Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta. Aluksen uppoamispaikalla ja sitä ympäröivällä alueella kiellettäisiin sukeltaminen ja muut toimet, joilla pyritään nostamaan ruumiita tai esineitä hylystä tai meren pohjalta. Kiellon rikkomisesta tuomittaisiin sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

---

Matkustaja-alus Estonia kaatui ja upposi Utön lounaispuolelle syyskuun 28 päivän 1994 vastaisena yönä matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Matkalla oli saatavilla olevien tietojen mukaan mukana noin tuhat henkeä. Heistä 137 pelastui, ja 94 hukkunutta on löydetty. Lähes 800 on edelleen kateissa.

Suuronnettomuus kosketti läheisimmin kolmea Itämeren rantavaltiota. Alus purjehti Viron lipun alla ja uhrien joukossa oli lukuisia Viron kansalaisia. Enemmistö onnettomuuden uhreista oli Ruotsin kansalaisia. Onnettomuus sattui Suomen rannikolla, ja Suomi kantoi päävastuun pelastustöistä. Suomi, Ruotsi ja Viro allekirjoittivat Tallinnassa 23 päivänä helmikuuta 1995 sopimuksen m/s Estoniasta. Sopimuksen mukaan Estonian hylkyä ja sitä ympäröivää aluetta pidetään onnettomuuden uhrien viimeisenä leposijana eikä Estoniaa nosteta. Sopimuksessa valtiot sitoutuivat säätämään kansallisessa laissaan rangaistavaksi kaikenlaisen uppoamispaikan rauhaa häiritsevän toimin­nan. Sopimus on esityksen liitteenä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta. Lakiin otettaisiin säännökset rauhoitetun alueen määrittelystä, kiellosta sukeltaa alueella ja ryhtyä muihin toimiin ruumiiden tai esineiden nostamiseksi hylystä, kiellon rikkomisen rankaisemisesta sekä menettämisseuraamuksesta. Lakiehdotus on laadittu siten, että se täyttää ne velvoitteet, joihin Suomi on edellä mainitussa sopimuksessa sitoutunut.

Estonian hylky sijaitsee Suomen mannerjalustalla ja Suomen kalastusvyöhykkeellä, mutta kansainvälisillä vesillä. Alueella on siten voimassa kansainvälisen oikeuden mukainen aavan meren vapaus, jonka rajoittamiseen millään valtiolla ei ole oikeutta. Esimerkiksi alueen kautta purjehtimista ei voida kieltää. Siihen ei myöskään olisi aihetta, koska tällainen viaton kauttakulku ei häiritse hautarauhaa.

Aavan meren vapauden periaate ei kuitenkaan estä ehdotetun lain säätämistä. On yleensä kansainvälisen oikeuden mukaan sallittua ulottaa rikosoikeuden soveltamisala valtion rajojen ulkopuolelle. Mikään ei estä Suomen rangaistussäännösten soveltamista esimerkiksi Suomen alueen ulkopuolella tehtyyn varkauteen tai pahoinpitelyyn riippumatta siitä, onko rikos tehty toisen valtion alueella tai aavalla merellä. Aivan samalla tavalla Suomi voi omassa lainsäädännössään kieltää hautarauhan häiritsemisen kansainvä­lisilläkin vesillä sijaitsevalla hylyllä.

Käytännössä Suomi ei kuitenkaan voi estää muiden kuin suomalaisten alusten toimintaa rauhoitetulla alueella. Kansainvälinen merioikeus kieltää valtioita puuttumasta toisen valtion lipun alla purjehtiviin aluksiin kansainvälisillä vesillä. Vaikka Suomen merivartiosto havaitsisi rauhoitetulla alueella ulkomaisen aluksen, jolta sukelletaan, merivartiostolla ei ole mahdollisuutta voimakeinoin estää tällaista lainvastaista toimintaa vaan sen on tyydyttävä tarkkailemaan ja keräämään todisteita esimerkiksi valokuvaamalla. Tilanne ei sinänsä poikkea muista rikoksista, sillä merivartiosto tai muu viranomainen ei myöskään saa puuttua esimerkiksi pahoinpitelyyn vieraan valtion lipun alla purjehtivassa aluksessa vaikka rikos kuuluisi Suomen rikoslain soveltamisalaan. Rangaistus lain rikkomisesta voidaan tällaisessa tapauksessa tuomita vasta, jos rikoksentekijä saapuu Suomeen. Jos kyseessä olisi Ruotsin tai Viron lipun alla purjehtiva alus, on asiasta sopimuksen mukaan ilmoitettava asian­omaiselle valtiolle.

Esityksellä ei ole taloudellisia tai henkilöstövaikutuksia.

Sopimus m/s Estoniasta neuvoteltiin Ruotsin, Viron ja Suomen ulkoasiainministeriöiden johdolla. Suomesta mukana oli myös oikeusministeriön edustus. Neuvottelujen aikana käsiteltiin myös luonnoksia tarpeelliseksi lainsäädännöksi. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kuultiin ympäristövaikutuksista maa- ja metsätalousministeriötä, liikenneministeriötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä ja ympäristöministeriötä sekä Ahvenan­maan maakuntahallitusta.

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Se vastaa sisällöltään Ruotsin vastaavaa esitystä, joka annettiin valtiopäiville maaliskuussa 1995.

Lain olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Ruotsin hallitus on ehdottanut, että Ruotsin vastaava lainsäädäntö tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995. Sopivinta olisi, että myös Suomen lainsäädäntö tulisi voimaan samana päivänä, jos eduskuntakäsittely etenee niin, että laki saadaan siihen mennessä hyväksytyksi ja vahvistetuksi.

Suomen, Ruotsin ja Viron sopimus tulee sen 6 artiklan mukaan voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat kirjallisesti ilmoittaneet toisilleen, että sen voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mukaiset vaatimukset on täytetty. Tarkoituksena on saattaa sopimus asetuksella voimaan mahdollisimman pian lain tultua vahvistetuksi.

1 §. Pykälässä todetaan, että Estonian hylky on onnettomuuden uhrien viimeinen leposija ja että hylky ja sen ympäristö rauhoitetaan.

2 §. Pykälässä määritellään rauhoitettu alue, josta on sovittu Suomen, Ruotsin ja Viron neuvotteluissa. Alueen koko on noin neljä neliökilometriä.

Alue on sopimuksessa määritelty sen kulmien koordinaattien avulla. Samaa menettelyä ehdotetaan käytettäväksi myös Suomen laissa. Suomen sisäisessä lainsäädännössä on kuitenkin syytä käyttää suomalaisten merikarttojen koordinaattijärjestelmää eikä kansainvälistä WGS-järjestelmää. Alue tullaan merkitsemään sopivalla tavalla lain voimaan tultua julkaistaviin suomalaisiin merikarttoi­hin.

3 §. Pykälässä kiellettäisiin Estonia-aluksen hylyn rauhaa häiritsevä toiminta. Kiellettyä olisi ensinnäkin kaikenlainen sukeltaminen rauhoitetulla alueella. Samoin kiellettäisiin muunlaiset toimet ruumiiden tai esineiden nostamiseksi hylystä tai meren pohjalta, esimerkiksi nosturin käyttäminen tähän tarkoitukseen aluksesta käsin. Jotta hylyn rauha olisi täydellinen, kiellettäisiin vielä muu hylyn rauhan häiritseminen. Tällä perusteella olisi kiellettyä esimerkiksi tehdä sukellusveneellä retkiä hylyn luokse.

4 §. Sopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen mukaan sopimuspuolet voivat sopimuksen estämättä ryhtyä toimiin peittääkseen hylyn tai estääkseen ympäristön pilaantumista. Vastaava poikkeussäännös on otettava myös Suomen lainsäädäntöön. Ruotsissa on ehdotettu, että Estonian hylky peitettäisiin betonikuorella. Ennen sitä olisi hylystä poistettava aluksessa sen upotessa ollut öljy.

5 §. Pykälässä säädettäisiin rangaistus 3 §:ssä säädetyn kiellon rikkomisesta. Sopimuksessa Suomi on sitoutunut siihen, että kiellon rikkomisesta tulee voida tuomita vankeusrangaistus. Hautarauhan rikkomisesta säädetään rikoslain 24 luvun 4 §:ssä rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Kun Estonian hylky tässä laissa julistetaan onnettomuuden uhrien viimeiseksi leposijaksi, on luonnollista, että rangaistusasteikko on sama kuin hautarauhan rikkomisessa.

Ehdotettu rangaistusasteikko on niin ankara, että myös avunanto rikokseen on rikoslain 5 luvun 3 §:n 4 momentin mukaan rangaistavaa. Avunantoon syyllistyisi esimerkiksi se, joka luovuttaa toiselle välineitä rikoksen tekemistä varten. Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaan rangaistavaa on niin ikään yllytys tähän rikokseen. Esimerkiksi Suomen kansalainen, joka palkkaa jonkun nostamaan omaisuutta Estonian hylystä, syyllistyisi yllytykseen.

Rikoslain 1 luvun 2 §:n mukaan Suomen rikosoikeutta sovelletaan Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemiin rikoksiin. Luvun 3 §:n mukaan Suomen rikosoikeutta sovelletaan suomalaisella aluksella tehtyihin rikoksiin. Saman pykälän mukaan Suomen rikosoikeus soveltuu muuhunkin ulkomaalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen, jos se on tehty alueella, jossa minkään valtion laki ei ole voimassa. Estonian hylky sijaitsee juuri tällaisella alueella, joten ehdotetun lain rikkominen kuuluu kaikissa tapauksissa Suomen lain soveltamisalaan.

6 §. Ehdotettua kieltoa rikkomalla saatu omaisuus on tämän pykälän mukaan tuomittava valtiolle menetetyksi. Lisäksi pykälässä viitataan siihen, mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä säädetään rikoksentekovälineen menetetyksi tuomitsemisesta.

7 §. Pykälässä on tavanomainen voimaantulosäännös.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Suomen mannerjalustalle 28 päivänä syyskuuta 1994 uponneen matkustaja-alus Estonian hylky on onnettomuuden uhrien viimei­nen leposija.

Hylky ja sitä ympäröivä merialue rauhoite­taan siten kuin tässä laissa säädetään.

2 §

Rauhoitettu alue on suorakaiteen muotoinen, ja sen kulmien koordinaatit suomalaisten merikarttojen koordinaattijärjestelmässä ovat:

59ø 22,497' pohjoista leveyttä ja 21ø 40,193' itäistä pituutta

59ø 22,497' pohjoista leveyttä ja 21ø 42,193' itäistä pituutta

59ø 23,497' pohjoista leveyttä ja 21ø 42,193' itäistä pituutta

59ø 23,497' pohjoista leveyttä ja 21ø 40,194' itäistä pituutta.

3 §

Sukeltaminen rauhoitetulla alueella on kielletty. Rauhoitetulla alueella ei myöskään saa ryhtyä toimiin ruumiiden tai esineiden nostamiseksi hylystä tai meren pohjalta eikä muutenkaan häiritä hylyn rauhaa.

4 §

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, voivat viranomaiset peittää hylyn tai huolehtia siitä, että hylystä ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

5 §

Joka tahallaan rikkoo 3 §:ssä säädetyn kiellon, on tuomittava matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta annetun lain rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enin­tään yhdeksi vuodeksi.

6 §

Edellä 5 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatu omaisuus tai sen arvo on tuomittava valtiolle menetetyksi.

Rikoksen tekemisessä käytettyjen esineiden tai muun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta säädetään rikoslaissa.

7 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Sauli Niinistö