Varallisuusverolakia ehdotetaan täydennettäväksi ydinvoimalarakennusten vuosittaista ikäalennusta ja vähimmäisarvoa koskevalla säännöksellä. Ydinvoimalan vuotuinen ikäalennus olisi 2,5 prosenttia ja vähimmäisarvo 40 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin kuluvalta vuodelta toimitettavassa varallisuusverotuksessa, joka on kiinteistöveron määräämisen perusteena vuonna 1995.

---

Varallisuusverolain (1537/92) omaisuuden arvostamista koskevat säännökset ovat paitsi tulo- ja varallisuusverotuksen, myös kiinteistöverotuksen laskentaperusteina. Kiinteistön arvostaminen tapahtuu varallisuusverolain säännösten mukaisesti erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. Rakennuksen jälleenhankinta-arvo määrätään valtiovarainministeriön asianomaisen päätöksen (1334/93) mukaan. Tästä jälleenhankinta-arvosta vähennetään vuosittain varallisuusverolaissa rakennustyypeittäin säädetty ikäalennus. Jos on perusteltua syytä, jälleenhankinta-arvoa voidaan varallisuusverolain säännösten mukaisesti lisäksi erikseen alentaa tai korottaa.

Varallisuusverolain 24 §:n 1 momentin mukaan vesivoimalaitokseen kuuluvan rakennuksen ikäalennusprosentti on 1. Muiden voimalaitosten, kuten hiili- tai ydinvoimalan ikäalennusprosenttia ei laissa erikseen säädetä. Näiden voimalarakennusten ikäalennukset lasketaan kivisiin tehdas- ja niihin verrattaviin rakennuksiin sovellettavan 4 prosentin vuotuisen ikäalennusprosentin mukaisesti. Jos rakennukseen kuitenkin tehdään huomattavia perusparannus- tai kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat rakennuksen käyttöikää pidentäen, ikäalennusta voidaan harkinnan mukaan varallisuusverolain 24 §:n 2 momentin perusteella alentaa. Tällä perusteella ydinvoimalaitoksen ikäalennusprosenttina on käytetty myös 2 prosenttia.

Ikäalennusprosenttia lukuun ottamatta verotusarvot on maamme molemmissa ydinvoimalakunnissa laskettu samaan tapaan. Verotuksessa käytetyt erilaiset ikäalennusprosentit vaikuttavat kuitenkin kiinteistöveron tuottoon siinä määrin, että verotuskäytäntöä olisi perusteltua yhdenmukaistaa. Ydinvoimalan ikäalennusprosentista ehdotetaan säädettäväksi vesivoimaloiden tapaan erikseen varallisuusverolaissa. Samalla ehdotetaan säädettäväksi myös ydinvoimalan vähimmäisjäännösarvosta.

Koska perusteltua ei ole, että toimisto-, laboratorio- ja muiden ydinvoimalaitostoimintaa vain välillisesti palvelevien rakennusten verotusarvo laskettaisiin tässä puheena olevien laitosrakennusten tapaan, ehdotetaan erityisikäalennusprosentti ja vähimmäisjäännösarvo säädettäviksi vain ydinvoimalatoimintaa välittömästi palveleville rakennuksille. Näitä olisivat esimerkiksi reaktorirakennus, valvomo, käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto ja voimalaitosjätteen sijoituspaikka.

Reaktorin käyttöikä on saadun selvityksen perusteella 30―40 vuotta. Reaktorirakennus on arvioitu kestämään reaktorin käyttöiän lisäksi ainakin tuotannon purkamista odottavan ajan. Se on arvion mukaan 10―20 vuotta. Käytetyn polttoaineen välivaraston toiminnallinen käyttöikä lienee jonkin verran pidempi. Esityksessä ehdotetaan, että ydinvoimalaitosrakennusten muusta rakentamisesta poikkeava taso ja reaktorin arvioitu käyttöikä huomioon ottaen ydinvoimalaitostoimintaa välittömästi palvelevan rakennuksen vuosittainen ikäalennusprosentti olisi 2,5. Vähimmäisjäännösarvoksi ehdotetaan aina vähintään 40 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Siihen päästäisiin ehdotetulla ikäalennusprosentilla 24 vuoden kuluessa. Ehdotettu vähimmäisjäännösarvo olisi sama kuin vesivoimalaitosrakennuksen, mutta muihin teollisuusrakennuksiin verrattuna kaksinkertainen.

Ydinvoimalarakennusten verotusarvot laskettaisiin kokonaan uudestaan alkuperäisestä jälleenhankinta-arvosta. Ehdotetut muutokset lisäisivät kiinteistöveron tuottoa Eurajoella arviolta 4,6 miljoonalla markalla, kun ikäalennus alenisi 4 prosentista 2,5 prosenttiin. Loviisassa muutoksella on jossain määrin veron tuottoa alentava merkitys.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä Eurajoen kunnan tekemän aloitteen pohjalta. Asian vireillä ollessa on oltu yhteydessä verohallitukseen, asianomaisiin kuntiin, verotoimistoihin ja verovelvollisiin osakeyhtiöihin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran kuluvalta vuodelta toimitettavassa varallisuusverotuksessa, joka on vuoden 1995 kiinteistöverotuksen perusteena.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti, sekä

lisätään 1 momenttiin uusi 5 kohta, seuraavasti:

24 §

Muun rakennuksen ja rakennelman arvo. Sen mukaan kuin valtiovarainministeriön päätöksessä rakennuksen jälleenhankinta-arvon perusteista sekä päätöksessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista tarkemmin määrätään, katsotaan rakennuksen, rakennelman ja vesivoimalaitoksen arvoksi jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla:

4) vesivoimalaitokseen kuuluva rakennus, pato, allas ja muu rakennelma 1 %,

5) välittömästi ydinvoimalaitostoimintaa palveleva rakennus tai rakennelma 2,5 %.

---

Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan 1 momentin säännösten estämättä vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta. Edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen rakennusten ja rakennelmien arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia niiden jälleenhankinta-arvosta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1994. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.

---

Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen