Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi eri viranomaisten välistä tehtäväjakoa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisen lunastustoimituksen toimeenpanossa. Esityksen mukaan toimitusmääräyksen lunastustoimitukseen antaisi asianomainen maanmittaustoimisto, joka huolehtisi myös lunastustoimituksen lopettamisen jälkeen maanmittausviranomaisille kuuluvista toimenpiteistä siihen saakka, kunnes toimitus voidaan merkitä kiinteistörekisteriin. Lisäksi ehdotetaan, että maanmittaustoimiston tehtävänä olisi asiakirjojen vastaanottaminen ja edelleen toimittaminen, kun lunastustoimitukseen on haettu muutosta. Edelleen lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset lunastettujen alueiden kiinteistöiksi muodostamisesta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.

---

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77), jäljempänä lunastuslaki, voimaantulon jälkeen on maanmittauslaitoksen organisaatiota muutettu siten, että maanmittauslaitos on muuttunut kolmiportaisesta kaksiportaiseksi. Maanmittauslaitoksesta annetun lain (505/91) mukaan maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayksiköitä ovat kartasto- ja tietopalvelutoimistot sekä maanmittaustoimistot.

Viimeksi mainittuun lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan eri laeissa maanmittauskonttorille säädetyt tehtävät siirtyivät kartasto- ja tietopalvelutoimistolle. Maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen (869/91) mukaan eri tehtävät piirihallinnon toimintayksiköiden, eli kartasto- ja tietopalvelutoimiston ja maanmittaustoimiston välillä jakautuvat siten, että kartasto- ja tietopalvelutoimisto huolehtii lähinnä kartastotehtävistä, tietopalvelutehtävistä, rekisterien pidosta sekä asiakirjojen arkistoinnista, kun taas maanmittaustoimistolle kuuluvat maanmittaustoimitusten ja muiden kiinteistötoimitusten suorittamiseen liittyvät tehtävät. Tämän vuoksi ehdotetaan lunastuslain säännöksiä tarkistettaviksi tehtäväjaon muuttamiseksi kartasto- ja tietopalvelutoimiston ja maanmittaustoimiston välillä lunastustoimituksiin liittyvien asioiden osalta siten, että tehtäväjako vastaisi näiden yksiköiden yleistä tehtäväjakoa. Vastaava muutosehdotus jakolain (604/51) osalta sisältyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi jakolain muuttamisesta (HE 52/1992 vp.)

Nykyisin kartasto- ja tietopalvelutoimiston tehtävänä on tarkastaa lunastustoimitus samoin kuin muutkin kiinteistötoimitukset, ennen kuin se merkitään rekisteriin. Edellä mainittuun jakolain muuttamista koskevaan ehdotukseen sisältyy ehdotus maanmittaustoimitusten erillisestä tarkastamisesta luopumisesta ennen niiden rekisteriin merkitsemistä. Yhdenmukaisesti tämän kanssa ehdotetaan lunastuslakia muutettavaksi siten, että myös lunastustoimituksen erillisestä tarkastamisesta luovutaan.

Nykyisin lunastuslakiin ei sisälly säännöksiä siitä, miten omistusoikeudella lunastetut alueet muodostetaan kiinteistörekisteriin merkittäviksi rekisteriyksiköiksi. Käytännössä on yleensä menetelty siten, että asemakaavan mukaisia tontteja ja yleisiä alueita lukuun ottamatta lunastetut alueet on muodostettu jakolain 284 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisiksi pakkolunastusyksiköiksi. Kun nimenomaisten säännösten puuttumisesta on aiheutunut epäselvyyttä, ehdotetaan lunastuslakiin lisättäväksi lunastettujen alueiden kiinteistöiksi muodostamista koskevat säännökset.

Edelleen maanmittauslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen kartasto- ja tietopalvelutoimiston ja maanmittaustoimiston välistä tehtäväjakoa lunastustoimitusten osalta ehdotetaan muutettavaksi siten, että maanmittaustoimisto huolehtisi eräistä toimituksen lopettamisen jälkeen lähetettävistä ilmoituksista sekä asiakirjojen vastaanottamisesta ja edelleen toimittamisesta silloin, kun toimituksesta on valitettu maaoikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Ehdotus on yhdenmukainen vastaavan jakolakia koskevan muutosehdotuksen kanssa.

