Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia siten, että opintotukilain mukaisen opintolainan korot voitaisiin maksaa valtion varoista silloin, kun opintolainan saajan maksukyky on heikentynyt työttömyyden vuoksi tai siitä syystä, että lainansaaja saa äitiys- tai vanhempainrahaa.

Esityksen mukaan valtioneuvosto vahvistaisi perusteet, joilla valtio maksaa työttömän henkilön opintolainan korot. Äitiys- tai vanhempainrahaa saavan henkilön opintolainan korot maksettaisiin valtion varoista, jos lainansaajalle on koron erääntymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa vähintään 50 arkipäivältä eikä hän ole sen lukukauden aikana, jona korko erääntyy, saanut opintotukea. Tukea ei myönnettäisi henkilölle, jonka viimeisim- mästä opintorahan, aikuisopintorahan tai asumislisän saantikuukaudesta on kulunut enemmän kuin 12 kuukautta.

Ehdotuksen tarkoituksena on opintolai-najärjestelmän toimivuuden parantamiseksi lisätä opintolainojen turvallisuutta opiskelijan näkökulmasta, ja toisaalta tavoitteena on vähentää niiden opintolainojen määrää, jotka valtio joutuu takaajana maksamaan, kun tilapäinen työttömyydestä tai lapsen syntymästä aiheutuva taloudellisen tilanteen heikkeneminen muuten johtaisi koko lainan irtisanomiseen.

Esitys liittyy vuoden 1996 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1996 alusta.

---

Opintotukilainsäädäntö uudistettiin 21 päivänä tammikuuta 1994 annetulla opintotukilailla (65/94). Uudistus oli käynnistetty korkeakouluopiskelijoita koskevana jo syksyllä 1992. Valtion takaama opintolaina on edelleen osa opintotukea. Opintorahamuotoisen tuen kehittämisen vastapainoksi luovuttiin korkotuen maksamisesta opintolainoille ja opintolainan enimmäiskoron määräämisestä. Opintolainan lainaehtojen sääntelyä vähennettiin muutenkin. Opintotukilakiin ei ole sisällytetty niin sanotun vanhan opintotukilain (28/72) mukaista menettelyä, jossa opintolainan korot maksetaan valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta lainansaajan ollessa opintonsa päättänyt ja tutkinnon suorittanut työtön henkilö tai jos lainansaaja on koron erääntymiskuukauden aikana ollut varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa taikka on koron erääntymiskuukauden aikana ollut oikeutettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaiseen äitiys- tai vanhempainrahaan.

Opintotukiuudistuksen jälkeen opintolainan käyttäminen opintojen rahoitusmuotona väheni jyrkästi. Osittain tätä vaikutusta oli tavoiteltukin, koska aiempi opintolaina oli ehdoiltaan niin edullinen, että se houkutteli osin tarpeettomaan lainanottoon. Uutta opintolainaa ei aina ole uskallettu ottaa, vaikka se opintojen rahoituksen täydentäjänä olisi tarpeellinen. Keskeiseksi syyksi lainanottohalukkuuden vähäisyyteen on eri selvitysten yhteydessä todettu epävarmuus opintojen jälkeisestä työtilanteesta ja siihen liittyvä pelko siitä, että opintolainan hoitaminen aiheuttaa suuria taloudellisia vaikeuksia, jos työnsaanti ei onnistu heti opintojen jälkeen. Toinen maksuvaikeuksia aiheuttava tilanne on lapsen syntyminen opiskeluaikana tai välittömästi opiskeluajan jälkeen. Opintolainan korot lisätään pääomaan niiden lukukausien aikana, joina opiskelija on saanut opintotukea. Jos opinnot ovat tilapäisesti keskeytyneet lapsen syntymän vuoksi, opiskelija joutuu maksamaan opintolainan korot. Jos opiskelu jossain määrin jatkuu, on mahdollista, että opiskelija nostaa opintorahaa äitiys- tai vanhempainloman aikana, jolloin korko lisätään pääomaan. Tämä lisää lainan määrää, ja toisaalta opintotuen käyttö opintojen edetessä tavanomaista hitaammin voi vaikeuttaa opintojen loppuunsaattamista opintotuen avulla. Asevelvollisuutta suorittaville koron maksaminen varusmiespalvelun tai siviilipalveluksen aikana aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia.

Päättäessään opintotukimenojen leikkauksista, jotka pääosin toteutettiin lukuvuoden 1995 - 1996 opintotukimenoista, hallitus edellytti opintolainajärjestelmän turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden käynnistämistä. Tähän liittyvänä toimenpiteenä päätettiin ottaa käyttöön järjestelmä, jossa markkinakorkoisen opintolainan korot voidaan maksaa valtion varoista, kun lainansaaja on työtön, ja erikseen selvitettävällä tavalla, kun lainansaaja saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Erikseen on päätetty siitä, että varusmies- ja siviilipalveluksen sekä naisten vapaaehtoisen asepalvelun aikana erääntyvät opintolainan korot maksetaan sotilasavustuksena.

Opintotukilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin otetaan säännös edellytyksistä, joilla opintolainan erääntyvät korot maksetaan valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, kun lainansaaja on työtön tai saa äitiys- tai vanhempainrahaa.

Työttömien henkilöiden opintolainojen korkojen maksamisesta ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin valtioneuvoston päätöksellä. Tarkoituksena on, että perusteet koron maksamiseen olisivat samat kuin vanhan opintotukilain mukaisten opintolainojen kohdalla. Vanhassa laissa on edellytetty, että henkilö, jonka opintolainan korko maksetaan valtion varoista on, tutkinnon suorittanut. Tätä edellytystä ei ehdoteta otettavaksi lakiin, koska tietoja tukea saaneiden tutkinnon suorittamisesta ei enää kerätä. Tutkintojen selvittäminen hankaloittaisi hakemusmenettelyä olennaisesti. Edellytyksen poisjättäminen lisäisi muutamalla henkilöllä etuuden piiriin tulijoiden määrää, mutta tekisi asian hallinnollisen hoitamisen olennaisesti helpommaksi. Tarkoitus on, että opintolainan koron maksamisesta valtion varoista työttömyyden perusteella annettu valtioneuvoston päätös (725/94) korvataan uudella päätöksellä, jota sovelletaan sekä uuden että vanhan järjestelmän mukaisiin opintolainoihin. Etuuden myöntämisperusteita on tarkoitus muuttaa siten, että puolison taloudellista asemaa ei otettaisi huomioon ja omien tulojen huomioon ottamista lievennettäisiin jossain määrin.

Ehdotuksen mukaan äitiys- tai vanhempainrahan saajan korot maksettaisiin valtion varoista silloin, kun lainansaajalle on koron erääntymispäivää edeltävää kuuden kuukauden aikana suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa vähintään 50 arkipäivältä eikä hän ole sen lukukauden aikana, jona korko erääntyy, saanut opintorahaa. Tarkoituksena on parantaa opiskelijan taloudellisia edellytyksiä keskeyttää opinnot lapsen syntymän ja hoidon yhteydessä ilman taloudellisia vaikeuksia. Tarkoituksena on tukea lähinnä niitä opiskelijoita, joiden äitiys- tai vanhempainrahakausi ajoittuu opiskeluaikaan. Tästä syystä esitetään, että etuutta ei maksettaisi henkilölle, jonka edellisestä opintorahan saantikuukaudesta on ennen koron erääntymiskuukauden alkua kulunut enemmän kuin 12 kuukautta.

Korko maksettaisiin valtion varoista lainansaajan hakemuksesta. Etuuden täytäntöönpanosta vastaisi kansaneläkelaitos.

Kesäkuussa 1995 uuden järjestelmän mukaista opintolainaa oli 102 000 henkilöllä, ja lainakanta oli 1 290 miljoonaa markkaa. Lainojen keskikorko on tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia. Toistaiseksi uuden järjestelmän mukaista opintolainaa saaneiden työttömien henkilöiden määrä on vähäinen, arviolta noin 500 henkilöä, joiden laina on keskimäärin noin 30 000 markkaa. Äitiys- ja vanhempainrahan saajia etuuden piiriin tulisi arviolta 500 henkilöä, joiden keskilaina olisi noin 20 000 markkaa. Menolisäys olisi yhteensä 2,8 miljoonaa markkaa. Vanhan lain mukaisten lainojen perusteella valtion varoista maksettavien korkojen määrä vähenee vuoden 1996 aikana, joten korkoavustusmenojen lisäys jää tätä vähäisemmäksi. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää takaajan maksettaviksi tulevien markkinakorkoisten opintolainojen määrää. Menettelyn käyttöönotto vähentäisi valtion maksettavaksi tulevien markkinakorkoisten opintolainojen määrää noin 7 miljoonalla markalla.

Vuoden 1996 talousarvioesityksessä on esitetty myös vanhojen opintolainojen korkoavustusmenettelyn kehittämistä tarveharkintaa tarkistamalla ja siten, että korko voitaisiin maksaa valtion varoista suoraan rahalaitokselle. Järjestelmien uudistusten aiheuttama menolisäys olisi yhteensä 3 miljoonaa markkaa. Niiden toteuttamisen arvioidaan vähentävän takausvastuun perusteella valtion maksettaviksi tulevien lainojen määrää 10 miljoonalla markalla vuonna 1996, jolloin nettosäästöksi muodostuu 7 miljoonaa markkaa.

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä.

Esitys on tarkastettu oikeusministeriössä.

2 §. Opintotukietuudet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jossa säädettäisiin siitä, että työttömän tai äitiysrahaa saavan henkilön opintolainan erääntyneet korot voidaan maksaa valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta.

16 a §. Opintolainan koron maksaminen valtion varoista. Ehdotetaan, että opintonsa päättäneen työttömän henkilön opintolainan erääntyneet korot maksetaan pankille valtioneuvoston vahvistamin perustein. Samoin ehdotetaan, että valtio maksaisi opintolainan erääntyneen koron myös silloin, kun lainansaajalle on koron erääntymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa vähintään 50 arkipäivältä eikä hän ole sen lukukauden aikana, jona korko erääntyy, saanut opintotukea. Korkoa ei kuitenkaan maksettaisi äitiys- tai vanhempainrahaa saaneelle, jos hänen viimeisestä opintorahan saantikuukaudestaan on kulunut enemmän kuin 12 kuukautta.

29 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muutoksenhakua koskevat säännökset koskisivat myös päätöstä siitä, että opintolainan korko maksetaan valtion varoista.

41 §. Tietojenantovelvollisuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelija olisi velvollinen antamaan opintotukietuuden myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Tällöin tietojenantovelvollisuus kattaisi myös opintolainan koron maksamiseksi valtion varoista tarvittavat tiedot.

42 §. Tietojen käyttö. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintolainan koron maksamista koskevan asian ratkaisemisessa voitaisiin käyttää kansaneläkelaitoksen hallussa muutoin olevia tietoja. Kansaneläkelaitos olisi myös velvollinen antamaan opetusministeriölle tietoja valtion varoista maksettavista opintolainan koroista sille kuuluvien tilastointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi.

Valtioneuvosto vahvistaisi erikseen ne perusteet, joilla opintonsa päättäneen työttömän henkilön opintolainan erääntyneet korot maksetaan pankille valtion varoista.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1996 alussa. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voitaisiin kuitenkin ryhtyä ennen sen voimaantuloa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) 29 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti ja 42 §, sekä

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 16 a § seuraavasti:

2 §
Opintotukietuudet

---

Työttömän ja äitiys- tai vanhempainrahaa saavan henkilön tämän lain mukaisen opintolainan erääntyneet korot voidaan tässä laissa säädetyin edellytyksin maksaa valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta.

16 a §
Opintolainan koron maksaminen valtion varoista

Valtion varoista maksetaan opintonsa päättäneen työttömän henkilön opintolainan erääntyneet korot pankille valtioneuvoston erikseen vahvistamin perustein.

Valtion varoista maksetaan opintolainan erääntyneet korot myös, jos lainansaajalle on koron erääntymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana suoritettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa vähintään 50 arkipäivältä ja jos lainansaaja ei ole kyseisen lukukauden aikana saanut opintotukea. Jos lainansaajan viimeisen opintorahan, aikuisopintorahan tai asumislisän saantikuukauden päättymisestä on ennen koron erääntymiskuukauden alkamista kulunut enemmän kuin 12 kuukautta, korkoa ei kuitenkaan makseta.

Korot maksetaan valtion varoista lainansaajan hakemuksesta. Kansaneläkelaitos antaa tarkemmat ohjeet hakumenettelystä.

3 luku

Taloudellinen tarvehankinta

29 §
Muutoksenhaku

Opintotukietuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta ja muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

---

41 §
Tietojenantovelvollisuus

Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle opintotukietuuden myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Opiskelija on myös velvollinen ilmoittamaan kaikista opintotukietuuteen vaikuttavista muutoksista.

---

42 §
Tietojen käyttö

Siitä poiketen, mitä henkilörekisterilain (471/87) 16 §:ssä säädetään, kansaneläkelaitos voi käyttää opintotukietuutta koskevia päätöksiä tehdessään hallussaan olevia opintotukietuutta koskevan asian ratkaisemista varten tarvittavia tietoja opiskelijan perhesuhteista taikka opiskelijan tai hänen vanhempiensa taloudellisesta asemasta. Tietoja käytettäessä on varmistettava niiden virheettömyys. Tietoja voidaan käyttää vain siinä laajuudessa kuin niitä 41 §:n 1 momentin nojalla tulisi antaa kansaneläkelaitokselle.

Opetusministeriöllä on oikeus saada kansaneläkelaitokselta opintotukietuuden saajia koskevia tietoja siltä osin kuin se on tarpeen opetusministeriölle kuuluvien opintotukietuuksien tilastointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi. Näihin tietoihin ei saa sisällyttää etuudensaajan tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1996.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Claes Andersson