Siirry esitykseen
HE 48/1993
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 ja 4 §:n ja laiksi kaavoitusalueiden jakolain 2 a §:n muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi maanmittauslaitoksen piirihallintoa koskevia maanmittauslaitoksesta annetun lain säännöksiä. Maanmittauslaitoksen piirihallinnon organisaatiota muutettaisiin siten, että nykyisen kaksijakoisen piirihallinnon sijalle tulisi yhtenäinen toimintayksikköverkko. Se muodostuisi toimintayksiköistä, jotka korvaisivat nykyiset kartasto- ja tietopalvelutoimistot sekä maanmittaustoimistot. Uudet toimintayksiköt huolehtisivat kaikkien maanmittauslaitoksen piirihallinnolle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.
Lisäksi ehdotetaan tarkistettavaksi maanmittauslaitoksen tehtäviä koskevia säännöksiä ja kaavoitusalueiden jakolain säännöksiä siten, että maanmittauslaitos voisi kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia kiinteistöinsinöörille kuuluvien tehtävien suorittamisesta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Nykyisen 1 päivänä syyskuuta 1991 voimaan tulleen maanmittauslaitoksesta annetun lain (505/91) mukaan maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköitä ovat kartasto- ja tietopalvelutoimistot sekä maanmittaustoimistot. Maanmittauslaitokselle kuuluvat eri tehtävät jakaantuvat näiden toimintayksiköiden välillä siten, että kartasto- ja tietopalvelutoimistot huolehtivat lähinnä kartastotehtävistä, tietopalvelutehtävistä, rekisterien pitämisestä sekä asiakirjojen arkistoinnista, kun taas maanmittaustoimistoille kuuluvat maanmittaustoimitusten ja muiden kiinteistötoimitusten suorittamiseen liittyvät tehtävät.
Lain 4 §:n mukaan kartasto- ja tietopalvelutoimistojen ja maanmittaustoimistojen lukumäärän, toimialueiden rajat ja hallintopaikat määrää maa- ja metsätalousministeriö. Nykyään jokaisessa läänissä, Ahvenanmaan lääniä lukuun ottamatta, on kartasto- ja tietopalvelutoimisto. Maanmittaustoimistoja on yhteensä 36. Jokaisella maanmittaustoimistolla on oma toimialueensa, jolla se huolehtii maanmittaustoimitusten ja muiden sille säädettyjen tai määrättyjen tehtävien suorittamisesta. Uusjakojen suorittaminen Pohjanmaalla on kuitenkin keskitetty eräiden maanmittaustoimistojen tehtäväksi. Viidellä maanmittaustoimistolla on lisäksi sivutoimipiste varsinaisen hallintopaikkakunnan ulkopuolella. Siten maanmittauslaitoksen piirihallinnossa on yhteensä 47 varsinaista toimintayksikköä ja 5 sivutoimipistettä.
Kiinteistönmuodostukseen ja muut kiinteistöjärjestelmän hoitoon liittyvät tehtävät jakaantuvat kunnan ja valtion viranomaisten välillä siten, että kuntien asemakaava-alueilla kyseisistä tehtävistä huolehtivat pääsääntöisesti kuntien kiinteistöinsinöörit ja muilla alueilla maanmittauslaitos.
Maanmittauslaitoksen suorittamien maanmittaustoimitusten kysyntä oli suurimmillaan vuonna 1989, jolloin tuli vireille yhteensä noin 31 000 toimitusta. Tämän jälkeen toimitusten vireilletulo kääntyi laskuun. Vuonna 1993 arvioidaan tulevan vireille yhteensä noin 22 800 toimitusta. Pitemmän ajanjakson puitteissa arvioidaan vuosittain tulevan vireille noin 23 000 toimitusta. Muiden maanmittauslaitokselle kuuluvien tehtävien osalta ei tehtävien määrässä ole tapahtunut suuria vaihteluita. Tulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa, että tehtävien kokonaismäärä vähenee jossain määrin ja että eri tehtävien suhteelliset osuudet muuttuvat nykyisestään.
Valtioneuvoston 8 päivänä heinäkuuta 1992 tekemässä valtion aluejaotuksen yhtenäistämistä koskevassa periaatepäätöksessä edellytetään valtion laitosten aluehallintoa tarkistettavaksi muun muassa siten, että varsinkin asiakaspalvelua antavien hallintoyksiköiden saavutettavuus on mahdollisimman tasavertainen maan eri osissa ja että aluejaotus edistää toiminnan tuloksellisuutta. Lisäksi piirihallinnon aluejaotuksen tulisi sopeutua toiminnallis-taloudelliseen aluejakoon.
Maanmittauslaitoksen palvelujen saavutettavuus erityisesti maanmittaustoimistoille kuuluvien palvelutehtävien osalta on nykyään jokseenkin hyvä. Erilliset toimipisteverkot eri tehtäville aiheuttavat kuitenkin sen, että asiakkaat joutuvat tietyssä määrin asioimaan laitoksen eri toimipisteissä sen mukaan, minkälaisesta asiasta on kysymys. Erilliset toimipisteverkot aiheuttavat myös sen, että palvelujen saavutettavuus on eri asioissa erilainen ja toimipisteiden lukumäärä joudutaan pitämään suurena, jotta palvelujen saavutettavuus kaikissa asioissa olisi tyydyttävä.
Niukkenevien voimavarojen vuoksi myös maanmittauslaitoksen piirihallintoa tulisi keventää. Toimintayksikköverkon yhtenäistäminen siten, että kaikki toimintayksiköt suorittaisivat kaikkia asiakaspalvelutehtäviä, antaisi mahdollisuuksia toimintayksiköiden lukumäärän vähentämiselle ilman, että laitoksen palvelujen saavutettavuus huonontuisi. Kansalaisten kannalta olisi myös selkeää, jos maanmittauslaitoksen kaikista toimintayksiköistä saisi kaikki tavanomaiset laitoksen tuottamat palvelut.
Kaksijakoinen piirihallinto vaikeuttaa laitokselle kuuluvien tehtävien rationalisointia. Automaation lisääntyminen toimitustuotannossa ja kartantuotannossa aiheuttaa muutoksia tuotantoprosesseissa. Nämä muutokset vaativat myös tehtäväjaon tarkistamista toisaalta nykyisten kartasto- ja tietopalvelutoimistojen ja maanmittaustoimistojen välillä ja toisaalta yksittäisten toimihenkilöiden kohdalla. Tällaiseen tehtävärationalisointiin olisivat paremmat mahdollisuudet, jos tuotantotoiminta tapahtuisi yhtenäisen toimintayksikköverkon puitteissa.
Kysynnän vaihtelu eri tehtäväalueilla vaatii mahdollisuutta kohdentaa erityisesti henkilövoimavaroja joustavasti sen mukaan kuin tehtävien suorittaminen edellyttää. Tällöin voidaan voimavaroja hyödyntää täysipainoisesti. Vaikka voimavarojen kohdentaminen tehtäväalueelta toiselle on mahdollista yhteistyön puitteissa siinäkin tapauksessa, että eri tehtävistä huolehtivat eri toimintayksiköt, kohdentuminen on nopeampaa ja tehokkaampaa saman toimintayksikön sisällä.
Kysynnän vaihtelu, resurssien täysipainoinen hyödyntäminen ja toiminnan rationalisointi edellyttävät myös nykyistä laajempaa tehtäväpohjaa toimintayksiköille, jotta toiminnassa olisi riittävä muutosten vaatima joustavuus. Samoin tukipalvelu- ja hallintotehtävät edellyttävät nykyistä suurempia toimintayksiköitä, jotta olisi tarkoituksenmukaista pitää toimintayksiköissä näihin tehtäviin erikoistunutta henkilöstöä. Yhdistämällä nykyinen kaksijakoinen piirihallinto yhtenäiseksi toimintayksikköverkoksi siten, että nämä toimintayksiköt voisivat suorittaa kaikkia maanmittauslaitokselle kuuluvia tehtäviä siinä laajuudessa kuin kunakin ajankohtana on tarpeen tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, voitaisiin nykyistä helpommin muodostaa järkevän tuotantotoiminnan, hallinnon ja tukipalvelujen järjestämisen kannalta riittävän suuria toimintayksiköitä. Käytännössä esimerkiksi kartastotehtävien tuotantotehtäviin ja tilusjärjestelytehtäviin eri toimintayksiköt osallistuisivat eri tavoin.
Niukkenevat voimavarat kunnallishallinnossa vaativat säästöjen aikaansaamista kunnille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Joissakin tapauksissa säästöjä voidaan saada aikaan teettämällä kunnalle kuuluva tehtävä ulkopuolisella työvoimalla sen sijaan, että tehtävää varten olisi palkattu kunnan palvelukseen toimihenkilö. Yhtenä tällaisena rationalisointikohteena voivat olla kunnan kiinteistöinsinöörille kuuluvat tehtävät varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa kiinteistöinsinöörille kuuluvat lakisääteiset tehtävät esimerkiksi asemakaava-alueiden vähäisyyden vuoksi ovat vähäisiä. Näissä tapauksissa maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva diplomi-insinööri, jolta vaaditaan sama koulutus kuin kiinteistöinsinööriltä, voisi huolehtia kiinteistöinsinöörille kuuluvista tehtävistä. Tämän vuoksi ehdotetaan maanmittauslaitoksen tehtäväaluetta laajennettavaksi siten, että maanmittauslaitos voisi kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia myös kunnan toimialaan kuuluvista kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.
Esityksen merkittävin organisatorinen vaikutus on maanmittauslaitoksen siirtyminen kaksijakoisesta, tehtäväpohjaisesta piirihallinnosta yhtenäiseen piirihallintoon siten, että nykyiset kartasto- ja tietopalvelutoimistot ja maanmittaustoimistot yhdistetään. Maanmittauslaitoksella olisi vain yhdenlaisia piirihallinnon toimintayksiköitä, joskin niiden tehtävät vaihtelisivat alueellisten tarpeiden ja tuotantotoiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen mukaan. Kaikki piirihallinnon toimintayksiköt voisivat kuitenkin suorittaa kaikkia maanmittauslaitokselle kuuluvia tehtäviä. Tämä mahdollistaa nykyistä joustavamman tuotantotehtävien sijoittelun piirihallintoon. Esitys mahdollistaa myös maanmittauslaitoksen piirihallinnon sopeuttamisen nykyistä paremmin toiminnallis-taloudelliseen aluejaotukseen, mikä edistää valtion aluehallinnon yhtenäistämistä maanmittauslaitoksen hallinnon osalta.
Esityksen mukaisen lainmuutoksen toteuttamisen jälkeen maanmittauslaitoksen piirihallinnossa voidaan muodostaa toimialueiltaan ja tehtäväalueiltaan nykyistä laajempia toimintayksiköitä. Siten varsinaisten toimintayksiköiden lukumäärä vähenisi nykyisestään. Tarkoituksena on, että uuteen piirihallinnon toimintayksikköverkkoon siirryttäisiin vuoden 1994 alusta lukien. Lainmuutoksen tultua vahvistetuksi maa- ja metsätalousministeriö määräisi erillisellä päätöksellään maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköt sekä niiden toimialueiden rajat ja hallintopaikat. Päätöksenteossa olisivat perusteina edellä mainittu valtioneuvoston tekemä periaatepäätös valtion aluejaotuksen yhtenäistämisestä, maanmittauslaitoksessa tehty selvitys maanmittauslaitoksen toimipisteverkon kehittämisestä sekä aluejakoneuvottelukunnan asiasta antama lausunto. Varsinaisia toimintayksiköitä tulisi olemaan 20―25.
Siirtymävaiheessa nykyiset samalla paikkakunnalla sijaitsevat toimintayksiköt yhdistettäisiin yhdeksi toimintayksiköksi. Ne nykyisistä toimintayksiköistä, jotka eivät tulisi uuden toimintayksikköverkon varsinaisiksi toimintayksiköiksi, muuttuisivat siirtymävaiheessa niin sanotuiksi sivutoimipisteiksi.
Palvelujen saavutettavuus uudessa organisaatiossa turvattaisiin sillä, että toimintayksiköillä olisi hallintopaikkakuntien ulkopuolella riittävä määrä sivutoimipisteitä, joista kansalaiset saisivat maanmittauslaitoksen palveluja kaikissa tavanomaisissa asioissa.
Ehdotuksen mukaiseen uuteen piirihallinto-organisaatioon siirtymisellä ei olisi välitöntä vaikutusta maanmittauslaitoksen henkilöstön määrään siirtymävaiheessa. Piirihallinnon uudelleen organisointi antaa kuitenkin paremmat mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmien mukaiset henkilöstön vähentämistavoitteet. Tehostuva henkilöstövoimavarojen käyttö ja hallinnon keventyminen mahdollistavat kuitenkin myöhemmässä vaiheessa henkilöstön määrän vähentämisen laitoksen eri tehtäväalueilla.
Välittömänä henkilöstövaikutuksena esityksellä on maanmittausjohtajan virkojen väheneminen varsinaisten toimintayksiköiden lukumäärän vähenemisen johdosta. Uusi toimintayksikköverkko aiheuttaa henkilövoimavarojen siirtämistarvetta toimintayksiköstä toiseen, vaikka nykyisten toimintayksiköiden sijoituspaikkakunnilla onkin tarkoitus säilyttää toistaiseksi ainakin sivutoimipiste asiakaspalvelua ja tuotantotehtäviä, lähinnä maanmittaustoimitusten suorittamista varten. Erityisesti on tarpeen vahvistaa niiden toimintayksiköiden henkilövoimavaroja, joille siirretään nykyisten kartasto- ja tietopalvelutoimistojen tehtäviä.
Kuntien osalta ehdotus merkitsee mahdollisuutta luopua kiinteistöinsinöörin viran pitämisestä siinäkin tapauksessa, että kunnan olisi huolehdittava asemakaava-alueen kiinteistötoimitusten suorittamisesta. Tästä johtuva virkojen vähennys jäänee kuitenkin lukumäärältään vähäiseksi.
Kartastotehtävien, kiinteistötehtävien ja tietopalvelutehtävien osalta toimintayksikköverkon uudistamisesta saadaan hyötyä siitä, että riittävän suurissa ja tehtäviltään nykyistä monipuolisimmissa toimintayksiköissä voidaan palvelujen kysynnän vaihdellessa kohdentaa henkilövoimavaroja nykyistä paremmin, minkä johdosta henkilöstöä voidaan vähentää ja näin saadaan säästöä palkkauskustannuksissa. Myös hallinto- ja tukipalvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin sellaisen yhtenäisen toimintayksikköverkon puitteissa, jossa toimintayksiköt ovat riittävän suuria. Siten myös näissä tehtävissä tarvittavaa henkilöstön kokonaismäärää voidaan jossain määrin vähentää ja säästää palkkauskustannuksissa. Kun palkkauskustannusten osuus maanmittauslaitoksen kaikista kustannuksista on noin 75 prosenttia, on henkilöstön vähentämisellä ja sitä kautta saatavalla palkkauskustannusten alentumisella merkittävää vaikutusta maanmittauslaitoksen toiminnan taloudellisuudelle.
Kiinteistöinsinöörin virkojen määrän väheneminen jäänee niin vähäiseksi, ettei sillä ole sanottavaa merkitystä kunnallistalouden kokonaisuuden kannalta. Yksittäisen kunnan kannalta kiinteistöinsinöörin viran lakkauttamisella voidaan kuitenkin saada merkittävää taloudellista säästöä.
2 §. Voimassa olevan kaavoitusalueiden jakolain (101/60) mukaan kunnan kiinteistöinsinöörin tehtävänä on toimittaa asemakaava-alueella tontinmittaus, yleisen alueen mittaus ja sanotun lain 6 luvun mukainen rasitetoimitus. Lisäksi kiinteistöinsinöörille on muun muassa rakennuslainsäädännössä säädetty eräitä tehtäviä. Tätä varten kunnassa, jossa on asemakaava-alueita, tulee olla nykyään kiinteistöinsinöörin virka.
Yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että maanmittauslaitos voisi kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.
Ehdotettu lisäys laajentaisi maanmittauslaitoksen tehtäväaluetta kunnallisen kiinteistöinsinöörin tehtäviin. Tämä mahdollistaa kaavoitusalueiden jakolain muuttamisen siten, että maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva diplomi-insinööri, jolla on kiinteistöinsinöörin pätevyys, voi toimia kiinteistöinsinöörinä.
4 §. Pykälässä ovat säännökset maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköistä. Näitä ovat kartasto- ja tietopalvelutoimistot ja maanmittaustoimistot.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että piirihallinto muodostuisi samanlaisista toimintayksiköistä. Ne voisivat huolehtia kaikista maanmittauslaitokselle kuuluvista tehtävistä. Jotta tarpeellisiksi osoittautuvat muutokset toimintayksikköverkkoon voitaisiin tehdä joustavasti, ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriö määräisi maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköt sekä niiden toimialueiden rajat ja hallintopaikat.
Kartasto- ja tietopalvelutoimistolle ja maanmittaustoimistolle on eri laeissa ja muissa säädöksissä säädetty tai määrätty erilaisia tehtäviä. Tämän vuoksi on tarpeen säätää siitä, että 4 §:ssä tarkoitettuja piirihallinnon toimintayksikköjä koskee lain voimaantulon jälkeen, mitä kartasto- ja tietopalvelutoimistoista ja maanmittaustoimistoista muualla säädetään tai määrätään.
Sen jälkeen kun maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt uudet piirihallinnon toimintayksiköt, nykyisten kartasto- ja tietopalvelutoimistojen ja maanmittaustoimistojen henkilöstön on siirryttävä näiden uusien toimintayksikköjen henkilöstöksi. Käytännön syistä ehdotetaan, että tästä siirtymisestä määrää maanmittaushallitus.
2 a §. Pykälässä ovat kiinteistöinsinöörin virkaa koskevat säännökset. Nykyisten säännösten mukaan kiinteistöinsinöörin virka on kunnallinen. Se voi olla päätoiminen tai sivutoiminen ja kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen kiinteistöinsinööri.
Käytännössä saattaa olla tarkoituksenmukaista kunnan palkkausmenojen säästämiseksi tai muusta syystä, ettei kunnalla ole kiinteistöinsinööriä, vaan kiinteistöinsinöörin tehtävistä huolehtii tehdyn sopimuksen perusteella maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva diplomi-insinööri.
Käytännössä kiinteistöinsinööreinä voisivat toimia piirihallinnon toimintayksiköiden palveluksessa olevat, maanmittaustoimituksia suorittavat diplomi-insinöörit. Kyseiset henkilöt toimisivat kiinteistöinsinöörin tehtävässä oman toimensa ohella. Valinnan kiinteistöinsinöörin tehtävään suorittaisi kuitenkin asianomainen kunta. Ennenkuin toimihenkilö voitaisiin valita toimimaan kunnan kiinteistöinsinöörinä, edellytetään, että asianomainen maanmittauslaitoksen toimintayksikkö ja kunta ovat tehneet tästä sopimuksen ja toimihenkilö on antanut suostumuksensa valintaan.
Sopimuksessa, joka kunnan ja toimintayksikön välillä tulisi tehtäväksi, sovittaisiin muun muassa toimihenkilön työajan käytöstä kiinteistöinsinöörin tehtäviin ja korvauksesta, jonka kunta suorittaa toimintayksikölle sen toimihenkilön toimimisesta kiinteistösinsinöörinä.
Sopimuksessa määriteltäisiin myös ne tehtävät, joista kiinteistöinsinöörinä toimiva maanmittauslaitoksen toimihenkilö huolehtisi. Tarkoituksena on, että hänen tehtävänään olisi huolehtia niihin kiinteistötoimituksiin liittyvistä tehtävistä, jotka tämän lain mukaan kuuluvat kiinteistöinsinöörin suoritettavaksi, sekä kiinteistörekisterilaissa (392/85) ja rakennuslaissa (370/58) ja niiden nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä kiinteistöinsinöörille määrätyistä tehtävistä. Kysymykseen tulisivat siten kiinteistöinsinöörille kuuluvat niin sanotut lakisääteiset tehtävät. Lisäksi tällaisen kiinteistöinsinöörin tehtäviin voisi kuulua kunnan kartastotehtävien hoito.
Pykälän 2 momentiksi ehdotetaankin otettavaksi säännökset menettelytavasta ja edellytyksistä, joilla maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimihenkilö voidaan valita toimimaan kunnan kiinteistöinsinöörinä oman toimensa ohella.
Uusi toimintayksikköjaotus on tarkoitus toteuttaa vuoden 1994 alusta lukien. Tämän vuoksi lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maanmittauslaitoksesta 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (505/91) 2 §:n 2 momentti ja 4 § seuraavasti:
2 §Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä ja veroluokituksia sekä kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella huolehtia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.
4 §
Maa- ja metsätalousministeriö määrää maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköt sekä niiden toimialueiden rajat ja hallintopaikat.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
Mitä kartasto- ja tietopalvelutoimistoista ja maanmittaustoimistoista muualla säädetään tai määrätään, koskee tämän lain voimaantulon jälkeen 4 §:ssä tarkoitettuja piirihallinnon toimintayksikköjä. Kartasto- ja tietopalvelutoimistojen ja maanmittaustoimistojen henkilöstön siirtymisestä toimintayksikköjen henkilökunnaksi määrää maanmittaushallitus.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 2 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetuilla laeilla (502/91 ja 507/91), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin tilalle 3 momentiksi, seuraavasti:
2 a §Kunta ja asianomainen maanmittauslaitoksen toimintayksikkö voivat sopia, että toimintayksikön palveluksessa oleva toimihenkilö, joka täyttää kiinteistöinsinöörille säädetyt kelpoisuusehdot, voidaan valita suostumuksensa perusteella toimimaan kunnan kiinteistöinsinöörinä oman toimensa ohella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Ministeri
Ole Norrback