Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 42/1995
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittävät rikoslain ja 164 muun lain muutokset tulevat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittävät lait hyväksyttiin eduskunnassa 7 päivänä helmikuuta 1995. Samoihin aikoihin eduskunnan käsiteltävinä oli muitakin mainittuihin 164 lakiin tehtäviä muutoksia, joita ei päällekkäisen aikataulun vuoksi ollut mahdollista sovittaa yhteen rikoslakiuudistuksen kanssa. Tämä teknisluonteinen yhteensovittaminen ehdotetaan tehtäväksi nyt ehdotettavalla lainsäädännöllä. Samassa yhteydessä ehdotetaan tehtäviksi myös eräitä muita vähäisiä tarkennuksia rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyviin lakeihin.

Ehdotetut lait ovat kahta poikkeusta lukuunottamatta tarkoitetut tulemaan voimaan samaan aikaan kun rikoslakiuudistuksen toisen vaiheen käsittävä lainsäädäntö eli 1 päivänä syyskuuta 1995.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/1993 vp) eduskuntakäsittelyn aikana tehtiin rikoslain ulkopuolisiin lakeihin useita sellaisia muutoksia, jotka on otettava huomioon rikoslaissa tai muissa esityksessä muutettaviksi ehdotetuissa laeissa. Kaikkia näitä muutoksia ei voitu tehdä rikoslakiuudistusta eduskunnassa käsiteltäessä. Sen vuoksi tässä esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia rikoslakiin ja erinäisiin muihin lakeihin.

Rikoslain muutokset kohdistuvat rikoslain 14, 47, 48 ja 49 luvun säännöksiin. Taustalla ovat vaalilainsäädäntöön ja Saimaan ja Vuoksen juoksutusta koskeviin säännöksiin tehdyt muutokset, oikeudesta valokuvaan annetun lain (405/61) kumoaminen ja erään rikoslakiin otetun viittaussäännöksen tarkistaminen.

Rikoslain ulkopuolisiin lakeihin ehdotetut muutokset johtuvat pääasiassa rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n salassapitorikoksia koskevista säännöksistä. Uusien salassapitorikossäännösten voimaantulon johdosta rikoslain ulkopuolisista laeista voidaan kumota erityiset salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden rikkomista koskevat rangaistussäännökset. Rikoslakiuudistuksen eduskuntakäsittelyn päättymisen jälkeen on saatettu voimaan useita lakeja, joissa on tällaisia tarpeettomaksi käyviä säännöksiä. Muutettaviksi tästä syystä ehdotetaan seuraavat lainkohdat:

― vakuutusyhtiölain 18 luvun 6 a § (389/95),

― ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/95) 80 §,

― vakuutusyhdistyksistä annetun lain 16 luvun 10 a § (451/95),

― konkurssipesien valvonnasta annetun lain (109/95) 16 §:n 3 momentti,

― elintarvikelain (361/95) 40 §,

― sähkömarkkinalain (386/95) 47 §,

― geenitekniikkalain (377/95) 42 §,

― alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/95) 17 § ja

― tekijänoikeuslain 56 b § (446/95).

Lisäksi on ilmennyt, että myös teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain (429/93) 7 §:n 2 momentissa oleva salassapitovelvollisuuden rikkomista koskeva säännös tulisi muuttaa vastaavalla tavalla.

Ehdotuksen mukaan mainituissa lainkohdissa olevat rangaistussäännökset korvattaisiin viittauksella rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ään. Jos salassapitovelvollisuuden rikkomiseen voisi syyllistyä myös rikoslain 40 luvun 5 §:ssä tarkoitettu virkamies tai julkisyhteisön työntekijä, viitattaisiin myös viimeksi mainittuun lainkohtaan. Viittaussäännösten tarkoitusta ja vaikutusta on tarkemmin selostettu rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toista vaihetta koskevassa hallituksen esityksessä.

