Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaki on kumottu vuoden 1994 alusta. Työtuomioistuimesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sen säännöksistä poistetaan yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaista johtuvat maininnat. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

---

Yleinen työlainsäädäntö koskee myös yksityisiä valtionapua saavia yhteisöjä ja laitoksia. Poikkeuksena tästä on ollut se, että yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain (238/ 79) soveltamisalaan määrättyjen yhteisöjen ja laitosten palvelussuhteen ehdoista sopimiseen on sovellettu työehtosopimuslain (436/46) sijasta yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslakia. Toimiehtosopimuslain piiriin kuulumisen lakattua, yhteisön tai laitoksen palvelussuhteen ehdoista sopimiseen on sovellettu yleistä työlainsäädäntöä.

Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaki on kumottu kuluvan vuoden alusta (1175/93). Toimiehtosopimuslain ohella on vuoden alusta kumottu myös yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnasta annettu laki (1176/93) sekä toimiehtosopimuksen vaikutuksesta valtionapuun annettu laki (1177/93). Vuoden alusta tulivat voimaan myös lait niiden yleiseen työlainsäädäntöön kuuluvien lakien muuttamisesta, joiden säännöksiä on toimiehtosopimuslain johdosta muutettu. Kyseiset säännökset on muutettu vastamaan tilannetta, joka oli voimassa ennen toimiehtosopimuslain voimaantuloa.

Edellä mainittuja lakeja koskevan esityksen (HE 255/1993 vp) yhteydessä ei annettu ehdotusta työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) muuttamisesta, koska muutoksia olisi jouduttu ehdottamaan eräisiin sellaisiin pykäliin, joiden muuttaminen oli samanaikaisesti eduskunnan käsiteltävänä laiksi työtuomioistuimesta annetun lain ja asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 190/1993 vp) yhteydessä. Toimiehtosopimuslain kumoamista koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta annetaan erillinen esitys edellä mainittujen lainmuutosten tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi.

Tässä lakiesityksessä ehdotetaan, että työtuomioistuimesta annettua lakia muutetaan niin, että sen säännöksistä poistetaan yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaista johtuvat maininnat. Lakiteknisinä korjauksina ehdotetaan, että muutettaviin säännöksiin sisältyvät maininnat kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta ja kuntainliitosta muutetaan kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi ja kuntayhtymäksi. Näiden osalta viitataan kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annettuun lakiin (261/87) ja kunnallislain muuttamisesta annettuun lakiin (979/92). Lisäksi ehdotetaan, että lain 13 §:n 5 momentin säännöksen lauserakennetta muutetaan säännöksen selvyyden parantamiseksi.

Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä osana hallituksen esitystä laiksi yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain kumoamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Valmistelu on tehty yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Esitys liittyy lakiin yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain kumoamisesta, joka tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/74) 1 §, 2 §:n 3 momentti, 8 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 1―5 momentti, 32 a §, 34 §:n 2 momentti ja 39 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 11 § sekä 13 §:n 1―4 momentti 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (244/79), 2 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1007/82), 13 §:n 5 momentti 26 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa laissa (285/93) sekä 32 a §, 34 §:n 2 momentti ja 39 § 12 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (951/93), seuraavasti:

1 §

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/46), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/70), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/70) ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/74) perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

1) työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta;

2) siitä, onko jokin menettely työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten mukainen; taikka

3) työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen lakien vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.

Jos velvollisuus suoritukseen tai työehto- tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

2 §

Kahdeksan jäsentä, joiden on oltava työsuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä jäsenistä neljä nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Neljä muuta jäsentä, joiden on oltava virkasuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti niin ikään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksi näistä jäsenistä nimitetään valtiovarainministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ja kaksi valtion virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kutakin jäsentä kohti nimitetään kaksi varajäsentä samalla tavalla.

---

8 §

Käsiteltäessä virkamiehiä tai viranhaltijoita koskevia asioita työtuomioistuin on päätösvaltainen, kun kaksi 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuista virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä, joista toinen on julkiselta työnantajapuolelta ja toinen virkamiespuolelta, on läsnä yhden työnantajapuolelta ja yhden työntekijäpuolelta olevan jäsenen sijasta.

---

11 §

Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saadaan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välimiesten välimiesmenettelystä annetun lain (46/28) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehtosopimus työehtosopimuslain tai virkaehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain tai evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.

Jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

13 §

Virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.

Virkaehtosopimukseen osallinen yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin virkamiesten ja viranhaltijain puolesta, jotka eivät ole virkaehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden palvelussuhteen ehtoja valtio, kunta tai kuntayhtymä, evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta, seurakuntaliitto tai muu seurakuntain yhtymä ei saa määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.

Virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on kutsuttava myös aina itse asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, jossa vaaditaan seuraamusta virkaehtosopimuksen määräysten rikkomisesta taikka työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai osallistumisesta muutoin kuin kunnallisen työmarkkinalaitoksen tai evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan tai toimenpiteeseen ryhtyneen yhdistyksen päätöksen perusteella, vastaa henkilökohtaisesti se, jota vastaan vaatimuksia tehdään.

Mitä tässä pykälässä säädetään osallisesta, sovelletaan vastaavasti valtion virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa, kunnallisen virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhdistykseen.

Valtion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain tai evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain soveltamista koskevassa muussa kuin 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa asiassa on kantajana valtio, valtion virkaehtosopimuslain 3 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin työnantajayhdistys tai liikelaitos, kunnallinen työmarkkinalaitos tai evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunta tai, milloin virkaehtosopimus on kunnan tai kuntayhtymän, seurakunnan, seurakuntaliiton tai muun seurakuntain yhtymän tekemä, tämä, taikka virkamiehiä tai viranhaltijoita edustava yhdistys.

---

32 a §

Jos kanne perustuu sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimukseen, jossa asianosaisten ohella on muita sopimukseen osallisia tai joka sitoo asianosaisia muutoin kuin sopimukseen osallisina, työtuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan varata sopimukseen osalliselle, joka ei ole asiassa asianosainen, tilaisuuden esittää lausumansa. Samoin voidaan menetellä, jos asiassa olisi mahdollisesti sovellettava muuta kuin sitä työehto- tai virkaehtosopimusta, johon kanne perustuu.

34 §

Tuomiossa tulee olla lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, asianomaiset lain ja työehto- tai virkaehtosopimuksen kohdat ja tuomiolauselma, joka osoittaa, mihin lopputulokseen asiassa on päädytty. Tuomiossa on mainittava asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitettava, onko tuomiosta äänestetty.

39 §

Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Jos lausuntopyyntö koskee tietyn työehto- tai virkaehtosopimuksen oikeata sisältöä tai soveltamista taikka sen yksittäisen määräyksen oikeata tulkintaa, on sopimukseen osallisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Tässä tarkoituksessa työtuomioistuin kehottaa osallisia määräajassa antamaan lausuntonsa. Jos osalliset tällöin ovat asiassa eri mieltä, toimitetaan asiassa työtuomioistuimen harkinnan mukaan valmistelu ja pääkäsittely.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen