kestää 14 päivää (saaristoalueella toimitettava ennakkoäänestys mukaanlukien 19 päivää), sekä ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen vaalipiirien keskuslautakunnissa, joka kestää 14 päivää. Nämä kokonaisuudet limittyvät siten, että nopein mahdollinen vaalien toimittamisaika on nykytekniikalla noin 70―75 päivää.

2.3.2. Ehdotus aikataulun nopeuttamiseksi

Keskeiset ehdotukset

Lähtökohtana tässä esityksessä on, että kaikilla valtiollisilla vaaleilla ja kansanäänestyksillä ja kunnallisvaaleilla on sama aikataulu. Tämä lisäisi sekä vaalivalmiutta että vaalivarmuutta.

Vaalien toimittamisen aikataulua ehdotetaan nopeutettavaksi nykyisestä seuraavin toimenpitein:

― perustetaan konekielinen äänioikeusrekisteri, jolloin vaaliluetteloiden pohjaluetteloiden laatiminen jää pois,

― limitetään äänioikeusrekisterissä olevien tietojen nähtävilläpito, ilmoituskorttien lähettäminen ja oikaisuvaatimusten tekeminen,

― yksinkertaistetaan äänioikeutta koskevien oikaisuvaatimusten tekemistä ja niiden käsittelyä,

― yksinkertaistetaan oikaisuvaatimuksiin annettuja päätöksiä koskevaa muutoksenhakumenettelyä,

― lyhennetään aikaa, jossa vaalipiirien keskuslautakunnat laativat ehdokaslistojen yhdistelmän, nykyisestä 10 päivästä 6 päivään ja siirretään yhdistelmän vahvistamispäivä 23. päiväksi ennen vaalipäivää nykyisen 37. päivän ennen vaalipäivää sijasta, sekä

― lyhennetään ennakkoäänestysaikaa kotimaassa nykyisestä 14 (19) päivästä seitsemään päivään ja ulkomailla nykyisestä 11 päivästä neljään päivään eli samaksi kuin mitä se on nykyisin presidentinvaalissa.

Edellämainitut toimenpiteet mahdollistavat sen, että vaalien toimittamiseen kuluvaa aikaa pystytään vaalivarmuus säilyttäen lyhentämään 75 päivästä 50 päivään.

Ennakkoäänestysajan lyhentäminen

Ennakkoäänestysaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi siten, että se kestäisi kotimaassa seitsemän päivää nykyisen 14 (19) päivän sijasta ja ulkomailla neljä päivää nykyisen 11 päivän sijasta. Ennakkoäänestys aloitettaisiin koko maassa ja ulkomailla keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetettaisiin ulkomailla lauantaina 8. päivänä ja kotimaassa tiistaina 5. päivänä ennen vaalipäivää. Tämä aikataulu oli käytössä sekä presidentinvaalissa 1994 että samana vuonna toimitetussa EU-kansanäänestyksessä. Lyhyempi aika ei vähentänyt ennakkoon äänestäneiden määrää: presidentinvaalin 1. vaalissa ennakolta äänesti yli 1,3 miljoonaa äänioikeutettua ja 2. vaalissa noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua sekä kansanäänestyksessä yli 1,2 miljoonaa äänioikeutettua. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa, joissa ennakkoäänestysaika oli siis yli kaksi kertaa pidempi, ennakkoon äänesti noin 1,2 miljoonaa äänioikeutettua. Saadut kokemukset muutoinkin osoittavat, että ehdotettu aika soveltuu sekä vaaliviranomaisille että äänestäjille.

Hajotusvaalien aikataulu

Äänioikeusrekisterin käyttöönotto ja siihen liittyvät muut ehdotettavat muutokset mahdollistavat sen, että vaalit voidaan toimittaa aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua siitä, kun tasavallan presidentin hajotusmääräys on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa.

Eduskunnan hajotus on poliittinen päätös, jonka presidentti tekee pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä kuultuaan. On mahdollista, että poliittiset päätöksentekijät tässä tilanteessa haluavat valita vaalien toimittamisen ajankohdan. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että vaalit toimitettaisiin aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua, mutta kuitenkin viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua hajotusmääräyksen julkaisemisesta.

Ehdokasasettelu hajotusvaaleissa

Ehdotetun aikataulun mukaisesti puolueiden tulisi jättää hakemuksensa ehdokaslistojen yhdistelmän julkaisemisesta vaalipiirien keskuslautakunnille viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Silloin kun hajotusvaalit toimitetaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua hajotusmääräyksen julkaisemisesta, puolueille jäisi aikaa omaan ehdokasasetteluunsa vähimmillään 19 päivää. Varsinkin suurimmissa puolueissa näin lyhyt aika saattaa aiheuttaa ongelmia. Toisaalta voidaan olettaa, että hajotuspäätös ei koskaan tule niin yllättäen, etteivätkö puolueet voisi siihen varautua, jolloin ehdokasasetteluun käytettävä aika olisi tosiasiallisesti enemmän kuin tuo 19 päivää. Tosiasiallista valmistumisaikaa pidentää osaltaan myös se, että tasavallan presidentti on velvollinen kuulemaan eduskunnan puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä ennen uusien vaalien määräämistä. Lisäksi edellä mainittu ehdotus mahdollisuudesta määrätä hajotusvaalien toimittamispäivä myöhemmäksikin kuin 50 päivän kuluttua vaikuttanee siihen, että ehdokasasetteluun käytettävä aika voi, jos niin halutaan, olla mainittua 19 päivää pidempi.

Ehdokkaiden vaalikampanjat

Voimassaolevan lain mukaan ehdokkaiden järjestysnumerot ovat selvillä 37. päivänä ennen vaalipäivää, jonka jälkeen useimmat ehdokkaat vasta aloittavat vaalimainontansa. Aikaa järjestysnumeron saamisesta ennakkoäänestyksen alkamisen jää 19 päivää (saaristoalueella 14 päivää).

Ehdotetun aikataulun mukaisesti vaalipiirien keskuslautakunnat vahvistaisivat ehdokasasettelun ja järjestysnumerot vasta 23. päivänä ennen vaalipäivää. Ehdokkaille jäisi siten aikaa kampanjoida järjestysnumeron kanssa noin kolme viikkoa. Aikaa numeron saamisesta ennakkoäänestyksen alkamiseen jäisi 12 päivää. Mikään ei kuitenkaan estä ehdokkaita oman harkintansa mukaan aloittamasta kampanjaansa ilman numeroa jo ennen ehdokasasettelun vahvistamista.

2.3.3. Vaaliaikataulusta muissa pohjoismaissa

Tanska

Vaalikausi Tanskassa on neljä vuotta, mutta vain harvat kansankäräjät ovat istuneet täyden kauden viime vuosikymmeninä. Hajotusvaalien järjestämiseen tarvittava minimiaika on vain kolme viikkoa.

Ennakkoäänestys ulkomailla alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen vaaleja. Merimiehet voivat laivalla antaa milloin tahansa ennakkoäänen seuraavia vaaleja varten. Pysyvästi ulkomailla asuvilla Tanskan kansalaisilla ei pääsääntöisesti ole äänioikeutta.

Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa kuntien rekisteritoimistoissa kolme viikkoa ennen varsinaista vaalipäivää ja päättyy kaksi päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoäänten osuus kaikista äänistä on viimeaikaisissa vaaleissa ollut noin neljä prosenttia.

Jatkuvasti ajan tasalla pidettävä äänioikeusrekisteri tulostetaan 18 päivää ennen vaaleja. Tämänkin jälkeen luetteloon voidaan tehdä korjauksia, mutta äänioikeusrekisteri ei ole julkinen. Äänestäjä voi kuitenkin tehdä oikaisuvaatimuksen, jos hän ei saa äänioikeutetuille viikkoa ennen vaaleja lähetettävää ilmoituskorttia.

Uuden puolueen voi perustaa vielä 15 päivää ennen vaaleja. Ehdokkaiden asettamisessa viimeinen takaraja on 11. päivä ennen vaaleja.

Norja

Norjan suurkäräjävaalit järjestetään neljän vuoden välein, syyskuun ensimmäisellä puoliskolla. Hajotusvaalien mahdollisuutta ei ole.

Ennakkoäänestys voidaan aloittaa aikaisintaan 1 päivänä heinäkuuta, ja se saa jatkua korkeintaan varsinaista vaalipäivää edeltävään päivään.

Vaaliluettelot ovat yleisesti nähtävinä elokuun 2:n ja 24:nnen päivän välisenä aikana. Vaaliluetteloista tehdyt valitukset on ratkaistava viimeistään 31 päivänä elokuuta. Vaaliviranomaisten on poistettava kuolleiden ja äänioikeutensa menettäneiden nimiä vaaliluetteloista aina vaalipäivään asti.

Äänestäjille lähetettävästä ilmoituskortista ei ole säädöksiä Norjan vaalilaissa.

Ruotsi

Ruotsin valtiopäivävaalit järjestetään vuoden 1994 vaalien jälkeen neljän vuoden välein, syyskuun kolmantena sunnuntaina. Hajotusvaalit ovat mahdolliset, mutta käytännössä harvinaiset.

Puolueiden pitää rekisteröidä nimensä vaaleja varten viimeistään vaalivuoden helmikuun loppuun mennessä. Äänestyslippujen, jotka puolueet yleensä itse painattavat, tulee olla valmiina pääsääntöisesti viimeistään 45 päivää ennen vaaleja. Äänestyslipulla on ns. pitkänä listana puolueen ehdokkaat.

Ilmoituskortti äänioikeudesta lähetetään äänestäjälle viimeistään 45 päivää ennen vaaleja.

Ennakkoäänestys laivoilla alkaa aikaisintaan 55 päivää ennen vaaleja. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa 24 päivää ennen vaaleja ja päättyy vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Vaaliluettelot ovat tarkastettavina 16 päivän heinäkuuta ja 25 päivän elokuuta välisenä aikana, ja ne vahvistetaan 1 päivänä syyskuuta.

2.4. Ennakkoäänestyspaikat

Voimassaolevan lain mukaan ennakkoäänestyspaikkoina ovat asetuksella määrättävät Suomen Posti Oy:n toimipaikat ja tilapäiset ennakkoäänestyspaikat ja Ahvenanmaan postin toimipaikat sekä ne Suomen edustustot, jotka asetuksella määrätään ja suomalaiset laivat. Edustajainvaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä ei enää erikseen mainittaisi Suomen Posti Oy:tä eikä Ahvenanmaan postia. Ennakkoäänestys kotimaassa toimitettaisiin asetuksella määrättävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja laitoksissa. Asetus esiteltäisiin nykyiseen tapaan oikeusministeriöstä. Muutos tarkoittaisi sitä, että Suomen Posti Oy:n ja Ahvenanmaan postin sijasta tai lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä voisivat vastata eräät muutkin tahot, esimerkiksi kunnat tai kansaneläkelaitos toimipaikkoineen. Oikeusministeriö arvioisi sen, millä taholla on parhaat edellytykset huolehtia siitä, että ennakkoäänestys toimitetaan luotettavasti, sujuvasti ja taloudellisesti. Ministeriö myös solmisi asianomaisen tahon kanssa asiasta sopimuksen.

Ennakkoäänestyspaikkoina olevat Suomen edustustot määrättäisiin voimassaolevan lain mukaisesti asetuksella.

2.5. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien nimittäminen ja kokoonpano

Voimassaolevan lain mukaan kunnanvaltuusto asettaa kunnassa toimivat vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Vaalilautakuntaan kuuluu viisi ja vaalitoimikuntaan kolme jäsentä.

Esityksessä ehdotetaan, että sekä vaalilautakunnat että vaalitoimikunnat asettaisi kunnanhallitus. Tällä pyritään siihen, että toimielinten asettamismenettely tulisi nykyistä valtuustokäsittelyä joustavammaksi ja nopeammaksi. Lisäksi ehdotetaan, että vaalilautakuntien jäsenten lukumäärä vähennettäisiin viidestä kolmeen. Varajäseniä määrättäisiin tarpeellinen määrä, kuitenkin vähintään kolme. Kolmijäsenistä vaalilautakuntaa voidaan pitää sen tehtäviin nähden sopivan kokoisena toimielimenä. Ehdotettu muutos myös vähentäisi vaalilautakuntien jäsenten palkkioista aiheutuvia kuntien kustannuksia. Vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten määrää koskevaa uudistusta ei sovellettaisi vielä vuonna 1996 yhtäaikaisesti toimitettavissa kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa.

Eduskuntavaaleja varten asetettavien toimielinten jäsenet ja varajäsenet tulisi edelleenkin valita kunnassa asuvista vaalikelpoisista henkilöistä siten, että vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneiden puolueiden olisi mahdollisuuksien mukaan saatava edustajansa kuhunkin vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan joko jäseneksi tai varajäseneksi. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös kunnallisvaalilakiin.

2.6. Äänestysaluejako

Voimassaolevan lain mukaan kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3000, muodostaa pääsääntöisesti yhden äänestysalueen. Asukasluvultaan suurempi kunta on vastaavasti jaettava kahteen tai useampaan äänestysalueeseen.

Viime vuosina kunnat ovat merkittävästi vähentäneet äänestysalueidensa määrää:

                
Vaalit Äänestysalueita
Presidentinvaali 1988 ...........5 012
Kunnallisvaalit 1988 ............4 941
Eduskuntavaalit 1991 ............4 736
Kunnallisvaalit 1992 ........... 4 349
Presidentinvaali 1994........... 3 993
EU-kansanäänestys 1994.......... 3 731
Eduskuntavaalit 1995 ...... .....3 731

Vähentämisen syinä voidaan pitää ennakkoäänestyksen suosion kasvua ja kuntien pyrkimystä rationalisoida toimintojaan kustannussäästöjen toivossa. Voimassa olevan lain ''3000 asukkaan sääntö'' on kuitenkin estänyt varsinkin suurimpia kuntia kehittämästä äänestyaluejakoaan toivomaansa suuntaan. Sen vuoksi ehdotetaan, että kunta päättäisi itse äänestysalueidensa lukumäärästä. Kunta muodostaisi yhden äänestysalueen, jollei olisi tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Voidaan olettaa, että kunta pystyy itse parhaiten määrittelemään sen, montako äänestysaluetta se tarvitsee. Liian vähäinen äänestysalueiden määrä johtaisi ruuhkaan vaalipaikoilla ja liian suuri määrä taas lisäisi kustannuksia.

2.7. Ennakkoäänten tarkastuksen aloittamisen ajankohta

Voimassaolevan lain mukaan vaalipiirien keskuslautakunnat saavat aloittaa ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä aikaisintaan kello 15. Ennakkoäänestyksen lisääntyminen on johtanut siihen, että suurimpien vaalipiirien keskuslautakuntien on ollut vaikeaa saada ennakkoäänten laskentaa valmiiksi vaalipäivän iltaan kello 20 mennessä, jolloin ennakkoäänestyksen tulos on perinteiseen tapaan ollut tiedotusvälineiden käytettävissä. Sanotun määräajan noudattaminen vaatisi keskuslautakunnilta lisää laskentahenkilökuntaa ja -tiloja, mikä ei ole taloudellisesti mielekästä eikä aina mahdollista järjestää. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tarkastuksen aloittamisaika olisi edelleen pääsääntöisesti kello 15, mutta keskuslautakunta voisi erityisestä syystä harkintansa mukaan päättää, että tarkastus aloitetaan aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan kello 12. Erityinen olisi lähinnä ennakkoäänten suuri lukumäärä. Keskuslautakunnan tulisi erityisesti huolehtia siitä, että kaikki mahdollisuudet siihen, että tarkastuksen tietoja välitettäisiin tarkastustilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkemista, tehokkaasti estetään. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös kunnallisvaalilakiin.

2.8. Presidentinvaalin toisen vaalin ehdokkaiden järjestysnumerot

Voimassaolevan presidentinvaalilain mukaan presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa ehdokkaat otetaan ehdokasluetteloon arvonnan osoittamassa järjestyksessä alkaen numerosta 2. Toisessa vaalissa ehdokkaina olevat otetaan ehdokasluetteloon arvonnan osoittamassa järjestyksessä numeroilla 2 ja 3. Toisen vaalin ehdokkaiden uudet järjestysnumerot voivat siis poiketa, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös poikkeavat niistä numeroista, jotka näillä ehdokkailla oli ensimmäisessä vaalissa. Vuonna 1994 toimitetusta presidentinvaalista saadut kokemukset osoittavat, että tästä on saattanut aiheutua epätietoisuutta äänestäjien keskuudessa: ehdokas Ahtisaarella oli ensimmäisessä vaalissa numero 9 ja toisessa vaalissa numero 2 ja ehdokas Rehnillä ensimmäisessä vaalissa numero 2 ja toisessa vaalissa numero 3. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toisen vaalin ehdokkaat säilyttäisivät ne järjestysnumerot, jotka heillä oli ensimmäisessä vaalissa.

2.9. Ehdokasasettelun viranomaistehtävät Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa

Hallitus antoi 5 päivänä tammikuuta 1995 eduskunnalle esityksen laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista (HE 351/1994 vp). Esityksen 15 §:n 2 momentin mukaan vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa olisi puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saanut olla kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta. Eduskunta kuitenkin muutti sanottua säännöstä siten, että 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun esityksessä ehdotetun nimisen lain (272/95) mukaan puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saa olla kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta, kuitenkin siten, että ehdokkaita saa kaikilla vaalialueilla yhteensä olla enintään 16. Sen varmistamiseksi, ettei mikään ryhmittymä aseta kaikilla vaalialueilla yhteensä enempää kuin 16 ehdokasta ja ehdokasasettelun viranomaistoimintojen yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että sekä valtakunnallisessa että vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa kaikki ryhmittymät tekisivät hakemuksen ehdokaslistan julkaisemisesta vaalialueiden keskuslautakuntien sijasta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, joka laatisi kaikkien neljän vaalialueen ehdokaslistojen yhdistelmät ja toimittaisi ne vaalipiirien keskuslautakunnille.

2.10. Yksinomaan kunnallisvaalilakia koskevat ehdotukset

2.10.1. Kuntalain vaikutukset

Kuntalaki (365/95) on tullut voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995 ja sillä on kumottu aikaisempi kunnallislaki. Kuntalain aiheuttamat muutokset kunnallisvaalilakiin ovat teknisiä. Kuntalaissa on eräitä uusia termejä (esimerkiksi valtuusto ja varavaltuutetut, vrt. kunnallislain kunnanvaltuusto valtuutettujen varajäsenet), jotka tulisi ottaa myös kunnallisvaalilakiin. Lisäksi kunnallisvaalilaissa on eräitä viittauksia kunnallislain tiettyihin pykäliin tai kunnallislakiin yleensä.

2.10.2. EU:n kunnallisvaalidirektiivin vaikutukset

Euroopan unionin neuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1994 hyväksynyt niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetun direktiivin (94/80 EY). Direktiivi perustuu sopimuksella Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus) muutetun Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8.b.1 artiklaan. Jäsenvaltioiden lainsäädäntö tulee direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan saattaa vastaamaan direktiiviä ennen 1 päivää tammikuuta 1996. Mainittujen EY-säännösten mukaan kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus tulee myöntää maassa asuville unionin kansalaisille samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion omille kansalaisille.

Kunnallisvaalilain säännökset tulee saattaa vastaamaan direktiivin pakottavien säännösten mukaisesti kirjoitettua kuntalain 26 §:ää. Lisäksi direktiivin 11 artikla edellyttää, että jäsenvaltio saattaa riittävän ajoissa ja asianmukaisin menettelyin maassa asuvien äänioikeutettujen ja vaalikelpoisten unionin kansalaisten tiedoksi, millä ehdoin ja mitä menettelyä noudattaen he voivat näitä oikeuksiaan käyttää. Tätä tarkoittavat säännökset ehdotetaan lisättäviksi kunnallisvaalilakiin. Vaikka vaaliluetteloihin ottaminen ei kunnallisvaaleissa edellytäkään samanlaista aktiivisuutta äänioikeutetun taholta kuin Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa, säännökset voitaisiin muotoilla samaan tapaan kuin Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annetun lain (272/95) 12 §:ssä.

Direktiivissä on useita valinnaisia säännöksiä, jotka antavat jäsenvaltiolle mahdollisuuden niiden niin halutessa antaa kysymyksessä olevista asioista säännöksiä. Tehtyjen selvitysten mukaan näyttäisi siltä, että näistä yhtäkään ei ole tarpeen saattaa voimaan Suomessa.

2.10.3. Ehdokkaiden lukumäärä kunnallisvaaleissa

Voimassaolevan kunnallisvaalilain mukaan yhteislistalla, vaaliliitolla tai puolueella voi olla ehdokkaita kunnassa enintään valittavien valtuutettujen kaksinkertainen määrä. Ehdokkaiden suuren lukumäärän vuoksi varsinkin suurimmissa kunnissa ehdokasasettelun hallittavuus on aiheuttanut ongelmia sekä kunnan vaaliviranomaisille että myös äänestäjille. Sen vuoksi ehdotetaankin, että kukin ryhmittymä saisi asettaa ehdokkaita enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrän.

2.11. Muut keskeiset ehdotukset

Vaalileimasimet. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan eduskuntavaaleissa on jokaisella vaalipiirillä oma vaalileimansa. Kunnallisvaaleissa on kaikilla kunnilla sama vaalileima, mutta se on erilainen kuin mitä valtiollisissa vaaleissa käytetään. Vaalimenettelyn yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että kaikkia äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkoja ja kaikkia vaaleja ja kansanäänestyksiä varten olisi yksi vaalileima. Nykyiset leimasimet hävitettäisiin. Oikeusministeriö vahvistaisi uuden vaalileiman ja valmistuttaisi leimasimet ja antaisi kunnille ohjeet niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä. Kuntien keskusvaalilautakunnat huolehtisivat siitä, että ne toimitetaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille.

Vaaliasiakirjojen jakelu. Voimassaolevan lain mukaan oikeusministeriö toimittaa vaaliasiakirjat kuntien keskusvaalilautakunnille ja nämä jakavat ne edelleen ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Jakelumenettelyn keventämiseksi ehdotetaan, että ministeriö voisi toimittaa ennakkoäänestyspaikkaan tarkoitetut asiakirjat suoraan asianomaiselle vaalitoimitsijalle.

Henkilöllisyyden todistaminen äänestettäessä. Voimassaolevan lain mukaan äänestäjän on ennakkoäänestyspaikassa todistettava henkilöllisyytensä. Äänestyspaikalla henkilöllisyys on kuitenkin todistettava vain tarvittaessa. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto äänestysalueissa sekä yhdenmukaisuus edellyttävät kuitenkin, että äänestäjän tulisi todistaa henkilöllisyytensä kaikissa äänestyspaikoissa. Sen vuoksi ehdotetaankin säädettäväksi, että äänestäjä olisi velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. Selvityksen ei tarvitsisi olla henkilöllisyystodistus (esimerkiksi ajokortti tai passi) silloin kun vaalilautakunta tuntee äänestäjän.

Kotikuntalain muuttaminen. Esityksessä ehdotetaan kotikuntalakiin tehtäväksi uudesta vaalitietojärjestelmästä aiheutuvat muutokset. Väestötietojärjestelmään merkittäisiin ulkomailla vakinaisesti asuvalle Suomen kansalaiselle väestökirjanpitokunta. Tämän perusteella määräytyisi, missä kunnassa Suomen kansalainen, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, on valtiollisissa vaaleissa ja neuvoa-antavissa valtiollisissa kansanäänestyksissä ääni- tai äänestysoikeutettu. Kansanedustajain vaaleista annetun lain 25 a §:n mukaan ulkomailla asuva Suomen kansalainen otetaan nykyisin sen vaalipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella olevassa kunnassa hänellä väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan viimeksi on ollut kotipaikka Suomessa. Jos tämä kunta ei enää kuulu Suomen alueeseen, on henkilö merkittävä Helsingin kaupungin vaalipiirin vaaliluetteloon. Jos henkilöllä ei ole ollut kotipaikkaa Suomessa, hänet on merkittävä sen vaalipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella olevan kunnan poissaolevaan väestöön hänen on katsottava väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan kuuluvan. Neuvoa-antavissa valtiollisissa kansanäänestyksissä, presidentinvaalissa ja Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleissa vaalipiirien vaaliluettelot määräytyvät samojen periaatteiden mukaisesti.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole tarkemmin määritelty, minkä kunnan poissaolevaan väestöön Suomen kansalainen, joka ei ole koskaan asunut Suomessa vakinaisesti, kuuluu. Vakiintuneen käytännön mukaan henkilön on katsottu kuuluvan sen kunnan poissaolevaan väestöön, johon hänen äitinsä lapsen syntyessä kuuluu. Jos äiti lapsen syntyessä oli ulkomaan kansalainen, henkilön on katsottu kuuluvan sen kunnan poissaolevaan väestöön, johon hänen isänsä kuului tai jossa hänen isänsä kotikunta oli lapsen syntyessä.

Esityksessä ehdotetaan kotikuntalakiin lisättäväksi säännökset väestökirjanpitokunnasta, joka merkitään väestötietojärjestelmään ulkomailla vakinaisesti asuvasta Suomen kansalaisesta. Tieto väestötietojärjestelmään merkitystä väestökirjanpitokunnasta otettaisiin äänioikeusrekisteriin ja sen perusteella määräytyisi, minkä vaalipiirin ehdokkaita ulkomailla asuva Suomen kansalainen äänestää sekä se, missä kunnassa ja äänestysalueessa kyseinen henkilö on äänioikeutettu tai äänestysoikeutettu. Esitys ei aiheuta muutoksia ulkosuomalaisten vaalipiirien määräytymiseen.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

3.1.1. Kustannusten jako valtion ja kuntien välillä

Vaaleista aiheutuvien kustannusten jakamisesta säädetään pääosin edustajainvaalilain 102 §:ssä ja kunnallisvaalilain 100 §:ssä. Pääperiaatteena on ollut, että kunnat maksavat keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden menot ja valtio maksaa muut menot. Tämä periaate ehdotetaan eräin tarkennuksin säilytettäväksi jatkossakin.

3.1.2. Vaalien tietojärjestelmien kustannukset

Vaalitietojärjestelmän kehittämiskustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan noin 8 000 000 markkaa. Vaalikohtaisten tietojärjestelmien käytöstä on lisäksi maksettu erikseen. Äänioikeusrekisterin perustamisesta ja käytöstä aiheutuisi arviolta noin 1 000 000 markan sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä noin 300 000 markan kustannukset vaalia kohden. Vaalitietojärjestelmän muiden osien perustamis- ja käyttökustannukset ovat noin 2 000 000 markkaa vaalia kohden. Oikeusministeriön maksama tietoliikenne- ja tiedonsiirtotuki kunnille lähinnä äänioikeusrekisterin ja laskentaohjemien käyttöä varten tulisi olemaan arviolta noin 400 000 markkaa. Yhteensä tietojärjestelmistä aiheutuisi valtiolle vaalia kohden arviolta noin 3 700 000 markan kustannukset.

Ilmoituskorttien ja vaaliluetteloiden tulostamis- ja kuljetuskustannukset olisivat noin 5 700 000 markka eli noin 500 000 markkaa pienemmät kuin nykyisin.

Ehdotuksen mukaan valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot olisivat niiden käyttäjille maksullisia. Rekisteristä saataisiin siten jonkin verran tuloja, tuskin kuitenkaan merkittävässä määrin.

Vaalitietojärjestelmän nettokustannusvaikutuksia on vaikea arvioida sen vuoksi, että kaikissa vaaleissa 1970-luvulta lähtien on käytetty tietotekniikkaa, aluksi pääosin tuloslaskennassa, sitten myös muissa toiminnoissa. Selvää on, että vaikka vaalitietojärjestelmä sinänsä on tuonut valtiolle lisämenoja, siitä aiheutuneet työ-, asiakirja-, postitus- ym. säästöt ovat vastaavasti johtaneet menojen vähentymiseen. Pitkällä tähtäimellä kustannusten voidaan arvioida edelleen laskevan. Lisäksi voidaan todeta, että vaalitoiminnot, erityisesti vaalien tuloksen laskennassa ovat merkittävästi nopeutuneet. Myös vaalivarmuus on luotettavan tietotekniikan ansiosta noussut.

3.1.3. Vaikutukset henkilöstömenoihin

Äänioikeusrekisterin käyttöönotto vähentäisi merkittävästi kuntien keskusvaalilautakuntien (455) työmäärää. Pois jäisivät vaaliluetteloiden pohjaluetteloiden tarkastaminen ja vahvistaminen, oikaisuvaatimusmenettely sekä ilmoituskorttien tarkastaminen ja lähettäminen äänioikeutetuille. Myös ennakkoäänten tarkastus helpottuisi oleellisesti kun merkinnät äänestämisestä tehdään pääosin jo ennakkoäänestyspaikassa. Voidaan arvioida, että keskusvaalilautakuntien työ vähentyisi enemmän kuin puoleen nykyisestä. Samalla palkkiokustannukset vähenisivät vastaavasti.

Vaalilautakuntien, joita vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli 3 731, kokoonpanoksi ehdotetaan kolmea jäsentä ja vähintään kolmea varajäsentä nykyisen viiden jäsenen ja vähintään viiden varajäsenen sijasta. Lisäksi voidaan olettaa, että kunnat edelleen tulevat vähentämään äänestysalueidensa määrää. Nämä tekijät vähentäisivät merkittävästi vaalilautakuntien palkkiokustannuksia.

Äänioikeusrekisterin käyttöönotto ei merkittävästi lisäisi rekisteritoimistojen (59) työmäärää. Äänioikeusrekisteriä koskevien tiedustelujen ja oikaisuvaatimusten vastaanotto sekä niiden käsittely ja ratkaiseminen aiheuttaisi lisätyötä, mutta toisaalta rekisteritoimistoilta jäisivät pois nykyiset vaaliluetteloiden pohjaluetteloiden ja ilmoituskorttien tarkastus sekä niiden lähettäminen kuntiin.

Uudistus poistaisi vaalipiirien vaaliluettelot ja sitä kautta vähentäisi vaalipiirien keskuslautakuntien (15) työmäärää. Osa näistä töistä siirtyisi kuitenkin kuntien suoritettavaksi.

Ehdotettu oikaisuvaatimuksia koskeva muutoksenhakujärjestelmä ei lisäisi lääninoikeuksien (12) työmäärää.

Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että vaalitietojärjestelmän käyttöönotto säästää henkilöstömenoja noin viisi prosenttia jokaisen vaalin kokonaiskustannuksista eli noin 5 000 000 markkaa vaalia kohden.

3.1.4. Koulutus

Kuntien ja rekisteritoimistojen henkilöstöä tulee kouluttaa äänioikeusrekisterin käyttämiseen, jotta rekisteri voidaan vaalivarmuus säilyttäen ottaa käyttöön 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa vaaleissa. Koulutukseen tulisi varata noin 100 000 markkaa.

3.1.5. Muut esityksestä aiheutuvat kustannusvaikutukset

Äänioikeusikärajan määräytymisen siirtäminen vaalipäivään toisi lisää äänioikeutettuja, joille tulee tulostaa ja postittaa ilmoituskortti. Ehdotettava uusien vaalileimasinten hankkiminen aiheuttaisi noin 100 000 markan kertamenon. Ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijan työmäärä lisääntyy äänioikeusrekisterin käyttöönoton myötä ja tämä vaikuttanee hintaan, josta ennakkoäänestyksen järjestämisestä huolehtiva taho (esimerkiksi Suomen Posti Oy) ja oikeusministeriö tekevät sopimuksen.

3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esitys yhtäältä pienentäisi äänestysalueiden vaalilautakuntien kokoonpanoa viidestä kolmeen jäseneen ja toisaalta antaisi kunnille entistä vapaammat mahdollisuudet joko vähentää tai lisätä äänestysalueidensa määrää. Muilta osin esityksellä ei olisi organisaatio- eikä henkilöstövaikutuksia.

3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Esityksen mukaan äänioikeutettuja olisivat kaikki ne, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Verrattuna nykyiseen järjestelmään tämä antaisi äänioikeuden niille nuorille, jotka saavuttavat täysi-ikäisyyden vaalivuoden ensimmäisen päivän ja vaalipäivän välisenä aikana. Ehdotettu uudistus alentaisi äänioikeusikää nykyisestä keskimäärin puolella vuodella ja samalla lisäisi jonkin verran äänioikeutettujen määrää riippuen siitä, mihin aikaan vuodesta vaalit toimitetaan. Ikäluokkien nykyisen koon perusteella lisäys olisi lokakuussa toimitettavissa kunnallisvaaleissa noin 50 000, maaliskuussa toimitettavissa eduskuntavaaleissa noin 12 000 ja tammikuussa toimitettavassa presidentinvaalissa noin 3 000 henkilöä.

4. Asian valmistelu

Lakiehdotukset on valmisteltu oikeusministeriön 24 päivänä marraskuuta 1994 asettamassa vaalilakityöryhmä 95:ssä. Työryhmä on työnsä aikana kuullut eduskunnassa edustettuina olevia puolueita. Työryhmä jätti mietintönsä oikeusministeriölle 13 päivänä kesäkuuta 1995.

Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot eri viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä puoluerekisteriin merkityiltä puolueilta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle varattiin tilaisuus lausunnon antamiseen. Mietinnöstä annettiin kaiken kaikkiaan 33 lausuntoa, mukaan lukien korkeimman hallinto-oikeuden lausunto. Lausunnoissa suhtauduttiin yleisesti ottaen myönteisesti työryhmän tekemiin ehdotuksiin.

Esitys on viimeistelty työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusministeriössä virkatyönä. Ehdotus laiksi kotikuntalain muuttamisesta on valmisteltu virkatyönä sisäasiainministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1.Lakiehdotusten perustelut

1.1.Suomen Hallitusmuoto

11 §. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan äänioikeutettuja valtiollisissa vaaleissa ja äänestysoikeutettuja valtiollisissa kansanäänestyksissä ovat ne Suomen kansalaiset, jotka ennen vaalivuoden tai äänestysvuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta sekä äänioikeutettuja kunnallisissa vaaleissa ja äänestysoikeutettuja kunnallisissa kansanäänestyksissä ne Suomen kansalaiset ja, sen mukaan kuin lailla säädetään, maassa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset, jotka ennen vaalivuoden tai äänestysvuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta.

Äänioikeus- ja äänestysoikeusikärajan määräytymisajankohta on jätetty säädettäväksi yksityiskohtaisesti asianomaisia vaaleja ja kansanäänestystä koskevassa lainsäädännössä. Esimerkiksi äänioikeudesta eduskuntavaaleissa säädetään jo nykyisinkin valtiopäiväjärjestyksen 6 §:ssä ja äänioikeudesta kunnallisvaaleissa kuntalain 26 §:ssä. Äänioikeudesta presidentinvaalissa ehdotetaan säädettäväksi presidentinvaalilain 1 a §:ssä.

Voimaantulosäännös. Laki tulisi voimaan samanaikaisesti muiden tähän esitykseen kuuluvien lakiehdotusten kanssa. Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että mikäli valtiolliset vaalit tai kunnallisvaalit taikka valtiollinen tai kunnallinen kansanäänestys toimitettaisiin ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin niiden toimittamisessa ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia. Yhdenmukaisuuden vuoksi ehdotetaan, että tähänkin lainmuutokseen liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

1.2.Valtiopäiväjärjestys

6 §. Äänioikeusikärajan määräytymisajankohta ehdotetaan siirrettäväksi vaalivuoden alusta vaalipäivään. Äänioikeutettu olisi jokainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttäisi 18 vuotta. Kun vaalien tarkoituksena on kansan poliittisen tahdon selvittäminen tiettynä ajankohtana, jona on pidettävä varsinaista vaalipäivää, ehdotettu uudistus varmistaisi sen, että kaikki, jotka ovat vaalipäivänä 18-vuotiaita, saavat äänestää. Tämän mukaisesti äänioikeutettu, joka täyttäisi 18 vuotta vasta vaalipäivänä, voisi halutessaan äänestää ennakkoon, vaikka hän siis äänestyshetkellä olisi alle 18-vuotias.

Edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen mukaan vaaliluettelot korvattaisiin äänioikeusrekisterillä, joten pykälän 2 momentti tulisi muuttaa vastaavasti. Lisäksi ehdotetaan, että pykälän 1 momentista poistettaisiin sanat ''sekä mies että nainen''. Näillä sanoilla on aiemmin ollut tässä yhteydessä oma tärkeä merkityksensä, mutta nykyisen tasa-arvoyhteiskunnan aikana niitä voidaan pitää tarpeettomina.

Voimaantulosäännös. Äänioikeusikärajan määräytymistä vaalipäivän perusteella tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran 20 päivänä lokakuuta 1996 yhtä aikaa toimitettavissa kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa. Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan tässäkin säädettäväksi, että mikäli lain soveltamisalaan kuuluvat vaalit taikka valtiollinen kansanäänestys toimitettaisiin ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin niiden toimittamisessa ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia. Lainmuutokseen liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

1.3.Kansanedustajain vaaleista annettu laki

2 §. Kansanedustajain paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitettaisiin muutoin voimassaolevan lain mukaisesti mutta se ajankohta, jonka mukaan jaossa käytettävä asukasluku määräytyisi, tulisi lähemmäksi vaalipäivää. Voimassaolevan lain mukaan tuo ajankohta on vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäinen päivä tai, jos vaalitoimitus on 1 päivänä syyskuuta tai sen jälkeen, vaalivuoden ensimmäinen päivä.

Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin ensin siitä, mitkä ovat ne pohjatiedot, joihin jakotoimitus perustuu. Jako toimitettaisiin niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla on väestötietolaissa (507/93) tarkoitetun väestötietojärjestelmän tietojen mukaan kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta Suomessa kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Ehdotetun säännöksen mukaisesti esimerkiksi vuoden 1999 eduskuntavaalien osalta, jolloin vaalipäivä on 21 päivänä maaliskuuta 1999, jako olisi tehtävä edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä väestötietojärjestelmässä olevan tilanteen mukaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi määräys siitä, miten paikkojen jako tapahtuu edellämainittujen pohjatietojen perusteella. Vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärä (X) laskettaisiin saman kaavan mukaisesti kuin nykyisinkin eli:

                
Vaalipiirin asukasluku
------------------------------------------ x 199 = X
Kaikkien vaalipiirien (poislukien Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri) asukasluku

Kaavassa luku 199 tarkoittaa edustajapaikkojen kokonaislukumäärää vähennettynä Ahvenanmaalta valittavalla edustajalla. Desimaalilukujen vuoksi jakamatta jääneet paikat jakaantuisivat niihin vaalipiireihin, jotka ovat laskutoimituksessa saaneet suurimmat desimaaliluvut.

8 §. Voimassaolevan lain mukaan kunnanvaltuusto asettaa kunnassa toimivat vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Vaalilautakuntaan kuuluu viisi ja vaalitoimikuntaan kolme jäsentä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että sekä vaalilautakunnat että vaalitoimikunnat asettaisi kunnanhallitus. Tällä pyritään siihen, että toimielinten asettamismenettely tulisi nykyistä valtuustokäsittelyä joustavammaksi ja nopeammaksi. Lisäksi ehdotetaan, että vaalilautakuntien jäsenten lukumäärä vähennettäisiin viidestä kolmeen. Varajäseniä määrättäisiin tarpeellinen määrä, kuitenkin vähintään kolme. Kolmijäsenistä vaalilautakuntaa voidaan pitää sen tehtäviin nähden sopivan kokoisena toimielimenä. Ehdotettu muutos myös vähentäisi vaalilautakuntien jäsenten palkkioista aiheutuvia kuntien kustannuksia.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vastaavasti, että kunnanhallitus määräisi kunkin vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenet ja varajäsenet tulisi voimassaolevan lain tavoin valita kunnassa asuvista vaalikelpoisista henkilöistä siten, että vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneiden puolueiden olisi mahdollisuuksien mukaan saatava edustajansa kuhunkin vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan joko jäseneksi tai varajäseneksi. Kussakin toimielimessä olisi siten pääsääntöisesti edustettuna kuusi puoluetta.

10 §. Pykälään tehtäisiin 8 §:n 1 ja 2 momenttien muutoksesta ja uuden kuntalain voimaantulosta aiheutuvat tekniset muutokset, jotka koskevat vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan päätösvaltaista kokoonpanoa ja kunnanhallituksen edustajan läsnäolo-oikeutta näiden toimielinten kokouksissa. Kuntalaissa ei enää suoraan säädetä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolo-oikeudesta lautakunnassa vaan siitä määrätään kunnan hallintosäännössä. Näin ollen on tarpeen erikseen kieltää läsnäolo-oikeus vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien kokouksissa.

Voimassaolevan lain 2 momentin määräys väliaikaisten varajäsenten määräämisestä ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Kunnanhallitus määräisi heidät nykyiseen tapaan, mutta suoraan ehdotetun 8 §:n 1 momentin nojalla.

2 luku. Äänioikeusrekisteri. Äänioikeusrekisterin käyttöön ottamisen johdosta vaaliluetteloja koskeva 2 luku ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Laista jäisivät pois 23―25 f §:t.

12 §. Pykälässä säädettäisiin äänioikeusrekisterin perustamisesta ja tietosisällöstä. Äänioikeusrekisteri korvaisi voimassaolevan lain mukaiset äänestysalueiden vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot.

Äänioikeusrekisteri on yksi osa oikeusministeriön vaalitietojärjestelmää, jonka muut osat ovat ohjausjärjestelmä, pohjatietojärjestelmä, äänestyspaikkatietojärjestelmä, valtakunnallinen ehdokasrekisteri, laskentajärjestelmä, tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä sekä äänestäjien tietopalvelujärjestelmä. Valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä ehdotetaan säädettäväksi 40 §:ssä. Vaalitietojärjestelmän muista osista määrättäisiin tarvittaessa oikeusministeriön päätöksillä.

Väestörekisterikeskus perustaisi äänioikeusrekisterin poimimalla väestötietojärjestelmästä tulevissa vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heitä koskevat tiedot ja muodostamalla näistä tiedoista erillisen konekielisen rekisterin vaalitietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus ja rekisteritoimistot vastaisivat rekisterin teknisestä ylläpidosta rekisterin koko olemassaolon ajan sekä rekisterissä olevista ja siihen tehtävistä merkinnöistä ja niiden oikeellisuudesta rekisterin lainvoimaiseksi tuloon saakka. Väestörekisterikeskus olisi henkilörekisterilain (471/87) 2 §:ssä tarkoitettu rekisterinpitäjä. Lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin tehtävistä merkinnöistä ja niiden tekijöistä säädettäisiin 18 §:n 2 momentissa ja 20 §:ssä.

Äänioikeusrekisterin perustamisajankohdasta säädettäisiin vain takaraja. Rekisteri perustettaisiin viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää. Pykälän 2 momentista johtuisi, että perustaminen voisi tapahtua aikaisintaan 50. päivänä ennen vaalipäivää. Aikaa rekisterin perustamiseen eli äänioikeutettujen poimintaan olisi siten enintään viisi päivää. Perustamisajankohta riippuu siitä, kuinka paljon aikaa tulee varata 13 §:ssä tarkoitettujen ilmoituskorttien laatimiseen ja niiden toimittamiseen äänioikeutetuille. Nykyisellä tekniikalla riskitön laatimisaika on vähintään 14 päivää. Siinä ajassa pystytään laatimaan jokaiselle äänioikeutetulle yksi ilmoituskortti, jonka mukana ei ole tiedotetta eikä muutakaan materiaalia. Mikäli kuitenkin äänioikeutetuille lähetetään ilmoituskortin mukana esimerkiksi tiedote tai kaksi korttia samanaikaisesti, laatiminen vie aikaa enemmän kuin 14 päivää. Tasavallan presidentin vaalissa 1994 käytettyjen kahden ilmoituskortin laatiminen vei aikaa noin 30 päivää ja samana vuonna toimitetussa EU-kansanäänestyksessä käytetyn ilmoituskortin ja siihen liitetyn valtioneuvoston tiedotteen laatiminen noin 25 päivää. Kun 13 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että ilmoituskortit tulisi lähettää äänioikeutetuille viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää, jäisi korttien tulostuksen enimmäisajaksi 26 päivää. Tätä aikaa ei voida lyhentää ilman merkittäviä riskejä.

Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin tiedot, jotka jokaisesta äänioikeutetusta otettaisiin äänioikeusrekisteriin. Henkilön henkilötunnus, täydellinen nimi, vaalipiiri, kunta ja äänestysalue sekä asuinvaltio ovat tietoja, jotka voimassaolevan lain mukaan käyvät ilmi äänestysalueiden ja vaalipiirien vaaliluetteloista. Äänestyspaikka ja sen osoite ovat voimassaolevan lain mukaisessa äänioikeutetuille lähetettävässä ilmoituskortissa. Muita tietoja olisivat tieto siitä rekisteritoimistosta, jonka virka-alueella äänioikeutetulla on kotikunta tai, jos hän on ulkosuomalainen, jonka virka-alueella hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin merkitty väestökirjanpitokunta on, päivämäärä, jolloin hänet on otettu äänioikeusrekisteriin sekä mahdolliset tiedot siitä, että henkilö on kuollut äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen tai että häntä koskeva oikaisuvaatimus on vireillä.

Voimassaolevan lain mukaan vaaliluetteloissa olevat tiedot määräytyvät vaalivuotta edeltäneen ja sitä edellisen vuoden vaihteen tietojen mukaan tai, jos vaalitoimitus on 1 päivänä syyskuuta tai sen jälkeen, vaalivuoden ja sitä edeltäneen vuoden vaihteen tietojen mukaan. Äänioikeusrekisteriin otettavat tiedot määräytyisivät sen mukaan, mitä tietoja henkilöstä on väestötietolaissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä 51. päivän ennen vaalipäivää päättyessä. Väestökirjaviranomaisten tulisi pyrkiä siihen, että vielä 51. päivänäkin ennen vaalipäivää rekisteritoimistolle saapuneet muuttoilmoitukset ja muut ilmoitukset kirjataan väestötietojärjestelmään, jolloin myös äänioikeusrekisterissä on mahdollisimman ajantasaisia tietoja. Tietojen ajantasaisuus riippuisi siten osittain myös siitä, milloin asianomainen henkilö tekee muuttoilmoituksen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että ulkosuomalaisten kohdalle äänioikeusrekisteriin merkittäisiin se väestökirjanpitokunta, joka on merkitty henkilön kohdalle myös väestötietojärjestelmään sitä koskevien säännösten mukaisesti. Useimmiten olisi kysymyksessä kunta, joka viimeksi on ollut asianomaisen kotikunta Suomessa. Jos tämä kunta on luovutetulla alueella, merkittäisiin sen sijasta Helsingin kaupunki. Mikäli henkilöllä ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, olisi äänioikeusrekisteriin merkittävä hänen kohdalleen kotikuntalain mukainen muu väestökirjanpitokunta sen mukaisesti kuin kotikuntalain muutoksen perustelujen kohdalla todetaan. Momentissa säädettäisiin myös, että ulkosuomalaiset kuuluisivat kunnan siihen äänestysalueeseen, jonka valtuusto määrää niitä henkilöitä varten, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

13 §. Pykälässä säädettäisiin äänioikeutetuille lähetettävästä ilmoituskortista. Väestörekisterikeskus laatisi kutakin äänioikeusrekisteriin otettua henkilöä varten ilmoituskortin. Niitä äänioikeutettuja varten, jonka osoite ei ole väestörekisterikeskuksen tiedossa, korttia ei kuitenkaan tulostettaisi paperimuotoon. Ilmoituskortti korvaisi voimassaolevan lain mukaiset ilmoituskortin ja ilmoituskirjeen. Ilmoituskortin laatiminen tarkoittaisi käytännössä, että väestörekisterikeskus tekisi sopimuksen jonkun painotalon kanssa kortin tulostamisesta.

Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin ilmoituskortissa olevat tiedot. ''Vaalit'' tarkoittaisivat kyseessä olevia vaaleja, esimerkiksi eduskuntavaaleja 1999. Ilmoituksen lähettäjäksi merkittäisi se rekisteritoimisto, jonka virka-alueella äänioikeutetulla on kotikunta tai, jos hän on ulkosuomalainen, jonka virka-alueella hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin merkitty väestökirjanpitokunta on. Se rekisteri tai tietojärjestelmä, josta tiedot on saatu, olisi äänioikeusrekisteri/väestötietojärjestelmä. Ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä olisivat voimassaolevan lain mukaiset ja ne merkittäisiin esimerkiksi kortin kääntöpuolelle. Kortissa olisi siten ohjeet myös kotiäänestykseen ilmoittautumisesta ja tätä varten kortissa olisi myös kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että kortissa voisi olla 1 momentissa lueteltujen selväkielisten tietojen lisäksi optisesti luettavassa muodossa eli niin sanottuna viivakoodina 12 §:n 2 momentissa luetellut tiedot tarpeellisin osin. Viivakoodina voisi siten olla esimerkiksi henkilötunnus tai osa siitä taikka momentissa lueteltujen tietojen yhdistelmä. Viivakoodin avulla vaaliviranomaiset voisivat niillä äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoilla, joilla äänioikeusrekisteri on käytössä, etsiä erityistä viivakoodinlukijaa käyttäen äänioikeutetun tiedot äänioikeusrekisteristä äänioikeuden käyttämistä tarkoittavan merkinnän tekemistä varten. Viivakoodin käyttö nopeuttaisi etsintää huomattavasti. Ilman viivakoodia vaaliviranomainen etsisi tiedot syöttämällä näytölle henkilön henkilötunnuksen, joka ilmenee äänestäjän esittämästä henkilötodistuksesta.

Ilmoituskortti olisi laadittava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle ja siten, että sitä voitaisiin käyttää lähetekirjeenä 6 luvussa tarkoitetussa ennakkoäänestyksessä.

Väestörekisterikeskus huolehtisi siitä, että ilmoituskortit lähetetään äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa, viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ilmoituskorttien tulostus aloitettaisiin heti äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen ja kortit toimitettaisiin painotalosta suoraan äänioikeutetuille sitä mukaa kuin ne tulostuvat. Ulkomailla asuville äänioikeutetuille voitaisiin ilmoituskortin mukana lähettää tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja -ajoista asianomaisessa valtiossa.

14 §. Äänioikeusrekisterissä olevat 12 §:n 2 momentissa luetellut tiedot lukuun ottamatta henkilöiden henkilötunnuksia olisivat tarkastusta varten nähtävissä tai maksutta puhelimitse saatavissa rekisteritoimistoissa kaikkina arkipäivinä virka-aikana alkaen maanantaina 41. päivänä ennen vaalipäivää. Äänestämistä koskevien merkintöjen tekemisestä rekisteriin ja niiden julkisuudesta säädettäisiin 20 §:ssä.

Menettely korvaisi voimassaolevan lain mukaisen menettelyn, jossa äänestysalueiden vaaliluettelot pidetään nähtävillä kunnassa kahtena päivänä kello 9―20. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot olisivat nähtävissä kaikissa rekisteritoimistoissa, joita on koko maassa 59. Rekisteriä voisi selata rekisteritoimistossa joko itse tai rekisteriviranomaisen ohjauksessa. Rekisterissä olevat tiedot olisivat julkisia lukuunottamatta henkilöiden henkilötunnuksia, jotka eivät näkyisi yleisölle rekisteriä selattaessa tai joita koskeviin tiedusteluihin rekisteriviranomaiset eivät vastaisi. Rekisterin tiedot olisivat nähtävillä aina siihen saakka kun rekisteri vaalien lainvoimaiseksi tulon jälkeen hävitetään.

Väestörekisterikeskus voisi tarvittaessa määrätä rekisterille muitakin nähtävilläpitopaikkoja, joita voisivat olla esimerkiksi kunnat. Tällainen järjestely parantaisi kansalaisten palvelua, koska rekisteritoimistot ovat usein varsin etäällä henkilön asuinpaikasta. Nykyisin kaikilla kunnilla ei kuitenkaan ole teknisiä valmiuksia pitää äänioikeusrekisteriä nähtävillä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että rekisteritoimistot voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin äänioikeusrekisteristä annettaisiin ote muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai tässä laissa tarkoitetulle vaaliviranomaiselle, olisi siitä jätettävä henkilötunnus pois. Otteet annettaisiin maksutta asianomaiselle henkilölle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle. Muille otteet olisivat maksullisia valtion maksuperustelain mukaisesti.

Väestörekisterikeskuksen olisi tiedotettava virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten rekisterissä olevia tietoja koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä. Äänioikeutetuille lähetetyssä ilmoituskortissa olisi mainittu se rekisteritoimisto, jonka virka-alueella äänioikeutetulla on kotikunta tai, jos hän on ulkosuomalainen, jonka virka-alueella hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin merkitty väestökirjanpitokunta on, sekä rekisteritoimiston yhteystiedot. Tämän lisäksi väestörekisterikeskus voisi ilmoittaa asiasta esimerkiksi suurimmissa päivälehdissä.

15 §. Pykälässä säädettäisiin oikaisuvaatimuksesta ja sen tekemisestä. Oikaisuvaatimuksen voisi tehdä jokainen joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen.

Oikaisuvaatimuksen voisi tehdä koskien vain omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Voimassaolevan lain mukainen mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus, joka koskisi toisen henkilön äänioikeutta tai toisen henkilön tietoja ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Ehdotuksen mukaan mahdollista olisi kuitenkin tehdä vapaamuotoinen huomautus rekisteritoimistolle toisen henkilön äänioikeudesta tai hänen rekisterissä olevista tiedoistaan. Tällaisessa tapauksessa rekisteritoimisto voisi toimia 17 §:ssä ehdotetulla tavalla.

Oikaisuvaatimus tulisi tehdä kirjallisena rekisteritoimistolle viimeistään perjantaina 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Määräajalla pyritään siihen, että rekisteritoimisto voisi vielä seuraavana maanantaina ratkaista viimeisetkin sille tehdyt oikaisuvaatimukset. Vaatimus voitaisiin tehdä mille tahansa rekisteritoimistolle, joka käsittelisi asian siirtämättä sitä toiselle rekisteritoimistolle. Oletettavaa kuitenkin on, että äänioikeutettu tekee oikaisuvaatimuksen sille rekisteritoimistolle, joka on merkitty hänen saamaansa ilmoituskorttiin.

Oikaisuvaatimus voitaisiin perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Tällainen seikka olisi esimerkiksi Suomen kansalaisuuden saaminen.

Edellä 12 §:n mukaisesti äänioikeusrekisterissä olevat tiedot määräytyisivät sen mukaan mitä tietoja väestötietojärjestelmään on merkitty 51. päivän ennen vaalipäivää päättyessä. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan järjestyksen vuoksi säädettäväksi, että mikäli henkilö on tehnyt muuttoilmoituksensa siten, että se saapuu rekisteritoimistolle vasta sanotun määräajan jälkeen, hän ei tämän muuttoilmoituksen nojalla voisi vaatia oikaisua häntä koskeviin vaalipiiri-, kunta- ja äänestysaluetietoihin. Ratkaisevaa olisi siis se, että muuttoilmoitus on rekisteritoimistolla viimeistään 51. päivänä ennen vaalipäivää ennen virka-ajan päättymistä. Mikäli ilmoitus olisi esimerkiksi jätetty postin kuljetettavaksi ja se saapuisi rekisteritoimistolle sanotun määräajan jälkeen, oikaisuvaatimusta ei tulisi hyväksyä. Tällainen järjestelmä helpottaisi oleellisesti rekisteritoimistojen työtä. Lisäksi voidaan arvioida, ettei tästä aiheutuisi äänestäjille kohtuutonta haittaa, koska he voivat käyttää myös ennakkoäänestysmahdollisuutta.

Oikaisuvaatimus voitaisiin tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaisi. Väestörekisterikeskuksen olisi huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina rekisteritoimistoissa ja muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä. Vaatimuksen voisi kuitenkin tehdä kirjallisesti muutoinkin, esimerkiksi vapaamuotoisena kirjeenä.

16 §. Pykälässä säädettäisiin rekisteritoimiston päätöksistä oikaisuvaatimuksiin sekä päätösten tiedoksiannosta.

Rekisteritoimisto ratkaisisi äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tekisi ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12. Tämän ajankohdan jälkeen äänioikeusrekisteri olisi lainvoimainen eikä siihen voitaisi enää tehdä muutoksia. Muutosten tekeminen estettäisiin lukitsemalla rekisteri.

Rekisteritoimiston olisi viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi asianosaiselle, joko postitse kirjattuna lähetyksenä tai muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Rekisteritoimiston viimeiset ratkaisut tulisi jättää postin kuljetettavaksi viimeistään maanantaina kello 17 mennessä. Tällöin ne olisivat asianosaisilla tiistaina tai keskiviikkona (12. tai 11. päivänä ennen vaalipäivää). Mikäli päätös sisältäisi sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, rekisteritoimiston olisi samalla toimitettava hänelle 13 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunnettaisi, olisi päätös julkaistava virallisessa lehdessä.

17 §. Pykälässä säädettäisiin väestörekisterikeskukselle ja rekisteritoimistoille mahdollisuus viran puolesta itseoikaisuna tehdä muutoksia rekisterissä oleviin tietoihin.

Väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto voisi viran puolesta lisätä henkilön rekisteriin, merkitä hänet rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset tehtäisiin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12 eli ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi.

Lisäyksissä olisi kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudettomasti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja, tai henkilöistä, jotka saavat Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen.

Niissä tapauksissa, joissa joku merkitään rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, olisi kyse henkilöistä, jotka oikeudettomasti ovat rekisterissä esimerkiksi sen vuoksi, että he ovat kuolleet tai heidät on julistettu kuolleeksi taikka he ovat menettäneet Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen taikka henkilöistä, jotka on otettu rekisteriin oikeudettomasti, esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi, vaikka he eivät olekaan äänioikeutettuja. Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että henkilön tiedot rekisterissä passivoidaan ja hänen kohdalleen merkitään rekisteriin ''ei äänioikeutta'' ja esimerkiksi ''kuollut''. Tietojen passivoinnista johtuen äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää ei tällaisen henkilön kohdalle voitaisi tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poistettaisi rekisteristä ja ne olisivat siitä edelleen saatavissa.

Jos henkilö merkittäisiin äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta olisi viipymättä tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 16 §:n 2 momentissa on ehdotettu. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä silloin kun on kyse kuolleesta tai kuolleeksi julistetusta henkilöstä. Sen sijaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden menettäneelle päätös tulisi lähettää.

Korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, olisi korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se olisi ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei näin tarvitsisi ilmoittaa. Rekisterissä olevia äänioikeutetun vaalipiiriä, kuntaa, äänestysaluetta ja äänestyspaikkaa koskevia tietoja ei olisi pidettävä virheellisinä 15 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eli silloin kun äänioikeutetun muuttoilmoitus, jonka mukaan sanotut tiedot ovat muuttuneet, saapuu rekisteritoimistolle 51. päivän ennen vaalipäivää jälkeen. Rekisteritoimiston ei tulisi tällöin muuttaa äänioikeusrekisterissä olevia tietoja tämän muuttoilmoituksen perusteella.

18 §. Rekisteritoimiston päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, sekä päätöksestä, jolla väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, saisi asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle. Äänioikeus on yksi kansalaisen perusoikeuksista ja sitä koskevista päätöksistä on voitava valittaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Koska äänioikeuden käyttäminen on mahdollista vain tiettynä ajankohtana (ennakkoäänestyksessä tai vaalipäivänä), on tärkeää, että äänioikeutta koskeva lopullinen ratkaisu saadaan mahdollisimman nopeasti. Tämän johdosta ehdotetaan, että lääninoikeuden päätökseen ei saisi valittamalla hakea muutosta. Voimassaolevan lain mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan päätös on alistettava lääninoikeudelle, jonka päätöksestä voidaan hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Valitus olisi tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä kun asianosainen on saanut tiedoksi väestörekisterikeskuksen tai rekisteritoimiston päätöksen taikka kun päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Lääninoikeudelle osoitetun valituskirjan voisi toimittaa rekisteritoimistolle sen toimesta lääninoikeuteen toimitettavaksi. Valitus olisi muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

Lääninoikeuden olisi viipymättä annettava päätöksestään tieto hakijalle ja asianomaiselle rekisteritoimistolle.

Mikäli lääninoikeuden päätös sisältäisi sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai henkilöä koskevia tietoja on muutettava, lääninoikeuden olisi lisäksi viipymättä ilmoitettava (esimerkiksi telefaxilla) päätöksestä väestörekisterikeskukselle, jonka olisi tehtävä äänioikeusrekisteriin päätöksestä johtuvat tarvittavat muutokset. Tällä pyritään siihen, että tieto päätöksestä saataisiin mahdollisimman nopeasti rekisteriin. Mikäli lääninoikeus antaisi sanotunlaisen päätöksensä myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, sen olisi lisäksi viipymättä toimitettava päätöksensä asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittäisi sen 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon. Määräaika johtuu siitä, että tällöin aloitettaisiin 21 §:ssä ehdotetun mukaisesti vaaliluetteloiden tulostus äänioikeusrekisteristä, joten sen jälkeen tehty muutos konekieliseen rekisteriin ei tulostuisi vaaliluetteloon. Mikäli lääninoikeus tekisi päätöksensä esimerkiksi perjantaina 2. päivänä ennen vaalipäivää, sen olisi toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle esimerkiksi sähkösanomana tai telefaxina taikka muutoin ilmoitettava keskusvaalilautakunnalle päätöksen sisältö.

Mikäli valitus hylättäisiin tai jätettäisiin tutkimatta, lääninoikeus ilmoittaisi tästäkin väestörekisterikeskukselle, joka tekisi siitä merkinnän äänioikeusrekisteriin.

Vaikka lääninoikeuden päätökseen äänioikeusrekisteriin ottamista koskevassa asiassa ei saisikaan hakea muutosta valittamalla, olisi mahdollista tarvittaessa turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, kanteluun ja menetetyn määräajan palauttamisen tai hallintopäätöksen purkamisen hakemiseen.

19 §. Sen jälkeen kun äänioikeusrekisteriin on tehty oikaisuvaatimuksista tai väestökirjaviranomaisten tekemistä itseoikaisuista johtuvat muutokset, rekisteri tulisi automaattisesti lainvoimaiseksi ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä päivänä eli tiistaina 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12. Voimassaolevan lain mukaan kuntien keskusvaalilautakunnat vahvistavat vaaliluetteloiden lainvoimaisuuden ennen kuin ne toimittavat luettelot vaalilautakunnille.

Lainvoimaisessa äänioikeusrekisterissä oleviin 12 § 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin ei voisi enää tehdä muutoksia. Väestörekisterikeskus huolehtisi siitä, että muutosten tekeminen ei olisi teknisesti mahdollista. Rekisteriä pidettäisiin lainvoimaisena sen estämättä, että lääninoikeudessa olisi vireillä äänioikeutta koskevia valituksia. Väestörekisterikeskuksella olisi kuitenkin lääninoikeuden päätöksen johdosta oikeus muuttaa lainvoimaista äänioikeusrekisteriä siten kuin 18 §:n 2 momentissa on ehdotettu.

Edellä 17 §:n 1 momentissa ehdotetun mukaisesti väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto voisi merkitä äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi henkilön, joka on kuollut tai julistettu kuolleeksi rekisterin perustamisen jälkeen mutta ennen rekisterin lainvoimaiseksi tuloa. Kuolleelle, jolle olisi aiemmin lähetetty 13 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti, ei kuitenkaan lähetettäisi ilmoitusta siitä, että hänen kohdalleen on tehty sanotunlainen merkintä. Ainakin teoriassa on kuitenkin mahdollista, että henkilö virheellisesti merkitään kuolleeksi, jolloin hän ei tiedä häntä koskevasta merkinnästä. Näitä tapauksia varten ehdotetaan säädettäväksi, että jos henkilö on ilmeisen virheellisesti merkitty äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi, väestörekisterikeskus voisi poistaa lainvoimaisestakin äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että mikäli henkilö kykenee äänestyspaikalla todistamaan henkilöllisyytensä, hänen olisi annettava äänestää ja väestörekisterikeskus aktivoisi äänioikeusrekisterin tiedot hänen osaltaan.

Siltä varalta, että lääninoikeuden päätös, jolla henkilö lisätään äänioikeusrekisteriin, tai korkeimman hallinto-oikeuden vastaavansisältöinen päätös ylimääräisen muutoksenhakukeinon käyttämisen johdosta, ei tulisi ajoissa asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon, ehdotetaan säädettäväksi, että henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle äänestyspaikalla lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, annettaisiin äänestää. Henkilö olisi velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle, jotta myöhemmin voidaan tarvittaessa tarkistaa asiakirjan oikeellisuus. Äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen päättyisi myös väestörekisterikeskuksen ja rekisteritoimistojen vastuu äänioikeusrekisteriin tehtävistä merkinnöistä ja niiden oikeellisuudesta lukuunottamatta niitä merkintöjä, jotka väestörekisterikeskus tekisi 18 §:n 2 momentin nojalla. Koska väestörekisterikeskus on perustanut äänioikeusrekisterin, sille jäisi kuitenkin edelleen vastuu rekisterin teknisestä ylläpidosta.

20 §. Ennakkoäänestyksen alkamisesta lukien lainvoimaiseen rekisteriin merkittäisiin kunkin äänestäneen henkilön kohdalle se, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa henkilö on äänestänyt. Äänestyspaikaksi merkittäisiin asianomainen äänestysalue ja ennakkoäänestyspaikaksi esimerkiksi postitoimipaikka (esimerkiksi Helsinki 13), edustusto (Kampala, Uganda), laiva, laitos tai henkilön koti.

Äänioikeuden käyttämistä tarkoittavan merkinnän äänioikeusrekisteriin asianomaisen henkilön kohdalle voisi tehdä ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija, vaalilautakunta (vaalipäivän äänestykset) ja kunnan keskusvaalilautakunta (laitos- ja kotiäänestykset sekä ulkomailla tapahtuneet äänestykset) tai sen pyynnöstä rekisteritoimisto. Rekisteritoimisto voisi tehdä näitä merkintöjä sellaisen kunnan pyynnöstä, jolla ei ole tietoliikenneyhteyksiä äänioikeusrekisteriin. Sen lähinnä teoreettisen mahdollisuuden varalta, että esimerkiksi ennakkoäänestyspaikassa äänioikeuden käyttäminen kirjataan väärän henkilön kohdalle, ehdotetaan säädettäväksi, että oikeus tällaisen kirjauksen korjaamiseen annettaisiin kunnan keskusvaalilautakunnalle tai sen pyynnöstä rekisteritoimistolle.

Tässä pykälässä mainittavat viranomaiset vastaisivat tekemiensä merkintöjen oikeellisuudesta.

Merkintöjen tekemisestä säädettäisiin tarkemmin vaalitoimitusta koskevassa 5 luvussa ja ennakkoäänestystä koskevassa 6 luvussa.

Julkiseen rekisteriin tehtävä merkintä on yleensä julkinen heti, kun se on tehty. Äänestämistä koskevan merkinnän julkisuus saattaisi kuitenkin aiheuttaa eräitä ongelmia. Mahdollista voisi olla esimerkiksi, että ennakkoäänestyksen aikana tai sen jälkeen rekisteristä katsotaan, kuka ei vielä ole äänestänyt ja näihin henkilöihin sitten kohdistetaan ylimääräistä vaalimainontaa. Tämän vuoksi ehdotetaankin pykälän 2 momentissa säädettäväksi, että äänioikeusrekisteriin tehtävät äänestämistä koskevat merkinnät eivät olisi julkisia ennen kuin vaalitoimitus vaalipäivän iltana kello 20 päättyy. Teknisesti huolehdittaisiin siitä, että nämä tiedot eivät näkyisi henkilön kohdalla, vaikka rekisteriä 14 §:ssä ehdotetulla tavalla muutoin hänen osaltaan selattaisiinkin. Voimassaolevan lain mukaisessa menettelyssä äänestysmerkintöjen julkisuus ei ole aiheuttanut ongelmia, koska vaaliluettelot ovat koko äänestyksen ajan vaaliviranomaisten hallussa.

21 §. Vaalitietojärjestelmän kehittämisen yhtenä tavoitteena on, että äänioikeuden käyttäminen merkitään konekieliseen äänioikeusrekisteriin suoraan ennakkoäänestyspaikassa tai vaalipäivänä äänestyspaikassa. Poikkeuksen muodostaisivat laitoksissa ja kodeissa sekä edustustoissa ja suomalaisissa laivoissa toimitettavat ennakkoäänestykset, joita koskevat äänioikeuden käytön kirjaamiset suorittaisi jälkikäteen asianomainen kunnan keskusvaalilautakunta.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikista ennakkoäänestyspaikoista, edellä luetelluin poikkeuksin, ja kaikista äänestyspaikoista on toimivat atk-yhteydet äänioikeusrekisteriin. Tärkeä edellytys on lisäksi se, että yhteydet toimivat moitteettomasti koko sen ajan kuin äänestyspaikka on äänestystä varten avoinna. Mikäli yhteydet katkeaisivat esimerkiksi jonkun teknisen häiriön vuoksi, vaalitoimitusta tulisi tästä huolimatta voida keskeytyksettä jatkaa siten, ettei äänestäjälle aiheudu viivytyksiä.

Äänioikeusrekisterin käyttöä koskeva kehittämistyö on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että vuonna 1996 toimitettavissa vaaleissa kaikista niistä postitoimipaikoista, jotka mahdollisesti ovat ennakkoäänestyspaikkoina, tulisi olemaan atk-yhteydet rekisteriin. Tilanteissa, joissa postitoimipaikan yhteydet rekisteriin katkeaisivat, äänestys toimitettaisiin tästä huolimatta, mutta siten, että lähetekirjeeseen ei tulisi merkintää siitä, että henkilön äänioikeus on postissa tarkistettu ja kirjattu käytetyksi rekisteriin. Näissä tapauksissa tarkistamisen ja kirjaamisen suorittaisi kunnan keskusvaalilautakunta lähetekuoren saatuaan.

Äänioikeusrekisterin käyttö vaalipäivänä äänestysalueissa (joita esimerkiksi vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli 3 731) samaan tapaan kuin posteissa on vasta suunnitteilla. Menettelyä kokeiltiin vuoden 1995 eduskuntavaaleissa kahden kunnan äänestysalueissa. Vaikka rekisteri olisikin käytössä kaikissa äänestysalueissa, muodostuisi yhteyksien katkeaminen kesken vaalitoimituksen ongelmalliseksi. Jotta vaalitoimitus tällaisessa tapauksessa voisi jatkua viivytyksittä, tulisi vaalilautakunnalla olla myös paperimuotoinen vaaliluettelo, johon merkittäisiin äänioikeus käytetyksi samaan tapaan kuin voimassaolevan lain mukaisiin vaaliluetteloihin. Paperimuotoisen luettelon ja äänioikeusrekisterin tietojen täsmäytys suoritettaisiin heti kun atk-yhteydet saataisiin palautettua.

Edellä mainituista syistä ehdotetaan säädettäväksi, että sen jälkeen kun ennakkoäänestys on päättynyt, rekisteristä tulostettaisiin äänestysalueittaiset vaaliluettelot, joihin otettaisiin vain ne henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä Vaaliluettelot toimitettaisiin vaalilautakunnille ennen vaalipäivää.

Luetteloiden tulostamisvastuu olisi ensisijaisesti oikeusministeriöllä, joka huolehtisi luetteloiden keskitetystä tulostamisesta ja niiden toimittamisesta kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö voisi tarvittaessa määrätä, että kunnan keskusvaalilautakunta tulostaa luettelot itse omien äänestysalueidensa osalta. Tällöin kunnalla tulisi luonnollisesti olla yhteydet rekisteriin ja tulostamiseen tarvittava laitteisto. Tarkoitus on, että jatkossa yhä useampi keskusvaalilautakunta voisi itse tulostaa luettelonsa, jolloin oikeusministeriön vastuu vastaavasti vähenisi. Ministeriö vastaisi näistä tulostuksista aiheutuneista kustannuksista.

Oikeusministeriö voisi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle konekielisessä muodossa. Tämä mahdollistaisi sen, että äänestyspaikalla, josta ei ole tietoliikenneyhteyttä äänioikeusrekisteriin, voitaisiin äänestämiset kirjata paperimuotoisen vaaliluettelon sijasta konekieliseen vaaliluetteloon, joka toimisi kunnan omassa tietoliikenneverkossa.

Luetteloiden tulostamiselle on tässä ehdotuksessa varattu aikaa yli kaksi päivää alkaen 4. päivästä ennen vaalipäivää kello 19. Siinä on otettu huomioon se, että toistaiseksi oikeusministeriö tulisi keskitetysti vastaamaan useimpien kuntien vaaliluetteloiden tulostuksesta. Keskitetty tulostaminen ja luetteloiden toimittaminen keskusvaalilautakunnalle vie aikaa enemmän kuin se, että keskusvaalilautakunta tulostaisi luettelot itse. Sitä mukaa kun kuntien valmiudet näiltä osin paranevat, tulostamiseen tarvittavaa aikaa voidaan lyhentää.

Vaaliluetteloihin otettaisiin otsikkotiedoiksi vaalipiiri, kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen nimensä ja henkilötunnuksensa. Tiedot olisivat siis samat kuin voimassaolevan lain mukaisissa vaaliluetteloissa. Luettelot tulostettaisiin henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Ministeriö voisi määrätä esimerkiksi siitä, että ulkosuomalaiset tulostetaan äänestysalueen vaaliluettelon loppuun tai että heidän nimensä vaaliluettelossa muutoin erotetaan Suomessa asuvista äänioikeutetuista.

Oikeusministeriö vahvistaisi kaavat lomakkeille, joille luettelot tulostettaisiin.

Koska vaaliluetteloiden tulostaminen voidaan aloittaa 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 ja kun on mahdollista, että esimerkiksi ulkomailta lähetekuoria saapuu kunnan keskusvaalilautakunnalle vielä tuon päivän jälkeenkin, luetteloihin tulostuisi henkilöitä, jotka ovat äänestäneet ennakkoon. Kun tällaiset ennakkoäänestysasiakirjat on keskusvaalilautakunnassa tarkastettu siten kuin 78 §:ssä ehdotetaan, merkintä asianomaisen henkilön äänestämisestä ennakolta tehtäisiin vaaliluetteloon käsin.

Pykälän 3 momentissa määrättäisiin voimassaolevan lain mukaisesti, että kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä. Määräys koskisi sekä paperimuotoisia että konekielisiä vaaliluetteloita.

22 §. Tietoturvallisuussyistä ehdotetaan säädettäväksi, että sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otettaisiin oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Näitä voisivat olla esimerkiksi voimassaolevan lain mukaisia vaaliluetteloita vastaavat tulosteet. Tulosteiden ottamisen jälkeen väestörekisterikeskus hävittäisi äänioikeusrekisterissä olevat tiedot.

26 c §. Tähän hallituksen esitykseen liittyvässä valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n muutoksessa ehdotetaan, että äänioikeus eduskuntavaaleissa olisi niillä Suomen kansalaisilla, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Yhdenmukaisuuden vuoksi on tarpeen tehdä vastaava muutos koskemaan myös äänioikeutta puolueiden jäsenäänestyksissä.

27―29 §. Vaalien toimittamisen aikataulun nopeuttamiseksi ehdotetaan, että hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemisesta tehtäisiin voimassaolevan lain 51. päivän ennen vaalipäivää sijasta torstaina 31. päivänä ennen vaalipäivää. Vastaavasti oikeusministeriön ilmoitus puoluerekisteriin merkityistä puolueista ja puolueiden ilmoitus piiriasiamiehistä tehtäisiin voimassaolevan lain 60. päivän ennen vaalipäivää sijasta keskiviikkona 39. päivänä ennen vaalipäivää.

Suostumuksessaan ja vakuutuksessaan, jonka ehdokkaaksi asetetun henkilön on annettava liitettäväksi puolueen hakemukseen, hänen tulisi ilmoittaa henkilötunnuksensa.

31 d §. Pykälään tehtäisiin vastaava muutos kuin 29 §:ään.

32, 35―37 a §. Vaalien toimittamisen aikataulun nopeuttamiseksi ehdotetaan, että vaalipiirien keskuslautakunnat käsittelevät puolueiden ja valitsijayhdistysten hakemukset yhdessä viikossa voimassaolevan lain mukaisen kahden viikon sijasta. Hakemuksia alettaisiin käsitellä heti maanantaina 27. päivänä ennen vaalipäivää. Hakemuksia olisi mahdollista täydentää saman viikon torstaihin kello 12 saakka, jonka jälkeen ne ratkaistaisiin. Sama aikataulu koskisi myös vaaliliiton muodostamista koskevien ilmoitusten käsittelyä.

39 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen lisäys, joka johtuu siitä, että 40 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä.

40 §. Vaalipiirin keskuslautakunta laatisi perjantaina 23. päivänä ennen vaalipäivää ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otettaisiin voimassaolevan lain mukaiset tiedot eli jokaisen ehdokkaan järjestysnumero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi sekä kotikunta. Alustava yhdistelmä tulisi pitää 38 §:n 4 momentin mukaisesti puolueiden piiriasiamiesten nähtävillä torstain kello 12:n ja perjantain kokouksen alkamisen välisenä aikana.

Vaalipiirin keskuslautakunnat huolehtisivat siitä, että viipymättä ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkittäisiin jokaisesta ehdokkaasta 1 momentissa luetellut tiedot ja henkilötunnus. Rekisterissä olevat tiedot olisivat henkilötunnusta lukuun ottamatta julkisia. Voidaan olettaa, että niitä käyttäisivät lähinnä tiedotusvälineet. Tietoturvallisuuden vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että milloin rekisteristä annetaan tietoja muille kuin asianomaiselle ehdokkaalle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, olisi tiedoista jätettävä henkilötunnus pois. Tiedot annettaisiin maksutta asianomaiselle ehdokkaalle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle. Muille tiedot olisivat maksullisia.

Oikeusministeriö antaisi tarkempia määräyksiä ja ohjeita ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta samalla tavalla kuin voimassaolevankin lain mukaan sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä. Oikeusministeriö voisi esimerkiksi määrätä ehdokasrekisterin tietojen hinnoittelusta, rekisterin käyttöluvista ja rekisterin tietojen siirrosta. Ehdokasrekisteri hävitettäisiin, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.

42 §. Pykälä kumottaisiin 48 b §:ssä ehdotetun mukaisesti.

46 §. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hajotusvaalien toimittamisen aikataulusta. Voimassaolevan lain mukaan hajotusvaalit toimitetaan ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun hajottamismääräys julkaistiin. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto ja edellä 12―22 §:ssä ehdotettavat muut muutokset mahdollistavat kuitenkin sen, että vaalit voidaan toimittaa aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua hajotusmääräyksen julkaisemisesta.

Eduskunnan hajotus on poliittinen päätös, jonka presidentti tekee pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä kuultuaan. On mahdollista, että poliittiset päätöksentekijät tässä tilanteessa haluavat valita vaalien toimittamisen ajankohdan. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että vaalit voitaisiin toimittaa myöhemminkin kuin 50 päivän kuluttua hajotusmääräyksen julkaisemisesta mutta kuitenkin viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua.

48 b §. Vaalileimasimesta, jolla äänestysliput leimataan, on säädetty voimassaolevan lain 42 §:ssä. Vaalipiirien keskuslautakuntien on toimitettava kuntien keskusvaalilautakunnille kutakin vaalilautakuntaa, vaalitoimikuntaa ja vaalitoimitsijaa varten vaalileimasin tarpeineen. Leimasimet valmistuttaa oikeusministeriö. Vaalileiman tulee olla samanlainen vaalipiirin kaikissa äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoissa. Leimassa on vaalipiirin nimi, joten eri vaalipiireissä on erilainen vaalileima. Kunnallisvaaleissa käytettävästä vaalileimasimesta on säädetty kunnallisvaalilain 53 §:n 3 momentissa, jossa todetaan, että vaalileiman, joka on samanlainen kaikissa kunnissa, vahvistaa oikeusministeriö.

Koska on olemassa kahdenlaisia leimasimia, ne voivat mennä sekaisin: valtiollisissa vaaleissa on joskus leimattu äänestyslippuja kunnallisvaalien leimasimella. Vaalipiirien keskuslautakuntien toimiminen leimasinten jakelijana ja säilyttäjänä aiheuttaa niille lisätyötä. Vaalileimojen erilaisuus, toisaalta 15 vaalipiirin välillä ja toisaalta valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien välillä aiheuttaa sekaannusta ja tarpeettomia kustannuksia kun uusia leimasimia valmistetaan.

Ehdotus sisältää sen, että kaikkia äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkoja ja kaikkia vaaleja ja kansanäänestyksiä varten olisi yksi vaalileima. Nykyiset leimasimet hävitettäisiin. Oikeusministeriö vahvistaisi vaalileiman ja valmistuttaisi leimasimet ja antaisi kunnille ohjeet niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä. Kuntien keskusvaalilautakunnat toimittaisivat ne ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille, mistä säädettäisiin 71 §:ssä.

Koska vaalipiirin keskuslautakunta ei enää huolehtisi leimasimien toimittamisesta on tarpeen kumota voimassaolevan lain 42 § ja säätää leimasimista uudessa 48 b §:ssä.

53 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotettava tekninen muutos johtuu siitä, että äänioikeusrekisteri korvaa vaaliluettelot.

Voimassaolevan lain mukaan äänestäjän on ennakkoäänestyspaikassa todistettava henkilöllisyytensä. Äänestyspaikalla henkilöllisyys on kuitenkin todistettava vain tarvittaessa. Äänioikeusrekisterin käyttöönotto äänestysalueissa sekä yhdenmukaisuus edellyttävät kuitenkin, että äänestäjän tulisi todistaa henkilöllisyytensä kaikissa äänestyspaikoissa. Pykälän 3 momentissa ehdotetaankin säädettäväksi, että äänestäjä olisi velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. ''Selvityksen'' ei tarvitsisi olla henkilötodistus (esimerkiksi ajokortti tai passi) silloin kun vaalilautakunta tuntee äänestäjän. Jos vaalilautakunta ei kuitenkaan tunne äänestäjää, sen olisi aina pyydettävä nähtäväkseen tämän henkilötodistus. Mikäli äänestäjän henkilöllisyys ei selviäisi, vaalilautakunnan ei tulisi antaa hänen äänestää.

57 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä äänestysalueessa merkintä kunkin äänestäjän äänestämisestä tehdään äänioikeusrekisteriin. Jos rekisteri ei ole lainkaan käytössä äänestysalueessa taikka silloin kun äänestysalueen yhteydet rekisteriin ovat tilapäisesti katkenneet, merkinnät tehtäisiin vaaliluetteloon, joka voisi 21 §:ssä ehdotetun mukaisesti olla joko paperimuodossa tai konekielisessä muodossa.

Kunnan keskusvaalilautakunta voisi tarvittaessa hankkia vaalilautakunnille teknistä aputyövoimaa rekisterimerkintöjen tekemistä varten.

59 §. Pykälään tehtäisiin 57 §:n muutoksesta johtuva tekninen muutos.

63 §. Pykälään tehtäisiin tekninen muutos, joka johtuu siitä, että äänestysalueiden ja vaalipiirien vaaliluettelot korvautuvat äänioikeusrekisterillä.

64 §. Voimassaolevan lain mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa asetuksella määrättävät Suomen Posti Oy:n ja Ahvenanmaan postin toimipaikat ja tilapäiset toimipaikat sekä laitokset ja ulkomailla asetuksella määrättävät Suomen edustustot sekä suomalaiset laivat.

Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin se muutos, että siinä ei enää erikseen mainittaisi Suomen Posti Oy:tä eikä Ahvenanmaan postia. Ennakkoäänestys kotimaassa toimitettaisiin asetuksella määrättävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja 63 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa. Asetus esiteltäisiin nykyiseen tapaan oikeusministeriöstä. Muutos tarkoittaisi sitä, että Suomen Posti Oy:n ja Ahvenanmaan postin sijasta tai lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä voisivat vastata eräät muutkin tahot, esimerkiksi kunnat tai kansaneläkelaitos toimipaikkoineen. Oikeusministeriö arvioisi sen, millä taholla on parhaat edellytykset huolehtia siitä, että ennakkoäänestys toimitetaan luotettavasti, sujuvasti ja taloudellisesti. Ministeriö myös solmisi asianomaisen tahon kanssa asiasta sopimuksen.

Ennakkoäänestyspaikkoina olevat Suomen edustustot määrättäisiin voimassaolevan lain mukaisesti asetuksella.

65 §. Pykälään tehtäisiin 64 §:stä johtuva muutos. Voimassaolevassa laissa säädetään, että äänestyksen järjestämisestä huolehtii postitoimipaikassa Suomen Postin tai Ahvenanmaan postin määräämä vaalitoimitsija. Koska ennakkoäänestyksen järjestäjää ei enää mainittaisi laissa, on tarpeen säätää, että asetuksella määrättävässä kotimaan ennakkoäänestyspaikassa ennakkoäänestyksen järjestämisestä huolehtii vaalitoimitsija, jonka määräämisestä säädettäisiin samassa asetuksessa, missä ennakkoäänestyspaikatkin määrätään. Sanotussa asetuksessa voitaisiin siten säätää, että vaalitoimitsijana on Suomen Posti Oy:n, asianomaisen kunnan tai kansaneläkelaitoksen määräämä henkilö riippuen siitä, mikä taho vastaa äänestyksen toimittamisesta. Voimassaolevan lain 101 §:n määräys siitä, että jos henkilö vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta, koskisi myös tätä vaalitoimitsijaa.

Muutos ei koskisi Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa olevia vaalitoimitsijoita, joten heistä säädettäisiin tässä pykälässä nykyiseen tapaan.

66 §. Vaalien toimittamisen aikataulun nopeuttamiseksi säädettäisiin, että ennakkoäänestysaika kestäisi kotimaassa seitsemän päivää nykyisen 14 päivän sijasta ja ulkomailla neljä päivää nykyisen 11 päivän sijasta. Ennakkoäänestys aloitettaisiin keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetettaisiin ulkomailla lauantaina 8. päivänä ja kotimaassa tiistaina 5. päivänä ennen vaalipäivää. Tämä aikataulu oli käytössä sekä presidentinvaalissa 1994 että samana vuonna toimitetussa EU-kansanäänestyksessä. Lyhyempi aika ei vähentänyt ennakkoon äänestäneiden määrää: presidentin vaalin 1. vaalissa ennakolta äänesti yli 1,3 miljoonaa äänioikeutettua ja 2. vaalissa noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua sekä kansanäänestyksessä yli 1,2 miljoonaa äänioikeutettua. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa, joissa ennakkoäänestysaika oli kaksi kertaa pidempi, ennakkoon äänesti noin 1,2 miljoonaa äänioikeutettua. Saadut kokemukset muutoinkin osoittavat, että ehdotettu aika soveltuu sekä vaaliviranomaisille että äänestäjille.

Vaalien toimittamisaikataulun nopeuttamiseksi pykälästä ehdotetaan poistettavaksi momentti, jossa säädetään siitä, että kun vaalit toimitetaan 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana, ennakkoäänestys aloitetaan asetuksella määrättävissä ennakkoäänestyspaikoissa saaristoalueella, missä kulkuyhteydet ovat jääolosuhteiden takia heikot, jo viisi päivää aikaisemmin kuin muualla Suomessa. Nykyisin kulkuyhteyksiä voidaan pitää riittävän hyvinä, jolloin tästä säännöksestä voidaan luopua. Tätä tukee myös se, että vuoden 1995 eduskuntavaaleissa asianomaisina viitenä päivänä saaristoalueella olleessa neljässä ennakkoäänestyspostissa äänesti vain 169 äänioikeutettua.

Voimassaolevan lain mukaisesti pykälässä säädettäisiin siitä, että ennakkoäänestys asetuksella määrättävissä kotimaan ennakkoäänestyspaikoissa ja Suomen edustustoissa voisi, sen mukaan kuin asetuksella säädettäisiin, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 momentissa säädetään.

67 §. Pykälään tehtäisiin, paitsi 65 §:n muuttamisesta johtuva tekninen muutos, myös muutos koskien asetuksella määrättävän kotimaan ennakkoäänestyspaikan aukioloaikaa viikonloppuna. Voimassaolevan lain mukaan ennakkoäänestyspostit ovat äänestystä varten avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja kello 14:n välisenä aikana. Erityisesti äänestyksen päättymisaikaa on kuitenkin pidetty liian varhaisena. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiinkin, että ennakkoäänestys tapahtuisi lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 16:n välisenä aikana.

Muilta osin pykälään ei ehdoteta muutoksia.

68 §. Pykälästä poistettaisiin 1 momentti, jossa määrätään Suomen Posti Oy ilmoittamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle kunnan alueella olevat ennakkoäänestyspostit. Säännöstä ei muutoinkaan enää tarvita, koska äänestyspaikkatiedot ovat saatavissa paikkatietojärjestelmästä, joka on osa oikeusministeriön vaalitietojärjestelmää. Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi kuitenkin edelleen saatettava tiedoksi kunnan alueella olevat asetuksella määrättävät ennakkoäänestyspaikat sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

70 §. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin lisäys, jonka mukaan ennakkoäänestyspaikassa käytetään samoja vaalileimasimia kuin äänestyspaikoilla vaalipäivänä. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta voimassaolevan lain mukaisesta ilmoituskirjeestä, jonka korvaa 13 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti.

71 §. Pykälään 1 momenttiin tehtäisiin muutos koskien ennakkoäänestysasiakirjojen jakelua. Oikeusministeriö lähettäisi asiakirjat suoraan asetuksella määrättävien kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Voimassaolevan lain mukaan asiakirjat lähetetään ensin kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka puolestaan jakaa ne vaalitoimitsijoille. Muutos vähentäisi kuntien työtä. Vaalitoimikunnille tarkoitetut asiakirjat oikeusministeriö sen sijaan edelleen lähettäisi kuntien keskusvaalilautakuntien kautta.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, miten vaalileimasimet toimitetaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille.

Suomalaisen laivan päällikön tulisi laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten tilata vaaliasiakirjat ja -tarvikkeet ulkoasiainministeriöltä tai Suomen edustustolta.

74 §. Pykälään ehdotettavat muutokset ovat teknisiä. Lähetekirje olisi osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Jos lähetekirjeenä käytetään 13 §:ssä tarkoitettua ilmoituskorttia tai jos lähetekirje tulostetaan äänestäjälle äänioikeusrekisteristä ennakkoäänestyspaikassa, osoite on lähetekirjeessä jo valmiina. Sen sijaan esimerkiksi laitoksessa äänestävän, joka täyttää erillisen lähetekirjelomakkeen, tulisi lähetekirjeessä ilmoittaa vaalitoimikunnalle kotikuntansa tai, jos hän on ulkosuomalainen, se kunta, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.

Äänestäjän tulisi edelleenkin lähetekirjeessä antaa ilmoitus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen ja ilmoittaa nimi- ja osoitetietonsa sekä henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa. Syntymäkotikuntaa ei tarvitsisi enää ilmoittaa. Voimassaolevan lain 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti ehdotetaan poistettaviksi tarpeettomina, koska tämän esityksen mukaan äänioikeusrekisteri korvaisi vaaliluettelot. Pykälän viimeiseen momenttiin ehdotettava muutos johtuu siitä, että ilmoituskirje korvautuu 13 §:ssä tarkoitetulla ilmoituskortilla.

75 §. Pykälässä säädettäisiin äänestysmenettelystä ennakkoäänestyspaikalla sen jälkeen kun äänestäjä on tehnyt äänestysmerkinnän äänestyslippuun. Pykälän 1 momentissa mainitut toimenpiteet olisivat voimassaolevan lain mukaiset. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin jatkotoimenpiteistä niissä ennakkoäänestyspaikoissa, joissa olisi käytössä äänioikeusrekisteri ja 3 momentissa toimenpiteistä niissä ennakkoäänestyspaikoissa, joissa rekisteri ei olisi käytössä. Sanamuoto ''silloin kun'' viittaisi toisaalta siihen, että ennakkoäänestyspaikan tietoliikenneyhteydet rekisteriin voivat tilapäisesti katketa ja toisaalta siihen, että jostakin ennakkoäänestyspaikasta ei lainkaan ole yhteyksiä rekisteriin. Pykälässä tarkoitettu kuittausmerkintä tehtäisiin lähetekirjeeseen koneellisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi laskuihin pankeissa.

76 §. Pykälään tehtäisiin 75 §:n muutoksista johtuvat tekniset muutokset.

77 §. Pykälän 2 momentista poistettaisiin tarpeettomana maininta vaalipiirin keskuslautakunnasta, koska ehdotetussa järjestelmässä lähetekuoret menevät kuntien keskusvaalilautakunnille.

78 §. Myös nämä muutokset olisivat pääosin teknisiä. Pykälän 1 momentista poistettaisiin tarpeettomana vaalipiirin keskuslautakuntaa koskeva maininta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin äänestysasiakirjojen huomioon ottamatta jättämisestä. Keskusvaalilautakunnalle saapuisi kahdenlaisia lähetekirjeitä: niitä, joissa on 75 §:n 2 momentissa tarkoitettu koneellisesti tehty kuittausmerkintä ja niitä, joissa sitä ei ole. Tarkoitus olisi, että kuittausmerkintä tai sen puuttuminen näkyisi jo suoraan lähetekuoren ikkunasta. Näin ollen keskusvaalilautakunta toimisi seuraavasti: Jos lähetekirjeessä on kuittausmerkintä, se tarkistaisi ainoastaan, että vaalikuori ei ole avonainen tai että siinä ei ole ylimääräisiä merkintöjä. Jos lähetekirjeessä ei ole kuittausmerkintää, keskusvaalilautakunta tarkistaisi sekä lähetekirjeen että vaalikuoren eli toimisi samalla tavalla kuin nykyisinkin.

Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi voimassaolevan lain määräys siitä, että jos äänestänyt henkilö on kuollut, äänestys jätetään huomioon ottamatta. Tätä määräystä ei varsinkaan suurimmissa kunnissa ole voitu noudattaa, koska keskusvaalilautakunnat saavat kuolintietoja hyvin sattumanvaraisesti, jotkut eivät lainkaan.

Kun äänestys jätettäisiin ottamatta huomioon siitä syystä, että lähetekirjeessä olisi kyllä koneellinen kuittausmerkintä, mutta vaalikuori olisi esimerkiksi avonainen, on huomattava, että äänestäjä olisi tällöin ennakkoäänestyspaikassa merkitty äänioikeusrekisteriin äänestäneeksi. Hän ei siten teoriassakaan voisi käydä äänestämässä uudelleen vaalipäivänä. Sen sijaan mikäli lähetekirjeessä ei olisi kuittausmerkintää, mutta äänestys jätettäisiin ottamatta huomioon, voisi tämä äänestäjä, jos hän tietäisi asiasta, käydä äänestämässä uudelleen vaalipäivänä siitä säädetystä rangaistuksesta huolimatta, koska hänen äänestämistään ei olisi merkitty äänioikeusrekisteriin.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että mikäli lähetekirje, jossa ei ole 75 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, ja vaalikuori voidaan hyväksyä, merkitään äänioikeusrekisteriin, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Mikäli hyväksyminen tehtäisiin myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, merkintä lähetekirjeessä mainitun henkilön äänestämisestä tehtäisiin lisäksi 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon oikeusministeriön määräämällä tavalla, esimerkiksi yliviivaamalla nimi vaaliluettelosta. Määräaika johtuisi siitä, että kun vaaliluettelot tulostettaisiin äänioikeusrekisteristä 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, tämän jälkeen rekisteriin tehdyt merkinnät eivät tulostuisi vaaliluetteloihin. Momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana määräys, jonka mukaan vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä on todettu äänioikeutetuksi. Vaalipiirin keskuslautakunnalle ei tässä pykälässä ehdotetun mukaisesti tulisi lainkaan lähettää vaalikuorta, jos todetaan, että äänestäjä ei ole äänioikeutettu.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä ja äänioikeusrekisteriin äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä laskettaisiin ja saadut luvut merkittäisiin pöytäkirjaan. Luvut eivät täsmäisi keskenään silloin kun lähetekuori, jossa on kuittausmerkintä, saapuisi keskuslautakunnalle perjantain kello 19 jälkeen. Momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana vaalipiirin keskuslautakuntaa koskeva maininta.

80 §. Pykälään tehtäisiin äänioikeusrekisterin käyttöönotosta johtuva tekninen muutos.

80 a §. Kotiäänestysten toimittamismenettelyn keventämiseksi ehdotetaan, että vaalitoimikunnan puheenjohtaja määräisi, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee.

80 b ja 80 e §. Ehdotettavat muutokset olisivat teknisiä ja johtuisivat ennakkoäänestysajan lyhentämisestä ja äänioikeusrekisterin käyttöönotosta.

81 §. Voimassaolevan lain mukaan vaalipiirien keskuslautakunnat saavat aloittaa ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä aikaisintaan kello 15. Ennakkoäänestyksen lisääntyminen on johtanut siihen, että suurimpien vaalipiirien keskuslautakuntien on ollut vaikeaa saada ennakkoäänten laskentaa valmiiksi vaalipäivän iltaan kello 20 mennessä, jolloin ennakkoäänestyksen tulos on perinteiseen tapaan ollut tiedotusvälineiden käytettävissä. Sanotun määräajan noudattaminen vaatisi keskuslautakunnilta lisää laskentahenkilökuntaa ja -tiloja, mikä ei ole taloudellisesti mielekästä eikä aina käytännössä mahdollista järjestää. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tarkastuksen aloittamisaika olisi edelleen pääsääntöisesti kello 15, mutta keskuslautakunta voisi erityisestä syystä harkintansa mukaan päättää, että tarkastus aloitetaan aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan kello 12. ''Erityinen syy'' olisi lähinnä ennakkoäänten suuri lukumäärä. Keskuslautakunnan tulisi erityisesti huolehtia siitä, että kaikki mahdollisuudet siihen, että tarkastuksen tietoja välittyisi tarkastustilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkemista, tehokkaasti estetään.

90 §. Vaalien tuloksen tarkistuslaskenta voidaan nykyisin suorittaa aiempaa nopeammin, joten vaalipiirin keskuslautakunta on valmis vahvistamaan vaalien tuloksen jo vaalipäivää seuraavana keskiviikkona kello 18. Voimassaolevan lain mukaan tulos vahvistetaan perjantaina kello 12.

100 a §. Pykälään tehtäisiin vaalien toimittamisen aikataulun nopeutumisesta aiheutuva muutos.

102 §. Pykälässä selvennettäisiin vaalien kustannusten jakoa erityisesti valtion ja kuntien kesken. Oikeusministeriö vastaisi muun muassa kokonaan vaalitietojärjestelmästä aiheutuvista kustannuksista. Kunnan vastattavina kunnan keskusvaalilautakunnan menoina pidettäisiin kuitekin niitä kustannuksia, joita tälle lautakunnalle aiheutuu siitä, että merkinnän äänioikeusrekisteriin tekee 20 §:n mukaisesti sen pyynnöstä rekisteritoimisto.

Voimaantulosäännös. Lakia tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa, jotka toimitetaan yhtä aikaa kunnallisvaalien kanssa. Voimaantulosäännökseen sisältyvässä siirtymäsäännöksessä säädettäisiin kuitenkin, että vaalilautakuntien jäsenten määrän vähentämistä koskevaa säännöstä ei sovellettaisi vielä näissä vaaleissa. Tällä säännöksellä halutaan varmistaa se, että nämä vaalit, joissa poikkeuksellisesti yhdistetään kaksi erilaista vaalimenettelyä, sujuvat asianmukaisesti.

Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että jos ennenaikaiset eduskuntavaalit, neuvoa-antava kansanäänestys tai presidentinvaali toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, olisi kuitenkin sovellettava ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia.

Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

1.4. Tasavallan presidentin vaalista annettu laki

1 a §. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisätyssä 11 §:ssä säädetään, että valtiollisissa vaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta. Koska säännös koskee kaikkia valtiollisia vaaleja, on hallitusmuodon 23 d §:n 1 momentti, jossa on ollut säädettynä vaalioikeudesta presidentinvaalissa, samassa yhteydessä kumottu. Kuitenkin on tarpeen, vastaavaan tapaan kuin ehdotetussa valtiopäiväjärjestyksen 6 §:ssä, täsmentää äänioikeusikärajan määräytymisen ajankohtaa presidentinvaalissa. Äänioikeusikä määräytyisi samalla tavalla kuin viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettäisiin eli vaalipäivän perusteella. Lisäksi on tarpeen säätää, että äänioikeus määräytyy nimenomaan ensimmäisen vaalin vaalipäivän mukaan.

6 §. Pykälän 1 momentissa kunnanvaltuusto korvattaisiin kunnanhallituksella ja 2 momentti kumottaisiin. Perusteluna viitataan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 8 ja 10 §:iin.

7 §. Pykälää muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 8 §:ää.

8 §. Pykälää muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 2 lukua.

11 §. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 29 §:ää. Lisäksi poistettaisiin nykykäytäntöä vastaamattomana vaatimus liittää ehdokasta koskevaan ilmoitukseen virkatodistus.

12―13 §. Pykäliä muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 29 §:ää.

15 §. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin ehdokasrekisteristä. Ehdotus vastaisi pääosin edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 40 §:n 2 momenttia.

18 §. Kun eduskuntavaaleja koskevan ehdotuksen mukaan ennakkoäänestyksen ajankohta muutettaisiin samaksi mitä presidentinvaalissa nyt noudatetaan, pykälä voidaan tarpeettomana kumota.

23 §. Voimassaolevan lain mukaan presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa ehdokkaat otetaan ehdokasluetteloon arvonnan osoittamassa järjestyksessä alkaen numerosta 2. Toisessa vaalissa ehdokkaina olevat otetaan ehdokasluetteloon arvonnan osoittamassa järjestyksessä numeroilla 2 ja 3. Toisen vaalin ehdokkaiden uudet järjestysnumerot voivat siis poiketa, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös poikkeavat niistä numeroista, jotka näillä ehdokkailla oli ensimmäisessä vaalissa. Lisäksi voidaan olettaa, että jos toiselle ehdokkaalle arvottaisiin molemmissa vaaleissa sama numero, hän saisi etua kilpailevaan ehdokkaaseen nähden. Vuonna 1994 toimitetusta presidentinvaalista saadut kokemukset osoittavat, että tästä saattaa aiheutua epätietoisuutta äänestäjien keskuudessa: ehdokas Ahtisaarella oli ensimmäisessä vaalissa numero 9 ja toisessa vaalissa numero 2 ja ehdokas Rehnillä ensimmäisessä vaalissa numero 2 ja toisessa vaalissa numero 3.

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toisen vaalin ehdokkaat säilyttäisivät ne järjestysnumerot, jotka heillä oli ensimmäisessä vaalissa. Esimerkki: Ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta olisivat ehdokas A, jonka järjestysnumero on 11 ja ehdokas B, jonka järjestysnumero on 4. Nämä ehdokkaat otettaisiin toisen vaalin ehdokasluetteloon näillä samoilla järjestysnumeroilla. Ehdokkaiden keskinäinen järjestys ehdokasluettelossa määräytyisi järjestysnumeron mukaan, jolloin pienempi numero olisi ennen suurempaa. Luetteloon otettaisiin siten ensin numerolla 4 ehdokas B ja sitten numerolla 11 ehdokas A.

24 §. Pykälästä poistettaisiin viittaus kumottavaksi ehdotettavaan 18 §:ään.

28 §. Pykälästä poistettaisiin maininta Posti- ja telelaitoksesta. Perustelut löytyvät edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 64 §:n perusteluista.

Voimaantulosäännös. Lakia tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 2000 toimitettavassa presidentinvaalissa. Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että jos ennenaikainen presidentinvaali toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin tämän vaalin toimittamisessa ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia.

1.5. Laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annetun lain muuttamisesta

5, 14, 16 ja 17 §. Hallituksen esityksen mukaan vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa olisi puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saanut olla Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta. Eduskunta kuitenkin muutti sanottua säännöstä siten, että puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saa olla kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta, kuitenkin siten, että ehdokkaita saa kaikilla vaalialueilla yhteensä olla enintään 16. Tässä muodossa säännös aiheuttaa sen, että mikään taho ei suoranaisesti valvo sitä, ettei mikään ryhmittymä aseta kaikilla vaalialueilla yhteensä enempää kuin 16 ehdokasta. Avoimeksi jää myös se, minkä viranomaisen toimenpiteitä ja mitä toimenpiteitä vaatii sellainen tilanne, jossa havaitaan, että ryhmittymä on asettanut kaikilla vaalialueilla yhteensä enemmän kuin 16 ehdokasta.

Näiden ongelmien poistamiseksi ja ehdokasasettelun viranomaistoimintojen yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että sekä valtakunnallisessa että vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa kaikki ryhmittymät tekisivät hakemuksen ehdokaslistan julkaisemisesta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, joka laatisi kaikkien neljän vaalialueen ehdokaslistojen yhdistelmät ja toimittaisi ne vaalipiirien keskuslautakunnille. Voimassaolevan lain mukaan hakemus tehdään valtakunnallisen ehdokasasettelun osalta Helsingin vaalipiirin keskuslautakunnalle ja vaalialueittaisen ehdokasasettelun osalta vaalialueen keskuslautakunnalle, joka myös laatii vaalialueen ehdokaslistojen yhdistelmän.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna, mitä tässä ei kuitenkaan esitetä, olisi luopuminen vaalialueittaisesta ehdokasasettelusta, jolloin ehdokkaat asetettaisiin aina valtakunnallisesti.

Koska Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta hoitaisi ehdokkaiden asettamismenettelyyn liittyvät tehtävät ja kun vaalialueiden keskuslautakunnille ei siten jäisi enää mitään tehtäviä, voidaan 5 § tarpeettomana kumota. Lain 14 ja 17 §:iin tulisi tehdä maininnat Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnasta.

Lisäksi tehtäisiin 16 §:ään edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen mukaiset aikataulutarkistukset ja lisättäisiin 14 §:n 1 momenttiin maininta valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 40 §:ää.

11, 13 ja 32 §. Pykäliä muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 2 lukua. Edustajainvaalilain 12 §:n 2 momentissa lueteltujen tietojen lisäksi äänioikeusrekisteriin otettaisiin näitä vaaleja varten jokaisesta äänioikeutetusta tieto vaalialueesta, jossa hän on äänioikeutettu ja tieto hänen kansalaisuudestaan, jollei hän ole Suomen kansalainen. Aikaa, joka rekisteritoimistoille jäisi ilmoitusten tai niiden peruutusten käsittelyyn, ehdotetaan käytännöllisistä syistä pidennettäväksi kahdella viikolla 52. päivästä 66. päivään ennen vaalipäivää.

12 §. Käytännöllisistä syistä ehdotetaan, että pykälässä tarkoitetun ilmoituksen tekisi oikeusmininisteriön sijasta väestörekisterikeskus.

18 §. Pykälän 3 momentista poistettaisiin tarpeettomana maininta ennakkoäänestyksen alkamisen ajankohdasta, koska edustajainvaalilakia koskevassa ehdotuksessa ennakkoäänestyksen alkamisajankohta olisi 11. päivä ennen vaalipäivää.

22 ja 23 §. Pykäliin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin edustajainvaalilain 90 §:ään.

30 ja 34 §. Pykäliin tehtäisiin edustajainvaalilain 102 §:n muutoksesta johtuvat muutokset.

35 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että kun Euroopan parlamentin edustajien vaalit ensimmäisen kerran toimitetaan 20 päivänä lokakuuta 1996, tämän lain 21 §:ää ei sovelleta. Säännös on tarpeellinen silloin, kun vaalit toimitetaan normaalina ajankohtana yhtä aikaa muiden unionin jäsenvaltioiden kanssa sen johdosta, että Euroopan unionin jäsenvaltiot sijoittuvat eri aikavyöhykkeisiin. Mikäli vaaleja ei kuitenkaan mainittuna päivänä järjestetä muissa jäsenvaltioissa, ei säännöksellä ole merkitystä. Näin ollen näissä vaaleissa voidaan noudattaa samaa tiedotusaikataulua kuin muissakin vaaleissa.

37 §. Vuoden 1996 vaaleissa, jotka toimitetaan yli kaksi vuotta myöhemmin kuin muissa jäsenmaissa yhtäaikaisesti toimitetut vastaavat vaalit ja yli vuotta myöhemmin kuin Ruotsin ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit, ei ole tarpeen noudattaa säännöstä, jonka mukaan rekisteritoimistojen pitäisi mahdollisen kahdesti äänestämisen ehkäisemisen varmistamiseksi ilmoittaa kotivaltion viranomaiselle ne unionin kansalaiset, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa äänestää Suomessa. Monissa maissa vuoden 1994 vaalien vaaliluettelot on jo ehditty hävittää, joten tietoa mahdollisesta äänestämisestä noista vaaleissa ei ole enää kaikilta osin saatavissa. Tämän johdosta 13 §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä ei noudatettaisi vuoden 1996 vaaleissa, vaan sen sijasta edellytettäisiin äänestämään halukkaan unionin kansalaisen vakuutusta siitä, että ei jo ole äänestänyt samoissa vaaleissa. ''Samoja vaaleja'' olisivat vuonna 1994 toimitettujen vaalien ohella Ruotsissa vuonna 1995 toimitetut vaalit ja Itävallassa toimitettavat vaalit, jos ne päätetään järjestää ennen Suomen vaaleja.

Voimaantulosäännös. Lakia tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 1996 toimitettavissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa, jotka toimitetaan yhtä aikaa kunnallisvaalien kanssa. Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

1.6. Laki menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä

4 §. Pykälään tehtäisiin edustajainvaalilain 2 luvun muuttamisesta johtuvat muutokset.

Voimaantulosäännös. Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin kuitenkin ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia.

1.7. Kuntalaki

10 §. Valtuutettujen lukumäärä kunnassa määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Asukasluku puolestaan määräytyy voimassaolevan lain mukaan vaalivuoden ensimmäisen päivän mukaan. Teknisesti määräytymispäivää voidaan siirtää lähemmäksi vaalipäivää. Pykälässä ehdotetaankin säädettäväksi, että asukasluku määräytyisi vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä väestötietojärjestelmässä olevan tilanteen mukaan. Lisäksi ehdotetaan, että valtuusto voisi kesäkuun loppuun mennessä tehdä päätöksen siitä, että valtuutettuja valitaan pienempi määrä kuin 17. Voimassaolevan lain mukaan tästä tulee päättää toukokuun loppuun mennessä.

26 §. Äänioikeuden osalta kuntalakiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin valtiopäiväjärjestykseen. Äänioikeutetun kotikunta määräytyisi samalla tavalla kuin mitä edustajainvaalilain 12 §:ssä ehdotetaan. Lisäksi ehdotetaan, että sellaisen ulkomaalaisen, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen, äänioikeuteen vaikuttava kahden vuoden asuminen Suomessa laskettaisiin 51. päivästä ennen vaali- tai äänestyspäivää.

Voimaantulosäännös. Lakia tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 1996 toimitettavissa kunnallisvaaleissa, jotka toimitetaan yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajien vaalien kanssa. Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että jos kunnallisvaalit tai kunnallinen kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin sen toimittamisessa ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia.

1.8. Kunnallisvaalilaki

3 §. Voimassaolevan lain mukaan kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa pääsääntöisesti yhden äänestysalueen. Asukasluvultaan suurempi kunta on vastaavasti jaettava kahteen tai useampaan äänestysalueeseen. ''Vastaavasti'' on tarkoittanut, että jokaisella äänestysalueella tulee olla vähintään 3 000 asukasta.

Viime vuosina kunnat ovat merkittävästi vähentäneet äänestysalueidensa määrää. Vähentämisen syinä voidaan pitää ennakkoäänestyksen suosion kasvua ja kuntien pyrkimystä rationalisoida toimintojaan kustannussäästöjen toivossa. Voimassa olevan lain ''3 000 asukkaan sääntö'' on kuitenkin estänyt varsinkin suurimpia kuntia kehittämästä äänestysaluejakoaan toivomaansa suuntaan. Pykälän 1 momentissa ehdotetaankin säädettäväksi, että kunta päättäisi itse äänestysalueidensa lukumäärästä. Kunta muodostaisi yhden äänestysalueen, jollei olisi tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Voidaan olettaa, että kunta pystyy itse parhaiten määrittelemään sen, montako äänestysaluetta se tarvitsee. Liian vähäinen äänestysalueiden määrä johtaisi ruuhkaan vaalipaikoilla ja liian suuri määrä taas lisäisi kustannuksia. Koska ''3 000 asukkaan sääntö'' ehdotetaan poistettavaksi, voimassaolevan lain 3 momentti menettää merkityksensä, joten se voidaan kumota.

Valtuusto tekisi päätöksen äänestysaluejaosta tarvittaessa vuosittain viimeistään huhtikuussa. Tällöin tehdyn päätöksen mukainen äänestysaluejako olisi voimassa niissä vaaleissa ja kansanäänestyksissä, jotka toimitetaan saman vuoden lokakuun 15 päivän ja seuraavan vuoden lokakuun 14 päivän välisenä aikana, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Esimerkki: Valtuusto tekee päätöksen äänestysaluejaosta huhtikuussa vuonna 1997, jolloin päätöksen mukainen jako on voimassa 15 päivän lokakuuta 1997 ja 14 päivän lokakuuta 1998 välisenä aikana toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Jos valtuusto kuitenkin tekee päätöksen touko-joulukuussa vuonna 1997, päätöksen mukainen jako on voimassa 15 päivän lokakuuta 1998 ja 14 päivän lokakuuta 1999 välisenä aikana toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Jakopäätös tehtäisiin vain tarvittaessa eli jos valtuusto ei muuta (voimassaolevaa) jakoa, sitä noudatettaisiin entisenlaisena seuraavassa aikajaksossa toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä.

Äänestysaluejakoa koskevista muutoksista tulisi aina välittömästi ilmoittaa rekisteritoimistolle.

Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin lisäksi tekninen muutos johtuen väestökirjalainsäädännön muutoksista. Niitä henkilöitä varten, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle, määrättäisiin oma äänestysalue kuten nykyisinkin. Näitä henkilöitä olisivat asunnottomat ja ne, joilla ei ole kunnassa vakinaista asuntoa tai joilla ei ole kotikuntalain 3 ja 4 §:issä tarkoitetun toisessa kunnassa tai ulkomailla asumisen aikana asuntoa kotikunnassa sekä ne, joiden nykyinen osoite ei ole tiedossa. Edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 12 §:n 3 momentin mukaan tällaisessa äänestysalueessa äänestäisivät eduskuntavaaleissa myös ulkosuomalaiset.

Pykälän 5 momentista poistettaisiin tarpeettomana maininta lääninhallituksesta.

3 a §. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana maininta vaaliluetteloista.

5 ja 6 §. Pykäliin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin edustajainvaalilain 8 ja 10 §:iin.

2 luku. Äänioikeusrekisteri. Luku ehdotetaan kokonaan muutettavaksi siirryttäessä äänioikeusrekisterin käyttöön ottamiseen. Laista jäisivät pois 19 ja 19 a §:t.

7 ja 9―18 §. Pykäliin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin edustajainvaalilain 12― 22 §:iin. Äänioikeusrekisteriin merkittäisiin jokaisesta äänioikeutetusta hänen kansalaisuutensa, jollei hän ole Suomen kansalainen, sekä hänen asumisaikansa Suomessa, mikäli hän ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen.

Voimassaolevassa kunnallisvaalilaissa vaalien toimittamisen eräät määräajat on ilmoitettu tiettyinä päivinä, esimerkiksi ''Kunnan keskusvaalilautakunnan on ennen elokuun 20. päivää tarkastettava pohjaluettelot''. Yhdenmukaisuuden vuoksi määräaikojen ilmoittaminen ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan edustajainvaalilaissa käytettyä tekniikkaa, esimerkiksi: ''Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu''. Näin vältytään myös siltä, että joku tietty päivä, esimerkiksi 1. päivä syyskuuta, sattuu sunnuntaiksi.

8 §. Euroopan unionin kansalaisten osallistumista asuinvaltionsa kunnallisvaaleihin koskevan direktiivin 11 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltio riittävän ajoissa ja asianmukaisin menettelyin saattaa maassa asuvien äänioikeutettujen ja vaalikelpoisten unionin kansalaisten tiedoksi, millä ehdoin ja mitä menettelyä noudattaen he voivat näitä oikeuksiaan käyttää. Tämän johdosta ehdotetaan lisättäväksi kunnallisvaalilakiin tätä tarkoittava säännös.

22, 24, 33, 35―39 §. Pykäliin tehtäisiin samat muutokset kuin eduskuntavaalilain vastaaviin pykäliin.

25 §. Pykälään tehtäisiin sama henkilötunnusta koskeva lisäys kuin eduskuntavaalilain 29 §:ään.

27 §. Voimassaolevan lain mukaan yhteislistalla, vaaliliitolla tai puolueella voi olla ehdokkaita kunnassa enintään valittavien valtuutettujen kaksinkertainen määrä. Ehdokkaiden suuren lukumäärän vuoksi varsinkin suurimmissa kunnissa ehdokasasettelun hallittavuus on aiheuttanut ongelmia niin kunnan vaaliviranomaisille, äänestäjille kuin itse ryhmittymillekin. Pykälässä ehdotetaankin, että kukin ryhmittymä saisi asettaa ehdokkaita kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrän.

40 §. Ehdokkaiden suuri lukumäärä on aiheuttanut ongelmia suurimpien kuntien keskusvaalilautakunnille myös ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisessa. Jotta voimassaolevan lain vaatimus, siitä, että kaikki ryhmittymät tulee ryhmitellä yhdistelmässä vasemmalta oikealle, voidaan toteuttaa, yhdistelmistä tulee erittäin suurikokoisia ja niissä oleva teksti joudutaan painamaan niin pienillä kirjaimilla, että se haittaa niiden luettavuutta. Tämän vuoksi ehdotetaankin säädettäväksi, että jos kunnassa on ehdokkaita asettaneita ryhmittymiä niin paljon, että niiden ryhmittely ehdokaslistojen yhdistelmässä vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, keskusvaalilautakunta voi ryhmitellä puolueet, vaaliliitot, valitsijayhdistykset ja yhteislistat tai osan niistä yhdistelmään myös allekkain.

40 a §. Uudessa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä samaan tapaan kuin edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 40 §:n 2―4 momenteissa. Ehdokasrekisterin merkitys korostuu kunnallisvaaleissa, joissa ehdokkaita on paljon.

41 §. Pykälästä poistettaisiin ehdokaslistojen yhdistelmän jakelun tarkka määräaika sekä edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 64 §:n mukaisesti maininta Posti- ja telelaitoksesta.

44 §. Pykälästä poistettaisiin viittaus voimassaolevan lain 11 §:n 3 momenttiin, joka ehdotetaan muutettavaksi.

51, 54 ja 56 §. Pykäliin tehtäisiin samat muutokset kuin edustajainvaalilain vastaaviin pykäliin.

53 §. Pykälän 3 momentti muutettaisiin vastaamaan edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 48 a §:ää.

59―64, 66―67, 70―72 ja 74 §. Ennakkoäänestystä koskeviin pykäliin tehtäisiin samat muutokset kuin edustajainvaalilain vastaaviin pykäliin.