Rangaistussäännösten yhteydessä mahdollisesti olevat syyteoikeutta koskevat säännökset poistuisivat samalla. Rikoslain 38 luvun 10 §:n 1 momentti sisältää korvaavat säännökset syyteoikeudesta.

2. Lakiehdotusten perustelut

2.1. Rikoslaki

14 luvun 7 §. Rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa rikoslain 14 lukuun otetaan vaalirikoksia koskevat säännökset, joita sovelletaan kaikkiin luvun 7 §:n määritelmäsäännöksessä mainittuihin vaaleihin. Rikoslain eduskuntakäsittelyn jälkeen on vahvistettu Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista annettu laki (272/95), joka tuli voimaan 1.4.1995. Koska uudet vaalirikoksia koskevat säännökset on tarkoitettu koskemaan myös näitä vaaleja, ehdotetaan rikoslain 14 luvun 7 §:ään lisättäväksi maininta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaalista. Maininta tarkoittaisi Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleja.

Mainittu määritelmäsäännös oli tarkoitettu jaettavaksi kahteen momenttiin, joista ensimmäisessä on yleisten vaalien määritelmä ja jälkimmäisessä yleisen äänestyksen määritelmä. Painoteknisistä syistä johtuen momentit eivät ole erottuneet toisistaan tarkoitetulla tavalla. Sen vuoksi ehdotetaan, että määritelmäsäännös jaettaisiin nyt kahdeksi momentiksi kerrotulla tavalla.

17 luvun 4 §. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan hallituksen esityksen (HE 95/1993 vp) perusteella rikoslain 17 luvun 4 §:ään lisättiin uusi 2 momentti (743/95), joka koskee oikeushenkilön lakimääräisen edustajan asemaa esitutkinnassa. Samaan lainkohtaan on lisätty uusi 2 momentti (496/95) myös uuden poliisilain (493/95) säätämisen yhteydessä. Poliisilain johdosta tehdyssä lisäyksessä on kysymys kriminalisoinnin laajentamisesta erityisellä perätöntä lausumaa poliisitutkinnassa koskevalla rangaistussäännöksellä. Tarkoitus on ollut, että kumpikin uusi momentti lisättäisiin pykälään ja etteivät ne korvaisi toisiaan. Väärinkäsitysten välttämiseksi ehdotetaan, että mainittujen momenttien mukaiset momentit tällä lakiehdotuksella lisätään pykälään siten, että uuden rangaistussäännöksen sisältävä momentti tulee uudeksi 2 momentiksi ja esitutkintaa koskeva momentti uudeksi 3 momentiksi. Samalla kumotaan kumpikin aikaisemmin lisätty 2 momentti, jolloin tulkinnanvaraisuuksille ei jää sijaa.

47 luvun 1 §. Pykälän 2 momentissa on viittaus rikoslain 21 luvun 8―12 §:n säännöksiin eli kuolematuottamusta, vammantuottamusta ja vaaran aiheuttamista koskeviin rangaistussäännöksiin. Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä 21 lukuun lisättiin uusi 12 § tappeluun osallistumisesta. Samalla vaaran aiheuttamista koskeva ehdotettu 12 § siirtyi 13 §:ksi. Kysymyksessä oleva viittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan 21 luvun asianomisten pykälien uutta numerointia eli viittaaman 21 luvun 8―11 ja 13 §:ään.

48 luvun 1 §. Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain 4 a §:n (220/94) mukaan juoksutussäännön rikkomisen rankaisemiseen sovelletaan, mitä vesilaissa säädetään vesistön säännöstelystä. Rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvän vesilain muutoksen (697/95) tullessa voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995 vesilaissa ei enää ole säännöksiä, joiden perusteella juoksutussäännön tai sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta voitaisiin rangaista.

Ympäristön kannalta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön rikkomisella saattaa periaatteessa olla huomattavaa merkitystä, koska rikkomisen seurauksena Saimaan ja Vuoksen vedenpinnan korkeus voi huomattavastikin poiketa juoksutussäännön mukaisesta vaihteluvälistään. Tämän vuoksi ei riitä, että lakiin otetaan sakonuhkainen säännös juoksutussäännön rikkomisesta, vaan on syytä säätää rikkominen rangaistavaksi ympäristön turmelemista koskevien rikoslain säännösten mukaan.

Esityksessä ehdotetaankin, että ympäristön turmelemista koskevan rikoslain 48 luvun 1 §:n 3 momenttiin lisättäisiin maininta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä. Siten juoksutussäännön ja sen nojalla annettujen määräysten rikkominen voisi tulla rangaistavaksi ympäristön turmelemisen eri tekomuotoina.

49 luvun 1 §. Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittelyn aikana eduskunta hyväksyi tekijänoikeuksia koskevaan lainsäädäntöön eräitä muutoksia, joista vain osa voitiin ottaa jo rikoslain eduskuntakäsittelyssä huomioon. Uudella lainsäädännöllä muun muassa kumottiin oikeudesta valokuvaan annettu laki, mistä säädettiin erillisellä lailla (447/95). Oikeudesta valokuvaan säädetään nyt tekijänoikeuslaissa. Sen vuoksi ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevasta rikoslain 49 luvun 1 §:stä poistetaan oikeudesta valokuvaan annettua lakia koskevat viittaukset. Muutos on tekninen eikä edellytä muutoksia tekijänoikeusrikoksen teonkuvaukseen.

Tekijänoikeuslain uudistuksessa omaksuttiin myös aikaisempaa selkeämmät liikkuvan kuvan tallentamista koskevat säännökset. Sen vuoksi myös rikoslain tekijänoikeusrikossäännökseen on syytä ottaa erityinen liikkuvan kuvan tallentamista koskeva kohta.

2.2. Pakkokeinolaki

5 luvun 1 §. Kotietsinnän edellytyksiä koskevaa pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n 1 momenttia on muutettu usean eri lainsäädäntöhankkeen yhteydessä. Voimassa olevassa muodossaan momentti on 17 päivänä helmikuuta 1995 annetussa laissa (213/95).

Pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n 1 momenttia muutettiin myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan lainsäädännön yhteydessä. Kun nämä säännökset hyväksyttiin eduskunnassa 7 päivänä helmikuuta 1995, pakkokeinolain muutos perustui silloin voimassa olleeseen lakiin eikä uuteen, vasta 17 päivänä helmikuuta annettuun lakiin. Tästä syystä niiden rikosten luettelosta, joiden tutkinnassa kotietsintä on mahdollinen rangaistusmaksimista riippumatta, jäi pois väkivaltakuvauksen levittäminen. Nyt se ehdotetaan otettavaksi 1 §:ään, jolloin kotietsintämahdollisuus säilyisi myös tämän vuoden syyskuun alun jälkeen.

Samassa yhteydessä voidaan pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n 1 momentin rikosluettelosta poistaa henkilörekisteriin tunkeutuminen. Tutkittaessa rikosta, jota 1 päivästä syyskuuta 1995 lähtien käsitellään henkilörekisteriin kohdistuvana tietomurtona, saadaan kyseisen päivämäärän jälkeen tehdä kotietsintä jo enimmäisrangaistuksen perusteella.

Lakiteknisesti muutos ehdotetaan toteutettavaksi niin, että momentti muutetaan sellaisena kuin se on nyt voimassa ja syyskuun alusta voimaan tulevaksi säädetty muutos samalla kumotaan, jolloin vältytään momentin muutosten tietyn päällekkäisyyden aiheuttamilta tulkintaongelmilta.

