Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annettua lakia koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtaisen kotikunnan maksuosuusperusteen osalta. Liikunnan koulutuskeskusten ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden kotikunnan maksuosuusperuste muutettaisiin samaksi kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Valtionosuuden määräytymisperustetta muutettaisiin uuden kotikuntien maksuosuusperusteen edellyttämällä tavalla. Muutos yhtenäistää lain säännökset tältä osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain säännösten kanssa.

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.

---

Valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annettu laki (801/92) ja asetus (1019/92) tulivat voimaan vuoden 1993 alusta. Lakia muutettiin vuonna 1993 annetulla lailla valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta (1090/93).

Lain nojalla saa valtionosuutta 11 valtakunnallista ja neljä alueellista liikunnan koulutuskeskusta.

Vuonna 1994 ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita liikunnan koulutuskeskuksissa on 560. Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävässä ammatillisessa perus- ja jatkolinjakoulutuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin ammatillisessa koulutuksessa muutoinkin.

Liikunnan koulutuskeskusten toiminta rahoitetaan veikkausvoittovaroista valtion talousarvion momentilta 29.98.50 (veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikunnan ja nuorisokasvatustyön tukemiseen) sekä pieneltä osin yleisistä budjettivaroista momentilta 98.52 (valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille). Liikunnan koulutuskeskusten ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena olevat kustannukset vuonna 1994 ovat 36 069 600 markkaa ja valtionosuus siitä noin 20 miljoonaa markkaa. Kaikkiaan liikunnan koulutuskeskusten valtionapuun osoitetaan vuoden 1994 talousarviossa veikkausvoittovaroista 78,8 miljoonaa markkaa ja yleisistä budjettivaroista 5,9 miljoonaa markkaa. Vuoden 1994 käyttökustannusten valtionosuuden osuus on tästä 67 970 282 markkaa.

Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen maksuosuuden peruste on keväällä 1994 keskimäärin 64 410 markkaa. Oppilaitoksittain peruste vaihtelee 53 002 ja 67 800 markan välillä. Muun ammatillisen koulutuksen osalta keskimääräiseksi oppilaan kotikunnan maksuosuuden perusteeksi on vuonna 1994 vahvistettu 35 562 markkaa.

Liikunnan koulutuskeskusten keskimääräistä korkeammat kustannukset johtuvat siitä, että kysymyksessä on internaattikoulutus, jossa opiskelija saa maksuttoman opetuksen ja yhden aterian lisäksi maksuttoman asumisen oppilasasuntolassa sekä kaksi lisäateriaa. Kustannuksia lisäävät myös laajat liikuntatilat ja -paikat, joita koulutus edellyttää tavanomaisten opetustilojen lisäksi.

Vuonna 1993 tehdyllä lainmuutoksella liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden ja kotikunnan maksuosuuden maksatusjärjestelmä yhtenäistettiin muun ammatillisen koulutuksen kanssa vuoden 1994 alusta. Uudistuksella poistettiin kuntien ja liikunnan koulutuskeskusten välinen ristikkäinen rahaliikenne. Uudistus perustui opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (705/92) vuonna 1993 tehtyyn muutokseen (718/93).

Vuonna 1994 ei liikunnan koulutuskeskusten osalta kustannussyistä ollut mahdollista siirtyä järjestelmään, jossa kotikunnan maksuosuuden peruste olisi sama kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Tällaiseen järjestelmään siirryttiin muussa ammatillisessa koulutuksessa vuonna 1994 edellä mainitulla muutoksella. Hallituksen esityksen laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta (HE 227/1993 op) mukaan tasasuuruiseen maksuosuuteen siirtymisestä annettaisiin erillinen esitys.

