Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rekisterihallintolaki, joka korvaisi voimassa olevan väestökirjahallinnosta annetun lain.

Nykyinen väestörekisterikeskus muuttuisi rekisterihallintokeskukseksi. Nykyiset väestökirjahallinnon paikallisviranomaisina toimivat rekisteritoimistot muuttuisivat maistraateiksi, jotka kuuluisivat valtion paikallishallintoon kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisinä virastoina.

Rekisterihallinnon organisaatiota uudistettaessa on otettu huomioon nykyisille rekisteritoimistoille siirtyneet ja lähivuosina siirtyvät uudet tehtävät.

Rekisterihallinnon palveluita olisi saatavilla rekisteriyksikköjen ohella myös palveluyksiköistä, joten niitä saisi huomattavasti useammasta paikasta kuin nykyisin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.

---

Väestökirjanpidon organisaatiosta säädetään väestökirjahallinnosta annetussa laissa (76/84) ja asetuksessa (183/84). Väestökirjahallinnon tehtävänä on pitää väestötietojärjestelmää ja hoitaa siihen liittyvät tehtävät. Keskusviranomaisena on sisäasiainministeriön alainen väestörekisterikeskus. Viraston henkilökunnan määrä oli vuoden 1993 alussa 114, mutta se vähenee jo tehtyjen päätösten mukaan 20 henkilötyövuodella vuosina 1993 ja 1994.

Marraskuun 1 päivänä 1993 voimaan tulleen väestötietolain (507/93) ja väestökirjahallinnosta annetun lain muuttamisesta annetun lain (508/93) mukaan väestörekisterikeskuksen tehtävänä on kehittää ja ohjata väestökirjahallintoa ja väestötietojärjestelmää. Virasto vastaa väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. Sen tehtävänä on myös valtakunnallinen tietopalvelu.

Uskonnollisten yhdyskuntien rekisterin ylläpito on heinäkuun 1 päivästä 1993 siirtynyt opetusministeriöltä väestörekisterikeskukselle.

Paikallisviranomaisina toimivat 59 rekisteritoimistoa, joiden virka-alueina ovat vuoden 1994 loppuun nykyiset kihlakunnat. Toimistojen henkilöstömäärä on noin 570. Työllisyysvaroin palkattuja on ollut vuosittain 70―90. Henkilöstömäärältään suurimmat toimistot ovat Helsingin kihlakunnan rekisteritoimisto (96), Turun kihlakunnan rekisteritoimisto (26), Tampereen kihlakunnan rekisteritoimisto (26) ja Espoon kihlakunnan rekisteritoimisto (21). Kuudessa henkilöstömäärältään pienimmässä toimistossa on jokaisessa kolme vakinaista virkamiestä.

Väestökirjanpidon paikallisviranomaisina rekisteritoimistot vastaavat virka-alueensa henkilö-, kiinteistö- ja rakennustiedoista ja niiden ylläpidosta sekä alueellisesta tietopalvelusta. Rekisteritoimistot ohjaavat ja valvovat evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntia niiden kirkollisen väestörekisterin pitämiseen liittyvissä tehtävissä. Rekisteritoimistoilta voidaan myös hakea oikaisua kirkollisen viranomaisen väestökirjanpitoa koskevaan ratkaisuun.

Rekisteritoimistot toimivat kaupparekisterilain (129/79) mukaan kaupparekisterin paikallisviranomaisina. Paikallisviranomaisten tehtäviin kuuluvat lähinnä ilmoitusten vastaanotto, asiakasneuvonta sekä otteiden ja jäljennösten antaminen kaupparekisteristä. Lisäksi rekisteritoimistot päättävät asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoituksen merkitsemisestä kaupparekisteriin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Rekisteritoimistot ovat yhdistyslain (503/89) mukaan yhdistysrekisterin paikallisviranomaisia. Niillä ei toistaiseksi ole itsenäistä ratkaisuvaltaa, vaan niiden tehtävänä on lähinnä ilmoitusasiakirjojen vastaanotto, asiakasneuvonta sekä otteiden ja jäljennösten antaminen. Rekisteritoimistojen päälliköt, henkikirjoittajat, toimivat viran puolesta julkisina notaareina, julkisina kaupanvahvistajina ja vihkimisviranomaisina.

Maistraatit on lakkautettu 1 päivänä joulukuuta 1993, jolloin niiden kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritehtävät sekä julkisen notaarin tehtävät ovat siirtyneet rekisteritoimistoille. Rekisteritoimistot osallistuvat myös vaaliasiakirjojen valmisteluun.

Rekisteritoimistojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu lääninhallituksille. Ne vastaavat tulossuunnitelmien ja talousarvioehdotusten valmistelusta sekä tulostavoitteiden asettamisesta sisäasiainministeriön kanssa käymiensä tuloskeskustelujen pohjalta. Lääninhallitukset vastaavat henkilöstön kohdentamisesta ja määrärahojen jakamisesta läänin rekisteritoimistojen kesken.

Lääninhallitukset huolehtivat rekisteritoimistojen virkaehto- ja työsopimusasioista, nimittävät henkikirjoittajat ja heidän sijaisensa sekä myöntävät heille virkavapautta, lomaa ja eron. Rekisteritoimistojen henkilöstön edustajat kuuluvat lääninhallituksen virastodemokratiaorganisaatioon, virkamieslautakuntaan, tasa-arvoasiain suunnittelu- ja seurantajärjestelmään sekä työmarkkinakysymysten neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään.

Lääninhallitukset huolehtivat myös rekisteritoimistojen henkilöstöhallintojärjestelmästä ja tilivirastona palkanmaksusta, maksuliikenteestä ja kirjanpidosta. Lisäksi lääninhallitukset huolehtivat eräistä tietohallintotehtävistä.

Rekisterihallinnossa sisäasiainministeriölle kuuluu lähinnä tulosohjaus toimintojen yleisiä suuntaviivoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita koskevilta osin. Ministeriö johtaa laaja-alaisia kehittämishankkeita sekä huolehtii säädösvalmistelusta samoin kuin muista eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksentekoon liittyvistä valmistelutehtävistä.

Oikeusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö määrittelevät toiminnan yleiset suuntaviivat oman ministeriönsä hallinnonalaan kuuluvien tehtävien osalta sekä huolehtivat säädösvalmistelusta samoin kuin muusta eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksentekoon liittyvistä valmistelutehtävistä.

Patentti- ja rekisterihallitus ohjaa rekisteritoimistoja kaupparekisteriin liittyvissä asioissa.

Hallinnon kehittämisen yleisten periaatteiden mukaisesti rekisterihallinnossa hajautetaan tehtäviä ja toimivaltaa paikallistasolle. Erityisesti väestökirjanpidossa pääosa väestötietojärjestelmän ylläpitoon ja tietopalveluun liittyvistä tehtävistä on siirretty väestörekisterikeskuksesta rekisteritoimistoihin ja hajauttamista on tarkoitus jatkaa myös muissa rekisterinpitotehtävissä.

Valtioneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1993 tekemän keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamisen toimenpiteitä koskevan periaatepäätöksen mukaan yhdistysrekisteriä koskevat asiat siirretään oikeusministeriöltä väestörekisterikeskukselle ja rekisteritoimistoille vuonna 1994. Patentti- ja rekisterihallituksen neuvonta- ja palvelutehtäviä sekä kaupparekisteritehtäviä hajautetaan vuosina 1993―95 rekisteritoimistoille sekä muille paikallisille ja alueellisille toimintayksiköille.

Alioikeusuudistuksen yhteydessä rekisteritoimistoille on siirtynyt 1 päivänä joulukuuta 1993 maistraateilta muun muassa kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritehtäviä sekä julkisen notaarin tehtäviä. Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan väestökirjanpitoon liittyvät tehtävät on tarkoitus siirtää valtion viranomaisten hoidettaviksi lähivuosina.

Rekisteritoimistoille siirtyvät uudet tehtävät tulee hoitaa ilman henkilöstölisäyksiä nykyisiä toimintoja järkeistämällä, tietojärjestelmiä kehittämällä ja organisaatiota uudistamalla. Nykyinen organisaatio, toimistojen henkilöstövoimavarojen jakautuminen ja virkarakenteet eivät ole tarkoituksenmukaisia pyrittäessä palvelujen parantamiseen sekä mahdollisimman suureen asiantuntemukseen, taloudellisuuteen ja tehokkuuteen.

Rekisterihallinnon kehittämisen tavoitteena on rekisteripalvelujen hajauttaminen ja keskushallinnon keventäminen. Paikallistaso hoitaisi rekisterien ylläpidon ja pääosan tietopalveluista. Keskusviranomaisten tehtävänä olisi lähinnä toiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen, tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen sekä valtakunnallinen tietopalvelu.

Valtion paikallishallinnon toimintoja kootaan yhteen valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) mukaisesti, jotta voidaan turvata valtionhallinnon paikallisten palvelujen laatu, riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä niiden taloudellinen tuottaminen.

Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain mukaan uudelleenorganisointi koskee aluksi poliisitointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja yleishallintotehtäviä. Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitettäisiin nyt ehdotettavalla rekisterihallintolailla uudistettuun paikallishallintojärjestelmään, kun kihlakunnanvirastot aloittavat toimintansa. Rekisteriviranomaiset toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisinä virastoina. Ne voisivat sisäasiainministeriön päätöksellä hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Tällä pyritään siihen, että kullakin paikallisviranomaisella olisi riittävä asiantuntemus ja perehtyneisyys kaikkiin rekisterihallinnon tehtäviin. Tällöin toiminta voitaisiin järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Palvelujen saatavuus turvattaisiin riittävällä määrällä palvelupisteitä.

Rekisterihallinnon keskusviranomaisena olisi sisäasiainministeriön alainen väestörekisterikeskus, jonka nimi muutettaisiin paremmin tehtäviä kuvaavaksi rekisterihallintokeskukseksi. Se vastaisi lähinnä väestötietojärjestelmän toimivuudesta, rekisterinpidon ohjauksesta ja yleisestä kehittämisestä sekä valtakunnallisista tietopalvelutehtävistä.

Paikallisviranomaiset vastaisivat, kuten nykyisinkin, paikallisesta väestökirjanpidosta sekä toimisivat kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisina. Niillä voisi olla lisäksi erilaisia palvelutehtäviä.

Rekisterihallintolaissa säädettäisiin rekisterihallinnon keskeisistä tehtävistä ja viranomaisista sekä paikallisviranomaisten kuulumisesta valtion paikallishallintoon. Maistraatti-nimen perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi rekisteritoimiston nimi ehdotetaan paikallishallintouudistuksen yhteydessä muutettavaksi maistraatiksi.

Rekisterihallinnon tulosohjausjärjestelmää selkeytettäisiin ja tiedonkulkua sekä yhteistyötä viranomaisten kesken tehostettaisiin merkittävästi. Sisäasiainministeriö määräisi muiden keskusviranomaisten kanssa käymiensä neuvottelujen perusteella rekisterihallinnon yleiset toimintalinjat ja keskeiset kehittämishankkeet sekä vahvistaisi rekisterihallintokeskuksen tulostavoitteet. Lääninhallitus vahvistaisi puolestaan kihlakunnanvirastojen omien tulossuunnitelmien pohjalta ja paikallistasolla käytyjen neuvottelujen perusteella kihlakunnanvirastojen rekisterihallintoa koskevat tulostavoitteet.

Rekisterihallinnon viranomaisista säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Yksityiskohtaisempia määräyksiä annettaisiin lisäksi työjärjestyksellä.

Rekisterihallinnon paikallisviranomaisen organisaation uudistaminen ja sen yhdistäminen kihlakunnanvirastojärjestelmään mahdollistaisivat osaltaan rekisterihallinnon paikallisviranomaisille lähivuosina siirtyvien uusien tehtävien hoitamisen ilman henkilöstölisäyksiä.

Rekisteriyksikön virka-alue muodostuisi yhdestä tai useammasta kihlakunnasta ylittämättä kuitenkaan lääninrajoja. Kihlakunnanvirastojen yhteydessä ja nykyistä suuremmissa yksiköissä varsinkin tietotekniikan hyväksikäyttö ja erilaiset tukitoiminnot tulisivat edullisemmiksi.

Palvelupisteinä toimisivat ne nykyiset rekisteritoimistot, joista ei muodosteta kihlakunnanvirastojen rekisteriyksikköjä. Lisäksi voitaisiin kaikissa kihlakunnanvirastojen toimipaikoissa sekä muissakin palveluyksiköissä suhteellisen vähäisin kustannuksin antaa rekisterihallinnon palveluita, kuten erilaisia todistuksia.

Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset toimisivat erillisinä virastoina, jos valtion paikallishallintoviranomaisten toiminta on muutoinkin näin järjestetty. Myös nämä yksiköt olisivat toiminnan taloudellisuutta ajatellen riittävän suuria.

Yhdistettäessä rekisteritoimistot kihlakunnanvirastoihin rekisteritoimistojen vakinainen henkilöstö siirrettäisiin vastaavantasoisiin tehtäviin uudessa organisaatiossa. Muutoksia tapahtuisi uudistuksen voimaantulovaiheessa lähinnä niiden henkikirjoittajien toimenkuvassa, joiden nykyisin johtamista rekisteritoimistoista ei muodostettaisi kihlakunnanviraston rekisteriyksikköä.

Toimitilajärjestelyistä, tiedottamisesta, koulutuksesta ja viranomaisten nimenmuutoksista aiheutuisi alkuvaiheessa vähäisiä kertaluontoisia lisämenoja, jotka voidaan kattaa jo samana vuonna voimavarojen uudelleenjärjestelyistä syntyvillä säästöillä.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (HE 154/1991 vp) todettiin, että seuraavassa vaiheessa saattaisi olla tarkoituksenmukaista kytkeä väestökirjahallinnolle kuuluvien tehtävien hoitaminen uudistettuun paikallishallintojärjestelmään. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi esityksestä antamassaan lausunnossa (HaVM 13/1991 vp), että mahdollisimman pian lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen on ryhdyttävä, toisessa vaiheessa, samanaikaisesti kun ensimmäistä vaihetta toteutetaan, selvittämään nykyisten kihlakuntien rekisteritoimistojen muidenkin kuin väestökirjatehtävien hoitamista tämän lain mukaisesti. Eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista edellytettiin, että hallitus selvittää mahdollisimman pian mahdollisuudet kytkeä ainakin nykyisten rekisteritoimistojen väestökirjatehtävät kihlakunnanvirastojärjestelmään koko maassa.

Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan 17 päivänä tammikuuta 1992 asettamassa rekisterihallinnon hankkeessa selvitettiin valtion rekisterihallinnon palvelu- ja hallintotehtävien uudelleenjärjestelyn tarvetta. Tavoitteena oli rekisteripalvelujen hajauttaminen sekä keskushallinnon keventäminen. Selvityksen kohteena olivat väestökirjanpidon rekisterit, kaupparekisteri, yhdistysrekisteri, säätiörekisteri ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisteri. Selvitysten perusteella hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta päätti 14 päivänä elokuuta 1992 valtion rekisterihallinnon kehittämisen periaatteista.

Ministerivaliokunnan kannanotot väestökirjanpidon, yhdistysrekisterin ja kaupparekisterin tehtävien hajauttamisesta ovat olleet rekisterihallintoa koskevilta osin lähtökohtana edellä alajaksossa 1.2. mainittua valtioneuvoston periaatepäätöstä annettaessa.

Sisäasiainministeriön asettaman paikallishallintohankkeen rekisterihallintotyöryhmä laati ehdotuksen rekisterihallinnon paikallisviranomaisten tehtävien hoidosta kihlakunnanvirastoissa, muodostettavien toimintayksiköiden tulosohjauksesta ja virka-aluejaosta sekä yksiköiden ja niiden palvelupisteiden määrästä sekä selvitti toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä yhdistettäessä rekisteritoimistot kihlakunnanvirastoihin (sisäasiainministeriön julkaisu 29.1.1993, 1/1993). Ehdotuksesta on pyydetty oikeusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, patentti- ja rekisterihallituksen, väestörekisterikeskuksen, lääninhallitusten ja rekisteritoimistojen lausunnot. Hallituksen esitys perustuu rekisterihallintotyöryhmän ehdotukseen ja siitä saatuihin lausuntoihin.

Lausunnonantajien esittämät näkökohdat on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä valmisteltaessa.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:ssä säädetään rekisterihallinnon tehtävistä. Sille kuuluisi rekisterinpitotehtäviä ja palvelutehtäviä.

Väestökirjanpidosta säädetään tarkemmin väestötietolaissa, kaupparekisterinpidosta kaupparekisterilaissa, yhdistysrekisterin pidosta yhdistyslaissa sekä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteristä uskonnonvapauslaissa (267/22) ja uskonnonvapauslain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (334/22).

Rekisterihallinnolle kuuluvia palvelutehtäviä ovat lähinnä kaupanvahvistajan tehtävät, joista säädetään kaupanvahvistaja-asetuksessa (1080/79), julkisen notaarin tehtävät, joista säädetään julkisesta notaarista annetussa laissa (287/60) ja siviilivihkiminen, josta säädetään avioliittolaissa (234/29).

2 §. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimisi nykyinen väestörekisterikeskus, jonka nimi muutettaisiin viraston tehtäviä ja toimintaa paremmin kuvaavaksi rekisterihallintokeskukseksi.

Rekisterihallintokeskus vastaisi väestökirjanpidon tietojärjestelmien toimivuudesta ja rekisterinpidon yleisestä kehittämisestä, hoitaisi eräitä rekisteripalvelutehtäviä, kuten valtakunnallista tietopalvelua, sekä ohjaisi paikallisviranomaisia väestötietojärjestelmän ylläpito- ja palvelutehtävissä. Uskonnonvapauslain 16 §:n mukaan väestörekisterikeskus pitää lisäksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriä.

3 §. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annettu laki koskee poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien järjestämistä. Rekisterihallinnon paikallisviranomaisten kuulumisesta valtion paikallishallintoon säädettäisiin ehdotetussa laissa.

Tarkoituksena on, että paikallisviranomaiset toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä taikka erillisinä virastoina silloin, kun valtion paikallishallintoviranomaiset muutoinkin toimivat erillisinä virastoina. Sisäasiainministeriön päätöksellä ne voisivat hoitaa yleisperusteluissa todetuin tavoin toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa. Nykyisiä virka-alueita on tarkoitus yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Virka-alueita määrättäessä tulee ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot. Lääninhallitus määräisi, missä rekisterihallinnon erilliset palvelupisteet sijaitsevat.

Rekisterihallinnon paikallisviranomaisten nimi muutettaisiin maistraatiksi. Pääosa aiemmin toimineiden maistraattien tehtävistä on siirtynyt rekisterihallinnon paikallisviranomaisille 1 päivänä joulukuuta 1993. Maistraatti-nimen säilyttäminen paikallishallinnon viranomaisen nimenä on perusteltua sen pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi. Euroopassa maistraatti tunnetaan yleisesti sellaisena paikallishallintoviranomaisena, joka suorittaa rekisteröinti-, vihkimis- ja todistustehtäviä. Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esitykseen maistraattien lakkauttamiseen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 131/1992 vp) edellyttänyt maistraatti-nimen käyttöön ottamista rekisterihallinnossa.

Ahvenanmaan maakunnassa rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaisi lääninhallitus.

4 §. Asetuksella säädettäisiin muun muassa rekisterihallintokeskuksen ja maistraattien organisaatiosta, rekisterihallinnon tulosohjauksesta, asioiden ratkaisemisesta, muutoksenhausta, virkojen kelpoisuusehdoista ja virkojen täyttämisestä sekä työjärjestyksessä määrättävistä asioista.

5 §. Laki tulisi voimaan, kun kihlakunnanvirastot aloittaisivat toimintansa, ja sillä kumottaisiin väestökirjahallinnosta annettu laki. Ehdotettu rekisterihallinnon paikallishallinnon organisaation uudistaminen ja yhdistäminen valtion paikallishallintoon edellyttävät, että eräisiin toimintoja ja henkilöstöä koskeviin järjestelyihin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

6 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tarpeelliset siirtymäsäännökset. Muussa laissa tai asetuksessa olevat viittaussäännökset väestökirjahallinnosta annetun lain säännöksiin tarkoittai-sivat ehdotetun rekisterihallintolain tai sen nojalla annetun asetuksen vastaavia säännöksiä. Milloin muussa laissa tai asetuksessa mainitaan väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto, sillä on katsottava tarkoitettavan ehdotetussa rekisterihallintolaissa mainittuja viranomaisia.

Uudistuksen yhteydessä henkilöstö sijoitettaisiin uudessa organisaatiossa vastaavantasoisiin tehtäviin. Tarvittavissa siirroissa noudatettaisiin niitä koskevia valtion virkamieslain (755/86) sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) säännöksiä.

Rekisterihallintokeskuksesta ja sen tehtävistä samoin kuin maistraateista ja niiden tehtävien järjestämisestä valtion paikallishallinnossa annettaisiin tarkempia säännöksiä asetuksella.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Rekisterihallinnolle kuuluu rekisterinpitotehtäviä ja palvelutehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään.

2 §

Väestökirjanpidon keskusviranomaisena on rekisterihallintokeskus. Muista virastolle kuuluvista tehtävistä säädetään erikseen.

3 §

Väestökirjanpidon sekä muun rekisterihallinnon paikallisviranomaisina, sen mukaan kuin erikseen säädetään, ovat maistraatit, jotka toimivat kihlakunnanvirastoissa tai erillisinä virastoina. Sisäasiainministeriön päätöksellä maistraatti voi hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä myös läänin toisessa kihlakunnassa.

Ahvenanmaan maakunnassa tässä laissa tarkoitetun rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtäviä hoitaa lääninhallitus.

4 §

Tarkempia säännöksiä rekisterihallintokeskuksen ja maistraatin tehtävistä sekä maistraatin tehtävien järjestämisestä valtion paikallishallinnossa annetaan asetuksella.

5 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Tällä lailla kumotaan väestökirjahallinnosta 20 päivänä tammikuuta 1984 annettu laki (76/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

6 §

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tällä lailla kumotun väestökirjahallinnosta annetun lain säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen vastaavaa säännöstä. Milloin muussa laissa tai asetuksessa mainitaan väestörekisterikeskus tai rekisteritoimisto, sillä on katsottava tarkoitettavan tässä laissa mainittuja viranomaisia.

Rekisterihallintotehtäviä tässä laissa tarkoitetulla tavalla järjestettäessä niitä hoitava vakinainen henkilöstö siirretään vastaavantasoisiin tehtäviin.

---

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sisäasiainministeri
Mauri Pekkarinen