74 a―74 c ja 74 f §. Kotiäänestystä koskeviin pykäliin tehtäisiin samat muutokset kuin edustajainvaalilain vastaaviin pykäliin.

75 ja 85 §. Äänten laskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista koskeviin pykäliin tehtäisiin samat muutokset kuin edustajainvaalilain vastaaviin pykäliin.

82 §. Muutos johtuu uuden kuntalain voimaantulosta.

87 §. Pykälän 2 momentti voidaan kumota koska uuden kuntalain 50 §:ssä tarkoitetussa hallintosäännössä tulee antaa määräykset pöytäkirjojen ja toimituskirjojen allekirjoittamisesta.

89 §. Pykälä voidaan kumota samasta syystä kuin 87 §:n 2 momentti.

97 §. Pykälästä poistettaisiin edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen 64 §:n mukaisesti maininta Posti- ja telelaitoksesta.

100 §. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin edustajainvaalilain 102 §:ään, minkä johdosta perustelujen osalta viitataan edellä lausuttuun.

Voimaantulosäännös. EU:n neuvoston direktiivin mukaan jäsenvaltioiden lainsäädäntö on saatettava direktiiviä vastaavaksi ennen 1 päivää tammikuuta 1996. Lakia tulisi voida soveltaa ensimmäisen kerran 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa kunnallisvaaleissa, jotka toimitetaan yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajien vaalien kanssa. Kuten edellä on todettu, näissä vaaleissa vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten määrää koskeva lainmuutos ei vielä olisi noudatettavana.

Myös tämän lain voimaantulosäännökseen sisällytettäisiin säännös, jonka mukaan kunnallisvaalit tai neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys, jotka toimitettaisiin ennen kuin lain voimaantulosta on kulunut kuusi kuukautta, toimitettaisiin nyt voimassa olevan lain mukaisesti.

Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

1.9. Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä

1 §. Pykälään tehtäisiin kuntalain voimaantulosta johtuva muutos.

4 §. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin kuntalakia koskevan ehdotuksen 26 §:ään. Lisäksi pykälässä tulisi viitata kuntalain 31 §:ään, jossa säädetään kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavasta aloitteesta.

8 §. Ehdotettavat muutokset aiheutuisivat siitä, että edustajainvaalilakia koskevan ehdotuksen mukaan äänioikeusrekisteri korvaa nykymuotoiset vaaliluettelot. Kansanäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta perustaisi äänestysoikeusrekisterin, josta olisi soveltuvin osin voimassa, mitä äänioikeusrekisteristä kunnallisvaalilaissa säädetään. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan kansanäänestystä varten joko halua tai voi saada käyttöönsä äänestysoikeusrekisteriin otettavia tietoja konekielisenä. Näin ollen kunnanhallituksen tulisikin viimeistään 55. päivänä ennen äänestyspäivää ilmoittaa väestörekisterikeskukselle, haluaako se rekisteriin otettavat tiedot konekielisessä muodossa vai paperitulosteina. Paperitulosteisiin otettaisiin jokainen äänestysoikeutettu, muilta osin ne olisivat samanlaisia kuin kunnallisvaalilain 17 §:ssä ehdotettavat vaaliluettelot.

16 §. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin kunnallisvaalilain 100 §:n muuttamisesta aiheutuva tekninen muutos.

18 §. Pykälään tehtäisiin kunnallisvaalilain muuttamisesta aiheutuvat muutokset.

Voimaantulosäännös. Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Vaalivarmuuden säilyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettavan lain voimaantulosta, sovellettaisiin sen toimittamisessa ehdotettavan lain voimaan tullessa voimassa olevaa lakia.

1.10. Kotikuntalaki

1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin siten, että kotikuntalaissa säädettäisiin myös ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnasta Suomessa. Ulkomailla vakinaisesti asuvalla Suomen kansalaisella ei ole kotikuntaa Suomessa. Väestökirjanpitokunnan ensisijainen käyttötarve liittyy äänioikeusrekisterin laadintaan. Pykälän 2 momenttia täydennettäisiin säätämällä, että väestötietolaissa (507/93) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään tehtäisiin merkintä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnasta.

2 luku. Lain 2 luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan ehdotuksen sisältöä.

6 a §. Väestökirjanpitokunta. Uudessa 6 a §:ssä säädettäisiin ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestötietojärjestelmään merkittävästä väestökirjanpitokunnasta. Väestökirjanpitokunta määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein kuin nykyisin määräytyy kansanedustajain vaaleista annetun lain 25 a §:n ja vakiintuneen käytännön mukaan se kunta, jonka perusteella ulkosuomalainen merkitään vaalipiirin vaaliluetteloon.

Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunta on se kunta, joka viimeksi oli hänen kotikuntansa Suomessa. Ulkomailla asumisen vakinaisuus tai tilapäisyys ratkaistaan 2 luvun säännösten nojalla.

Henkilö voi kansalaisuuslain (401/68) 1, 3, 3 b ja 4 §:n perusteella saada Suomen kansalaisuuden, vaikka hän ei ole koskaan asunut Suomessa.

Jos Suomen kansalaisella ei ole koskaan ollut kotikuntaa Suomessa, väestökirjanpitokunta olisi 2 momentin mukaan se kunta, joka hänen saadessaan Suomen kansalaisuuden oli hänen äitinsä, isänsä tai puolisonsa kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Jollei vanhemmilla tai puolisolla ollut tällöin kotikuntaa eikä väestökirjanpitokuntaa Suomessa, henkilön väestökirjanpitokunta on Helsinki.

9 §. Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan ehdotuksen sisältöä. Pykälässä säädettäisiin muuttoilmoituksen ja maastamuuttoilmoituksen perusteella tehtävästä kotikuntamerkinnästä ja väestökirjanpitokuntaa koskevasta merkinnästä. Kotikuntamerkinnän osalta säännös vastaisi sisällöltään nykyistä 9 §:ää. Jos henkilö muuttaa vakinaisesti ulkomaille, rekisteritoimisto merkitsisi maastamuuttoilmoituksen perusteella väestötietojärjestelmään henkilön väestökirjanpitokunnan. Merkintä voitaisiin tehdä myös muulta kuin henkilöltä itseltään saadun tiedon perusteella, jos on ilmeistä, että tietoa voidaan pitää luotettavana. Suomen kansalaiselle, joka ei ole koskaan asunut Suomessa, merkitään tieto väestökirjanpitokunnasta samalla, kun muutkin häntä koskevat tiedot rekisteröidään ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään.

4 luku. Lain 4 luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan ehdotuksen sisältöä.

16―19 § Kotikuntalain 16 § 1 momenttiin, 17 §:n 1 momenttiin, 18 §:n 1 momenttiin ja 19 §:n 2 momenttiin, joissa säädetään koti-kuntamerkinnän korjauksesta ja muutoksenhausta, lisättäisiin vastaavat säännökset myös väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän korjauksesta. Lääninoikeuden päätökseen väestökirjanpitokuntaa koskevassa asiassa ei saisi hakea muutosta.

Voimaantulosäännös. Laki tulisi voimaan siten, että sen perusteella määräytyvä väestökirjanpitokunta voitaisiin merkitä 20.10.1996 toimitettavia Euroopan parlamentin edustajien vaaleja varten perustettavaan äänioikeusrekisteriin.

Lainmuutoksiin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin tulisi voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

Väestötietojärjestelmään on ulkomailla vakinaisesti asuvien Suomen kansalaisten tietoihin merkitty kunta, jonka perusteella on määräytynyt minkä vaalipiirin vaaliluetteloon heidät merkitään. Tämä kunta on määräytynyt pääosin samoin perustein kuin nyt ehdotettava väestökirjanpitokunta. Jos henkilöllä on viimeksi ollut Suomessa kotikuntana kunta, joka ei enää kuulu Suomen alueeseen, henkilö on merkitty Helsingin vaalipiirin vaaliluetteloon. Voimaantulosäännökseen on tarpeen ottaa säännös siitä, että ennen nyt ehdotettavan lain voimaantuloa tehtyä kuntamerkintää pidetään kyseisen henkilön väestökirjanpitokuntana. Ehdotettu laki ei siten aiheuttaisi muutosta nykyisin ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten vaalipiirien määräytymiseen.

2. Voimaantulo

Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan siten, että niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa. Teknisistä syistä lainmuutosten pitäisi tulla voimaan viimeistään vuoden 1996 tammikuussa. Kun kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö EU:n neuvoston direktiivin mukaan tulee kuitenkin saattaa vastaamaan direktiiviä ennen 1 päivää tammikuuta 1996, tulisi kaikkien ehdotettujen lakien käytännöllisistä syistä tulla voimaan ennen tätä ajankohtaa. Jotta valmistaviin toimenpiteisiin muun muassa vaaleihin liittyvien asiakirjojen suunnitteluun ja atk-ohjelmien testaamiseen voitaisiin ajoissa ryhtyä, ehdotetaan, että lakien täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lakien voimaantuloa.

Vaalivarmuuden säilyttämiseksi lakeihin liittyviin voimaantulosäännöksiin ehdotetaan lisättäväksi määräys siitä, että jos vaalit tai kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut ehdotettujen lakien voimaantulosta, sovellettaisiin ehdotettujen lakien voimaan tullessa voimassa olevia lakeja. Tämä ei koskisi Euroopan parlamentin edustajien vaaleja, jotka on säädetty toimitettaviksi 20 päivänä lokakuuta 1996.

3. Säätämisjärjestys

Laki Suomen hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta ja laki valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n muuttamisesta on perustuslain muutoksina käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki Suomen Hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,

muutetaan Suomen Hallitusmuodon 11 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (969/95), seuraavasti:


11 §

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään perustuslaissa.


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, neuvoa-antava kansanäänestys tai neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,

muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä touko-kuuta 1972 ja 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetuilla laeilla (357/72 ja 580/95), seuraavasti:


6 §

Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää kahdeksantoista vuotta.


Äänioikeutetuista pidettävästä rekisteristä säädetään lailla.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos kansanedustajain vaalit, neuvoa-antava kansanäänestys tai presidentinvaali toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



3.

Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 42 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (319/75),

muutetaan 2 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §, 2 luku, 26 c §:n 1 momentti, 27 ja 28 §, 29 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta, 31 d §:n 1 ja 3 momentti, 32 §, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 37 §:n 1 ja 5 momentti, 37 a §, 39 §:n 1 momentti, 40 §, 46 §:n 2 momentti, 53 §:n 1 ja 3 momentti, 57 §, 59 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 1 momentti, 65 ja 66 §, 67 §:n 1 momentin 1 kohta, 68 ja 70 §, 71 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 74, 75 ja 76 §, 77 §:n 2 momentti, 78 ja 80 §, 80 a §:n 1 momentti, 80 b §:n 1 momentti, 80 e §:n 1 ja 6 momentti, 81 ja 90 §, 100 a §:n 1 momentti ja 102 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 32 §, 35 §:n 1 momentti, 40 §, 46 §:n 2 momentti, 57 §, 63 §:n 1 momentti, 80 b §:n 1 momentti, 81 ja 90 § ja 100 a §:n 1 momentti 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (434/90), 8 §:n 1 momentti, 80 §, 80 a §:n 1 momentti ja 80 e §:n 1 momentti 29 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (80/88), 8 §:n 2 momentti, 26 c §:n 1 momentti, 37 §:n 1 momentti ja 71 §:n 3 momentti mainitussa 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa, 10 § muutettuna 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla (370/85) ja mainitulla 18 päivänä toukokuuta 1990 annetulla lailla, 2 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 27 ja 28 §, 29 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta, 31 d §:n 1 ja 3 momentti, 36 §:n 1 momentti, 37 §:n 5 momentti, 37 a § ja 76 § mainitussa 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa, 64 §:n 1 momentti, 65 §, 67 §:n 1 momentin 1 kohta, 68 § ja 71 §:n 1 ja 4 momentti 22 päivänä toukokuuta 1992 annetussa laissa (435/92), 66 ja 75 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, 70 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla (498/93), 74 § muutettuna kahdella viimeksi mainitulla lailla, mainitulla 18 päivänä toukokuuta 1990 annetulla lailla ja 12 päivänä toukokuuta 1972 annetulla lailla (358/72), 77 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 78 § muutettuna mainituilla 16 päivänä toukokuuta 1975 ja 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, 80 e §:n 6 momentti mainitussa 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa ja 102 § muutettuna kahdella viimeksi mainitulla lailla, sekä

lisätään lakiin uusi 48 b § seuraavasti:


2 §

Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestötietojärjestelmän tietojen mukaan on ollut kotikunta Suomessa asianomaisessa vaalipiirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Jako toimitetaan jakamalla kunkin vaalipiirin asukasluku vaalipiirien yhteenlasketulla asukasluvulla ja kertomalla saatu luku luvulla 199. Kuhunkin vaalipiiriin tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava paikkamäärä. Jos kaikki paikat eivät tule näin tule jaetuiksi, loput paikat jaetaan vaalipiirien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.


Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.


8 §

Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, sekä 63 §:n 1 momentissa tarkoitettuja laitoksia ja 6 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava muutoin paitsi 6 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.


Jäsenet, joista kunnanhallituksen on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava kunnassa asuvista vaalikelpoisista henkilöistä siten, että vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneiden puolueiden on mahdollisuuksien mukaan saatava edustajansa kuhunkin vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan joko jäseneksi tai varajäseneksi.



10 §

Vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.


Kunnanhallituksen edustajalla tai kunnanjohtajalla ei ole läsnäolo-oikeutta vaalilautakuntien eikä vaalitoimikuntien kokouksissa.


2 luku

Äänioikeusrekisteri

12 §

Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu (äänioikeusrekisteri).


Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä:

1) henkilötunnus;

2) täydellinen nimi;

3) vaalipiiri, jossa hän on äänioikeutettu;

4) hänen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikuntansa;

5) äänestysalue, johon hän kuuluu;

6) hänen äänestyspaikkansa vaalipäivänä ja sen osoite;

7) äidinkieli, jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska;

8) hänen asuinvaltionsa, jollei se ole Suomi;

9) rekisteritoimisto, jonka virka-alueella hänen kohdalleen merkitty kunta on;

10) päivämäärä, jolloin hänet on otettu äänioikeusrekisteriin;

11) kuolintieto, jos hän on kuollut rekisterin perustamisen jälkeen; sekä

12) merkintä oikaisuvaatimuksesta, jos sellainen on vireillä, ja oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.


Jollei äänioikeutetulla ole kotikuntaa Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää, hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin merkitään kotikuntalain mukainen väestökirjanpitokunta. Jollei tämä kunta enää kuulu Suomen alueeseen, merkitään sen sijasta Helsingin kaupunki. Äänioikeutettu kuuluu tällöin kunnan siihen äänestysalueeseen, jonka valtuusto määrää kunnallisvaalilain 3 §:n 1 momentin nojalla niitä äänioikeutettuja varten, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.


13 §

Väestörekisterikeskus laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta ilmoituskortin, jossa on seuraavat tiedot:

1) edellä 12 §:n 2 momentin 2―6 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) äänioikeutetun se osoite, joka on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää;

3) vaalit, vaalipäivä ja ennakkoäänestyksen aika;

4) kortin lähettäjäksi merkityn rekisteritoimiston ja kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot;

5) rekisteri tai tietojärjestelmä, johon kortissa olevat tiedot perustuvat; sekä

6) ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä.


Ilmoituskortissa voi lisäksi olla optisesti luettavassa muodossa 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot tarpeellisin osin.


Ilmoituskortti laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle ja siten, että sitä voidaan käyttää lähetekirjeenä 6 luvussa tarkoitetussa ennakkoäänestyksessä.


Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että ilmoituskortit lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa.


14 §

Äänioikeusrekisterissä olevat 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ovat tarkastusta varten nähtävillä tai puhelimitse maksutta saatavissa rekisteritoimistoissa ja, sen mukaan kuin väestörekisterikeskus määrää, myös muissa paikoissa arkipäivinä virka-aikana alkaen 41. päivästä ennen vaalipäivää.


Rekisteritoimistot voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on siitä jätettävä henkilötunnus pois. Ote annetaan maksutta asianomaiselle henkilölle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.


Väestörekisterikeskus tiedottaa virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten 15 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus on tehtävä.


15 §

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen rekisteritoimistolle viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.


Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.


Jos äänioikeutetun kotikunta-asetuksessa (351/94) tarkoitettu muuttoilmoitus saapuu rekisteritoimistolle myöhemmin kuin 51. päivänä ennen vaalipäivää, äänioikeutettu ei tämän muuttoilmoituksen perusteella voi vaatia oikaisua äänioikeusrekisterissä oleviin häntä koskeviin 12 §:n 2 momentin 3―6 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.


Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina rekisteritoimistoissa ja muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä.


16 §

Rekisteritoimiston on ratkaistava oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tehtävä ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.


Rekisteritoimiston on viipymättä annettava päätös tiedoksi asianosaiselle. Päätös on lähetettävä postitse kirjattuna lähetyksenä, mutta se voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Jos päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, rekisteritoimiston on samalla toimitettava hänelle 13 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on päätös julkaistava virallisessa lehdessä.


17 §

Jos väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto katsoo, että henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai oikeudettomasti otettu siihen taikka että häntä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, on sillä viran puolesta oikeus lisätä henkilö äänioikeusrekisteriin tai merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi taikka korjata häntä koskeva virheellinen merkintä. Muutokset on tehtävä viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.


Merkittäessä henkilö äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi on siitä tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 16 §:n 2 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä henkilöstä, joka on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.


Lisättäessä henkilö äänioikeusrekisteriin hänelle on viipymättä lähetettävä 13 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti.


Korjattaessa äänioikeusrekisterissä oleva henkilöä koskeva virheellinen merkintä on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.


18 §

Rekisteritoimiston päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ja väestörekisterikeskuksen tai rekisteritoimiston 17 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä saa asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi tai päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Lääninoikeudelle osoitetun valituskirjelmän voi valitusajan kuluessa toimittaa rekisteritoimistolle edelleen lääninoikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.


Lääninoikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle rekisteritoimistolle. Jos päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, lääninoikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Jos lääninoikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, lääninoikeuden on ilmoitettava tästä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä.


Lääninoikeuden päätökseen äänioikeusrekisteriin ottamista koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta.


19 §

Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien.


Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lääninoikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen.


Jos henkilö on ilmeisen virheellisesti 17 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, väestörekisterikeskus voi poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän.


Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle vaalipäivänä lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on annettava äänestää. Henkilö on velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle.


20 §

Sen jälkeen kun äänioikeutettu on äänestänyt, äänioikeusrekisteriin merkitään, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa hän on äänestänyt. Merkinnän voivat tehdä asetuksella säädettävän kotimaan ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija ja vaalilautakunta sekä kunnan keskusvaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunnan pyynnöstä rekisteritoimisto. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain kunnan keskusvaalilautakunta tai sen pyynnöstä rekisteritoimisto. Merkinnän tekemisestä säädetään tarkemmin 5 ja 6 luvussa.


Äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt.


21 §

Ennakkoäänestyksen päätyttyä oikeusministeriö huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteristä tulostetaan ministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille alkaen 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 vaaliluettelot äänestysalueittain ja että luettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö voi määrätä, että kunnan keskusvaalilautakunta tulostaa vaaliluettelot kunnan äänestysalueiden osalta. Oikeusministeriö voi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle konekielisessä muodossa.


Vaaliluetteloihin otetaan vain ne henkilöt, jotka äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan eivät ole äänestäneet ennakkoäänestyksessä. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Vaaliluetteloissa on otsikkotietoina vaalipiiri, kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen täydellinen nimensä ja henkilötunnuksensa.


Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.


22 §

Sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen väestörekisterikeskus hävittää rekisterissä olevat tiedot.


26 c §

Äänioikeus jäsenäänestyksessä on puolueen ja sen perusjärjestön jäsenillä, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta.



27 §

Oikeusministeriön on viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava jokaisen vaalipiirin keskuslautakunnalle, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuunottamatta, mitkä puolueet on merkitty puoluerekisteriin, ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen nimen.


28 §

Puolueen on viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava jokaisen sellaisen vaalipiirin keskuslautakunnalle, jossa puolue aikoo asettaa ehdokkaita kansanedustajiksi, vaalipiirissä toimivan puolueen piiriasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, postiosoite ja puhelinnumero.


29 §

Hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemisesta on puolueen piiriasiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.


Hakemukseen on liitettävä:

2) kunkin ehdokkaaksi asetetun henkilön omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustettu suostumus vastaanottaa edustajantoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi muussa vaalipiirissä eikä toisen puolueen ehdokkaaksi.


31 d §

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.



Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 31 b §:n 1 momentissa mainitut tiedot. Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan kuitenkin käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai myös etunimeä lyhennettynä. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ehdokkaan omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustama suostumus vastaanottaa edustajantoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi muussa vaalipiirissä eikä toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi samassa vaalipiirissä.


32 §

Vaalipiirin keskuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ja sen jälkeen 27., 24. ja 23. päivänä ennen vaalipäivää, vaalipäivänä, vaalipäivän jälkeisenä päivänä ja 3. päivänä vaalipäivän jälkeen sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.


35 §

Kokouksessa, joka pidetään 27. päivänä ennen vaalipäivää, käsitellään puolueiden hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen. Samalla puolueiden keskinäinen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmää varten määrätään arvalla siten, että ensiksi arvotaan vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys vaaliliitossa.



36 §

Puolueen piiriasiamiehellä on oikeus viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12 täydentää hakemukseen liitettyjä asiakirjoja, oikaista vaalipiirin keskuslautakunnalle annettujen asiakirjojen kohdat, joita vastaan keskuslautakunta on tehnyt huomautuksen 35 §:n 3 momentin 1 kohdan nojalla, sekä tehdä ehdokkaan nimeä, arvoa, ammattia tai tointa taikka kotikuntaa koskevia tarkistuksia.



37 §

Vaaliliiton muodostamista koskevia ilmoituksia käsitellään ensimmäisen kerran siinä kokouksessa, joka pidetään 27. päivänä ennen vaalipäivää.



Piiriasiamiehillä on oikeus viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12 antaa vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.


37 a §

Puolueiden ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset ja vaaliliittoja koskevat ilmoitukset, joista on tehty huomautus, ratkaistaan vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, joka pidetään 24. päivänä ennen vaalipäivää.


39 §

Jos ehdokas on kuollut, hänen nimeään ei oteta 40 §:ssä tarkoitettuun ehdokaslistojen yhdistelmään eikä valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin.



40 §

Vaalipiirin keskuslautakunta laatii kokouksessa, joka pidetään 23. päivänä ennen vaalipäivää, ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan ehdokkaista järjestysnumero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi sekä kotikunta.


Vaalipiirin keskuslautakunta huolehtii siitä, että oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkitään viipymättä ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen ehdokkaista 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja henkilötunnus.


Milloin valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä annetaan tietoja muille kuin asianomaiselle ehdokkaalle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on tiedoista jätettävä henkilötunnus pois. Tiedot annetaan maksutta asianomaiselle ehdokkaalle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.


Valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot hävitetään, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.


Oikeusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä.


46 §

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet vaalit, on vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin, jollei tasavallan presidentti määrää vaalitoimitukselle myöhäisempää sunnuntaita. Vaalitoimitus on kuitenkin pidettävä viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.



48 b §

Äänestysliput leimataan vaalileimalla, joka on samanlainen kaikissa äänestyspaikoissa. Oikeusministeriö vahvistaa vaalileiman sekä valmistuttaa leimasimet ja antaa kuntien keskusvaalilautakunnille ohjeet niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä.


53 §

Äänioikeutettu saa äänestää sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.



Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.


57 §

Kunkin äänestäjän äänestämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon. Merkintä tehdään kuitenkin äänioikeusrekisteriin, jos se on käytössä äänestysalueessa.


59 §

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalitoimituksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet.



63 §

Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka otettu rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, johon hän kuuluu, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.



64 §

Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja 63 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa sekä ulkomailla niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella säädetään, ja suomalaisissa laivoissa (ennakkoäänestyspaikat).



65 §

Äänestyksen järjestämisestä huolehtii asetuksella säädettävässä kotimaan ennakkoäänestyspaikassa, Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa vaalitoimitsija sekä laitoksessa 8 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.


Vaalitoimitsijana on Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen määräämänsä edustuston palveluksessa oleva henkilö ja suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Vaalitoimitsijan määräämisestä kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan säädetään asetuksella.


Tarvittaessa voidaan samaan ennakkoäänestyspaikkaan määrätä useampia vaalitoimitsijoita.


66 §

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.


Ennakkoäänestys asetuksella säädettävissä kotimaan ennakkoäänestyspaikoissa ja Suomen edustustoissa voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 momentissa säädetään.


67 §

Ennakkoäänestys tapahtuu 66 §:ssä tarkoitettuina ajanjaksoina:

1) asetuksella säädettävässä kotimaan ennakkoäänestyspaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin paikka on yleisöä varten avoinna, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 16:n välisenä aikana, ei kuitenkaan uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä;



68 §

Kunnan alueella olevat asetuksella säädettävät ennakkoäänestyspaikat sekä äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.


70 §

Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 48 a §:ssä tarkoitettua äänestyslippua, vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistuttaa oikeusministeriö, sekä 48 b §:ssä tarkoitettua vaalileimasinta.


Lähetekirjeenä voidaan käyttää 13 §:ssä tarkoitettua ilmoituskorttia.


71 §

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita asetuksella säädettävien kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi vaalitoimikunnille. Sanottuja asiakirjoja on vastaavasti lähetettävä ulkoasiainministeriölle toimitettaviksi Suomen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille.



Kunnan keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalileimasimia kunnassa olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan on lisäksi toimitettava niitä ulkoasiainministeriölle lähetettäviksi edelleen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille. Ennakkoäänestyksen päätyttyä vaalileimasimet tarpeineen palautetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ulkomailla olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden käytössä olleet vaalileimasimet on palautettava ulkoasiainministeriölle, joka toimittaa ne Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnalle.


Suomalaisen laivan päällikön tulee laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten tilata 1―3 momentissa tarkoitetut vaaliasiakirjat ja tarvikkeet ulkoasiainministeriöltä tai Suomen edustustolta.


74 §

Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.


Lähetekirjeen tulee sisältää:

1) äänestäjän ilmoitus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen; ja

2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä ja, milloin nimi on muutettu tai muuttunut, myös entisistä nimistä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta ja nykyisestä osoitteesta.


Äänestäjän, joka käyttää lähetekirjeenä ilmoituskorttia, on annettava vain 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.


75 §

Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Vaalikuoreen ei saa tehdä merkintöjä.


Silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija tarkistaa rekisteristä, että äänestäjä on äänioikeutettu ja tekee rekisteriin merkinnän siitä, että äänestäjä on äänestänyt. Sen jälkeen vaalitoimitsija tekee lähetekirjeeseen kuittausmerkinnän, josta ilmenee äänestyspaikka, äänestyksen toimittamisen ajankohta, äänestäjän henkilötunnus sekä äänestäjän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle.


Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.


76 §

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 72―75 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella. Milloin lähetekirjeeseen ei tehdä 75 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, todistus on lisäksi päivättävä ja varustettava ilmoituksella ennakkoäänestyspaikasta tai, jos ennakkoäänestys on toimitettu laitoksessa, ilmoituksella kunnasta, jossa ennakkoäänestyspaikka on. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.


Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjistä on pidettävä luetteloa. Oikeusministeriö painattaa lomakkeen luetteloa varten ja antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita luettelon laatimisesta.


77 §

Suomen edustustosta lähetetään lähetekuoret nopeinta virkapostitietä käyttäen tai kirjattuina lentopostitse ulkoasiainministeriölle edelleen asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle toimitettavaksi.



78 §

Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen klo 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään avaamatta huomioon ottamatta.


Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos ennakolta äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin taikka jos vaalikuori on avonainen tai siihen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä. Samoin on meneteltävä, jos lähetekirje, jossa ei ole 75 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt. Huomioon ottamatta jättämisestä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.


Jos lähetekirje, jossa ei ole 75 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, ja vaalikuori voidaan hyväksyä, merkitään äänioikeusrekisteriin, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Jos hyväksyminen tapahtuu myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, merkintä lähetekirjeessä mainitun henkilön äänestämisestä tehdään oikeusministeriön määräämällä tavalla lisäksi 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon.


Hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä ja äänioikeusrekisteriin äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä lasketaan ja saadut luvut merkitään pöytäkirjaan. Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä varmassa tallessa.


80 §

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa niin kuin tässä luvussa säädetään äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä Suomessa olevassa kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikuntalaissa tarkoitetuksi kotikunnakseen. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.


80 a §

Kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija, jona on tähän tehtävään 9 §:n mukaan määrätty vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee.



80 b §

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.



80 e §

Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja viimeistään 5. päivänä ennen vaalipäivää arkipäivänä kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.



Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, on kotiäänestyksestä ja menettelystä siinä muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 70 §:n 1 momentissa, 71 §:n 1―3 momentissa, 72 §:n 2 ja 3 momentissa, 73 §:ssä, 74 §:n 1 momentissa, 75 §:n 1 ja 3 momentissa, 76 §:n 2 momentissa sekä 78 ja 79 §:ssä säädetään. Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 13 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin, on annettava vain 74 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.


81 §

Vaalipiirin keskuslautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä keskuslautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 79 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.


90 §

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen pitämässään kokouksessa, joka alkaa kello 18. Keskuslautakunnan on samana päivänä julkaistava vaalien tulos tiedoksipanolla keskuslautakunnassa ja ilmoitettava tiedoksipanossaan myös, kuka on kunkin valitun varamies, sekä laadittava viipymättä kullekin valitulle valtakirja.


100 a §

Jos valituksen johdosta määrätään vaalit toimitettaviksi uudelleen, on vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.



102 §

Oikeusministeriö vastaa:

1) äänioikeusrekisterin ja valtakunnallisen ehdokasrekisterin sekä muiden vaaleissa käytettävien oikeusministeriön tietojärjestelmien kustannuksista;

2) ilmoituskorttien, äänestyslippujen, vaalileimasinten, vaaliluetteloiden, sinetöimisvälineiden, vaaliuurnien sekä 60, 70 ja 71 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen valmistamis- ja lähettämiskustannuksista;

3) asetuksella säädettävien kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden menoista; sekä

4) vaalipiirien keskuslautakuntien menoista.


Ulkoasainministeriö vastaa Suomen edustustojen ja suomalaisten laivojen vaalitoimitsijoiden menoista.


Kunta vastaa kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja 80 a §:ssä tarkoitettujen vaalitoimitsijoiden muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista menoista.


Muu viranomainen vastaa sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvista muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos kansanedustajain vaalit toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 8 §:ssä säädetään vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten määrästä, ei sovelleta kunnallisvaalien yhteydessä 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



4.

Laki tasavallan presidentin vaalista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tasavallan presidentin vaalista 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain (1076/91) 18 §, sellaisena se on 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (499/93),

muutetaan 6―8 §, 11 §:n 1 momentti, 12, 13, 23 ja 24 § sekä 28 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 8 § osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla, sekä

lisätään lakiin uusi 1 a § ja 15 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:


1 a §

Äänioikeutettu presidentinvaalissa on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.


6 §

Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen presidentinvaalia asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta sekä ennakkoäänestyspaikkoina olevia laitoksia ja kotiäänestystä varten vähintään yksi vaalitoimikunta. Niiden asettamisesta on voimassa, mitä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettamisesta säädetään kansanedustajain vaaleista annetussa laissa (391/69).


7 §

Vaalipiirin keskuslautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä sekä vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.


Kunnanhallituksen edustajalla tai kunnanjohtajalla ei ole läsnäolo-oikeutta vaalilautakuntien eikä vaalitoimikuntien kokouksissa.


8 §

Presidentinvaalin toimittamista varten perustetaan äänioikeutetuista henkilöistä äänioikeusrekisteri, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.


Presidentinvaalin ensimmäisessä ja toisessa vaalissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä. Ilmoituskortteja on lähetettävä äänioikeutetuille samalla kertaa kaksi.


11 §

Puolueen tai hallitusmuodon 23 a §:ssä tarkoitetun henkilöryhmän on ilmoitettava ehdokas Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Henkilöryhmän puolesta ilmoituksen tekee sen asiamies. Ilmoituksessa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi ja henkilötunnus sekä hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa ja hänen kotikuntansa. Ilmoitukseen on liitettävä ehdokkaan allekirjoittama vakuutus, että hän suostuu olemaan hänet asettaneen puolueen tai henkilöryhmän ehdokkaana ja ottamaan vastaan presidentin toimen.



12 §

Ilmoitus ehdokkaan asettamisesta on toimitettava Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle aikaisintaan 41. päivänä ja viimeistään 31. päivänä ennen presidentinvaalia ennen kello 16.


13 §

Ehdokkaan asettamisesta ja ilmoittamisesta hallitusmuodon 23 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on voimassa, mitä 10―12 §:ssä säädetään. Ehdokasta, jonka henkilöryhmä oli aikaisemmin ilmoittanut säädetyssä järjestyksessä Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, pidetään kuitenkin ilman uutta ilmoitusta edelleenkin henkilöryhmän ehdokkaana, jollei henkilöryhmä ole peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan tai ehdokkaaksi asetettu 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakuutustaan viimeistään 31. päivänä ennen presidentinvaalia ennen kello 16.


15 §

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on huolehdittava, että viipymättä 2 momentissa tarkoitetun luettelon laatimisen jälkeen oikeusministeriön ylläpitämään ehdokasrekisteriin merkitään ehdokkaista järjestysnumero ja 11 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Ehdokasrekisteristä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä säädetään kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.


23 §

Oikeusministeriön on painatettava viipymättä toista vaalia varten ehdokkaista luettelo, johon heidät on otettava samassa keskinäisessä järjestyksessä ja samoilla järjestysnumeroilla, joilla heidät otettiin ensimmäisen vaalin ehdokasluetteloon, sekä toimitettava luettelo Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle, jonka tehtävänä on luettelon jakelu. Luettelosta on muutoin voimassa, mitä siitä 16 §:ssä säädetään.


Jos 1 momentissa tarkoitettua luetteloa ei todennäköisesti ole mahdollista toimittaa ajoissa ennakkoäänestyspaikkana olevaan Suomen edustustoon tai suomalaiseen laivaan, tulee sinne lisäksi toimittaa tieto luettelon sisällöstä riittävän luotettavaksi arvioitavalla tavalla.


24 §

Toisen vaalin ennakkoäänestyksestä ja vaalitoimituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään. Äänestyslippu on kuitenkin erivärinen kuin ensimmäisessä vaalissa.


28 §

Milloin valtioneuvosto on hallitusmuodon 23 c §:n nojalla määrännyt ryhdyttäväksi uudelleen toimenpiteisiin presidentin valitsemiseksi, on oikeusministeriön kiireellisesti ilmoitettava tästä vaalipiirien keskuslautakunnille ja ulkoasiainministeriölle, joiden on huolehdittava siitä, että tieto välitetään viipymättä edelleen muille vaaliviranomaisille, sekä väestörekisterikeskukselle.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos presidentinvaali toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



5.

Laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (272/95) 5 §,

muutetaan 11 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 ja 16 §, 17 §:n 3 ja 4 momentti, 18 §:n 3 momentti, 22 §, 23 §:n 1 momentti, 30 §, 32 §:n 1 ja 2 kohta ja 34 § sekä

lisätään 35 §:ään uusi 3 momentti ja 37 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:


Äänioikeusrekisteri

11 §

Äänioikeusrekisteristä on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.


Äänioikeusrekisteriin otetaan lisäksi jokainen Suomessa äänioikeutettu unionin kansalainen, joka ei ole Suomen kansalainen, jos hän on kirjallisesti ilmoittanut haluavansa käyttää äänioikeuttaan Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa vain Suomessa eikä hän ole, jos hänellä tämän jälkeen on ollut jatkuvasti kotikunta Suomessa, peruuttanut tätä ilmoitustaan. Ilmoitus tai sen peruutus on tehtävä rekisteritoimistolle viimeistään 66. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.


Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin lisäksi tieto vaalialueesta, jossa hän on äänioikeutettu, sekä tieto hänen kansalaisuudestaan, jollei hän ole Suomen kansalainen.


12 §

Väestörekisterikeskuksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja mahdollisuuksien mukaan toimitettava kaikille Suomessa äänioikeutetuille unionin kansalaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, sopivalla tavalla tieto siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus, sekä tieto menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi.


13 §

Jos väestörekisterikeskus on ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa saanut toisen Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että äänioikeusrekisteriin otettava äänioikeutettu on otettu siinä valtiossa samojen vaalien vaaliluetteloon, sen on viipymättä huolehdittava siitä, että asianomainen merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi.


14 §

Ehdokkaiden asettamisesta siihen liittyvine menettelyineen, ehdokasasettelua koskevasta puolueen päätöksestä, äänioikeutetun kuulumisesta valitsijayhdistykseen ja ehdokaslistojen yhdistelmästä sekä valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä on jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.


Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta hoitaa ehdokkaiden asettamismenettelyssä jäljempänä säädetyin poikkeuksin ne tehtävät, jotka kansanedustajain vaaleista annetun lain mukaan kuuluvat vaalipiirin keskuslautakunnalle.


16 §

Valtakunnallisessa ja vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle ilmoitetun puolueen piiriasiamiehen tai, jos vaaliliitto on muodostettu, tälle keskuslautakunnalle ilmoitettujen puolueiden piiriasiamiesten yhdessä taikka yhteislistan asiamiehen on annettava hakemus ehdokaslistan julkaisemisesta sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta tälle keskuslautakunnalle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Keskuslautakunta käsittelee hakemukset ja ilmoitukset, tekee puolueiden piiriasiamiehille ja valitsijayhdistysten ja yhteislistojen asiamiehille niitä koskevat huomautukset sekä ratkaisee hakemukset ja ilmoitukset.


Kokouksessa, joka pidetään 27. päivänä ennen vaalipäivää, Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta arpoo noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään, ensin valtakunnallisesti ehdokkaat asettavien puolueiden ja yhteislistojen keskinäisen järjestyksen ja sen jälkeen vaalialueittaisesti ehdokkaat asettavien puolueiden ja yhteislistojen keskinäisen järjestyksen vaalialueiden ehdokaslistojen yhdistelmissä. Kokouksessa, joka pidetään 24. päivänä ennen vaalipäivää, keskuslautakunta antaa ensin jokaiselle hyväksyttyyn ehdokaslistaan sisältyvälle valtakunnallisesti asetettavalle ehdokkaalle juoksevan järjestysnumeron noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään. Valtakunnallisesti asetettavien ehdokkaiden järjestys ja numerot ovat samat kaikilla vaalialueilla, joilla he ovat ehdokkaina. Jos puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti asetettavia ehdokkaita kaikilla vaalialueilla, jäävät tältä osin numerot käyttämättä. Tämän jälkeen keskuslautakunta antaa jokaiselle hyväksyttyyn ehdokaslistaan sisältyvälle vaalialueittaisesti asetettavalle ehdokkaalle juoksevan järjestysnumeron alkaen ensimmäisestä valtakunnallisen ehdokasasettelun suurimman numeron jälkeisestä vapaasta numerosta. Tämän jälkeen keskuslautakunta laatii vaalialueiden ehdokaslistojen yhdistelmät ja toimittaa ne viipymättä vaalipiirien keskuslautakunnille.


Ehdokaslistojen yhdistelmään on otettava niiden puolueiden nimen ja niiden yhteislistojen nimityksen jälkeen, jotka ovat asettaneet ehdokkaita valtakunnallisessa ehdokasasettelussa, merkintä, josta valtakunnallinen ehdokasasettelu ilmenee.


17 §

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on viipymättä ehdokaslistojen yhdistelmien laatimisen jälkeen ilmoitettava väestörekisterikeskukselle kaikki ehdokaslistojen yhdistelmiin otetut 1 momentissa tarkoitetut unionin kansalaiset. Väestörekisterikeskuksen on viipymättä lähetettävä tieto ehdokaslistojen yhdistelmään ottamisesta kunkin tällaisen ehdokkaan kotivaltion asianomaiselle viranomaiselle.


Jos väestörekisterikeskus on saanut toisen Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että Suomessa vaalikelpoinen henkilö on asetettu tässä valtiossa ehdokkaaksi samoissa vaaleissa, sen on viipymättä annettava ilmoitus tiedoksi Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle.


18 §

Vaalitoimituksesta muutoin sekä ennakkoäänestyksestä ja äänestyslipusta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä kansanedustajain vaaleja varten säädetään.


22 §

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän jälkeen kello 18 alkavassa kokouksessaan äänimäärät, jotka kukin ehdokas sekä puolue, vaaliliitto tai yhteislista yhteensä ovat vaaleissa saaneet vaalipiirissä, sekä ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja vaaleissa annettujen äänten määrän oikeusministeriön määräämällä tavalla Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle.


23 §

Saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 4. päivänä vaalipäivän jälkeen pitämässään kello 12 alkavassa kokouksessa vaalien tuloksen. Keskuslautakunta vahvistaa ensin kunkin puolueen, vaaliliiton ja yhteislistan koko maassa saamien äänten yhteismäärät sekä kunkin yksittäisen valitsijayhdistyksen saamien äänten yhteismäärien pohjalta tulevien edustajapaikkojen määrän noudattaen soveltuvin osin, mitä vertauslukujen laskemisesta ja äänestyksen tuloksen määräämisestä kansanedustajain vaaleissa säädetään. Jos puolueet ovat yhtyneet eri vaalialueilla vaaliliitoksi eri puolueiden kanssa, kutakin erilaista vaaliliittoa, johon nämä puolueet ovat yhtyneet, pidetään ääniä laskettaessa ja vaalien tulosta vahvistettaessa erillisenä vaaliliittona. Tällaisen puolueen vaaliliittoon kuulumattomana saamia ääniä ei myöskään yhdistetä minkään sen jonkin toisen puolueen kanssa muodostaman vaaliliiton saamiin ääniin.



30 §

Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 102 §:ssä säädetään, suoritetaan vaalien toimittamisesta aiheutuneet kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot valtion varoista. Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset perusteista, joiden mukaan menot korvataan.


32 §

Muiden vaalien tai kansanäänestyksen yhteydessä toimitettavia Euroopan parlamentin edustajien vaaleja varten oikeusministeriö määrää:

1) merkitäänkö näissä vaaleissa äänioikeutetut samassa yhteydessä toimitettavia muita vaaleja tai kansanäänestystä varten perustettavaan äänioikeusrekisteriin vai perustetaanko erilliset äänioikeusrekisterit;

2) laaditaanko ja miltä osin yhteiset ilmoituskortit ja ennakkoäänestystä varten lähetekirjeet, vaalikuoret ja lähetekuoret;



34 §

Muiden vaalien ja kansanäänestyksen yhteydessä toimitettavista Euroopan parlamentin edustajien vaaleista aiheutuneista kustannuksista on voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 102 §:ssä säädetään.


35 §

Mitä 21 §:ssä säädetään äänten laskentaa koskevien tietojen antamisesta julkisuuteen, ei koske ensimmäisen kerran toimitettavia Euroopan parlamentin edustajien vaaleja.


37 §

Tämän lain 13 §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä ei noudateta 20 päivänä lokakuuta 1996 toimitettavissa ensimmäisissä Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa, jos Suomessa äänioikeutettu unionin kansalainen, joka ei ole Suomen kansalainen, on 11 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessaan vahvistanut, että hän ei ole jo äänestänyt samoissa vaaleissa muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.



6.

Laki menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetun lain (571/87) 4 § seuraavasti:


4 §

Vaalien yhteydessä toimitettavassa kansanäänestyksessä käytetään vaaleja varten perustettavaa äänioikeusrekisteriä.


Vaaleista erillisenä toimitettavaa kansanäänestystä varten perustetaan äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysoikeusrekisteri, josta on voimassa, mitä äänioikeusrekisteristä säädetään kansanedustajain vaaleista annetussa laissa (391/69).


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.




7.

Laki kuntalain 10 ja 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/95) 10 §:n 2 ja 3 momentti sekä 26 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:


10 §

Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000, valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin parittoman lukumäärän kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13. Lukumäärän muutoksista on viipymättä ilmoitettava sisäasiainministeriölle.


Tässä pykälässä säädetty asukasluku määräytyy väestötietolaissa (507/93) tarkoitetussa väestötietöjärjestelmässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan.


26 §

Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kunnallisvaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.


Äänestysoikeus neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään äänestyspäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen äänestyspäivää päivän päättyessä. Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä on myös muulla edellä säädetyt ehdot täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos kunnallisvaalit tai kunnallinen kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



8.

Laki kunnallisvaalilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361/72) 3 §:n 3 momentti, 87 §:n 2 momentti ja 89 §,

muutetaan 3 §:n 1 ja 5 momentti, 3 a §, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 2 luku, 22 §, 24 §:n 1 ja 3 momentti, 25 §:n 3 momentti, 27 §:n 2 momentti, 33 §, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 37 ja 38 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 momentti, 41 §, 44 §:n 2 momentti, 51 §:n 1 ja 3 momentti, 53 §:n 3 momentti, 54 §, 56 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti, 60 §:n 1 momentti, 61 ja 62 §, 63 §:n 1 momentti, 64, 66 ja 67 §, 70 §:n 1 ja 2 momentti, 71, 72, 74 ja 74 a §, 74 b §:n 1 momentti, 74 c §:n 1 momentti, 74 f §:n 1 ja 6 momentti, 75 §:n 1 momentti, 82 §, 85 §:n 1 momentti sekä 97 ja 100 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 ja 5 momentti, 6 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 33 §, 40 §:n 1 momentti, 44 §:n 2 momentti, 54 §, 59 §:n 1 momentti ja 74 c §:n 1 momentti 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (436/90), 3 a §, 24 §:n 3 momentti, 25 §:n 3 kohta ja 72 § 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (372/85), 5 §:n 1 momentti, 74 a §, 74 b §:n 1 momentti ja 74 f §:n 1 momentti 29 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (82/88), 2 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 22 §, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti ja 38 § 12 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa (935/75), 37 § muutettuna mainitulla 12 päivänä joulukuuta 1975 annetulla lailla ja 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetulla lailla (332/76), 39 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, 41 §, 60 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 64 § ja 75 §:n 1 momentti 22 päivänä toukokuuta 1992 annetussa laissa (436/92), 61 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 62 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, 66 ja 100 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla (500/93), 71 § muutettuna mainituilla 18 päivänä toukokuuta 1990 ja 3 päivänä toukokuuta 1985 annetuilla laeilla, 74 ja 82 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 74 §:n 6 momentti ja 97 § mainitussa 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 40 a § seuraavasti:


3 §

Kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei ole tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysaluejaosta ja sen muuttamisesta päättää valtuusto tarvittaessa vuosittain viimeistään huhtikuussa, jolloin tehty äänestysaluejako on voimassa niissä vaaleissa ja kansanäänestyksissä, jotka toimitetaan saman vuoden lokakuun 15 päivän ja seuraavan vuoden lokakuun 14 päivän välisenä aikana, molemmat mainitut päivät mukaanlukien. Äänestysaluejakoa koskevassa päätöksessä on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.



Lääninoikeuden tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


3 a §

Kunnanhallituksen on ilmoitettava väestörekisterikeskukselle, missä kulloinkin on kunkin äänestysalueen äänestyspaikka.


5 §

Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, sekä 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja laitoksia ja 7 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava muutoin paitsi 7 a luvussa tarkoitettua ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.


Jäsenet, joista kunnanhallituksen on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan jäsenistä siten, että kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneiden äänestäjäryhmien on mahdollisuuksien mukaan saatava edustajansa kuhunkin vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan joko jäseneksi tai varajäseneksi.



6 §

Kuntien keskusvaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.



Kunnanhallituksen edustajalla tai kunnanjohtajalla ei ole läsnäolo-oikeutta kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien eikä vaalitoimikuntien kokouksissa.


2 luku

Äänioikeusrekisteri

7 §

Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu (äänioikeusrekisteri).


Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä:

1) henkilötunnus;

2) täydellinen nimi;

3) hänen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikuntansa;

4) äänestysalue, johon hän kuuluu;

5) hänen äänestyspaikkansa vaalipäivänä ja sen osoite;

6) äidinkieli, jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska;

7) hänen kansalaisuutensa, jollei hän ole Suomen kansalainen;

8) hänen asumisaikansa Suomessa, jollei hän ole Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen;

9) rekisteritoimisto, jonka virka-alueella hänen kotikuntansa on;

10) päivämäärä, jolloin hänet on otettu äänioikeusrekisteriin;

11) kuolintieto, jos hän on kuollut rekisterin perustamisen jälkeen; sekä

12) merkintä oikaisuvaatimuksesta, jos sellainen on vireillä, ja oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä.


8 §

Väestörekisterikeskuksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja mahdollisuuksien mukaan toimitettava kaikille Suomessa äänioikeutetuille unionin kansalaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, sopivalla tavalla tieto siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus, sekä tieto menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi.


9 §

Väestörekisterikeskus laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta ilmoituskortin, jossa on seuraavat tiedot:

1) edellä 7 §:n 2 momentin 2―5 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) äänioikeutetun se osoite, joka on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää;

3) vaalit, vaalipäivä ja ennakkoäänestyksen aika;

4) kortin lähettäjäksi merkityn rekisteritoimiston ja kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot;

5) rekisteri tai tietojärjestelmä, johon kortissa olevat tiedot perustuvat; sekä

6) ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä.


Ilmoituskortissa voi lisäksi olla optisesti luettavassa muodossa 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot tarpeellisin osin.


Ilmoituskortti laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle ja siten, että sitä voidaan käyttää lähetekirjeenä 7 luvussa tarkoitetussa ennakkoäänestyksessä.


Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että ilmoituskortit lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa.


10 §

Äänioikeusrekisterissä olevat 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ovat tarkastusta varten nähtävillä tai puhelimitse maksutta saatavissa rekisteritoimistoissa ja, sen mukaan kuin väestörekisterikeskus määrää, myös muissa paikoissa arkipäivinä virka-aikana alkaen 41. päivästä ennen vaalipäivää.


Rekisteritoimistot voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on siitä jätettävä henkilötunnus pois. Ote annetaan maksutta asianomaiselle henkilölle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.


Väestörekisterikeskus tiedottaa virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten 11 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus on tehtävä.


11 §

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen rekisteritoimistolle viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.


Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.


Jos äänioikeutetun kotikunta-asetuksessa (351/94) tarkoitettu muuttoilmoitus saapuu rekisteritoimistolle myöhemmin kuin 51. päivänä ennen vaalipäivää, äänioikeutettu ei tämän muuttoilmoituksen perusteella voi vaatia oikaisua äänioikeusrekisterissä oleviin häntä koskeviin 7 §:n 2 momentin 3―5 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.


Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina rekisteritoimistoissa ja muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä.


12 §

Rekisteritoimiston on ratkaistava oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tehtävä ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.


Rekisteritoimiston on viipymättä annettava päätös tiedoksi asianosaiselle. Päätös on lähetettävä postitse kirjattuna lähetyksenä, mutta se voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Jos päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, rekisteritoimiston on samalla toimitettava hänelle 9 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on päätös julkaistava virallisessa lehdessä.


13 §

Jos väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto katsoo, että henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai oikeudettomasti otettu siihen taikka että häntä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, on sillä viran puolesta oikeus lisätä henkilö äänioikeusrekisteriin tai merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi taikka korjata häntä koskeva virheellinen merkintä. Muutokset on tehtävä viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.


Merkittäessä henkilö äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi on siitä tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi asianomaiselle henkilölle siten kuin 12 §:n 2 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä henkilöstä, joka on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.


Lisättäessä henkilö äänioikeusrekisteriin hänelle on viipymättä lähetettävä 9 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti.


Korjattaessa äänioikeusrekisterissä oleva henkilöä koskeva virheellinen merkintä on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.


14 §

Rekisteritoimiston päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ja väestörekisterikeskuksen tai rekisteritoimiston 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä saa asianosainen tehdä valituksen lääninoikeudelle. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi tai päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Lääninoikeudelle osoitun valituskirjelmän voi valitusajan kuluessa toimittaa rekisteritoimistolle edelleen lääninoikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.


Lääninoikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle rekisteritoimistolle. Jos päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, lääninoikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Mikäli lääninoikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, lääninoikeuden on ilmoitettava tästä väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä.


Lääninoikeuden päätökseen äänioikeusrekisteriin ottamista koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta.


15 §

Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien.


Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lääninoikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen.


Jos henkilö on ilmeisen virheellisesti 13 §:n 1 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, väestörekisterikeskus voi poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä tällaisen merkinnän.


Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle vaalipäivänä lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on annettava äänestää. Henkilö on velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle.


16 §

Sen jälkeen kun äänioikeutettu on äänestänyt, äänioikeusrekisteriin merkitään, milloin ja missä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikassa hän on äänestänyt. Merkinnän voivat tehdä asetuksella säädettävän ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija ja vaalilautakunta sekä kunnan keskusvaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunnan pyynnöstä rekisteritoimisto. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain kunnan keskusvaalilautakunta tai sen pyynnöstä rekisteritoimisto. Merkinnän tekemisestä säädetään tarkemmin 6 ja 7 luvussa.


Äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt.


17 §

Ennakkoäänestyksen päätyttyä oikeusministeriö huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteristä tulostetaan ministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille alkaen 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 vaaliluettelot äänestysalueittain ja että luettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Oikeusministeriö voi määrätä, että kunnan keskusvaalilautakunta tulostaa vaaliluettelot kunnan äänestysalueiden osalta. Oikeusministeriö voi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle konekielisessä muodossa.


Vaaliluetteloihin otetaan vain ne henkilöt, jotka äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan eivät ole äänestäneet ennakkoäänestyksessä. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Vaaliluetteloissa on otsikkotietoina kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen täydellinen nimensä ja henkilötunnuksensa.


Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.


18 §

Sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen väestörekisterikeskus hävittää rekisterissä olevat tiedot.


22 §

Oikeusministeriön on viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava jokaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, mitkä puolueet on merkitty puoluerekisteriin, ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen nimen.


24 §

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Hakemuksen voi antaa lautakunnalle myös 28 §:ssä tarkoitettu yhteislistan asiamies.



Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 21 §:n 1 momentissa mainitut tiedot. Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan kuitenkin käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai myös etunimeä lyhennettynä. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ehdokkaan omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustama suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen valitsijayhdistyksen tai puolueen ehdokkaaksi.


25 §

Hakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaat on puolueen nimen alla lueteltava siinä järjestyksessä, mihin heidät 40 §:ssä tarkoitetussa ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa. Tiedot ehdokkaista on ilmoitettava niin kuin 24 §:n 3 momentissa on säädetty. Hakemukseen on myös liitettävä puolueen antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka puolesta puolueen vaaliasiamies esiintyy, edustaa puolueen jäseniä kunnassa, sekä vaaliasiamiehen valtuutus. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunkin ehdokkaaksi asetetun henkilön omakätisesti allekirjoittama ja henkilötunnuksella varustettu suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen puolueen ehdokkaaksi eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.


27 §

Yhteislistan, vaaliliiton tai vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaita saa olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä.


33 §

Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 39. päivänä ennen vaalipäivää ja sen jälkeen 27., 24., 23. ja 2. päivänä ennen vaalipäivää, vaalipäivänä, vaalipäivän jälkeisenä päivänä ja 3. päivänä vaalipäivän jälkeen sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.


35 §

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään 27. päivänä ennen vaalipäivää, esitellään ja tarkastetaan valmistavasti ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseen. Ehdokkaiden nimet, yhteislistat, puolueiden ehdokaslistat ja vaaliliitot on saatettava äänioikeutettujen tietoon ilmoituksella, joka pannaan nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa ja kunnan ilmoitustaululla.



36 §

Asiamiehillä, joille huomautuksia 35 §:n 4 momentin mukaisesti on esitetty, on oikeus viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12 tehdä niistä johtuvat oikaisut. Saman ajan kuluessa asiamiehillä on oikeus tehdä ehdokkaan nimeä, ammattia tai tointa koskevia tarkistuksia. Jos huomautus koskee ilmoitusta vaaliliitosta, on puolueiden vaaliasiamiehillä oikeus antaa keskusvaalilautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.



37 §

Kunnan keskusvaalilautakunta käsittelee 24. päivänä ennen vaalipäivää uudelleen määräaikana perille toimitetut vaaliasiakirjat ja tarkastaa niihin 36 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla mahdollisesti tehdyt oikaisut sekä tekee päätökset hakemusten sekä yhteislistaa ja vaaliliittoa koskevien ilmoitusten johdosta. Määräaikana perille toimitetut hakemukset sekä ilmoitukset yhteislistasta ja vaaliliitosta, joita vastaan huomautuksia ei ole esitetty, on hyväksyttävä.


38 §

Valitsijayhdistyksellä tai puolueella, jonka ilmoitusta yhteislistaan tai vaaliliittoon liittymistä ei ole hyväksytty, on oikeus saada ehdokkaansa poistetuksi ehdokaslistojen yhdistelmästä. Tätä koskeva ilmoitus valitsijayhdistyksen asiamiehen ja puolueen osalta sen vaaliasiamiehen on kirjallisesti tehtävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 23. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12.


39 §

Siinä kokouksessa, joka pidetään 23. päivänä ennen vaalipäivää, kunnan keskusvaalilautakunta tekee päätökset 36 §:n 2 momentissa ja 38 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten johdosta. Samassa kokouksessa lautakunta laatii 40 §:n 1 momentissa tarkoitetun ehdokaslistojen yhdistelmän.



40 §

Jos vaaleja varten hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia valtuutettuja, kunnan keskusvaalilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Kaikki ehdokaslistat järjestetään samalle puolelle lehteä. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu, sekä puolueiden nimet ja yhteislistojen nimitykset, jotka on merkittävä kunkin puolueen ja yhteislistan yläpuolelle, sekä kaikki ehdokkaat järjestysnumeroineen. Ehdokaslistojen yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia. Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys yhdistelmässä määräytyy keskusvaalilautakunnan suorittaman arvonnan perusteella siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat niin ikään arvotussa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Puolueiden järjestyksen määräämiseksi arvotaan ensiksi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys vaaliliitossa. Jos kunnassa on ehdokkaita asettaneita puolueita, vaaliliittoja, valitsijayhdistyksiä tai yhteislistoja niin paljon, että niiden ryhmittely ehdokaslistojen yhdistelmässä vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, keskusvaalilautakunta voi ryhmitellä puolueet, vaaliliitot, valitsijayhdistykset ja yhteislistat tai osan niistä yhdistelmään myös alekkain.



40 a §

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin viipymättä merkitään ehdokkaista järjestysnumero ja 21 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä henkilötunnus.


Milloin valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä annetaan tietoja muille kuin asianomaiselle ehdokkaalle tai tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, on tiedoista jätettävä henkilötunnus pois. Tiedot annetaan maksutta asianomaiselle ehdokkaalle ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.


Valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot hävitetään, kun vaalien tulos on saanut lainvoiman.


Oikeusministeriö antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamisesta ja käytöstä.


41 §

Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa ehdokaslistojen yhdistelmä tai siinä olevat tiedot taikka tieto siitä, missä yhdistelmä on nähtävänä, äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. Riittävä määrä yhdistelmiä on hyvissä ajoin ennen vaaleja toimitettava kunnanhallitukselle, vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kunnan alueella olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Niitä on myös pidettävä kunnan jäsenten saatavissa.


44 §

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliaika ja äänestysalueiden äänestyspaikat.


51 §

Äänioikeutettu saa äänestää sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.



Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.


53 §

Kunnallisvaaleissa äänestysliput leimataan samanlaisella vaalileimasimella kuin kansanedustajain vaaleissa.


54 §

Kunkin äänestäjän äänestämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon. Merkintä tehdään kuitenkin äänioikeusrekisteriin, jos se on käytössä äänestysalueessa.


56 §

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalitoimituksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet.



59 §

Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka otettu rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, johon hän kuuluu, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.



60 §

Ennakkoäänestys tapahtuu asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa ja 59 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa (ennakkoäänestyspaikat).



61 §

Äänestyksen järjestämisestä huolehtii asetuksella säädettävässä ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsija sekä laitoksessa 5 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.


Vaalitoimitsijan määräämisestä säädetään asetuksella.


Tarvittaessa voidaan samaan ennakkoäänestyspaikkaan määrätä useampia vaalitoimitsijoita.


62 §

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan 5. päivänä ennen vaalipäivää.


Ennakkoäänestys asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 momentissa säädetään.


63 §

Ennakkoäänestys tapahtuu 62 §:ssä tarkoitettuina ajanjaksoina:

1) asetuksella säädettävässä ennakkoäänestyspaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin paikka on yleisöä varten avoinna, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 16:n välisenä aikana, ei kuitenkaan uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä; ja

2) laitoksessa, sen mukaan kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.



64 §

Kunnan alueella olevat asetuksella säädettävät ennakkoäänestyspaikat sekä äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.


66 §

Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 46 a §:ssä tarkoitettua äänestyslippua, vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistuttaa oikeusministeriö sekä 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaalileimasinta.


Lähetekirjeenä voidaan käyttää 9 §:ssä tarkoitettua ilmoituskorttia.


67 §

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 72 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita asetuksella säädettävien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettavaksi vaalitoimikunnille.


70 §

Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.


Lähetekirjeen tulee sisältää:

1) äänestäjän ilmoitus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen; ja

2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä ja, milloin nimi on muutettu tai muuttunut, myös entisistä nimistä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta ja nykyisestä osoitteesta.



71 §

Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Vaalikuoreen ei saa tehdä merkintöjä.


Silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija tarkistaa rekisteristä, että äänestäjä on äänioikeutettu ja tekee rekisteriin merkinnän siitä, että äänestäjä on äänestänyt. Sen jälkeen vaalitoimitsija tekee lähetekirjeeseen kuittausmerkinnän, josta ilmenee äänestyspaikka, äänestyksen toimittamisen ajankohta, äänestäjän henkilötunnus sekä äänestäjän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle.


Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjä allekirjoittaa lähetekirjeen sekä antaa sen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.


72 §

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 68―71 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella. Milloin lähetekirjeeseen ei tehdä 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, todistus on lisäksi päivättävä ja varustettava ilmoituksella ennakkoäänestyspaikasta tai, jos ennakkoäänestys on toimitettu laitoksessa, ilmoituksella kunnasta, jossa ennakkoäänestyspaikka on. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.


Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjistä on pidettävä luetteloa. Oikeusministeriö painattaa lomakkeen luetteloa varten ja antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita luettelon laatimisesta.


74 §

Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen klo 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään avaamatta huomioon ottamatta.


Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos ennakolta äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin taikka jos vaalikuori on avonainen tai siihen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä. Samoin on meneteltävä, jos lähetekirje, jossa ei ole 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt. Huomioon ottamatta jättämisestä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.


Jos lähetekirje, jossa ei ole 71 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuittausmerkintää, ja vaalikuori voidaan hyväksyä, merkitään äänioikeusrekisteriin, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Jos hyväksyminen tapahtuu myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, merkintä lähetekirjeessä mainitun henkilön äänestämisestä tehdään oikeusministeriön määräämällä tavalla lisäksi 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vaaliluetteloon.


Hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä ja äänioikeusrekisteriin äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä lasketaan ja saadut luvut merkitään pöytäkirjaan. Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä varmassa tallessa.


74 a §

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa niin kuin tässä luvussa säädetään äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikuntalaissa tarkoitetuksi kotikunnakseen. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.


74 b §

Kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija, jona on tähän tehtävään 5 a §:n mukaan määrätty vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee.



74 c §

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.



74 f §

Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja viimeistään 5. päivänä ennen vaalipäivää arkipäivänä kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.



Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, on kotiäänestyksestä ja menettelystä siinä muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 66 §:n 1 momentissa, 67 §:ssä, 68 §:n 2 ja 3 momentissa, 69 §:ssä, 71 §:n 1 ja 3 momentissa, 72 §:n 2 momentissa sekä 74 §:ssä. Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin, on annettava vain 70 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittu ilmoitus.


75 §

Kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä keskusvaalilautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 74 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.



82 §

Valtuutetuille valitaan varavaltuutetut siten kuin kuntalain 11 §:ssä säädetään. Jos kaikkia varavaltuutetun toimia ei saada näin täytetyksi, jää varavaltuutettujen määrä vajaaksi.


85 §

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen.



97 §

Milloin on määrätty toimitettavaksi uudet vaalit tai vaalien toimittamista varten uusi aika, ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä kunnassa, jota määräys koskee. Asetuksella säädettävissä ennakkoäänestyspaikoissa ei ennakkoäänestystä tällöin kuitenkaan toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntai- päivänä, juhannusaattona tai -päivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä.


100 §

Oikeusministeriö vastaa:

1) äänioikeusrekisterin ja valtakunnallisen ehdokasrekisterin sekä muiden vaaleissa käytettävien oikeusministeriön tietojärjestelmien kustannuksista;

2) ilmoituskorttien, äänestyslippujen, vaalileimasinten, vaaliluetteloiden, vaaliuurnien, sinetöimisvälineiden sekä 57, 66 § ja 67 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen valmistamis- ja lähettämiskustannuksista; ja

3) asetuksella säädettävien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden menoista.


Kunta vastaa kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja 74 b §:ssä tarkoitettujen vaalitoimitsijoiden muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista menoista.


Muu viranomainen vastaa sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvista muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos kunnallisvaalit tai neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 5 §:ssä säädetään vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten määrästä, ei sovelleta 20 päivänä lokakuuta 1996 Euroopan par lamentin edustajien vaalien kanssa yhtäaikaisesti toimitettavissa kunnallisvaaleissa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



9.

Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetun lain (656/90) 1, 4 ja 8 §, 16 §:n 2 momentti sekä 18 § seuraavasti:


1 §

Tämä laki koskee menettelyä, jota noudatetaan kuntalain (365/95) 30 §:ssä tarkoitetuissa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.


4 §

Kuntalain 31 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan jäsenten aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.


8 §

Kansanäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta perustaa äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysoikeusrekisterin, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä äänioikeusrekisteristä säädetään kunnallisvaalilain 7 §:ssä.


Kunnanhallituksen on viimeistään 55. päivänä ennen äänestyspäivää ilmoitettava väestörekisterikeskukselle kansanäänestyksen toimittamisesta ja siitä, haluaako se äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot käyttöönsä konekielisessä muodossa vai paperitulosteina. Paperitulosteista on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallisvaalilain 17 §:ssä säädetään vaaliluetteloista.


Väestörekisterikeskuksen on viimeistään 30. päivänä ennen äänestyspäivää toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot.


16 §

Kansanäänestyksessä käytetään kunnan keskusvaalilautakunnille ja vaalilautakunnille kunnallisvaalilain 100 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla hankittuja sinetöimisvälineitä.


18 §

Kansanäänestyksessä on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin noudatettava, mitä kunnallisvaalilain 4 §:n 3 momentissa, 6 §:ssä, 10 §:n 2 momentissa, 15 §:n 1 ja 2 momentissa, 17 §:n 3 momentissa, 45 ja 46 §:ssä, 47―51 §:ssä, 53 ja 54 §:ssä, 56 §:n 1―4 momentissa, 57 ja 58 §:ssä, 70 §:n 2 momentissa, 74 §:ssä, 75 §:n 1 momentissa, 76, 84 ja 87 §:ssä, 88 §:n 3 momentissa sekä 89, 95 ja 99 §:ssä säädetään. Mitä kunnallisvaalilain 95 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan koske määräaikaa, joka 10 §:n 2 momentissa säädetään kirjeäänestysasiakirjojen palauttamiselle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



10.

Laki kotikuntalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä maaliskuuta 1994 annetun kotikuntalain (201/94) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 luvun otsikko, 9 §, 4 luvun otsikko, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti ja 19 §:n 2 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:


1 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä.


Tämän lain mukaan määräytynyt kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka sekä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunta merkitään väestötietolaissa (507/93) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä myös henkilön ilmoittama tilapäinen asuinpaikka.



2 luku

Kotikunnan ja väestökirjanpitokunnan määräytyminen

6 a §
Väestökirjanpitokunta

Ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunta on se kunta, joka viimeksi oli hänen kotikuntansa Suomessa.


Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen väestökirjanpitokuntansa määräytyy äidin, isän tai puolison kotikunnan taikka väestökirjanpitokunnan mukaan mainitussa järjestyksessä. Väestökirjanpitokunta on se kunta, joka hänen saadessaan Suomen kansalaisuuden oli hänen vanhempansa tai puolisonsa kotikunta tai väekstökirjanpitokunta. Jos vanhemmilla tai puolisolla ei ollut tällöin kotikuntaa eikä väestökirjanpitokuntaa Suomessa, väestökirjanpitokunta on Helsinki.


9 §
Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä

Kun 7 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tullut rekisteritoimistolle, sen on välittömästi tehtävä väestötietojärjestelmään ilmoituksen mukainen merkintä henkilön kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta taikka merkittävä Suomen kansalaiselle väestökirjanpitokunta ulkomaille tapahtuneen vakinaisen muuton perusteella. Merkintää ei kuitenkaan saa tehdä, jos ilmoitus on ilmeisesti tosiasioiden vastainen, puutteellinen tai muuten sellainen, ettei merkintää voida sen perusteella luotettavasti tehdä. Jos henkilöllä ei ole asuntoa, merkitään hänet väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevaksi.


Jos rekisteritoimisto on saanut muulta kuin henkilöltä itseltään kotikunnan tai siellä olevan asuinpaikan muuttumista koskevan tiedon taikka tiedon vakinaisesta muutosta ulkomaille, se voi tehdä tämän tiedon mukaisen merkinnän väestötietojärjestelmään, jos on ilmeistä, että tietoa voidaan pitää luotettavana.


Merkintä väestökirjanpitokunnasta 6 a §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehdään, kun henkilön tiedot merkitään ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään.


4 luku

Kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän korjaus

16 §
Asiavirheen korjaus

Jos 9 ja 10 §:n nojalla tehty kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa taikka väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka väärään lain soveltamiseen, voi se rekisteritoimisto, jonka toimialueella henkilön kotikunta tai väestökirjanpitokunta on, omasta aloitteestaan tai henkilön vaatimuksesta korjata virheen. Ennen kuin rekisteritoimisto tekee virheen korjauksen omasta aloitteestaan, sen on varattava asianomaiselle henkilölle tilaisuus antaa määräajassa selvitys asiasta. Määräajan laiminlyöminen eiole esteenä virheen korjaukselle.



17 §
Kirjoitusvirheen korjaus

Jos 9 ja 10 §:n nojalla tehdyssä kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa taikka väestökirjanpitokuntaa koskevassa merkinnässä on ilmeinen kirjoitusvirhe, on sen rekisteritoimiston, jonka toimialueella henkilön kotikunta taikka väestökirjanpitokunta on, omasta aloitteestaan tai henkilön vaatimuksesta korjattava se.



18 §
Muutoksenhaku rekisteritoimiston ratkaisuun

Asianomainen henkilö saa hakea muutosta rekisteritoimiston ratkaisuun uhkasakkoa, ilmoitusrikemaksun määräämistä sekä kotikuntaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän korjausta koskevassa asiassa valittamalla siitä sille lääninoikeudelle, jonka tuomiopiirissä ratkaisun tehnyt rekisteritoimisto sijaitsee, siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.



19 §
Muutoksenhaku lääninoikeuden päätökseen

Kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevalta osalta ei lääninoikeuden päätökseen kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ulkomailla tämän lain voimaan tullessa vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnaksi on katsottava ennen lain voimaantuloa väestötietojärjestelmään vaalipiirin vaaliluettelon laatimista varten merkitty kunta.



Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Sauli Niinistö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.