Nyt ehdotettavalla muutoksella otettaisiin liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa vuoden 1995 alusta käyttöön sama kotikunnan maksuosuusperuste kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Kysymys on siis muuta ammatillista koulutusta koskevan periaatteen soveltamisesta liikunnan koulutuskeskuksissa annettavaan ammatilliseen koulutukseen. Mikäli muutosta ei tehtäisi, maksaisivat kunnat liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta korkeampia kotikunnan maksuosuuksia kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta.

Asia liittyy myös valtion ja kuntien väliseen yleiseen kustannustenjakoon. Liikunnan koulutuskeskusten ammatillista koulutusta ei ole mahdollista ottaa huomioon määrättäessä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä maksuosuusperustetta.

Ehdotetussa järjestelmässä kotikunnan maksuosuus suoritettaisiin kaikille yhteisestä maksuosuuden perusteesta kunnan kantokykyluokan mukaan. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevat opiskelijakohtaiset kustannukset määrättäisiin kuten nykyisinkin opiskelijavuorokauden yksikköhinnan, ammatilliseen koulutukseen myönnettyjen opiskelijavuorokausien määrän sekä ammatillisten opiskelijoiden määrän perusteella. Opiskelijaa kohti myönnettävä valtionosuus laskettaisiin vähentämällä ylläpitäjälle lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta edellä kuvatulla tavalla määräytyvä kotikunnan maksuosuus.

Uudistus lisäisi valtion kustannuksia noin 7,6 miljoonalla markalla vuonna 1995 ja vähentäisi kotikunnan maksuosuuksia vastaavalla määrällä.

Seuraavassa esitetään vuoden 1994 kustannustasolla vertailulaskelma liikunnan koulutuskeskusten ammatillisen koulutuksen keskimääräisen opiskelijakohtaisen maksuosuusperusteen ja kaiken ammatillisen koulutuksen keskimääräisen kotikunnan maksuosuusperusteen vaikutuksista valtion ja kuntien kustannusten jakoon.

Taulukko. Nykyisen ja ehdotetun maksuosuusperustejärjestelmän aiheuttamien opiskelijakohtaisten kustannusten vertailu valtion ja kunnan näkökulmasta (vuoden 1994 kustannukset)

	Opiskelijakohtainen	Kunnan maksuosuus	Valtionosuus
	maksuosuusperuste	opiskelijaa kohden (43 %)	opiskelijaa kohden (57 %)
	Koulutuskeskukset mk	mk	mk
Nykyinen järjestelmä	64 410	27 696	36 714
Ehdotettu järjestelmä	35 562	15 292	49 118
Muutos		-12 404	+12 404

Esimerkkilaskelma osoittaa, että tasasuuruiseen maksuosuusperusteeseen siirtymisen johdosta valtion menot lisääntyvät opiskelijaa kohden 12 404 markalla ja kuntien menot vähenevät vastaavalla määrällä.

Ammatillisessa koulutuksessa on vuonna 1994 yhteensä 560 opiskelijaa. Vuonna 1995 opiskelijamääräksi arvioidaan 610. Tuolloin ehdotetusta järjestelmästä aiheutuvat lisäkustannukset ovat 7,6 miljoonaa markkaa.

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Lakiehdotuksesta on saatu lausunto Suomen Kuntaliitolta sekä Urheiluopistojen Yhdistys ry:ltä.

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1995 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (801/92) 9 §:n 2 momentti ja 21 §:n 1 momentti seuraavasti:

9 §
Valtionosuuden määrä

Liikunnan koulutuskeskuksen valtionosuus 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutukseen määräytyy siten, että mainittua koulutusta varten 11 §:n 1 momentin mukaisesti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään 21 §:n 1 momentin mukaiset kotikuntien maksuosuudet.

21 §
Kotikunnan maksuosuus

Opiskelijan kotikunta on velvollinen maksamaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja jatkolinjakoulutukseen osallistuvasta opiskelijasta maksuosuuden, joka vastaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ammatillista koulutusta saavasta oppilaasta säädettyä kotikunnan maksuosuutta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa