Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 93/1994
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi säätiölain muuttamisesta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säätiölakia ja eräitä muita lakeja niin, että säätiörekisterin pito ja säätiövalvonta siirretään oikeusministeriöstä patentti- ja rekisterihallitukseen. Säätiörekisteri ehdotetaan siirrettäväksi itsenäiseksi rekisteriksi patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle. Samalla säätiöiden valvonta siirtyisi kaupparekisteriosaston tehtäväksi. Myös valvontaan ja rekisterin pitämiseen tarvittavia voimavaroja siirrettäisiin oikeusministeriöstä patentti- ja rekisterihallitukseen. Ehdotus sisältää siirtojen edellyttämät välttämättömät säännösmuutokset.

Esitykseen sisältyvät säätiölain muutosehdotuksen lisäksi ehdotukset patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 2 §:n, patentti- ja rekisterihallituksen valitusasiain käsittelystä annetun lain 1 ja 3 §:n, patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 §:n sekä säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetut muutokset perustuvat valtioneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1993 tekemään periaatepäätökseen toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 1994.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Vallitsevien julkisen hallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden mukaan toiminnallisesti toisiinsa liittyvät tehtävät pyritään kokoamaan yhteen toimintayksikköön tai toimintayksikköryhmään. Tavoitteena on, että ministeriötasolla ei tehtäisi yksittäisiä päätöksiä, kuten vahvistuksia, hyväksymisiä ja rekisteröintejä, eikä suoritettaisi juoksevia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rekisterihallinnon kehittämisessä on pidetty olennaisena asiakaspalvelun ja tietojärjestelmien kehittämistä.

Valtioneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1993 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ehdotetaan säätiöasioiden siirtämistä oikeusministeriöstä patentti- ja rekisterihallitukseen. Periaatepäätöksen mukaisesti valmistellaan myös yhdistysrekisterin pitämiseen liittyvien asioiden siirtämistä pois oikeusministeriöstä.

Säätiölakia säädettäessä yhdistysrekisteriä pidettiin oikeusministeriössä. Oikeusministeriö valittiin säätiörekisteriviranomaiseksi, koska näiden rekistereiden pitämiseen liittyvien asioiden käsitteleminen samassa viranomaisessa katsottiin perustelluksi. Oikeusministeriöstä tuli myös valvontaviranomainen, koska valvonta- ja rekisteritoimintojen sijoittaminen samaan viranomaiseen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi.

2. Nykytila ja ehdotetut muutokset

2.1. Säätiöt sekä niiden rekisteröinti ja valvonta

Yleistä. Säätiöitä, joilla on erillinen hallinto, kutsutaan itsenäisiksi säätiöiksi. Itsenäisten yksityisoikeudellisten säätiöiden toimintaa säännellään säätiölailla (109/30) ja -asetuksella (1045/89).

Säätiölaki ei koske ilman erillistä hallintoa toimivia niin sanottuja epäitsenäisiä säätiöitä, eikä niistä pidetä rekisteriä. Säätiölakia ei myöskään sovelleta julkisoikeudellisiin säätiöihin, jollaiseksi katsotaan yleensä säätiö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Eläkesäätiöistä ja säästöpankeista sekä niiden rekisteri- ja valvontaviranomaisista on lisäksi säädetty erikseen. Ehdotus ei sisällä muutoksia julkisoikeudellisia säätiöitä, epäitsenäisiä säätiöitä, eläkesäätiöitä tai säästöpankkeja koskevaan rekisterin pitämiseen tai valvontaan.

Perustaminen. Säätiölaissa tarkoitetun säätiön voi perustaa yksityinen henkilö taikka yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö. Säätäjä määrää säätiön perustamisesta säädekirjalla. Säätiö voidaan perustaa myös säätäjän kuoleman jälkeen, jolloin säätämisestä on määrättävä kirjallisella testamentilla.

Säätiön perustamiselle on säätiölain 2 ja 5 §:n mukaan saatava oikeusministeriön lupa. Ministeriöltä on perustamislupahakemuksen kanssa samanaikaisesti pyydettävä sääntöjen vahvistamista. Perustamislupa on lain 5 §:n mukaan annettava, jos säätiön tarkoitus on hyödyllinen eikä 5 §:ssä lueteltuja erityisiä esteitä ole. Säätiön säännöt on vahvistettava, jos ne on laadittu säätiölain mukaisesti eikä niiden sisältö ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.

Rekisteröinti. Koko maalle yhteistä säätiörekisteriä pitää säätiölain 6 §:n mukaan oikeusministeriö. Säätiö on ilmoitettava säätiörekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamisluvan antamisesta. Säätiö saavuttaa oikeushenkilöllisyyden rekisterimerkinnällä. Ministeriön on rekisteröitävä säätiö viivytyksettä, jos ilmoitukseen liitetty selvitys on asianmukainen. Rekisteröinti on säätiölain 23 §:n mukaan maksuton.

Säätiörekisteriin merkitään säätiön nimi, rekisterinumero, perustamisluvan antamis- ja sääntöjen vahvistamispäivä, rekisteröintipäivä, kotipaikka, postiosoite, tarkoitus, hallituksen kokoonpano ja sen rekisteröintipäivä sekä säätiön nimenkirjoitusoikeus ja sen rekisteröintipäivä. Lisäksi rekisterimerkintöjä voi tulla säätiön sääntömuutosten, sulautumisten ja lakkauttamisten johdosta. Rekisteritietoihin tulevat muutokset on ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. Sääntömuutokset, jotka edellyttävät oikeusministeriön vahvistusta, merkitään rekisteriin ilman erillistä ilmoitusta. Säätiö voidaan poistaa rekisteristä vain sen omasta hakemuksesta tai tuomioistuimen päätöksellä.

Rekisteriin tehtävät ilmoitukset ratkaisee lakimiesesittelijä ilman esittelyä, ja rekisterimerkinnät tekee osastosihteeri. Rekisteriä pidetään säätiörekisterinpitoa varten laaditun tietojenkäsittelyohjelman avulla. Kaikki säätiöasiakirjat säilytetään pysyvästi. Oikeusministeriön säätiörekisteriin oli vuoden 1993 loppuun mennessä rekisteröity 3 000 säätiötä, joista 2 241 oli edelleen toiminnassa.

Valvonta. Perustamisvaiheen ennakollisen valvonnan lisäksi oikeusministeriö harjoittaa säätiöiden jälkikäteistä laillisuusvalvontaa. Valvonnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että perustajan tarkoitus jatkuvasti toteutuu ja että säätiön toiminnassa noudatetaan lakeja ja säätiön omia sääntöjä. Valvontaan kuuluu myös varojen hoidon seuranta. Valvonta tapahtuu ensisijaisesti säätiön tilinpäätöstietojen ja muiden vuosiselvitysten perusteella. Ministeriöllä on säätiölain 13 §:n nojalla oikeus toimittaa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus sekä oikeus muutoinkin tarkastaa säätiön toimintaa. Tarkastukseen voidaan ryhtyä esimerkiksi kanteluiden ja lehtikirjoitusten perusteella. Käytännössä tarkastuksen suorittaa ministeriön virkamies.

Oikeusministeriö voi säätiölain 14 §:n perusteella, milloin se havaitsee säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen säätiölaissa säädetyt velvollisuutensa, määrätä säätiön hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun saamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Ministeriö voi pyytää lääninhallitusta asettamaan määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhallitus.

Jos säätiön hallitus tai hallituksen jäsen on jatkuvasti tai muuten törkeästi toiminut lain tai sääntöjen vastaisesti, voi tuomioistuin erottaa säätiön hallituksen tai sen jäsenen. Oikeusministeriö voi antaa viralliselle syyttäjälle määräyksen nostaa vahingonkorvauskanne sellaista hallituksen jäsentä kohtaan, joka on aiheuttanut säätiölle vahinkoa. Säätäjä tai joku muu, jonka etua säätiön toiminta tarkoittaa ja joka katsoo säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti, voi tehdä ministeriölle oikaisuvaatimuksen.

Hakemusasiat. Oikeusministeriö vahvistaa säätiöiden sääntöjen muuttamisen (säätiölain 17 §), antaa luvan lakkauttamiseen (säätiölain 17 ja 18 §) ja sulautumiseen (säätiölain 17 a ― 17 c §), sekä myöntää poikkeuksen säätiön toimielinten jäsenten asuinpaikkaa ja kansalaisuutta koskevista vaatimuksista sekä säätiön tilintarkastajien kelpoisuusvaatimuksista (säätiölain 9 ja 12 §, säätiöasetuksen 3 §). Hakemusasioita ovat myös luvan myöntäminen säätiön perustamiseen ja säätiölle hyväksyttyjen sääntöjen vahvistaminen. Hakemusasioiden käsittelyyn liittyy laillisuusharkintaa. Nämä asiat ratkaisee ministeriössä yleisen osaston päällikkö lakimiehen esittelystä. Toimielinten jäsenten kansalaisuutta ja kotipaikkaa koskevista poikkeuksista on kuitenkin päättänyt oikeusministeri.

Ministeriön päätökset hakemusasioissa ovat maksullisia. Maksut vaihtelevat 300 markasta 1 000 markkaan.

Muutoksenhaku. Oikeusministeriön säätiöasiassa antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Voimavarat. Säätiöasioita hoitaa oikeusministeriössä päätehtävänään yksi osastosihteeri ja muiden tehtävien ohella yksi lakimies. Oikeusministeriön sisäisen tarkastuksen tarkastaja on vuosittain käyttänyt säätiövalvontaan noin 0,2―0,3 henkilötyövuotta. Yhteensä voimavaroja on käytetty noin kaksi henkilötyövuotta.

2.2. Patentti- ja rekisterihallitus

Tehtävät. Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee patenttia, integroidun piirin piirimallia, hyödyllisyysmallioikeutta, mallioikeutta, tavaramerkkiä, yrityskiinnitystä, kaupparekisteriä, tilinpäätösasiakirjojen julkistamista ja toiminimiä koskevat asiat. Patentti- ja rekisterihallitus toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosaston päätehtäviä ovat kaupparekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen sekä elinkeinonharjoittajien tilinpäätöstietojen julkistaminen. Kaupparekisteri on koko maan kattava elinkeinonharjoittajien keskusrekisteri. Siihen merkitään myös elinkeinoa harjoittavat säätiöt. Kaupparekisterin rekisteritoimistoissa tutkitaan elinkeinonharjoittajien ilmoitusten ja niiden liitteiden lainmukaisuus. Kaupparekisterin suorittama tilinpäätöstietojen tarkastus on luonteeltaan muodollista.

Elinkeinonharjoittaja saa rekisteröinnillä yksinoikeuden toiminimeensä. Osakeyhtiö ja osuuskunta syntyvät oikeushenkilöinä rekisteröinnillä. Rekisteriin merkityn ja kaupparekisterilehdessä kuulutetun tiedon katsotaan tulleen kaikkien tietoon. Kaikki rekisteritiedot ovat julkisia.

Kustannusten kattaminen. Patentti- ja rekisterihallitus on siirtynyt leimaverojen perimisestä maksuihin. Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (1032/92) 3 §:ssä edellytetään, että julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun tulee vastata toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Maksu voidaan kuitenkin tietyistä erityisistä syistä määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa tai suoriteryhmäkohtaista kustannusvastaavuutta alempana tai jättää kokonaan perimättä.

Muutoksenhaku. Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta ensi vaiheessa erityiseltä valituslautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä voidaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa uhkasakkoja, jotka se itse voi määrätä maksettavaksi.

2.3. Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotettavat muutokset ovat pääasiallisesti lakiteknisiä. Säätiölakiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi salassapitoa koskeva säännös, koska säätiöille on viranomaisen toteuttaman säätiövalvonnan edistämiseksi asetettu laaja velvollisuus tietojen antamiseen eikä tarkoituksena ole ollut kaikkien tietojen saattaminen yleiseen tietoisuuteen. Säännös on tarpeellinen myös selvyyden vuoksi, koska esimerkiksi kaupparekisterilaissa (129/79) säädetään kaikki rekisteriviranomaiselle saapuneet rekisterimerkintään liittyvät asiakirjat julkisiksi. Lisäksi lakia ehdotetaan sen 14, 14 a ja 18 §:n valvontaviranomaisen tehtäviä koskevilta osilta muutettavaksi siten, että tiettyjen kanteiden nostaminen sekä tuomioistuimelle esitetty vaatimus säätiön lakkauttamisesta ei enään tapahtuisi syyttäjän välityksellä. Lisäksi ehdotetaan, että valvontaviranomainen olisi velvollinen ilmoittamaan syytteen nostamista tarkoittavan asian syyttäjälle, joka päättäisi syytteen nostamisesta. Muutokset ovat tarpeen siitä syystä, että syyttäjälaitos ei toimi patentti- ja rekisterihallituksen hallinnonalalla. Laissa oleva suora määräysvaltasuhde syyttäjäorganisaation ulkopuolisen viranomaisen ja syyttäjän välillä on lainsäädännössämme muutoinkin harvinainen. Samalla on varmistettu valvonnassa havaittujen hallituksen jäsenten rangaistavien tekojen tuleminen syyttäjän tietoon.

Esityksessä ei pyritä muuttamaan säätiövalvonnan ulottuvuutta tai toteuttamistapaa. Pyrkimyksenä on säätiörekisterin pitämisen ja säätiövalvonnan säilyttäminen asiakkaiden kannalta vähintään siirtoa edeltäneellä tasolla. Tason ylläpitäminen edellyttää tarvittavien voimavarojen osoittamista patentti- ja rekisterihallituksen käyttöön. Säätiörekisterityöryhmän 18 päivänä kesäkuuta 1993 luovuttaman muistion johdosta annetuissa lausunnoissa painotettiin resurssien ja palvelutason säilyttämistä nykyisellä tasolla.

Säätiörekisterityöryhmässä oli esillä säätiöasioiden hoitamisen kokonaisuudistuksen toteuttaminen siirron yhteydessä. Koska siirto pyritään toteuttamaan nopeasti, on päädytty esittämään siirron toteuttamista vain välttämättömin lainsäädäntömuutoksin. Säätiöasioista vastaava uusi viranomainen saisi tällä menettelyllä kokemusta säätiöasioista ennen mahdollista laajaa uudistusta. Säätiörekisterin hajauttamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, koska rekisteri on pieni ja sen toiminnot ovat merkittävältä osin samankaltaisia kaupparekisterin kanssa.

3. Esityksen vaikutukset

Säätiörekisteri ja säätiövalvonta esitetään siirrettäväksi mahdollisimman vähäisin sisällöllisin muutoksin oikeusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle. Säätiörekisteri säilyisi itsenäisenä rekisterinä. Säätiöasioiden hoidon vaatimia henkilö- ja palkkausresursseja sekä tietotekniikkaa siirrettäisiin oikeusministeriöstä patentti- ja rekisterihallitukseen.

Uuden toiminnon aloittaminen patentti- ja rekisterihallituksessa aiheuttaa alkuvaiheessa vähäisiä kustannuksia. Siirto edellyttäisi tarvittavien arkisto- ja työtilojen järjestämistä patentti- ja rekisterihallituksesta. Siirto saattaa edellyttää myös lähiverkkoyhteyden rakentamista säätiöasioita käsittelevien henkilöiden työasemien välille. Lisäksi tarvitaan mahdollisesti muutamia uusia automaattisen tietojenkäsittelyn työasemia. Toisaalta patentti- ja rekisterihallituksen olemassa olevien toimintojen hyväksikäyttö aiheuttaa säästöjä erityisesti rekisterinpidossa. Esimerkiksi asiakaspalvelu- ja neuvontatoiminnot sekä tilinpäätöstietojen kerääminen voidaan järjestää kaupparekisteriosaston muun toiminnan yhteyteen. Siirto on siten pitkällä aikavälillä valtion menoja vähentävä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt yhden henkilön palkkaamista kaupparekisterin tilinpäätösvalvonnan tehostamiseksi. Tämän henkilön työpanoksesta osa olisi käytettävissä säätiövalvontaan.

Siirto ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia asiakkaiden eli ensi sijassa säätiöiden menoihin.

Organisatorisesti esitys merkitsisi säätiölakiin perustuvien säätiöasioiden siirtymistä oikeusministeriön hallinnonalalta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Lainvalmisteluvastuu jäisi kuitenkin edelleen oikeusministeriölle. Järjestely on tältä osin samanlainen kuin osakeyhtiöiden kohdalla.

4. Asian valmistelu

Ehdotus säätiörekisterin siirtämisestä patentti- ja rekisterihallitukseen perustuu hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan 17 päivänä tammikuuta 1992 asettamaan valtion rekisterihallinnon kehittämishankkeeseen ja ministerivaliokunnan 14 päivänä elokuuta 1992 tekemään päätökseen. Säätiörekisterin siirto todetaan myös valtioneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1993 tekemässä periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 11 päivänä maaliskuuta 1993 työryhmän selvittämään säätiöasioiden siirtämiseen liittyvät oikeudelliset ja hallinnolliset kysymykset sekä tekemään ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä siirron toteuttamiseksi. Työryhmä, joka otti nimekseen säätiörekisterityöryhmä, luovutti muistionsa 18 päivänä kesäkuuta 1993.

Oikeusministeriö pyysi työryhmän muistiosta lausunnot säätiöiden toiminnan kannalta tärkeimmiltä ministeriöiltä, valtiontalouden tarkastusvirastolta, patentti- ja rekisterihallitukselta, eräiltä merkittäviltä säätiöiltä sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnalta. Lausunnonantajat kannattivat esitettyä säätiöasioiden siirtämistä patentti- ja rekisterihallitukseen, kuitenkin sillä edellytyksellä, että patentti- ja rekisterihallitukselle taataan riittävät voimavarat säätiörekisterin palveluiden ja säätiövalvonnan pitämiseksi ainakin nykyisellä tasolla. Myös käyttäjämaksujen säilymiseen nykyisellä tasolla kiinnitettiin huomiota. Toisaalta valtiotalouden tarkastusvirasto edellytti maksuilta täysimääräistä kustannusvastaavuutta. Patentti- ja rekisterihallitus edellytti selvityksen tekemistä siitä, kuinka rekisterin tulorahoitus järjestettäisiin, mikäli maksuja ei katsottaisi voitavan periä täysimääräisesti. Lausunnoista on oikeusministeriössä tehty tiivistelmä.

Hallituksen esitys perustuu säätiörekisterityöryhmän muistioon. Muistion johdosta annetut lausunnot on pyritty ottamaan huomioon. Säätiöiden yleishyödyllinen merkitys on otettu huomioon säätiöasioissa perittäviä maksuja koskevissa ehdotuksissa.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 295/1993 vp) sisältää ehdotuksen säätiölain 12 ja 12 a §:n muuttamisesta. Säätiölain 12 §:n muutosehdotuksessa mainitaan edelleen oikeusministeriö viranomaisena, joka voi myöntää poikkeukset tilintarkastajien kelpoisuusehdoista. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta. Säätiöasioiden siirto oikeusministeriöstä patentti- ja rekisterihallitukseen pyritään toteuttamaan jo vuoden 1994 aikana. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutokset voimassa olevaan säätiölakiin myös 12 §:n osalta.

Hallituksen esityksessä tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi ehdotettua säätiölain 12 §:ää tulisi eduskuntakäsittelyssä tarvittaessa muuttaa siten, että viittaus oikeusministeriöön vaihdettaisiin viittaukseksi kauppa- ja teollisuusministeriöön. Muutos on perusteltu, koska säätiölakiin perustuvat säätiöasiat ehdotetaan muutoinkin siirrettäviksi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotukset

1.1. Säätiölaki

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset oikeusministeriöön tai ministeriöön muutetaan viittauksiksi patentti- ja rekisterihallitukseen lain 3 §:n 2 momentissa, 3 a §:ssä, 5 §:n 1 momentissa , 6 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 10 b §:ssä, 13 §:ssä, 14 §:ssä, 14 a §:n 2 ja 3 momentissa, 15 §:ssä, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 17 a §:n 2 momentissa, 17 b §:n 1 ja 4 momentissa, 17 c §:n 2 momentissa, 18 §:ssä, 19 §:n 1 ja 2 momentissa, 22 §:n 2 ja 3 momentissa, 25 §:ssä ja 27 §:n 2 momentissa.

Lain 3 a §:n 1 momentissa olevaa tuomioistuinta koskevaa säännöstä ehdotetaan käräjäoikeusuudistuksen takia muutettavaksi siten, että siinä Helsingin raastuvanoikeuden sijasta käytetään nimitystä Helsingin käräjäoikeus.

Lain 7 §:n 1 momentin 2 kohdasta ehdotetaan korjattavaksi siihen viimeisimmän lainmuutoksen (97/93) yhteydessä tullut tekninen virhe.

Lain 9 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poikkeuksen hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien asuinpaikkavaatimuksista myöntäisi kauppa- ja teollisuusministeriö eikä oikeusministeriö, koska säätiöasiat siirtyvät muutoinkin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Asuinpaikkavaatimuksia koskevat poikkeukset ratkaistaan yhteisölainsäädännössä yleensä ministeriötasolla.

Lain 12 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että poikkeuksen tilintarkastajien erityisistä kelpoisuusehdoista myöntäisi oikeusministeriön sijasta kauppa- ja teollisuusministeriö, jolle muutoinkin kuuluu yhteisöjen osalta tällaisten poikkeusten myöntäminen.

Lain 14 §:ssä oleva säännökset uhkasakosta ehdotetaan muutettavaksi siten, että uhkasakon asettaisi ja määräisi maksuun patentti- ja rekisterihallitus lääninhallituksen sijasta. Patentti- ja rekisterihallitus asettaa ja määrää maksettavaksi uhkasakot muissakin käsittelemissään asioissa.

Voimassa olevan lain 14 §:n 2, 3 ja 4 momentissa ja 18 §:ssä oikeusministeriölle on annettu valta määrätä syyttäjä ajamaan kannetta hallituksen tai sen jäsenen erottamiseksi taikka vahingonkorvauksen saamiseksi hallituksen jäseniltä, valta määrätä syyttäjä syyttämään hallituksen jäsentä rangaistavasta teosta sekä valta määrätä syyttäjä tekemään tuomioistuimessa vaatimus säätiön lakkauttamisesta. Lain 14 a §:n 3 momentin mukaan oikeusministeriön tulee kehottaa syyttäjää tekemään säätiön kotipaikan alioikeudelle esityksen uuden hallituksen määräämiseksi säätiölle, jos säätiölle ei voida valita hallitusta sen säännöissä määrätyssä järjestyksessä. Lakia ehdotetaan näiltä osiltaan muutettavaksi siten, että kanteen nostamisesta päättäisi patentti- ja rekisterihallitus. Syytteen nostamista tarkoittavassa asiassa patentti- ja rekisterihallitus olisi velvollinen ilmoittamaan asian viralliselle syyttäjälle, joka päättäisi syytteen nostamisesta. Patentti- ja rekisterihallitus voisi tehdä suoraan tuomioistuimelle hakemuksen säätiön lakkauttamisesta tai sen hallituksen tai hallituksen jäsenen erottamisesta taikka uuden hallituksen määräämisestä.

Säätiölain 23 §:n säännös säätiön maksuttomasta rekisteröinnistä ehdotetaan kumottavaksi, jotta myös rekisteröinnistä voitaisiin periä kohtuullinen korvaus.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi siitä vuonna 1987 kumotun 24 §:n tilalle uusi 24 §, jolla säädettäisiin eräiden säätiövalvonnassa viranomaiselle tulevien tietojen salassa pitämisestä. Patentti- ja rekisterihallitus sekä säätiöasioita hoitavat henkilöt olisivat velvollisia pitämään salassa säätiöiden tase-erittelyt sekä tehtäviä hoitaessaan saamansa tiedot säätiön tai toisen liike- tai ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta tai henkilökohtaisista oloista, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, antaisi suostumustaan tiedon ilmaisemiseen. Tietoja voitaisiin kuitenkin antaa esitutkintaviranomaisille.

Ehdotettu säännös ei muuta oikeusministeriön säätiöasioissa noudattamaa käytäntöä. Säännös on myös muussa lainsäädännössä omaksutun käytännön mukainen. Ehdotetun pykälän perusteella julkisia tilinpäätöstietoja olisivat tuloslaskelma ja tase liitteineen sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomukset, mikä vastaa käytäntöä osakeyhtiöiden kohdalla. Säätiöiden patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamat tase-erittelyt olisivat salassa pidettäviä, koska nämä sisältävät yksityiskohtaista tietoa säätiön ja toisten taloudellisista asioista.

Lain voimaantulosäännökseen ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan lain tullessa voimaan oikeusministeriössä käsiteltävänä olevat säätiöasiat siirrettäisiin patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäviksi. Poikkeuksen muodostaisivat 9 ja 12 §:ssä tarkoitetut poikkeuslupa-asiat, jotka siirrettäisiin oikeusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistaviksi. Lain voimaantulo ei vaikuttaisi muissa viranomaisissa tai tuomioistuimissa lain voimantulohetkellä säätiölain nojalla vireillä olevien asioiden käsittelyyn. Näissä asioissa oikeusministeriön säätiölakiin perustuvaa puhevaltaa käyttäisi lain voimaantulon jälkeen patentti- ja rekisterihallitus. Oikeusministeriön ennen lain voimaantuloa myöntämä säätiön perustamislupa, sääntöjen vahvistaminen ja sulautumiseen annettu suostumus olisivat päteviä myös lain voimaantulon jälkeen.

Voimaantulosäännöksessä säädettäisiin lisäksi, että ilmoituksen tai hakemuksen katsotaan tapahtuneen määräajan kuluessa, jos määräaika on alkanut kulua ennen lain voimaantuloa ja ilmoitus tai hakemus toimitetaan määräajan kuluessa joko oikeusministeriöön tai patentti- ja rekisterihallitukseen.

Voimaantulosäännöksen mukaan säätiöasioissa perittävien maksujen suuruus määräytyisi asian vireillepanoajankohdan mukaan. Esimerkiksi sääntöjen vahvistaminen ja perustamisluvan antaminen sekä rekisteröinti olisivat tältäosin itsenäisiä toimenpiteitä. Patentti- ja rekisterihallitus ei voisi periä uutta tai lisättyä maksua sen hoidettavaksi siirretyistä asioista.

Voimaantulosäännöksillä on tarkoitus yhtäältä taataa siirron hallinnollinen yksinkertaisuus ja toisaalta se, että siirto aiheuttaisi asiakkaille mahdollisimman vähän haittaa.

1.2. Laki patentti- ja rekisterihallituksesta

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 2 §:ssä, jossa osoitetaan viranomaisen tehtävät, mainittaisiin myös säätiöasioiden hoitaminen.

1.3. Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä

Lain 1 §:ään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jossa säädettäisiin, ettei laki koske säätiöasiassa eikä yrityskiinnitysasiassa tehtyä päätöstä, vaan näistä säädettäisiin erikseen.

Säätiöasioissa muutoksenhausta olisi säätiölain ehdotetun 25 §:n mukaan voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Suora muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen ehdotetaan säilytettäväksi, koska varsinkin viranomaisvalvontaan liittyvät säätiöasiat edellyttävät suhteellisen nopeaa käsittelyä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan ei myöskään olisi patentti- ja rekisterihallituksesta käytännössä löydettävissä jäävitöntä säätiöasioita tuntevaa henkilöä.

Uuteen 1 §:n 2 momenttiin siirrettäisiin myös nykyistä 3 §:n 2 momenttia vastaava säännös, jonka mukaan laki ei koske yrityskiinnitysasioissa tehtyjä päätöksiä, vaan näistä on voimassa, mitä yrityskiinnityslaissa (634/84) säädetään. Lain 3 §:n 2 momentti kumottaisiin. Muutos on lainsäädäntötekninen.

1.4. Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 3 §:n 4 momenttiin otettaisiin nimenomainen maininta siitä, että säätiöasioissa olisi mahdollista poiketa omakustannusarvosta tai jättää maksu kokonaan perimättä.

Säätiörekisteri-ilmoituksista ja muista palveluista aiheutuvien maksujen määräytymistä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Tästä huolimatta lakia patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista ehdotetaan muutettavaksi siten, että omakustannusvaatimuksesta poikkeaminen olisi säätiöasioissa mahdollista. Täydellinen kustannusvastaavuus saattaisi nostaa näitä maksuja merkittävästi nykyisestä. Maksut eivät saisi muodostua yritystoiminnan harjoittajilta perittyjä maksuja korkeammiksi, koska säätiöiden perustamista on valtiovallan näkökulmasta pidetty erityisesti edistettävänä toimintana.

Säätiöasiat muodostaisivat varsin pienen osan patentti- ja rekisterihallituksen toiminnasta, joten omakustannusarvosta poikkeaminen ei vaikuttaisi merkittävästi viraston muista palveluista perimiin hintoihin.

1.5. Laki säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 7 §:n 1 momentissa, 8 §:ssä, 9 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 ja 2 momentissa olevat viittaukset oikeusministeriöön tai ministeriöön vaihdettaisiin viittauksiksi patentti- ja rekisterihallitukseen.

Lain 8 §:n 2 ja 3 momentissa, 9 §:ssä, 10 §:n 2 momentissa, 14 §:n 3 momentissa ja 21 §:n 2 momentissa esiintyvät viittaukset pankkitarkastusvirastoon ehdotetaan muutettaviksi viittauksiksi rahoitustarkastukseen.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotettujen lainmuutosten takia säätiöasetus tulisi muutettavaksi siten, että sen 2 §:ssä, 3 §:ssä, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 7 §:ssä ja 9 §:ssä esiintyvät viittaukset oikeusministeriöön tai ministeriöön vaihdettaisiin viittauksiksi patentti- ja rekisterihallitukseen.

Oikeusministeriöstä annetun asetuksen 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa ministeriön yleisen osaston käsiteltäväksi asetetaan muun muassa säätiöitä koskevat asiat. Kohdasta tulisi poistettavaksi maininta säätiöistä. Asetuksen 23 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan yleisen osaston päällikkö ratkaisee säätiöitä koskevat asiat. Kohta kumottaisiin. Asetuksen 24 §, jossa säädetään säätiörekisteriin tehtävän merkintäasian ratkaisemisesta, tulisi samoin kumottavaksi.

Valtioneuvoston ohjesääntö (995/43) tulisi muutettavaksi siten, että sen 16 §:n 1 momentin 12 kohdassa luetelluista oikeusministeriön tehtävistä poistettaisiin sana ''säätiöitä''. Kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäviä asioita koskevan 23 §:n 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin sana ''säätiöitä''.

Lisäksi olisi muutettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (190/93) sekä oikeusministeriön päätöstä oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (1369/93).

3. Voimaantulo

Säätiöasioiden siirtäminen patentti- ja rekisterihallitukseen sisältää eräitä käytännön toimenpiteitä, minkä vuoksi lakien vahvistamisen ja voimaantulon välille tulisi jäädä aikaa 2 ― 3 kuukautta. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan syksyllä 1994.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki säätiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetun säätiölain (109/30) 23 §,

muutetaan 3 §:n 2 momentti, 3 a §, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 7 §:n 1 momentin 2 kohta, 9 §:n 2 momentti, 10 b §, 12 §:n 2 momentti, 13 ja 14 §, 14 a §:n 2 ja 3 momentti, 15 §, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 17 a §:n 2 momentti, 17 b §:n 1 ja 4 momentti, 17 c §:n 2 momentti, 18 §, 19 §:n 1 ja 2 momentti, 22 §:n 2 ja 3 momentti, 25 § ja 27 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 6 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 10 b §, 12 §:n 2 momentti, 14 §, 17 §:n 3 ja 4 momentti, 17 a §:n 2 momentti, 17 b §:n 1 ja 4 momentti, 17 c §:n 2 momentti, 18 §, 19 §:n 1 ja 2 momentti, 22 §:n 2 ja 3 momentti ja 25 § 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (349/87), 5 §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 ja 3 momentti, 15 § ja 17 §:n 1 momentti 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (400/64), 3 a § muutettuna mainitulla 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla ja 17 päivänä elokuuta 1990 annetulla lailla (704/90), 7 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 §:n 2 momentti 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (97/93) sekä 13 § muutettuna mainituilla 13 päivänä heinäkuuta 1964 ja 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetuilla laeilla, sekä

lisätään lakiin siitä mainitulla 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla kumotun 24 §:n tilalle uusi 24 § seuraavasti:

3 §

Säädekirjaan sisältyvän säätiön perustamismääräyksen säätäjä voi peruuttaa ennen säätiön rekisteröimistä. Jos säätäjä haluaa peruuttaa perustamismääräyksen sen jälkeen, kun säätiön perustamislupaa koskeva hakemus on tehty patentti- ja rekisterihallitukselle, on säätäjän toimitettava patentti- ja rekisterihallitukselle kirjallinen, kahden henkilön oikeaksi todistama peruutusilmoitus.

3 a §

Jos säätiön perustamisesta on määrätty testamentissa, tulee sen, jolla on kuolinpesä hallussaan, kolmen kuukauden kuluessa saatuaan testamentin sisällöstä tiedon ilmoittaa siitä sen paikkakunnan tuomioistuimelle, missä säätäjän kotipaikka on viimeksi ollut, tai jollei hän ole asunut Suomessa, Helsingin käräjäoikeudelle. Testamentista tuomioistuimen on ilmoitettava patentti- ja rekisterihallitukselle.

