Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 228/1993
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikuntalain liikuntajärjestöjen valtionrahoitusta koskevia säännöksiä lähinnä järjestörakennetta ja valtionavustusten myöntämismenettelyä koskevien mainintojen osalta. Tarkoitus on vuoden 1994 liikuntajärjestöjen valtionavustusten myöntämistä silmällä pitäen varautua liikuntajärjestöjen järjestörakenteen uudistumiseen, erityisesti päällekkäisen keskusjärjestörakenteen sekä siihen liittyvän päällekkäisen piirijärjestörakenteen poistumiseen ja niiden korvaamiseen kaikkia liikuntajärjestöjä palvelevalla yhteisellä valtakunnallisella yhteistoimintajärjestöllä sekä yhteisillä alueellisilla järjestöillä. Lakiin ehdotetaan myös otettavaksi säännös tulosperusteisuudesta valtionavustusten myöntämisen perusteena sekä mahdollisuus valtionavustusten myöntämiseksi liikuntajärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiolle jaettavaksi edelleen sen jäsenjärjestöille.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Liikuntalaki (984/79) ja -asetus (1085/79) ovat tulleet voimaan vuoden 1980 alusta. Liikuntalain nojalla avustetaan muun muassa valtakunnallisia liikuntajärjestöjä, joiden avustamista koskevat säännökset on koottu liikuntalain 5 lukuun.

Suomessa on nykyisin neljä urheilun keskusjärjestöä, joiden keskusjärjestöasema on määritelty liikunta-asetuksessa. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n jäsenenä on 52 lajiliittoa ja 18 piirijärjestöä. Suomen Palloliitto SPL ry:een kuuluu yksi erikoisliitto sekä 18 piirijärjestöä. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:llä on 15 piirijärjestöä. Urheilumuotoja TUL:n toiminnassa on 37. Finlands Svenska Centralidrottsförbund CIF rf -järjestöön kuuluu seitsemän erikoisliittoa sekä kolme piirijärjestöä. Kaikkiaan liikuntalain nojalla saa nykyisin valtionavustusta 107 valtakunnallista liikuntajärjestöä ja 54 piirijärjestöä.

Liikuntajärjestöt ovat parhaillaan uudistamassa järjestörakennettaan. Kaikkiaan 105 valtionapua saavaa valtakunnallista liikuntajärjestöä ja 12 muuta järjestöä on allekirjoittanut aiesopimuksen uuden liikuntajärjestöjen yhteistoimintaorganisaation perustamiseksi. Asiaa on valmisteltu opetusministeriön ja sen asiantuntijaelimen, valtion liikuntaneuvoston koolle kutsumissa niin sanotuissa pyöreän pöydän kokouksissa. Uuden yhteistoimintaorganisaation sääntöehdotus on parhaillaan lausunnolla liikuntajärjestöissä. Marraskuun 16 päivänä 1993 on tarkoitus pitää yhteistoimintaorganisaation perustamiskokous. Uusi järjestö aloittaisi toimintansa vuoden 1994 alusta. Samalla lakkaisi nykyisten urheilun keskusjärjestöjen keskusjärjestöasema. Tämä merkitsisi samalla myös nykyisenkaltaisen piirijärjestöjärjestelmän purkamista. Tarkoituksena on perustaa järjestöjen yhteisiä alueellisia liikuntajärjestöjä.

2. Keskeiset ehdotukset

Liikuntalakiin ehdotetut muutokset aiheutuvat pääosaltaan uudistumassa olevan liikuntajärjestöjen järjestörakenteen huomioon ottamisesta. Samalla on tarkoitus lisätä lakiin maininta tulosperusteisuudesta liikuntajärjestöjen valtionavun myöntämisperusteena sekä mahdollisuus valtionavustusten myöntämiseksi liikuntajärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiolle.

Valtionrahoituksella on tarkoitus tukea edelleen valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimintaa. Merkittävää valtionrahoituksen näkökulmasta on se, että valtionavustuksella tuettaisiin vain yhden, kaikkia valtakunnallisia liikuntajärjestöjä palvelevan kevyen valtakunnallisen yhteistoimintaorganisaation toimintaa. Lisäksi tuettaisiin sellaisia alueellisia liikuntajärjestöjä, jotka liikuntajärjestöt ovat yhteisesti perustaneet tarjoamaan järjestöille ja seuroille palveluja maakuntien ja alueiden tarpeiden pohjalta. Valtioneuvosto päättäisi edelleen avustettavista järjestöistä.

Valtion liikuntaneuvoston asettama jaosto on 30 päivänä elokuuta 1993 valmistuneessa muistiossaan selvittänyt valtionavustusten myöntämisen perusteita ja menettelyä uudessa järjestörakenteessa. Jaoston ehdotuksen mukaan valtioneuvosto myöntäisi valtionavustukset liikuntajärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiolle eriteltynä järjestöryhmittäin. Järjestöryhmiä olisivat Suomen Olympiayhdistys ry, valtakunnallinen yhteistoimintaorganisaatio, alueelliset liikuntajärjestöt, lajiliitot, kuntoliikuntajärjestöt, erityisryhmien liikuntajärjestöt, koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, muut erityisen kohderyhmän parissa toimivat liikuntajärjestöt, liikunta-alan ammattikuntapohjaiset järjestöt, muut liikunta-alan järjestöt sekä ruotsinkieliset liikuntajärjestöt. Järjestöryhmät valmistelisivat keskuudessaan tulosperusteiden pohjalta valtionavustusten jaon yksittäisille järjestöille. Koska järjestöryhmät eivät olisi rekisteröityjä yhdistyksiä, yhteisö myöntäisi valtionavustukset jäseninään oleville yksittäisille liikuntajärjestöille järjestöryhmien valmistelujen mukaisesti.

Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto myöntäisi opetusministeriön esityksestä valtionavustukset valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille. Valtioneuvosto voisi kuitenkin myös myöntää avustukset valtakunnalliselle liikuntajärjestölle ― kuten liikuntajärjestöjen muodostamalle yhteisölle ― jaettavaksi edelleen siihen kuuluville järjestöille. Tarkoitus kuitenkin on, että tällöin avustukset myönnettäisiin eriteltynä järjestöryhmittäin ja valtionavustukset yksittäisille järjestöille päätettäisiin siten kuin valtion liikuntaneuvoston jaosto on esittänyt.

Valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionrahoituksessa on siirrytty ja siirrytään tulosperusteiseen valtionrahoitukseen viimeistään vuonna 1995. Valtioneuvosto on huhtikuun 15 päivänä 1992 vuoden 1992 järjestöavustuksia myöntäessään hyväksynyt tulosohjausta koskevan lausuman. Tulosperusteisessa avustusjärjestelmässä otetaan huomioon muun ohella järjestön tulokset ja toiminnan vaikuttavuus liikuntakulttuurin keskeisillä tulosalueilla. Vuosi 1994 tulee olemaan vielä siirtymäkausi tulosperusteiseen valtionavustusjärjestelmään siirryttäessä.

Liikuntalakia on muutettu useita kertoja säätämisensä jälkeen. Opetusministeriö on käynnistänyt liikuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun. Sitä koskeva ehdotus on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätistuntokaudella 1994.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Muutos kuitenkin mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja sitä kautta resurssien suuntaamisen nykyistä paremmin päällekkäisestä hallintotoiminnasta varsinaisen liikuntatoiminnan tukemiseen. Esitys saattaa vaikuttaa myös valtionavustusten myöntämismenettelyyn.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Valmistelussa on kuultu valtakunnallisten liikuntajärjestöjen edustajia sekä valtion liikuntaneuvostoa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

5 luvun otsikko. Otsikkoon ehdotetaan lisättäväksi alueelliset liikuntajärjestöt.

17 §. Pykälässä säädetään valtion talousarvioon vuosittain otettavasta määrärahasta liikuntajärjestöjen tukemiseksi. Pykälään on lisätty maininta määrärahan myöntämisestä myös alueellisille liikuntajärjestöille.

18 §. Pykälän mukaan valtioneuvosto hyväksyy ne liikuntajärjestöt, joille voidaan liikuntalain nojalla myöntää valtionavustusta. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen lisäksi pykälään on lisätty alueelliset liikuntajärjestöt valtionavustuksen mahdollisina saajina.

19 §. Pykälässä säädetään valtionavustusten myöntämisen perusteista. Valtionrahoituksen myöntämisperusteena on pykälän 1 momenttiin talousarvion ohella lisätty muut selvitykset ja 2 momenttiin maininta tulosperusteisuudesta. Pykälän 3 momentti, jossa mainitaan urheilun keskusjärjestöt ja niihin kuuluvat erikoisliitot ja piirijärjestöt, ehdotetaan jätettäväksi pois laista.

24 §. Pykälässä säädetään valtionavustusten myöntämismenettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto myöntää valtionavustukset liikuntajärjestöille opetusministeriön esittelystä. Pykälään lisätään maininta siitä, että valtioneuvosto voi myöntää avustukset myös valtakunnalliselle liikuntajärjestölle edelleen jaettavaksi siihen kuuluville liikuntajärjestöille. Säännös mahdollistaa sen, että 16 päivänä marraskuuta 1993 perustettava liikuntajärjestöjen yhteisö voi tarvittaessa myöntää valtionavustukset jäseninään oleville yksittäisille liikuntajärjestöille.

Voimaantulosäännös. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.

2. Tarkemmat säännökset

Liikuntalakiin ehdotetut muutokset edellyttävät myös liikunta-asetuksen muuttamista. Asetusluonnos ei ole esityksen liitteenä.

3. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1994 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki liikuntalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984/79) 5 luvun otsikko, 17―19 § ja 24 §:n 1 momentti,

näistä 18 § ja 24 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1108/91), seuraavasti:


17 §

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha myönnettäväksi avustuksina asetuksella tarkemmin määriteltäville valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille.


18 §

Valtioneuvosto hyväksyy valtion liikuntaneuvoston annettua asiasta lausuntonsa ne valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt, jotka voivat tämän lain nojalla saada valtionavustusta.


19 §

Valtionavustus myönnetään 18 §:ssä tarkoitetulle järjestölle vuosittain sen talousarvion ja muiden selvitysten perusteella markkamääräisenä.


Valtionavustusta myönnettäessä on otettava huomioon erityisesti järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen merkitys tulosperusteisesti arvioituna.


24 §

Valtioneuvosto myöntää 5 luvussa tarkoitetut avustukset opetusministeriön esittelystä. Valtioneuvosto voi myös myöntää avustukset valtakunnalliselle liikuntajärjestölle edelleen jaettavaksi sen jäsenjärjestöille. Avustusten jakoa koskevan esityksen opetusministeriölle tekee valtion liikuntaneuvosto.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.