Lisäksi ehdotukseen sisältyy eräitä teknisluonteisia tarkistusehdotuksia. Kaiken kaikkiaan muutosehdotusten tarkoituksena on sovittaa lunastustoimitusta koskevat menettelysäännökset maanmittauslaitoksen muuttuneeseen organisaatioon, yksinkertaistaa ja nopeuttaa lunastusasioiden käsittelyä sekä yhdenmukaistaa lunastuslain säännöksiä vastaavien jakolain säännösten kanssa.

Esityksen toteuttaminen ei edellytä organisatorisia muutoksia. Maanmittauslaitoksessa siirtyisi jossain määrin kartasto- ja tietopalvelutoimistolle kuuluvia tehtäviä maanmittaustoimistolle. Samoin lain 97 §:n 2 momentin mukaan lääninoikeuden ratkaistavaksi kuuluvat asiat siirtyivät lunastustoimituksessa ratkaistavaksi. Muutokset eivät kuitenkaan lisäisi maanmittaustoimistojen voimavaratarpeita eivätkä siten aiheuttaisi henkilöstösiirtoja.

Ehdotetut rationalisointitoimenpiteet vähentävät asioiden käsittelyä kahdessa eri viranomaisessa, millä saadaan aikaan kokonaistyömäärän vähenemistä ja sitä kautta jossain määrin valtiontaloudellista säästöä.

10 §. Pykälän 2 momentin mukaan lunastuslupaa koskevasta päätöksestä luvan myöntäjän on ilmoitettava kartasto- ja tietopalvelutoimistolle. Tämä ilmoittaminen tehdään siinä tarkoituksessa, että kartasto- ja tietopalvelutoimisto tiedon saatuaan antaa määräyksen lunastustoimituksen toimeenpanoon.

Kun jäljempänä ehdotetaan, että toimitusmääräyksen antaminen siirtyisi maanmittaustoimiston tehtäväksi, tulisi momentissa tarkoitettu tieto antaa maanmittaustoimistolle. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tätä tarkoittava muutos.

11, 71 ja 97 §. Yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti ehdotetaan lain 11 §:n, 71 §:n 2 momentin ja 97 §:n 2 momentin säännöksiä muutettavaksi siten, että määräystä lunastustoimitukseen haettaisiin kartasto- ja tietopalvelutoimiston ja lääninoikeuden sijasta aina maanmittaustoimistolta, joka myös antaisi määräyksen toimituksen suorittamiseen.

Lisäksi 97 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentissa tarkoitetun rakennuslakiin perustuvan lunastus- tai korvausvelvollisuuden olemassaoloa koskevan asian ratkaisisi lääninoikeuden sijasta lunastustoimikunta. Nykyistä menettelyä on pidettävä vanhentuneena siirtymävaiheen menettelynä siirryttäessä aikaisemmasta pakkolunastuslaista nykyiseen lunastuslakiin. Lunastus- ja korvausvelvollisuustapauksissa on kysymys sellaisista maankäytön ja maankäytön rajoituksista johtuviin haittoihin ja vahinkoihin liittyvistä asioista, joiden suhteen lunastustoimikunnalla on asian ratkaisemiseen tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Asian ratkaisemisen siirtäminen lunastustoimikunnalle yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi merkittävästi asian käsittelyä ja vähentäisi käsittelystä asianosaisille ja viranomaisille aiheutuvia kustannuksia.

Lunastustoimitusta, jossa 97 §:n 1 momentissa tarkoitettu asia käsitellään ja ratkaistaan, voisi ehdotuksen mukaan hakea lunastusta tai korvausta vaativa taikka lunastus- tai korvausvelvollinen. Se seikka, kuka on lunastus- tai korvausvelvollinen taikka oikeutettu vaatimaan lunastusta tai korvausta, määräytyisi kuitenkin rakennuslain aineellisten säännösten nojalla, eikä tällä lunastustoimituksen vireille panoa koskevalla menettelysäännöksellä olisi merkitystä mainituissa suhteissa.

13 §. Kun edellä sanotun mukaisesti toimitusmääräyksen antaisi maanmittaustoimisto, ehdotetaan pykälää muutettavaksi vastaavasti siten, että myös toimitusinsinöörin määräisi asianomainen maanmittaustoimisto eikä kartasto- ja tietopalvelutoimisto kuten nykyään.

Kuntamuodoista johtuvien eroavuuksien poistamiseksi ehdotetaan lisäksi, että asemakaava- ja rakennuskaava-alueella lunastustoimituksen toimitusinsinöörinä voisi olla kiinteistöinsinööri, jollei kunta ole lunastuksessa asianosaisena.

15, 21 ja 49 a §. Voimassa olevasta laista puuttuvat nimenomaiset säännökset siitä, että lunastustoimituksessa muodostetaan lunastetusta alueesta kiinteistö. Tästä huolimatta lunastustoimituksessa on käytännössä menetelty siten, että jollei kysymys ole sellaisesta asemakaava-alueesta, jolla on tehty tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, omistusoikeudella lunastettu alue muodostetaan erilliseksi pakkolunastusyksiköksi, joka merkitään kiinteistönä kiinteistörekisteriin. Kun kiinteistöjen muodostaminen toimituksessa on välttämätöntä ja säännöksen puuttumisesta on aiheutunut epäselvyyttä menettelyn suhteen, ehdotetaan 15 §:n 6 kohtaan lisättäväksi säännös kiinteistöjen muodostamisesta. Samalla lakiin ehdotetaan uusi 49 a §, joka sisältäisi teknisluonteiset säännökset siitä, miten kiinteistöt muodostetaan.

Lunastettu alue muodostettaisiin pääsääntöisesti jakolain 284 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuksi pakkolunastusyksiköksi tai liitettäisiin samoin edellytyksin kuin jakolain mukaan pakkolunastusyksiköitä yhdistettäessä lunastajan ennestään omistamaan pakkolunastusyksikköön.

Poikkeuksen muodostaisivat rakennuslain nojalla lunastettavat alueet. Näissä tapauksissa voitaisiin lunastettu alue lunastajan pyynnöstä muodostaa muuksikin kiinteistöksi kuin pakkolunastusyksiköksi. Esimerkiksi rakennuslain 53§:n mukaisissa lunastustapauksissa kunnan lunastama alue saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa muodostaa tilaksi kuin pakkolunastusyksiköksi silloin kun kaavoitus on keskeneräinen, eikä alueiden tulevasta käytöstä ole varmuutta. Käytännössä asian ratkaisuun vaikuttaisi se, mihin tarkoitukseen alue on kaavoituksessa osoitettu. Jos kysymys on sellaisesta asemakaava-alueesta, jolla on jo suoritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, ja edellytykset lunastetun alueen merkitsemiselle tonttina tai yleisenä alueena kiinteistörekisteriin ovat olemassa, ehdotetaan, että näissä tapauksissa olisi kuitenkin aina muodostettava tontti tai yleinen alue noudattaen kaavoitusalueiden jakolain (101/60) säännöksiä, koska kyseisillä alueilla lopullisena päämääränä on aina sanottujen kiinteistöjen muodostaminen. Näin säästyttäisiin yhden tarpeettoman välivaiheen suorittamiselta lopullisia kiinteistöjä muodostettaessa.

Kun lunastustoimituksessa voitaisiin edellä sanotun mukaisesti tietyissä tapauksissa muodostaa myös tila, tulisi tälle määrätä osaluku ja manttaali. Tämän vuoksi ehdotetaan 21 §:n 3 momentista poistettavaksi säännös siitä, ettei lunastetusta alueesta muodostetulle kiinteistölle määrätä osalukua ja manttaalia. Sen sijaan 49 a §:n 3 momentiksi ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan määrätään muodostettavalle tilalle osaluku ja manttaali.

20 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi luonteeltaan tekninen muutos, joka johtuu siitä, että ehdotetun 11 §:n muutoksen mukaan määräyksen lunastustoimitukseen antaisi maanmittaustoimisto.

51, 52 ja 53 §. Yleisperusteluissa sanotun mukaisesti ehdotetaan, ettei kartasto- ja tietopalvelutoimistossa suoritettaisi enää lunastustoimituksen erillistä tarkastamista. Toimitusinsinöörin tehtävänä olisi huolehtia siitä, että kaikki lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytykset ovat olemassa, ennen kuin lunastustoimitus lähetetään kiinteistörekisterin pitäjälle rekisteröimistä varten. Tämän vuoksi 51 § ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana sekä 52 §:n 4 momentin ja 53 §:n säännöksiä tarkistettaviksi.

Lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitseminen edellyttää, että korvaus on suoritettu. Lain 52 §:n 4 momentin säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lunastustoimituksen hakijan on ilmoitettava korvauksen suorittamisesta ja esitettävä sitä koskeva selvitys kartasto- ja tietopalvelutoimiston sijasta maanmittaustoimistolle.

Lain 53 §:n 2 momentissa ovat säännökset lainvoimaa vailla olevan lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä tietyin edellytyksin. Lähtökohtana on, että lunastuksen hakijan pyynnöstä voidaan lunastustoimituksesta, josta on valitettu maaoikeuteen, tehdä merkinnät kiinteistörekisteriin, jos valitus koskee sellaista seikkaa, joka ei vaikuta lunastuksen kohteen vahvistamiseen taikka rekisteriin muutoin tehtäviin merkintöihin. Samoin jos rekisteröinnin estävä valitus koskee vain joitakin toimitukseen kuuluvia kiinteistöjä, voidaan rekisteröinti tehdä muiden kiinteistöjen osalta. Maaoikeus voi nykyään kieltää rekisteröinnin siksi kunnes se on tarkastuksessa hyväksynyt toimituksen.

Kun 16 §:n säännöksestä johtuen myöskään maaoikeus ei enää jakolakia koskevan muutosehdotuksen toteuttamisen jälkeen suorittaisi erillistä lunastustoimituksen tarkastamista ja kun maaoikeuden koolle kutsuminen lainvoimaa vailla olevan toimituksen rekisteriin merkitsemisen edellytyksistä päättämiseksi viivästyttäisi rekisteröintiä kohtuuttomasti ja olisi menettelyllisesti tarpeettoman raskas ja kallis toimenpide, ehdotetaan, että maaoikeuden sijasta lainvoimaa vailla olevan toimituksen rekisteröimisen kieltämistä koskevan asian ratkaisisi maaoikeustuomari.

Lisäksi ehdotetaan yhdenmukaisesti edellä esitetyn kanssa, että lunastuksen hakijan olisi esitettävä rekisteröintiä koskeva pyyntö maanmittaustoimistolle, jonka olisi ilmoitettava siitä maaoikeudelle.

54, 79 ja 91 §. Pykäliin ehdotetaan tehtäväksi luonteeltaan tekniset muutokset, jotka johtuvat ehdotetuista erillisestä toimituksen tarkastamisesta luopumisesta sekä kartasto- ja tietopalvelutoimiston ja maanmittaustoimiston välisen tehtäväjaon tarkistamisesta. Siten 54 §:n 2 momentissa ja 79 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lunastuksen päättymistä koskevien ilmoitusten lähettäminen ehdotetaan siirrettäväksi kartasto- ja tietopalvelutoimistolta maanmittaustoimistolle. Samoin 91 §:n 2 momentin säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että maaoikeuden päätöstä koskevien valitusasiakirjojen lähettäminen kuuluisi maanmittaustoimistolle. Tältä osin muutos on tarpeen jakolakiin tehdyn muutos ehdotuksen vuoksi.

93 §. Pykälässä on säännös siitä, ettei kartasto- ja tietopalvelutoimiston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta. Kun edellä ehdotetun mukaisesti tässä tarkoitetut ratkaisut tekisi maanmittaustoimisto, ehdotetaan pykälää muutettavaksi siten, että valituskielto koskisi maanmittaustoimiston päätöstä.

Asianosaiselle on kuitenkin tärkeää, että hän saa lunastustoimituksessa käsiteltävää asiaa koskevan toimituksen vireille ja asiaansa lainvoimaisen ratkaisun. Kun käytännössä saattaa esiintyä rajatapauksia siinä suhteessa, onko asianosaisen hakemuksessaan esittämä asia sellainen, että se on ratkaistava lunastustoimituksessa vai ei, ehdotetaan pykälää lisäksi muutettavaksi siten, että päätökseen, jolla maanmittaustoimisto on hylännyt toimitusmääräystä koskevan hakemuksen, voisi hakea valittamalla muutosta. Kysymykseen tulisi muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) mukainen valitus. Vastaavasti myös jakolainsäädännön mukaan maanmittaustoimituksen toimitusmääräystä koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä saadaan valittaa.

98 §. Valtiolla ja kunnalla on rakennuslain säännösten perusteella eräissä tapauksissa lakiin perustuva lunastus- tai korvausvelvollisuus. Jos valtio tai kunta ei suosiolla täytä tätä velvollisuuttaan, joutuu kiinteistön tai alueen omistaja hakemaan lunastustoimitusta 97 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Tällaisten toimitusten osalta on oikeudenmukaista, että lunastus- tai korvausvelvollinen suorittaa paitsi 81 §:ssä tarkoitetut kustannukset myös 82 §:ssä tarkoitetut edunvalvontakustannukset lunastettavan omaisuuden omistajalle tai korvauksen saajalle. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tätä tarkoittava lisäys.

99 §. Pykälässä on säännös lunastusten toimeenpanon valvonnasta ja valvontaa varten pidettävästä lunastusluettelosta.

Maanmittauslaitoksen organisaatiomuutoksen jälkeen kysymyksesä oleva valvontatehtävä sopii huonosti kartasto- ja tietopalvelutoimistolle. Kun edellä olevien muutosehdotusten mukaan kaikki lunastuksen toimeenpanoa koskevat ratkaisut tehdään maanmittaustoimistoissa, lunastustoimituksia koskeva erityinen valvonta ei ole tarpeen. Lunastustoimituksia voidaan seurata kuten muitakin maanmittaustoimiston tehtäväksi tulevia toimituksia ja tehtäviä. Maanmittauslaitoksella on kaikkien toimitusten seurantaa varten toimitusdiaari ja -rekisteri, johon merkitään toimituksen kulku ja sitä koskeva kirjeenvaihto. Edellä sanotun perusteella pykälä ehdotetaan vanhentuneena kumottavaksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Kiinteistörekisteriä koskevien säädösten mukaan kiinteistörekisteri otetaan käyttöön kunnittain maanmittaushallituksen erikseen tekemällä päätöksellä, paitsi asemakaava-alueiden tonttien ja yleisten alueiden osalta, joiden osalta päätöksen tekee kunnan rakennuslautakunta.

Meneillään on siirtymävaihe, jolloin toisissa kunnissa on siirrytty kiinteistörekisterin pitämiseen ja toisissa kunnissa pidetään edelleen maarekisteriä ja tonttikirjaa. Kun suurimmassa osassa kuntia on jo siirrytty kiinteistörekisterin pitämiseen, on niissä edellä muutettavaksi ehdotetuissa pykälissä, joissa on rekisteriä koskevia säännöksiä, viitattu vain kiinteistörekisteriin sanonnan yksinkertaistamiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterin pitäjää koskevat säännökset koskisivat soveltuvin osin maarekisteriä ja tonttikirjaa sekä maarekisterin ja tonttikirjan pitäjää.

Lain voimaan tullessa lopetettuna olevat toimitukset ehdotetaan käsiteltäväksi aikaisempien säännösten mukaisesti, koska muutoin niiden käsittelyssä saattaisi syntyä epäselviä tilanteita.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on tullut hyväksytyksi ja vahvistetuksi.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetun lain (603/77) 51 ja 99 §,

muutetaan 10 §:n 2 momentti, 11 ja 13 §, 15 §:n 6 kohta, 20 §, 21 §:n 3 momentti, 52 §:n 4 momentti, 53 ja 54 §, 71 §:n 2 momentti, 79 §:n 1 momentti, 91 §:n 2 momentti, 93 §, 97 §:n 2 momentti ja 98 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 11 ja 53 § osittain muutettuina 30 päivänä joulukuuta 1982 annetulla lailla (1110/82) ja 20 §, 21 §:n 3 momentti, 91 §:n 2 momentti ja 97 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 49 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

10 §

Lunastuslupaa koskevasta päätöksestä on viipymättä annettava tieto virkakirjeellä maanmittaustoimistolle, jolle on samalla toimitettava kappaleet hakemuskirjoista, sekä 9 §:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä niille, joita 8 §:n mukaan on kuultava, ja hakijalle.

---

11 §

Määräyksen lunastuksen toimeenpanoon antaa maanmittaustoimisto saatuaan tiedon päätöksestä, jolla lunastuslupa on myönnetty.

Määräyksen 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun lunastuksen, tontinosan lunastuksen sekä sellaisen muun lunastuksen toimeenpanoon, johon hakijalla on oikeus ilman lunastuslupaa, maanmittaustoimisto antaa hakemuksesta.

13 §

Toimitusinsinööriksi maanmittaustoimiston on määrättävä sellainen maanmittaustoimituksia suorittava toimitusinsinööri, jolla on riittävä perehtyneisyys lunastusasioihin. Jos toimitus tapahtuu kokonaan kunnan asemakaava- tai rakennuskaava-alueella eikä asianomainen kunta ole lunastustoimituksessa asianosaisena, toimitusinsinööriksi voidaan kunnan suostumuksella määrätä se kiinteistöinsinööri, jolla on vastaava perehtyneisyys lunastusasioihin.

15 §

Lunastustoimituksessa on:

6) muodostettava kiinteistöt ja käsiteltävä muut lunastuksen toimeenpanoon liittyvät lunastustoimikunnan päätettävät asiat sen mukaan kuin jäljempänä tarkemmin säädetään.

20 §

Sellaiset lunastukset, jotka perustuvat samaan lunastuslupaan, käsitellään samassa toimituksessa. Maanmittaustoimisto voi kuitenkin toimitusmääräystä antaessaan tai toimituksen aikana erottaa samaan lunastuslupaan perustuvat lunastukset käsiteltäviksi eri toimituksissa, jos se lunastuksen jouduttamiseksi tai muusta syystä on tarpeellista.

21 §

Toimituksessa on suoritettava tarpeellinen rajankäynti. Jos lunastuksen kohteen määräämistä varten on toimituksen aikana tarpeen suorittaa tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, rakennuslautakunnan on määrättävä toimitusinsinöörin esityksestä sellainen toimitus suoritettavaksi.

Kiinteistöjen muodostaminen

49 a §

Tämän lain mukaan lunastettu alue muodostetaan yhdeksi tai useammaksi pakkolunastusyksiköksi siten, että eri käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet muodostetaan eri yksiköiksi. Pakkolunastusyksiköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunastuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin tarkoituksenmukaista, eikä kiinteistöjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoitusta palvelevaan pakkolunastusyksikköön. Eri kuntiin kuuluvia alueita ei saa sisällyttää samaan pakkolunastusyksikköön.

Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain nojalla, voidaan lunastettu alue lunastajan pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi kuin pakkolunastusyksiköksi. Milloin lunastuksen kohteena olevalla alueella on suoritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, lunastettu alue merkitään kuitenkin tonttina tai yleisenä alueena kiinteistörekisteriin, jos merkitsemisen edellytykset ovat olemassa, noudattaen, mitä siitä kaavoitusalueiden jakolaissa (101/60) säädetään.

Jos lunastetusta alueesta modostetaan tila, sille määrätään osaluku ja manttaali noudattaen, mitä jakolaissa lohkomisesta säädetään.

52 §

Hakijan on viipymättä ilmoitettava korvauksen suorittamisesta maanmittaustoimistolle ja samalla esitettävä siitä selvitys.

53 §

Kun lunastuspäätös on kaikilta osiltaan saanut lainvoiman sekä kertakaikkinen korvaus asianmukaisesti suoritettu ja 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuus on asetettu, toimitusinsinöörin on lähetettävä viivytyksettä toimituksen asiakirjat ja kartat kiinteistörekisterin pitäjälle. Kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä lunastuksesta tarpeelliset merkinnät kiinteistörekisteriin viivytyksettä sen jälkeen.

Kun omistusoikeuden saaminen lunastettavaan kiinteistöön tai alueeseen tai muiden lunastuksen päättymiseen liittyvien oikeusvaikutusten syntyminen on tärkeää lunastuksen tarkoituksen toteuttamiseksi ja valitus lunastuspäätöksestä koskee vain korvauksia tai kustannuksia tai muutoin sellaista seikkaa, joka ei vaikuta lunastuksen kohteen vahvistamiseen taikka kiinteistörekisteriin muutoin tehtäviin merkintöihin, voidaan tarpeelliset rekisterimerkinnät toimituksesta tehdä lunastuksen hakijan pyynnöstä, vaikkei lunastuspäätös kaikilta osiltaan ole saanut lainvoimaa, edellyttäen, että lunastustoimikunnan määräämä lunastuskorvaus on asianmukaisesti suoritettu. Jos rekisteröinnin estävä valitus koskee vain joitakin toimitukseen kuuluvia kiinteistöjä, voidaan rekisterimerkinnät muiden kiinteistöjen osalta tehdä lunastuspäätöksen lainvoimaisuutta odottamatta. Edellä tarkoitettu pyyntö on tehtävä maanmittaustoimistolle, jonka on toimitettava rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot kiinteistörekisterin pitäjälle ja ilmoitettava rekisteröintiä koskevasta pyynnöstä maaoikeudelle. Maaoikeustuomari voi kieltää rekisteröinnin siksi, kunnes valitus on ratkaistu.

54 §

Lunastus katsotaan päättyneeksi, kun 53 §:n 1 momentissa tarkoitetut merkinnät on tehty taikka, kun merkitsemisen edellytysten on todettu olevan olemassa, mutta merkitseminen ei ole tarpeen.

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä maanmittaustoimistolle, jonka tulee lähettää tieto lunastuksen päättymisestä lunastusluvan antaneelle viranomaiselle ja 3 §:n 2 kohdassa taroitetun lunastuksen kysymyksessä ollessa erityistiedoksiantona asianomaiselle omistajalle tai haltijalle. Tuomarille tehtävästä ilmoituksesta säädetään 79 §:n 1 momentissa.

71 §

Jollei lisäkorvauksesta sovita, se on määrättävä vaatimuksen esittäjän hakemuksesta pidettävässä toimituksessa, jonka pitämisessä on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä lunastustoimituksesta säädetään. Määräyksen toimituksen suorittamiseen antaa maanmittaustoimisto.

---

79 §

Kun lunastus on päättynyt, maanmittaustoimiston on viipymättä ilmoitettava päättymisestä asianomaiselle tuomarille, jonka on merkittävä kiinnitysasiain pöytäkirjaan ja, jos koko kiinteistö on lunastettu, myös lainhuudatusasiain pöytäkirjaan, että lunastus on päättynyt.

---

91 §

Valitusosoituksen antamisesta, muutoksenhakumenettelystä ja valitusasian käsittelystä on voimassa, mitä jakolaissa säädetään. Kuitenkaan ei tyytymättömyyttä tarvitse erikseen ilmoittaa. Valitusajan päätyttyä maanmittaustoimiston on päätökseen tyytyneiden asianosaisten selityksiä ja toimitusinsinöörin lausuntoa hankkimatta lähetettävä valitusasiakirjat ja tarvittaessa myös maaoikeuden asiakirjavihko korkeimmalle oikeudelle.

---

93 §

Maanmittaustoimiston tämän lain nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta, paitsi milloin kysymys on toimitusmääräystä koskevan hakemuksen hylkäämisestä.

97 §

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia ratkaistaan lunastustoimituksessa. Määräyksen toimituksen suorittamiseen antaa maanmittaustoimisto lunastusta tai korvausta vaativan tai lunastus- tai korvausvelvollisen hakemuksesta.

---

98 §

Mitä 81 ja 82 §:ssä säädetään hakijan velvollisuuksista, sovelletaan lunastus- ja korvausvelvolliseen. Jos omistaja luopuu lunastuksesta, hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tämän suorittamat kustannukset.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Mitä tässä laissa säädetään kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterin pitäjästä, koskee soveltuvin osin maarekisteriä ja tonttikirjaa sekä vastaavasti kartasto- ja tietopalvelutoimistoa ja tonttikirjan pitäjää.

Ennen lain voimaantuloa lopetettuihin lunastustoimituksiin sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

---

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Ole Norrback