Kun tuomioistuin on saanut tiedon 1 momentissa tarkoitetusta testamentista, sen tulee viivytyksettä selvittää, suostuuko testamentissa säätiön perustamisesta huolehtimaan määrätty henkilö tehtävään. Jollei suostumusta saada tai jos tehtävään määrätty ei ole siihen sovelias, tulee tuomioistuimen määrätä siihen yksi tai useampia henkilöitä. Samoin on meneteltävä, jos säätäjä ei ole määrännyt tehtävään ketään tai tehtävä on muusta syystä avoin. Tuomioistuimen on ilmoitettava antamastaan määräyksestä patentti- ja rekisterihallitukselle. Mitä perintökaaressa (40/65) säädetään pesänselvittäjän vapauttamisesta toimestaan, on vastaavasti sovellettava tällaiseen henkilöön.

Jollei testamentissa perustettavaksi määrätylle säätiölle ole haettu perustamislupaa kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun patentti- ja rekisterihallitus on saanut 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, patentti- ja rekisterihallituksen on ilmoitettava asiasta asianomaiselle tuomioistuimelle.

5 §

Lupa säätiön perustamiseen on haettava patentti- ja rekisterihallitukselta, jolta samalla on pyydettävä säätiön sääntöjen vahvistamista. Hakemus on tehtävä patentti- ja rekisterihallitukselle kirjallisesti, ja siihen on liitettävä säädekirja tai testamentti joko alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä selvitys siitä, että testamentti on saanut lainvoiman. Hakemukseen on myös liitettävä säätiölle laaditut säännöt.


6 §

Säätiörekisteri on koko maalle yhteinen ja sitä pitää patentti- ja rekisterihallitus.


Jos säädekirjaan perustuvaa säätiötä ei ole määräajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos säätiön merkitseminen rekisteriin on lainvoiman saaneella päätöksellä evätty, perustamislupa raukeaa. Hyväksyttävästä syystä patentti- ja rekisterihallitus voi pidentää ilmoituksen tekemiselle säädettyä määräaikaa.

Jos testamenttiin perustuvaa säätiötä ei ole määräajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi, patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa velvollisuuksien täyttämiseksi uhkasakon säätiölle valitun hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi patentti- ja rekisterihallitus.


7 §

Säätiörekisteriin on merkittävä:

2) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen samoin kuin säätiön jokaisen nimenkirjoittajan täydellinen nimi ja asuinpaikka, sekä, jos hallituksena toimivat toisen säätiön, yhteisön tai laitoksen hallituksen jäsenet taikka viranomainen, maininta siitä.


9 §

Säätiön hallituksen jäsenillä ja nimenkirjoittajilla tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella. Vähintään yhdellä 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla henkilöllä tulee olla asuinpaikka Suomessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää säätiölle luvan poiketa tässä säädetyistä vaatimuksista.


10 b §

Jos säätiössä on sellainen 10 a §:ssä tarkoitettu toimielin, jota säätiön muu toimielin ei aseta eikä valvo ja jolle on säännöissä annettu yksinomainen päättämisvalta tietyissä asioissa, kuten valta asettaa hallitus sekä ohjata ja valvoa sitä taikka valta päättää säätiön ylläpitämän laitoksen toiminnasta, on tällaisesta toimielimestä sekä sen jäsenistä ja varajäsenistä vastaavasti voimassa, mitä 6 §:n 2 momentin 1 kohdassa, 9 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 14 §:ssä säädetään hallituksesta ja sen jäsenistä. Tässä pykälässä tarkoitetun toimielimen jäsenten ja varajäsenten vaihtumisesta on tehtävä patentti- ja rekisterihallitukselle ilmoitus, joka on hallituksen jonkun jäsenen allekirjoitettava.

12 §

Tilintarkastajilla tulee olla, jollei säätiön sääntöihin ole otettu heidän pätevyyttään koskevia lisävaatimuksia, sellainen kirjanpidon ja taloudellisten asiain tuntemus, jota säätiön toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen on pidettävä tarpeellisena sanotun tehtävän suorittamiseksi. Vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, sen on ilmoitettava säätiön hallitukselle, kenellä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Häneen on sovellettava 3 ja 4 momentin säännöksiä.


13 §

Patentti- ja rekisterihallituksen on valvottava, että säätiön hallintoa hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Säätiön tulee kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa patentti- ja rekisterihallitukselle oikeiksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista. Säätiön on tarvittaessa annettava patentti- ja rekisterihallitukselle toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarvittavia selvityksiä.

Patentti- ja rekisterihallituksella on, milloin siihen on syytä, oikeus toimittaa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus ja muullakin tavalla tarkastaa säätiön toimintaa. Säätiön tilintarkastaja on patentti- ja rekisterihallituksen pyynnöstä velvollinen antamaan patentti- ja rekisterihallitukselle tietoja sellaisista säätiön asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa.

14 §

Milloin patentti- ja rekisterihallitus havaitsee säätiön hallituksen menetelleen lain tai sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen tässä laissa säädetyt velvollisuutensa, patentti- ja rekisterihallitus voi määrätä hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon säätiön hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi patentti- ja rekisterihallitus.

Jos säätiön hallitus tai sen jäsen on jatkuvasti tai muuten törkeästi toiminut lain tai sääntöjen vastaisesti, voi säätiön kotipaikan tuomioistuin patentti- ja rekisterihallituksen tekemästä hakemuksesta erottaa säätiön hallituksen tai sen jäsenen toimestaan.

Jos hallitus tai sen jäsen on 12 a §:ssä tarkoitetulla tavalla tuottanut säätiölle vahinkoa, patentti- ja rekisterihallitus voi nostaa asiasta johtuvan vahingonkorvauskanteen säätiön kotipaikan tuomioistuimessa.

Milloin hallituksen jäsen on toimessaan syyllistynyt rangaistavaan tekoon, patentti- ja rekisterihallituksen on ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle syytteen nostamiseksi säätiön kotipaikan tuomioistuimessa.

14 a §

Jos säätiön muutoin havaitaan jääneen vaille hallitusta, on patentti- ja rekisterihallituksen määrättävä yksi tai useampi uskottu mies hoitamaan säätiön asioita, kunnes uusi hallitus on säätiön sääntöjen mukaisesti valittu.

Jollei uutta hallitusta 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida valita sääntöjen määräämässä järjestyksessä, on patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä säätiön kotipaikan alioikeudelle hakemus uuden hallituksen määräämiseksi säätiölle. Hallituksen jäseniä määrättäessä on mikäli mahdollista otettava huomioon hallituksen kokoonpanoa ja toimiaikaa koskevat säätiön sääntöjen määräykset. Uusi hallitus on tarvittaessa oikeutettu täydentämään itse itseänsä.


15 §

Jos säätäjä tai joku, jonka etua säätiön toiminta tarkoittaa, katsoo säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti, saa hän tehdä patentti- ja rekisterihallitukselle oikaisuvaatimuksen. Mikäli vaatimuksen tueksi on esitetty päteviä syitä, patentti- ja rekisterihallituksen on vaadittava hallitukselta selitys ja ryhdyttävä, milloin siihen on aihetta, asian laadun vaatimiin toimenpiteisiin.

17 §

Jos säätiön sääntöjen muuttaminen muuttuneiden olojen vuoksi tai muusta syystä havaitaan tarpeelliseksi, on säätiön huolehdittava niiden muuttamisesta ja haettava muutokselle patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.


Jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen olisi niiden vähyyden vuoksi kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä, voidaan säätiön sääntöjä muuttaa myös siten, että säätiölle asetetaan määräaika, jonka kuluessa sen jäljellä olevat varat on käytettävä ja säätiö lakkautettava. Haettaessa patentti- ja rekisterihallituksen vahvistusta tällaiselle sääntöjen muutokselle on hakemukseen liitettävä säätiön tilintarkastajien antama todistus siitä, että kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai että säätiön tunnetut velkojat ovat suostuneet säätiön muuttamiseen määräaikaiseksi.

Vahvistettu sääntöjen muutos on patentti- ja rekisterihallituksessa viran puolesta merkittävä säätiörekisteriin ilman eri ilmoitusta. Muutettuja sääntöjä ei noudateta ennen kuin muutos on merkitty rekisteriin.

17 a §

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säätiöissä on tehty päätös sulautumissopimuksen hyväksymisestä, niiden on haettava sulautumiseen sekä vastaanottavan säätiön sääntöjen mahdolliseen muutokseen patentti- ja rekisterihallituksen suostumus. Sääntöjen muutosta ei kuitenkaan merkitä säätiörekisteriin ennen kuin 17 b §:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus tuomioistuimen luvasta sulautumiseen on tehty patentti- ja rekisterihallitukselle.

17 b §

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun patentti- ja rekisterihallitus on antanut sulautumiseen suostumuksen, säätiöiden on haettava sulautuvan säätiön kotipaikan tuomioistuimen lupa sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon uhalla, että sulautuminen muuten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvitys patentti- ja rekisterihallituksen antamasta suostumuksesta sulautumiseen sekä luettelo sulautuvan säätiön tunnetuista velkojista ja heidän postiosoitteistaan.


Säätiöiden on tehtävä tuomioistuimen luvasta ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröimistä varten neljän kuukauden kuluessa siitä, kun lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman, uhalla että sulautuminen raukeaa. Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun ilmoituksesta on tehty merkintä säätiörekisteriin.

17 c §

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säätiöissä on tehty päätös sulautumissopimuksen hyväksymisestä, niiden on haettava sulautumiseen patentti- ja rekisterihallituksen suostumus, jolloin on sovellettava, mitä 5 ja 17 a §:ssä säädetään. Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun patentti- ja rekisterihallitus on antanut sulautumiseen suostumuksen, säätiöiden on haettava sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon 17 b §:ssä tarkoitettu lupa perustettavan säätiön kotipaikan tuomioistuimelta.


18 §

Säätiö, joka on perustettu määrätyksi ajaksi tai määrättyjen edellytysten varaan, on, kun määräaika on kulunut tai tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole, patentti- ja rekisterihallituksen suostumuksella lakkautettava. Samoin on meneteltävä, jos säätiön varat ovat loppuneet.

Jos on syntynyt 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne mutta säätiön tarkoitusta ei voida muuttaa ja varojen käyttäminen säätiölle määrättyyn tarkoitukseen olisi säätiön määräaikaiseksi muuttamisesta huolimatta hyödytöntä, on säätiö niin ikään patentti- ja rekisterihallituksen suostumuksella lakkautettava.

Jos säätiön toiminta on jatkuvasti ollut lain tai sääntöjen vastaista, voi säätiön kotipaikan tuomioistuin, milloin siihen on erityistä syytä, patentti- ja rekisterihallituksen tekemästä hakemuksesta määrätä säätiön heti lakkautettavaksi.

19 §

Milloin säätiö lakkautetaan patentti- ja rekisterihallituksen suostumuksella tai säätiön määräaikaiseksi muuttamisen johdosta, säätiön hallituksen on huolehdittava lakkauttamisesta johtuvista toimenpiteistä, jollei patentti- ja rekisterihallitus katso tarpeelliseksi määrätä yhtä tai useampaa erityistä selvitysmiestä hallituksen tilalle. Jos tuomioistuin määrää säätiön lakkautettavaksi, sen tulee valita yksi tai useampi selvitysmies. Tuomioistuimella on myös valta määrätä, että selvitysmiesten tulee välittömästi ottaa säätiön omaisuus huostaansa, vaikka säätiön lakkauttamista koskeva päätös ei olisikaan saanut lainvoimaa. Selvitysmiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä hallituksesta ja sen jäsenestä on säädetty.

Säätiön hallituksen tai selvitysmiesten on pyydettävä säätiön tuntemattomille velkojille julkinen haaste, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kun lakkauttamistoimet on suoritettu, hallituksen tai selvitysmiesten on viivytyksettä toimitettava patentti- ja rekisterihallitukselle lopputilitys. Säätiö katsotaan lakanneeksi, kun patentti- ja rekisterihallitus hyväksyttyään lopputilityksen on tehnyt lakkauttamisesta merkinnän säätiörekisteriin.


22 §

Tuomioistuimen on ilmoitettava patentti- ja rekisterihallitukselle 14 a §:ssä tarkoitetusta uskotun miehen tai uuden hallituksen määräämistä sekä 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta selvitysmiehen määräämistä koskevasta päätöksestä. Näistä päätöksistä samoin kuin patentti- ja rekisterihallituksen 14 a §:n 2 momentin ja 19 §:n 1 momentin nojalla tekemistä päätöksistä on tehtävä merkintä säätiörekisteriin.

Kun tuomioistuin on tehnyt 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun päätöksen taikka kun säätiön omaisuus on luovutettu konkurssiin, konkurssi on peruuntunut, päätös konkurssiin asettamisesta on kumottu tai konkurssi on rauennut varojen vähyyden vuoksi, tuomioistuimen on niin ikään ilmoitettava asiasta rekisteröimistä varten patentti- ja rekisterihallitukselle. Jos omaisuutta ei ole jäljellä konkurssin päättyessä, katsotaan säätiö lakanneeksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Konkurssihallinnon on viivytyksettä ilmoitettava säätiön lakkaamisesta rekisteröimistä varten patentti- ja rekisterihallitukselle.

24 §

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittava henkilö on velvollinen pitämään salassa säätiön tase-erittelyt sekä tehtäviä suorittaessaan saamansa tiedot säätiön tai toisen liike- ja ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta tai henkilökohtaisista oloista, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja voidaan luovuttaa esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle taikka muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

25 §

Muutoksen hakemisesta patentti- ja rekisterihallituksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

27 §

Samaan rangaistukseen tuomitaan säätiön hallituksen jäsen, joka laiminlyö 22 §:ssä säädetyn ilmoituksen tekemisen patentti- ja rekisterihallitukselle, jollei laiminlyöntiä ole pidettävä virkavirheenä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Tämän lain voimaan tullessa oikeusministeriössä vireillä olevat asiat siirtyvät patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäviksi lukuun ottamatta säätiölain 9 ja 12 §:ssä tarkoitettuja poikkeuslupa-asioita, jotka siirtyvät kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäviksi.

Ilmoitus tai hakemus, joka tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan tuli toimittaa oikeusministeriölle ja jota koskeva määräaika on alkanut kulua ennen tämän lain voimaantuloa, katsotaan toimitetuksi määräajan kuluessa, jos ilmoitus tai hakemus toimitetaan määräajan kuluessa joko oikeusministeriölle tai patentti- ja rekisterihallitukselle. Säätiöasioissa perittävät maksut määräytyvät asian vireillepanoajankohdan mukaan.


2.

Laki patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan patentti- ja rekisterihallituksesta 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun lain (575/92) 2 §:n 1 momentti seuraavasti:

2 §
Tehtävät

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen. Se käsittelee patenttia, integroidun piirin piirimallia, hyödyllisyysmallioikeutta, mallioikeutta, tavaramerkkiä, yrityskiinnitystä, kaupparekisteriä, tilinpäätösasiakirjojen julkistamista ja toiminimeä koskevat asiat sekä tarjoaa alansa tietopalveluja. Sen käsiteltäväksi voidaan asetuksella määrätä myös muita teollisoikeudellisia ja rekisterinpitoon liittyviä asioita. Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on myös käsitellä sille säätiölaissa (109/30) säädetyt asiat.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


3.

Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasiain käsittelystä annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan patentti- ja rekisterihallituksen valitusasiain käsittelystä 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun lain (576/92) 3 §:n 2 momentti sekä

lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 §

Muutoksen hakemisesta patentti- ja rekisterihallituksen säätiölain (109/30) nojalla tekemään päätökseen sekä päätökseen yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitetussa asiassa säädetään kuitenkin erikseen.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


4.

Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista 13 päivänä marraskuuta 1992 annetun lain (1032/92) 3 §:n 4 momentti seuraavasti:

3 §

Teollisuuspoliittisista tai oikeudenhoitoon, uuden suoritteen käyttöönottoon tai rekisteritietojen ajantasallapitoon liittyvistä taikka kansainvälisistä sopimuksista tai käytännöstä johtuvista syistä maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa tai suoriteryhmäkohtaista kustannusvastaavuutta alempana tai jättää kokonaan perimättä. Maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa tai suoriteryhmäkohtaista kustannusvastaavuutta alempana tai jättää kokonaan perimättä myös silloin, kun käsitellään säätiölaista (109/30) johtuvia asioita. Teollisuuspoliittisista taikka kansainvälisistä sopimuksista tai käytännöstä johtuvista tai muista erityisistä syistä maksu, joka muutoin määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa tai suoriteryhmäkohtaista kustannusvastaavuutta vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


5.

Laki säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi 6 päivänä marraskuuta 1992 annetun lain (972/92) 7 §:n 1 momentti, 8―10 §, 14 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti seuraavasti:

7 §

Päättäessään säästöpankin muuttamisesta säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi isäntien on samalla joko määrättävä, mille jo olemassa olevalle patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin merkitylle säätiölle perustettavan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeet luovutetaan, tai päätettävä osakkeet vastaanottavan uuden säätiön perustamisesta. Päätettäessä uuden säätiön perustamisesta isäntien on samalla hyväksyttävä perustettavan säätiön säädekirja ja säännöt sekä määrättävä, kenen on huolehdittava säätiön perustamistoimista.


8 §

Poiketen siitä, mitä säätiölaissa säädetään, patentti- ja rekisterihallitukselle säätiölain mukaan kuuluvat tässä laissa tarkoitettuja säätiöitä koskevat hakemusasiat kuuluvat valtiovarainministeriölle. Ennen asian ratkaisemista valtiovarainministeriön on asiasta pyydettävä patentti- ja rekisterihallituksen lausunto.

Säätiölain mukaan patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävät rekisteri- ja muut ilmoitukset on tehtävä rahoitustarkastukselle. Tässä laissa tarkoitetut säätiöt on merkittävä rahoitustarkastuksen pitämään rekisteriin.

Rahoitustarkastuksen pitämään rekisteriin on siirrettävä 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla myös ne patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin merkityt säätiöt, joille tämän lain mukaisesti luovutetaan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeita.

9 §

Patentti- ja rekisterihallitukselle säätiölain 3 luvun mukaan kuuluvat valvontatehtävät kuuluvat tässä laissa tarkoitettujen säätiöiden osalta rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksen on valvottava, että sen pitämään rekisteriin merkityn säätiön hallintoa hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

10 §

Jos säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi muuttuvan säästöpankin isännät ovat määränneet, että säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeita tässä laissa tarkoitetulla tavalla luovutetaan vastikkeetta patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin merkitylle säätiölle, säästöpankin on tehtävä tästä ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu säätiö siirretään rahoitustarkastuksen pitämään rekisteriin asianomaisen säätiön patentti- ja rekisterihallitukselle tekemästä hakemuksesta. Hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun säästöpankkiosakeyhtiö tai liikepankki on merkitty kaupparekisteriin. Säätiö, joka ei ole tehnyt edellä tarkoitettua hakemusta ennen määräajan päättymistä, on välittömästi määräajan päättymisen jälkeen patentti- ja rekisterihallituksen toimesta siirrettävä rahoitustarkastuksen pitämään rekisteriin.

14 §

Tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitetusta siirtymisestä antaa valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön on pyydettävä siirtymisestä rahoitustarkastuksen sekä säästöpankkien ja liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastojen lausunto. Liikepankin toimintaa siirtymäaikana valvoo säästöpankkitarkastus.

21 §

Säästöpankin toimintaa jatkavan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin tulee antaa liikepankkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut selvitykset rahoitustarkastukselle. Selvitykset on annettava viipymättä sen jälkeen, kun säästöpankkiosakeyhtiö tai liikepankki on merkitty kaupparekisteriin, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun säästöpankki on muutettu säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Anneli Jäätteenmäki

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.