2.3. Sotilasoikeudenkäyntilaki

2 §. Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittävään lainsäädäntöön sisältyy myös laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momentin muuttamisesta. Eduskuntakäsittelyn aikana momenttiin tehtiin myös eräs toinen muutos. Muutosten yhteensovittamisratkaisu jätti lakitekstin jossakin määrin epäselväksi sen suhteen, pitääkö kaikkien momentissa mainittujen rikoslakirikosten olla sotilaisiin kohdistuneita ollakseen sotilasrikoksina rangaistavia. Esityksessä ehdotetulla sanamuodolla lakitekstistä poistettaisiin vähäinenkin epäselvyys.

2.4. Vakuutusyhtiölaki

18 luvun 6 a §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.5. Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä

80 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.6. Vakuutusyhdistyslaki

16 luvun 10 a §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.7. Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta

16 §. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.8. Elintarvikelaki

40 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.9. Sähkömarkkinalaki

47 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.10. Geenitekniikkalaki

42 §. Rangaistuksia koskeva viittaussäännös. Pykälän nimi muutettaisiin vastaamaan pykälän uutta sisältöä.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos. Geenitekniikan salassapitorikkomusta koskeva nykyinen 43 § kumottaisiin tarpeettomana. Rikoslain 38 luvun 2 §:ssä on salassapitorikkomusta koskeva yleinen säännös.

Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan otettavaksi vastaavanlainen viittaus rikoslain 48 luvun 1―4 §:ään kuin kemikaalilain 52 a §:ssä on. Viittauksella vain muistutetaan siitä, että myös geenitekniikkalain rikkominen voi tulla rangaistavaksi ympäristön turmelemisen eri tekomuotoina. Myöhemmin on tarkoitus siirtää myös geenitekniikkalaista rikoslakiin ne rangaistussäännökset, joiden perusteella on mahdollista tuomita vankeuteen. Toistaiseksi siirtäminen ei ole mahdollista, koska terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia koskeva rikoslain luku on vielä keskeneräinen. Monet geenitekniikkalain 39 §:ssä rangaistaviksi säädetyistä teoista kuuluisivat luontevimmin juuri kyseiseen rikoslain lukuun.

Ennenkuin geenitekniikkalaista poistetaan vankeusuhat sama teko saattaa täyttää sekä ympäristön turmelemisen että geenitekniikkarikoksen jonkin tekomuodon tunnusmerkistön. Joissakin tapauksissa rangaistus voisi tulla tuomittavaksi kummankin lain mukaan. Siinä tapauksessa, että johonkin tekoon soveltuvat rikoslain ja geenitekniikkalain tunnusmerkistöt olisivat täysin päällekkäiset, rangaistus tuomittaisiin lainkonkurrenssiperiaatteita noudattaen vain jommankumman lain rikkomisesta.

2.11. Laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista

Yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 17 §:n 3 momentin (1418/94) mukaan lain 11 a §:ssä annetun määräyksen vastaiseen toimenpiteeseen sovelletaan vesilain rangaistussäännöksiä. Määräyksiä voidaan valtioneuvoston päätöksellä antaa yleisen vesi- ja viemärilaitoksen viemäriin johdettavan jäteveden laadusta, esikäsittelystä ja tarkkailusta.

Rikoslain uuden ympäristörikoksia koskevan 48 luvun tullessa voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995 valtaosa vesilain mukaan rangaistavista teoista muuttuu rikoslain mukaan rangaistaviksi. Tämä ilmenee vesilain 13 luvun 1 §:n viittaussäännöksestä. Rakenne, jossa yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetussa laissa viitattaisiin vesilakiin ja sieltä edelleen rikoslakiin olisi tarpeettoman monimutkainen ja saattaisi aiheuttaa tulkintaongelmia. Esityksessä ehdotetaan tämän vuoksi, että yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 17 §:n 3 momentissa viitattaisiin suoraan rikoslain 48 lukuun. Eduskunnan lakivaliokunta piti mietinnössään hallituksen esityksestä rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi (LaVM 22/1994 s. 29) tällaisten kaksivaiheisten viittausten purkamista välttämättömänä.

Momentissa ei tämän jälkeen tarvittaisi myöskään yleistä viittausta vesilain säännöksiin rikosasioiden käsittelystä, koska noudatettavina olisivat yleiset rikosprosessia koskevat säännökset. Sen sijaan viittaus vesilain 14 luvun 5 a §:n säännökseen yleisen valvontaviranomaisen puhevallasta tarvitaan. Nykyisessä muodossaan se koskee kyllä yleisissä tuomioistuimissa käsiteltäviä rikosasioita, mutta vesilain säännöksenä vain niitä, jotka pohjautuvat vesilain rikkomiseen. Ehdotettu momentti varmistaisi valvontaviranomaisten puhevallan myös käsiteltäessä yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetussa laissa kiellettyjä tekoja.

Viittaus vesilain säännöksiin virka-apuasioiden käsittelystä tarvitaan 17 §:n 3 momentissa edelleen. Tässä suhteessa rikoslain ympäristörikossäännökset eivät ole aiheuttaneet mitään muutosta.

2.12 Laki Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta

4 §. Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain 4 a §:n mukaan valvonnan ja pakkokeinojen ohella lain ja juoksutussäännön rikkomisesta rankaisemiseen sovelletaan vesilain säännöksiä. Rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyen vesilakia kuitenkin muutettiin niin, ettei lakiin jäänyt näihin tekoihin soveltuvia rangaistussäännöksiä.

Poikkeuksellisten juoksutusten kirjaaminen on tärkeää juoksutusten valvonnan ja mahdollisten vahinkojen korvaamisen kannalta. Ehdotetulla 2 momentin säännöksellä kirjanpidon laiminlyöminen säilytettäisiin rangaistavana.

4 a §. Myös juoksutusäännön rikkominen on rangaistavaa vesilain mukaan, mutta vain elokuun 1995 loppuun asti. Ehdotetussa 4 a §:ssä viitattaisiin rikoslain 48 luvun 1―4 §:ään, jonka mukaan juoksutussäännön rikkominen tulisi rangaistavaksi 1 päivästä syyskuuta 1995 lähtien. Rikoslain 48 luvun 1 §:n 3 momentin tyhjentävään normiluetteloon ehdotetaan myös lisättäväksi maininta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä.

2.13. Laki alusturvallisuuden valvonnasta

17 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos. Kun laki alusturvallisuuden valvonnasta on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, myös muutoksen sisältävään lakiin ehdotetaan vastaavanlaista voimantulosäännöstä. Jos ensiksi mainittu laki tulee voimaan ennen 1 päivää syyskuuta 1995, voidaan nyt ehdotettu muutos saattaa voimaan mainitusta päivästä. Muussa tapauksessa muutos on otettava huomioon alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia voimaansaatettaessa.

2.14. Laki teknologian kehittämiskeskuksesta

7 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

2.15. Tekijänoikeuslaki

56 a §. Tekijänoikeuslain muuttamisesta annetulla lailla (446/95) muutettiin tekijänoikeuslain 56 a §:n 1 momenttia täydennettiin viittauksilla eräisiin lain muihin pykäliin. Tuolloin ei sen sijaan voitu vielä tehdä rikoslain uudistuksesta johtuvia muutoksia. Sen vuoksi ehdotetaan, että mainittuun momenttiin nyt yhdistetään kummankin lainsäädäntöuudistuksen vaatimat muutokset ja että rikoslain uudistamisen yhteydessä hyväksytyn tekijänoikeuslain muutoksen 56 a §:n 1 momentti samalla selvyyden vuoksi kumotaan.

56 b §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rikoslain salassapitorikossäännöksistä johtuva muutos.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia, organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia eikä välittömiä ympäristövaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä.

5. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan samanaikaisesti rikoslakiuudistuksen kanssa 1 päivänä syyskuuta 1995 lukuunottamatta rikoslain 17 luvun 4 §:n 2 momenttia, joka ehdotetaan tulevaksi voimaan yhtäaikaisesti poliisilain kanssa 1 päivänä lokauuta 1995, ja lakia alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, joka ehdotetaan saatettavaksi voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki rikoslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain 14 luvun 7 § , 47 luvun 1 §:n 2 momentti, 48 luvun 1 §:n 3 momentti ja 49 luvun 1 §,

sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa (578 /95), sekä

lisätään 17 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on 20 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (451/87), uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:


14 luku

Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan

7 §
Määritelmäsäännös

Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja.


Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista tai kunnallista kansanäänestystä.


17 luku

Perättömästä lausumasta

4 §

Jos joku, joka lain mukaan on velvollinen pysymään poliisitutkinnassa totuudessa, on poliisitutkinnassa hänen henkilökohtaisesti läsnä ollessaan toimitetussa kuulustelussa tahallaan antanut perättömän lausuman tai ilman laillista syytä salannut jotakin, joka hänen tietensä olisi valaissut asiaa, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta poliisitutkinnassa sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.


47 luku

Työrikoksista

1 §
Työturvallisuusrikos

Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään 21 luvun 8―11 ja 13 §:ssä.


48 luku

Ympäristörikoksista

1 §
Ympäristön turmeleminen

Ympäristön turmelemisesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy muuten kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttamaan ympäristöä vastoin suojametsistä annetun lain (196/22), rakennuslain (370/58), vesilain (264/61) tai maa-aineslain (555/81) säännöksiä tai Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä taikka näiden nojalla annettuja säännöksiä, yleisiä tai yksittäistapausta koskevia määräyksiä taikka kaavaa tai lupaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavuudeltaan ympäristön pilaantumiseen rinnastettavaa muuttumista.


49 luku

Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta

1 §
Tekijänoikeusrikos

Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/61) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta

1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen,

2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitykseen,

3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä,

4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa,

5) radio- tai televisiolähetykseen,

6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka

7) valokuvaan

on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1 momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1 momentin tai tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaan.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995 lukuun ottamatta 17 luvun 4 §:n 2 momenttia, joka tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan rikoslain muuttamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (496/95) 17 luvun 4 §:n 2 momentti ja rikoslain muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (743/95) 17 luvun 4 §:n 2 momentti.



2.

Laki pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/87) 5 luvun 1 §:n 1 momentti,

sellaisena kuin se on 17 päivänä helmikuuta 1995 annetussa laissa (213/95), seuraavasti:


5 luku

Etsintä

1 §
Kotietsinnän edellytykset

Jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, saadaan rakennuksessa, huoneessa taikka suljetussa säilytyspaikassa tai kulkuneuvossa toimittaa kotietsintä takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Kotietsintä saadaan toimittaa myös, jos epäilyn kohteena oleva rikos on väkivaltakuvauksen levittäminen, väärennysaineiston tai väärän rahan hallussapito taikka jos selvitettävinä ovat yhteisösakon tuomit-semiseen liittyvät seikat.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan pakkokeinolain 3 luvun 1 §:n ja 5 luvun 1 §:n muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (745/95) 5 luvun 1 §:n 1 momentti.



3.

Laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilasoikeudenkäyntilain (326/83) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa (592/95), seuraavasti:


2 §

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään myös syyte sotilasta vastaan teosta, josta säädetään rangaistus rikoslain 21 luvun 1―3 tai 5―14 §:ssä, 25 luvun 7 tai 8 §:ssä, 28, 31―33 tai 35 luvussa, 36 luvun 1―3 §:ssä, 37 luvun 8―10 §:ssä, 38 luvun 1―8 §:ssä taikka 40 luvun 1―3, 5 tai 6 §:ssä. Edellytyksenä on, että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään niin ikään syyte teosta, josta säädetään rangaistus asevelvollisuuslain 39 §:ssä.




Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



4.

Laki vakuutusyhtiölain 18 luvun 6 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 18 luvun 6 a §,

sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (389/95), seuraavasti:


18 luku

Erinäisiä säännöksiä

6 a §

Rangaistus 6 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



5.

Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 80 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (398/95) 80 § seuraavasti:


80 §
Vakuutussalaisuuden luvaton ilmaiseminen

Rangaistus 79 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



6.

Laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/87) 16 luvun 10 a §,

sellaisena kuin se on 24 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (451/95), seuraavasti:


16 luku

Erinäisiä säännöksiä

10 a §

Rangaistus 10 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



7.

Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan konkurssipesien hallinnon valvonnasta 31 päivänä tammikuuta 1995 annetun lain (109/95) 16 §:n 3 momentti seuraavasti:


16 §

Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



8.

Laki elintarvikelain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/95) 40 § seuraavasti:


40 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 45 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



9.

Laki sähkömarkkinalain 47 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun sähkömarkkinalain (386/95) 47 § seuraavasti:


47 §

Rangaistus 49 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



10.

Laki geenitekniikkalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun geenitekniikkalain (377/95) 43 § ja

muutetaan 42 § seuraavasti:


42 §
Rangaistuksia koskeva viittaussäännös

Rangaistus 32 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.


Rangaistus vastoin tätä lakia tehdystä ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1―4 §:ssä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



11.

Laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (982/77) 17 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1418/94), seuraavasti:


17 §

Edellä 11 a §:n nojalla annettujen määräysten noudattamista valvovat vesilain 21 luvun 1 §:ssä mainitut valvontaviranomaiset. Edellä 11 a §:n perusteella annetun määräyksen vastaiseen toimenpiteeseen sovelle- taan rikoslain 48 luvun 1―4 §:n rangaistussäännöksiä sekä vesilain 14 luvun 5 a §:n säännöstä valvontaviranomaisen puhevallasta ja säännöksiä virka-apuasioiden käsittelystä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



12.

Laki Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain 4 ja 4 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta 27 päivänä marraskuuta 1991 annetun lain (1331/91) 4 a §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1994 annetussa laissa (220/94), ja

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on 24 päivänä tammikuuta 1995 annetussa laissa (78/95), uusi 2 momentti seuraavasti:


4 §

Joka laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun kirjanpitovelvollisuutensa, on tuomittava juoksutusten kirjaamisvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.


4 a §

Tämän lain sekä juoksutussäännön noudattamisen valvonnasta ja pakkokeinoista on, jollei sopimuksesta muuta johdu, voimassa, mitä vesilaissa säädetään vesistön säännöstelystä.


Rangaistus vastoin juoksutussääntöä tai sen nojalla annettuja määräyksiä tehdystä ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1―4 §:ssä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



13.

Laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alusturvallisuuden valvonnasta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (370/95) 17 § seuraavasti:


17 §
Vaitiolovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 20 ja 21 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.



14.

Laki teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan teknologian kehittämiskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1993 annetun lain (429/93) 7 §:n 2 momentti seuraavasti:


7 §
Vaitiolovelvollisuus

Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.



15.

Laki tekijänoikeuslain 56 a ja 56 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/61) 56 a §:n 1 momentti ja 56 b §,

sellaisena kuin ne ovat 24 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (446/95), seuraavasti:


56 a §

Joka

1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa tekijänoikeuden suojaksi annettua säännöstä taikka toimii vastoin 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä, 53 §:n 1 momentissa tai 54 b §:ssä tarkoitettua kieltoa; taikka

2) tuo maahan yleisön keskuuteen levitettäväksi teoksen kappaleen, jonka hän tietää tai jota hänellä on perustellusti syytä epäillä valmistetuksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa tämän lain mukaan,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna tekijänoikeusrikoksena, tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon.


56 b §

Rangaistus 26 d §:n 3 momentissa ja 26 l §:n 4 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan tekijänoikeuslain muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (715/95) 56 a §:n 1 momentti ja 56 b §.



Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Sauli Niinistö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.