Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen sekä kuolinpesän ja yhteisetuuden osakkaan vastuusta yhtiölle, kuolinpesälle tai yhteisetuudelle määrätystä verosta. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset konkurssipesän vastuusta pesän varallisuuteen kuuluvasta kiinteistöstä määrätystä kiinteistöverosta sekä perustettavan yhtiön tai muun yhteisön vastuusta sen nimiin hankitusta kiinteistöstä yhteisön rekisteröimisvuodelta menevästä kiinteistöverosta. Esityksessä ehdotetaan myös, että osakeyhtiö ja osuuskunta vastaisivat ennen rekisteröintiä harjoitetusta toiminnasta niiden puolesta toimineille määrätyistä veroista ja maksuista. Lisäksi verovarojen lopputilityksen ajankohtaa ehdotetaan myöhennettäväksi vuodella.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

---

Nykytila

Verovelvollinen vastaa yleensä yksin verovelastaan. Erityissäännösten nojalla verovastuu voidaan kuitenkin kohdistaa myös muihin kuin verovelvolliseen itseensä. Veroviranomainen toteuttaa verovastuun joko hallinnollisessa järjestyksessä veron määräämisen yhteydessä tai laissa säädetyin edellytyksin myöhemmin.

Verovastuuta koskevia säännöksiä on verotuslaissa (482/58), ennakkoperintälaissa (418/59), liikevaihtoverolaissa (559/91), arvonlisäverolaissa (1501/93), rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa (627/78), korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/90), yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa (1232/88) sekä kiinteistöverolaissa (654/92). Verotuslain nojalla yhtymä on vastuussa sen osakkaalle yhtymän tulon ja varallisuuden perusteella määrättävästä verosta, yhteismetsän osakas osuuttaan vastaavalta osalta yhteismetsän verosta sekä kuolinpesän osakas erillisenä verovelvollisena verotettavan kuolinpesän tulon ja varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta. Arvonlisäverotuksessa veron maksamisesta ovat verovelvollisen lisäksi vastuussa yhtymän osakkaat, avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies.

Vastuu kiinteistöverosta. Kiinteistöverotuksessa verovastuusta on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuslaissa tarkoitettuihin veroihin liittyvästä vastuusta säädetään verotuslain 3 ja 4 §:ssä. Tämän lisäksi kiinteistöverolain 36 §:n 2 momentin (1589/92) nojalla kiinteistön uusi omistaja on vastuussa omistuksenvaihdosvuonna maksuunpannusta ja suorittamatta olevasta kiinteistöverosta, jos kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt sopimuksen perusteella.

Kiinteistöverolakia säädettäessä oli tarkoituksena, että henkilöyhtiöiden osalta verovastuu määräytyisi verotuslain 3 §:n mukaisesti. Vuoden 1993 alussa voimaan tulleeseen pääomatulojen ja yritysverotuksen uudistukseen liittyen henkilöyhtiöiden verovastuun sääntelyä verotuslaissa muutettiin. Tämä johti siihen, että verovastuun sääntely kiinteistöveron osalta henkilöyhtiöissä jäi epätäydelliseksi.

Konkurssipesän vastuuta konkurssipesän varoihin kuuluvasta kiinteistöstä suoritettavasta kiinteistöverosta ei ole säännelty verolain säännöksin. Kiinteistövero, joka on määrätty konkurssin alkamisvuodelta, on konkurssissa valvottava saatava. Kiinteistöstä maksuunpannun kiinteistöveron asema konkurssin alkamisvuotta myöhemmiltä vuosilta on tulkinnanvarainen. Veroa voidaan pitää joko konkurssipesän massavelkana tai konkurssivelallisen sellaisena velkana, josta hän vastaa konkurssin alkamisen jälkeen saamillaan varoilla. Konkurssin alkamisen jälkeen velalliselle syntyneellä uudella velalla on käytännössä merkitystä vain luonnollisen henkilön konkurssissa, koska konkurssissa oikeushenkilö yleensä purkautuu.

Perustettavan yhtiön tai yhteisön lukuun hankitusta kiinteistöstä ei nykyisten säännösten nojalla ole mahdollista periä kiinteistöveroa suoraan yhtiöltä tai yhteisöltä tämän rekisteröimisen jälkeen. Tilanne vaikeuttaa veron perintää ja sitä voidaan pitää epätyydyttävänä, koska kiinteistö on hankittu ja se rekisteröidään perustetun yhtiön tai yhteisön nimiin.

Yhtiömiehen vastuu henkilöyhtiön ennakonpidätyksistä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Verolainsäädännössä ei ole säännöstä, jonka nojalla avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voitaisiin määrätä vastuuseen avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tilittämättä jättämistä ennakonpidätyksistä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle vahvistettu tulo puolestaan jaetaan suoraan yhtymän osakkaiden tulona verotettavaksi. Vastuu yhtiön ennakonpidätyksistä ja työnantajasuorituksista on voitu toteuttaa nostamalla avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettuun lakiin (389/88) perustuva kanne yleisessä alioikeudessa. Menettely on kuitenkin hidas ja perintäresurssien käytön kannalta epätaloudellinen.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan vastuu niiden puolesta toimineille määrätystä verosta. Osakeyhtiölain (734/78) mukaan vastuu perustamiskirjasta johtuneesta velvoitteesta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy yhtiön rekisteröinnin jälkeen yhtiölle. Osuuskuntalain (247/54) mukaan vastuu osuuskunnan nimissä ennen sen rekisteröimistä tehdystä sitoumuksesta siirtyy osuuskunnalle sillä edellytyksellä, että osuuskunta on kolmen kuukauden kuluessa rekisteröimisestä ottanut vastatakseen sitoumuksesta. Verolainsäädännössä ei ole säännöstä osakeyhtiön tai osuuskunnan vastuusta ennen rekisteröintiä yhteisön toiminnasta määrättävistä veroista. Vaikka yhteisö vastaa siviilioikeudellisesti ennen rekisteröintiä syntyneistä velvoitteista ja määrätyistä veroista, veroja ei voida periä suoraan yhteisöltä. Vastuun toteuttaminen edellyttää kannetta alioikeudessa. Menettely on hidas ja perintäresurssien käytön kannalta epätarkoituksenmukainen.

Ehdotetut muutokset

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 b luku, jossa säädettäisiin verovastuusta. Ehdotuksen mukaan vastuu verosta voitaisiin määrätä avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle, kuolinpesän osakkaalle ja yhteisetuuden osakkaalle toimitettaessa henkilöyhtiön, kuolinpesän ja yhteisetuuden verotusta. Verovastuu voitaisiin määrätä jo verotuksen toimittamisen yhteydessä, jolloin vältyttäisiin tuomioistuimessa ajettavilta vastuukanteilta.

Ehdotetussa 1 b luvussa säädettäisiin myös konkurssipesän vastuusta pesään kuuluvasta kiinteistöstä suoritettavasta kiinteistöverosta konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta sekä perustettavan yhtiön tai muun yhteisön vastuusta sen lukuun hankitusta kiinteistöstä suoritettavasta kiinteistöverosta oikeushenkilön rekisteröimisvuodelta.

Lisäksi ehdotetaan, että osakeyhtiö tai osuuskunta vastaisi ennen oikeushenkilön rekisteröintiä harjoitetusta toiminnasta sen puolesta toimineille määrätystä verosta, maksusta tai muusta suorituksesta.

Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin toissijaisesti eli silloin kun asianomaisessa verolaissa ei vastuuvelvollisuudesta toisin säädetä.

Nykytila

Veronkantolain 18 a §:n mukainen lopputilitys veronsaajille tehdään verovuoden säännönmukaisen lopullisen veron vanhennuttua viiden vuoden kuluttua maksuunpanovuodesta. Lopputilityksessä käsitellään vanhentumisvuoden loppuun mennessä kertyneet ja viimeistään seuraavan vuoden tammikuussa tilitetyt verot. Samoin selvitetään veronsaajittain vanhentuneina tileistä poistetut veronsaajien hyväksi kertymättä jääneet verot. Kertymättömät määrät kohdistetaan veronsaajien rasitukseksi.

Ehdotettu muutos

Verotulojen tilittämistoimikunta on mietinnössään (komiteanmietintö 1991:22) ehdottanut, että lopputilityksen ajankohtaa myöhennettäisiin. Toimikunnan ehdotuksen mukaisesti lopputilityksen toimittamisajankohtaa ehdotetaan myöhennettäväksi yhdellä vuodella. Suuri osa lopputilityksissä käsiteltävistä kertymättömistä veroista ja maksuista on sellaisia, jotka on maksuunpantu lopputilitystä edeltävänä vuonna. Yleensä tällaiset verot on maksettu vasta maksuunpanoa seuraavan vuoden aikana. Jos lopputilitys tehtäisiin vuotta nykyistä myöhemmin, vähenisi lopputilityksessä käsiteltävien ja selvitettävien kertymättömien verojen määrä. Myöhennetty lopputilitys yksinkertaistaisi ja vähentäisi lopputilityksen hallinnollisia menettelyjä. Ajankohdan myöhentäminen ei loukkaisi veronsaajien etua, vaan aikaistaisi näiden hyväksi kertyneiden määrien tilittämistä.

Ehdotetut verovastuuta koskevat muutokset nopeuttavat perintämenettelyä ja järkeistävät perintäresurssien käyttöä.

Lopputilitystä koskevien säännösten uudistaminen tuottaisi säästöä henkilöstö- ja laitekustannuksissa.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä verohallituksen ehdotuksen pohjalta. Lopputilitystä koskeva muutosehdotus perustuu verotulojen tilittämistoimikunnan ehdotukseen.

4 d §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös verovastuusta. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi avoimen yhtiön yhtiömiehen, kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen sekä kuolinpesän ja yhteisetuuden osakkaan vastuusta vero- tai maksuvelvolliselta kannettavasta verosta, maksusta ja muusta suorituksesta. Henkilöyhtiön yhtiömiehen vastuu koskisi käytännössä yhtiölle maksuunpantuja ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja sekä kiinteistöveroa. Henkilöyhtiön tulosta menevästä verosta yhtiömies on jo suoraan vastuussa, koska yhtymän tulo jaetaan sen osakkaiden tulona verotettavaksi.

Kuolinpesän, kun sitä verotetaan erillisenä verovelvollisena, ja tuloverolain (1535/92) 5 §:ssä tarkoitetun yhteisetuuden osalta säännöstä sovellettaisiin esimerkiksi verotuslain mukaan määrättyihin veroihin, ennakkoon, ennakonpidätyksiin ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin, kiinteistöveroon sekä kuolinpesän liikevaihtoveroon ja arvonlisäveroon.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi konkurssipesän verovastuusta konkurssipesään kuuluvasta kiinteistöstä konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta määrättävästä kiinteistöverosta. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vastuusta kiinteistöverosta silloin, kun kiinteistö on hankittu perustettavan yhtiön tai muun yhteisön lukuun. Perustettava oikeushenkilö vastaisi ehdotuksen mukaan kiinteistöverosta yhtiön tai yhteisön rekisteröimisvuodelta.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi osakeyhtiön tai osuuskunnan vastuusta ennen rekisteröimistä harjoitetusta toiminnasta sen puolesta toimineille määrätystä verosta, maksusta tai muusta suorituksesta. Säännöstä sovellettaisiin esimerkiksi yhteisön puolesta toimineille maksuunpantuihin ennakonpidätyksiin ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin, liikevaihtoveroon ja arvonlisäveroon. Vastuun määräämisen edellytyksenä työnantajasuoritusten osalta on, että perustajaosakkaat tai hallituksen jäsenet ovat perustamiskokouksen jälkeen ennen yhteisön rekisteröintiä toimineet sen lukuun työnantajana.

Ehdotetun 5 momentin mukaan pykälän vastuusäännöksiä sovellettaisiin vain silloin, kun asianomaisessa verolaissa ei vastuuvelvollisuudesta toisin säädetä.

4 e §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi menettelystä vastuun määräämisessä. Pykälän 1 momentin mukaan vero, maksu tai muu suoritus määrättäisiin vero- tai maksuvelvollisen siitä vastuussa olevien yhteisvastuullisesti suoritettavaksi. Vastuussa olevat merkittäisiin verotus- tai maksuunpanopäätökseen tai vero- tai maksulippuun. Tiedot vastuumerkinnöistä säilytetään lääninverovirastossa.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menettelystä niissä tilanteissa, joissa vastuun määräämistä ei ole toimitettu verotus- tai maksuunpanopäätöstä tehtäessä. Tällöin lääninverovirasto tekisi asianomaista vastuuvelvollista kuultuaan erillisen päätöksen vastuuseen määräämisestä.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vastuun määräämisen oikaisusta ja muutoksenhausta. Oikaisussa ja muutoksenhaussa noudatettaisiin, mitä asianomaisessa verolaissa oikaisusta ja muutoksenhausta säädetään. Kun vastuuseen on määrätty erillisellä päätöksellä, voisi tähän päätökseen kuitenkin hakea muutosta lääninoikeudelta 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jollei asianomaisessa verolaissa säädetty muutoksenhakuaika ole pitempi. Veronsaajan edustajan muutoksenhakuaika olisi 30 päivää päätöksen tekemisestä.

Pykäläehdotuksen 4 momentin mukaan vastuun määräämisessä meneteltäisiin ensisijaisesti asianomaisen verolain menettelysäännöksen mukaan, vaikka vastuun määrääminen perustuisikin 4 d §:ään.

18 a §. Pykälässä tarkoitetun lopputilityksen ajankohta määräytyisi ehdotuksen mukaan verotusvuoden päättymisen perusteella nykyisen maksuunpanovuoden asemesta. Sanonnallinen muutos liittyy verotuslaissa säädettyyn verotusvuoden määrittelyyn. Lopputilitys ehdotetaan tehtäväksi vuotta nykyistä myöhemmin eli kuuden vuoden kuluttua verotusvuoden päättymisestä. Näin lopputilitykseen voitaisiin ottaa mukaan myös jälkiverotusajan viimeisenä vuonna maksuunpantujen jälkiverojen kertymät, jolloin jälkitilityksissä käsiteltävät tapahtumat ja verokertymät vähenisivät olennaisesti. Voimassa olevan lain mukaisena lopputilitysvuonna tehtäisiin oikaisutilitys. Ehdotettu muutos aientaisi jälkiverojen tilittämistä veronsaajille ja samalla yksinkertaistaisi lopputilityksen hallinnollista toimittamista.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Lain lopputilitystä koskevaa 18 a §:ää sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran verovuodelta 1988 tehtäviin tilityksiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/8) 18 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (13/86) sekä

lisätään lakiin uusi 1 b luku seuraavasti:

1 b luku

Vastuu verosta

4 d §

Vero- tai maksuvelvolliselta tämän lain nojalla kannettavasta verosta, maksusta ja muusta suorituksesta ovat kuin omasta verostaan vastuussa:

1) avoimen yhtiön yhtiömies;

2) kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies;

3) kuolinpesän osakas; ja

4) yhteisetuuden osakas.

Konkurssipesä vastaa konkurssipesän varallisuuteen kuuluvasta kiinteistöstä konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta määrätystä kiinteistöverosta.

Jos kiinteistö on hankittu yhtiön tai muun perustettavan yhteisön lukuun, yhtiö tai muu yhteisö vastaa kiinteistöstä määrätystä kiinteistöverosta siltä vuodelta, jona yhteisö on merkitty asianomaiseen rekisteriin.

Osakeyhtiö tai osuuskunta vastaa niin kuin omasta verostaan ennen sen rekisteröimistä harjoitetusta toiminnasta sen puolesta toimineille määrätystä verosta, maksusta tai muusta suorituksesta.

Edellä 1―4 momentissa tarkoitettuja vastuusäännöksiä sovelletaan, jollei muualla verolainsäädännössä vastuusta toisin säädetä.

4 e §

Vero, maksu tai muu suoritus määrätään vero- tai maksuvelvollisen ja siitä vastuussa olevien yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Vastuussa olevat merkitään lääninveroviraston verotus- tai maksuunpanopäätökseen taikka vero- tai maksulippuun.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua merkintää vastuusta ole tehty, lääninveroviraston on kuultava, mikäli mahdollista, vastuuseen määrättävää ja tehtävä erillinen päätös tämän määräämisestä vastuuseen veron, maksun tai muun suorituksen maksamisesta yhteisvastuullisesti vero- tai maksuvelvollisen kanssa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vastuumääräyksen oikaisemisesta ja muutoksenhausta on voimassa, mitä muualla verolainsäädännössä oikaisusta ja muutoksenhausta säädetään. Edellä 2 momentissa tarkoitettuun vastuuta koskevaan päätökseen saadaan kuitenkin aina hakea muutosta lääninoikeudelta 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Haettaessa muutosta veronsaajan puolesta aika on kuitenkin 30 päivää päätöksen tekemisestä.

Jos muualla verolainsäädännössä on vastuun määräämistä koskevasta menettelystä tästä pykälästä poikkeava säännös, noudatetaan sitä tämän pykälän sijasta.

18 a §

Kuuden vuoden kuluttua verotusvuoden ja vastaavan metsänhoitomaksun maksuunpanovuoden päättymisestä lopetetaan verojen ja metsänhoitomaksun kuukausittainen tilittäminen ja veronsaajalle annetaan erillinen tilitys (lopputilitys). Lopputilitystä edeltävältä vuodelta ei tehdä oikaisutilitystä.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1994.

Lain 18 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1988 tehtäviin tilityksiin.

Ennen lain voimaantuoa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen