Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 293/1993
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että vuosina 1962―1982 syntyneistä maatilalain, maankäyttölainsäädännön ja porotilalain mukaisista myyntihintasaamisista perittävä korko samoin kuin kyseisen lainsäädännön nojalla myönnettyjen valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.


YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Maaseutuelinkeinolaki (1295/90) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991, ja sillä kumottiin maatilalaki (188/77). Maatilalailla puolestaan kumottiin aikaisempi maankäyttölainsäädäntö. Porotilalaki (590/69) on kumottu 1 päivänä maaliskuuta 1990 voimaan tulleella porotalouslailla (161/90).

Muutettaessa edellä mainitun kumotun lainsäädännön nojalla myönnettyjen lainojen tai sen nojalla syntyneiden myyntihintasaamisten korkoja muutokset on tehty muuttamalla maaseutuelinkeinolakia.

Viljelijän maksaman koron suuruus kysymyksessä olevista lainoista on ollut säädettynä laissa, ja se on periaatteessa koko laina-ajan kiinteä. Laissa on kuitenkin ollut valtuutus lailla korottaa vuotuinen korko enintään vastaaviin tarkoituksiin annetuista ensisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän koron suuruiseksi.

Maatilalain mukaisten jo myönnettyjen ja nostettujen lainojen korkoja on muutettu kahdella eri maaseutuelinkeinolain muutoksella. Kummallakin kerralla korkoja korotettiin peruskoron nousun johdosta. Ensimmäisellä kerralla nousu koski kaikkia maatilalainoja, jotka oli myönnetty ennen vuotta 1990. Korotus oli lainan myöntövuodesta riippuen 1―2,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi korotettiin vuoden 1962 jälkeen aikaisemman maankäyttölainsäädännön sekä porotilalain nojalla myönnettyjen lainojen sekä niiden nojalla syntyneiden myyntihintasaamisten korkoa. Asiakkaan maksama korko nousi kuitenkin vähintään 4 prosenttiin.

Toisella kerralla korotettiin pelkästään maatilalain mukaisten korkotukilainojen korkoa. Peruskoron prosenttiyksikön nousun vaikutus korkotukilainoihin puolitettiin viljelijöiden ja valtion kesken siten, että maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko nousi 0,5 prosenttiyksiköllä.

Korotettujen korkojen vaihteluväliksi tuli 4―9 prosenttia.

2. Nykytila

Peruskoron laskun johdosta tehty lainmuutos, joka koskee maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettyjen valtionlainojen sekä maatilalain 67 §:ssä tarkoitettujen korkotukilainojen koron alennusta 1 prosenttiyksiköllä, on hyväksytty 29 päivänä lokakuuta 1993 ja vahvistettu 3 päivänä joulukuuta 1993. Lainmuutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Niistä lainoista, joiden korkoa on korotettu, edellä mainittu koron alennus 1 prosenttiyksiköllä on rajattu koskemaan vuoden 1982 jälkeen myönnettyjä maatilalain 67 §:ssä tarkoitettuja lainoja sekä porotilalain nojalla myönnettyjä valtionlainoja ja syntyneitä myyntihintasaamisia samoin kuin vuoden 1988 jälkeen syntyneitä maatilalain mukaisia lainoja.

Peruskoron alenemisen johdosta valtion taloudellinen tilanne antoi myöten alentaa viljelijöiden maksamaa korkoa, mikäli koron alennus rajattiin edellä selostetuin tavoin. Kyseiseen lainmuutokseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 204/1993 vp) tarkoituksena oli jatkaa ennen vuotta 1983 myönnettyjen lainojen ja syntyneiden myyntihintasaamisten korkojen perimistä sen suuruisina, millaisiksi ne oli edellä selostetuilla kahdella lainmuutoksella korotettu. Muutettu maaseutuelinkeinolain 59 a § ( /93), joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994, on kuitenkin kirjoitettu siten, että ennen vuotta 1993 myönnettyjen lainojen ja syntyneiden myyntihintasaamisten korkojen korotus on määräaikainen ja lakkaa 31 päivänä lokakuuta 1993. Sen jälkeen 1 päivästä marraskuuta 1993 alkaen kyseisten lainojen ja saamisten korot palautuvat tasolle, jolla ne olivat 30 päivänä kesäkuuta 1991 ennen ensimmäistä korotusta. Tämä merkitsee 2,5 prosenttiyksikön koronalennusta 1 päivästä marraskuuta 1993 alkaen. Koska muutos ei ole vielä voimassa, peritään edellä mainituista lainoista ja saamisista edelleen lain ( /93) voimaantuloon asti korotettua korkoa.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Korotettaessa ennen vuotta 1984 myönnettyjen lainojen korkoja 2,5 prosenttiyksiköllä tavoitteena oli saattaa näiden lainojen korot lähemmäksi yleistä korkotasoa. Kyseisten tuettujen luottojen korkotaso oli jäänyt suhteettoman alhaiseksi verrattuna yleiseen korkotasoon. Alimmillaan niiden korko oli 1,0 prosenttia ja keskimäärin noin 4,6 prosenttia.

Vuoden 1983 jälkeen uusista maatilalainoista on jo peritty korkeampia korkoja. Sen vuoksi vuosina 1984―1986 myönnettyjen lainojen ja syntyneiden myyntihintasaamisten korkoja korotettiin vuonna 1991 ainoastaan 1,5 prosenttiyksiköllä ja vuosina 1987―1988 myönnettyjen lainojen ja syntyneiden saamisten korkoa 1 prosenttiyksiköllä.

Maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko korotettiin vielä erikseen 0,5 prosenttiyksiköllä.

Korkotason alenenemisen vaikutukset on viljelijöiden kannalta ollut tarkoituksenmukaisinta kohdistaa niihin lainoihin, joiden yksittäiset pääomat ovat suurimmat. Toisaalta koko lainakannan koron alennukseen ei ole perusteita.

Esityksessä ehdotetaan sen vuoksi maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi siten, että ne vuosina 1962―1982 myönnettyjen lainojen korot, joita on korotettu 28 päivänä kesäkuuta 1991 ja 8 päivänä toukokuuta 1992 annetuilla laeilla, perittäisiin edelleen sen suuruisina kuin ne olivat 31 päivänä lokakuuta 1993.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä.

5. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksessä tarkoitettujen maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettyjen maatilalain mukaisten lainojen pääoma oli 31 päivänä joulukuuta 1992 yhteensä noin 1 276 miljoonaa markkaa, porotilalain mukaisten noin 3 miljoonaa markkaa ja maankäyttölainsäädännön mukaisten lainojen noin 119 miljoonaa markkaa. Esityksessä tarkoitettujen valtion myyntihintasaamisten pääoma oli vuoden 1992 lopussa noin 147 miljoonaa markkaa.

Esityksessä ehdotetun lain hyväksyminen pysyttäisi maatilatalouden kehittämisrahaston korkotulot kysymyksessä olevien ennen vuotta 1983 myönnettyjen lainojen osalta ennallaan. Jollei lakiehdotusta hyväksytä, korkotulot alenevat noin 41 miljoonalla markalla vuosittain.

Ennen vuotta 1983 myönnettyjen maatilalain ja aikaisemman maankäyttölainsäädännön mukaisten korkotukilainojen pääoma oli 31 päivänä joulukuuta 1992 noin 316 miljoonaa markkaa. Näiden lainojen korkohyvitysmenot säilyisivät ennallaan. Jollei lakiehdotusta hyväksytä, valtion korkohyvitysmenot lisääntyvät noin 8 miljoonalla markalla.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotus

59 a §. Eräiden aikaisemman lainsäädännön mukaisten saamisten korot. Pykälässä sellaisena kuin se on voimassa vuoden 1993 loppuun säädetään aikaisemmin myönnettyjen lainojen ja valtion myyntihintasaamisten koron korottamisesta. Pykälä lisättiin lakiin 28 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla lailla ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991. Siinä korotettiin maatilalain 69 §:ssä tarkoitettujen valtionlainojen ja myyntihintasaamisten, maankäyttölainsäädännön ja porotilalain mukaisten lainojen ja myyntihintasaamisten sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korkoa siten, että vuosina 1963―1983 syntyneistä saamisista ja myönnetyistä lainoista perittiin 2,5 prosenttiyksikköä, vuosina 1984―1986 syntyneistä saamisista ja myönnetyistä luotoista 1,5 prosenttiyksikköä ja 1987―1988 syntyneistä saamisista ja myönnetyistä lainoista yhtä prosenttiyksikköä aikaisempaa korkeampaa vuotuista korkoa. Korko korotettiin kuitenkin vähintään 4 prosenttiin. Korotus ei koskenut irtaimistolainoja.

Maatilalain mukaisten korkotukilainojen korkoa korotettiin lisäksi 0,5 prosenttiyksiköllä 8 päivänä toukokuuta 1992 annetulla lailla, joka tuli voimaan 11 päivänä toukokuuta 1992.

Pykälää on 2 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla, joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994, muutettu siten, että vuoden 1982 jälkeen myönnetyistä maatila- ja porotilalain, kolttien maanjärjestelylain (593/69) ja eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain (273/55) mukaisista valtionlainoista ja myyntihintasaamisista sekä ennen vuotta 1992 myönnetyistä luontaiselinkeinolain (610/84) ja kolttalain (611/84) mukaisista valtionlainoista ja myyntihintasaamisista samoin kuin maatilalain mukaisista korkotukilainoista peritään 1 päivästä marraskuuta 1993 alkaen 1,0 prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa kuin niistä perittiin 31 päivänä lokakuuta 1993 tai ilman myönnettyjä lykkäyksiä olisi peritty.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen mukaan ne 1 momentissa mainittujen lainojen ja myyntihintasaamisten korot, joita 2 momentissa ei alenneta, peritään edelleen sen suuruisina kuin ne olivat 31 päivänä lokakuuta 1993.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 eli samana päivänä kuin 3 päivänä joulukuuta 1993 annettu lainmuutos. Koska ehdotetun lain tarkoituksena on edellä mainitusta lainmuutoksesta huolimatta pysyttää eräät korot sen suuruisina kuin ne olivat 31 päivänä lokakuuta 1993, lakia sovellettaisiin jo 1 päivästä marraskuuta 1993. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki maaseutuelinkeinolain 59 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/90) 59 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa ( /93), seuraavasti:


59 a §
Eräiden aikaisemman lainsäädännön mukaisten saamisten korot

Sitä vuotuista korkoa, jota vuoden 1982 jälkeen myönnetyistä maatila- ja porotilalain, kolttien maanjärjestelylain ja eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain mukaisista valtionlainoista ja myyntihintasaamisista samoin kuin niistä luontaiselinkeino- ja kolttalain mukaisista valtionlainoista ja myyntihintasaamisista, joihin luontaiselinkeinolain 30 §:n nojalla on sovellettu maatilalakia, sekä maatilalain mukaisista korkotukilainoista peritään, tai ilman myönnettyjä lykkäyksiä perittäisiin, 31 päivänä lokakuuta 1993, alennetaan 1,0 prosenttiyksiköllä 1 päivästä marraskuuta 1993 alkaen. Korkoa ei kuitenkaan alenneta alle 3,5 prosentin. Muiden 1 momentissa tarkoitettujen lainojen ja myyntihintasaamisten korot peritään edelleen sen suuruisina kuin ne olivat 31 päivänä lokakuuta 1993.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 , ja sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 1993.



Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.