Esityksessä ehdotetaan aikuisopintotuen rakenteen säilyttämistä samanlaisena korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevien kesken. Väliaikaisesti yhtenäistäminen on voimassa vuoden 1993 ajan opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja olemaan voimassa vuoden 1994 loppuun.

---

Opintotukilain (28/72) ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92) mukaan valtioneuvoston vahvistamin edellytyksin aikuisopiskelijaksi katsottavalle voidaan myöntää aikuisopintorahaa. Aikuisopintorahakokeilu alkoi vuonna 1987 ja aikuisopintotuki vakinaistettiin vuoden 1991 alusta. Ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa ja kansanopistossa opiskelevan muu opintotuki määräytyy opintotukilain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan ja korkeakoulussa taas korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten nojalla.

Aikuisopintorahan piiriin kuuluvat vähintään kahdeksan viikon mittaiset päätoimiset opinnot. Tuen saajan tulee olla 25―54-vuotias. Aikuisopintoraha on veronalaista tuloa.

Korkeakouluopiskelijoiden aikuisopintotuki muuttui vain korkeakouluja koskevaan opintotukiuudistukseen liittyen 1 päivästä heinäkuuta 1992 lukien erilaiseksi kuin muussa koulutuksessa olevien tuki. Aikuisopintorahan vähimmäismäärä nousi 1 200 markasta 1 570 markkaan kuukaudessa ja opintolainojen korkotuesta luovuttiin samoin kuin huoltajakorotuksesta. Vuoden 1993 alusta lukien vastaavat muutokset ovat olleet väliaikaisesti voimassa myös muiden opiskelijoiden aikuisopintotuessa.

Lainajärjestelmän osalta muutokset tulevat kuitenkin sovellettavaksi vasta 1 päivänä heinäkuuta 1993 lukien. Yhtenäistäminen on voimassa vuoden 1993 ajan 26 päivänä kesäkuuta 1992 opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (592/92) nojalla.

Ellei opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaoloa jatketa, palautuisi tilanne ensi vuoden vaihteessa ennalleen.

Eri opiskelijaryhmien yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että tuet ovat mahdollisimman yhdenmukaisin perustein määräytyviä.

Perhepoliittisessa tuessa on omaksuttu periaate, jonka mukaan kunkin tukijärjestelmän tulee keskittyä sille ominaiseen tukitarpeeseen. Tämän mukaisesti on perusteltua, että opintotukijärjestelmän puitteissa ei makseta huoltajakorotusta vaan että tarvittava tuki ohjataan lapsilisien, päivähoitojärjestelyjen, kotihoidon tuen ja vastaavien tukien kautta.

Tarkoituksena on, että opintotukena myönnettävät etuudet olisivat tasoltaan muillakin kuin korkeakouluopiskelijoilla samat kuin korkeakouluopiskelijoilla ja niihin sovellettaisiin tason osalta samoja säännöksiä. Etuuksia ovat aikuisopintoraha, asumislisä ja opintolaina. Etuuksien saanti- ja määräytymisperusteiden sekä määrän ja saannin kestoajan osalta sovellettavaksi tulisi korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annettu laki. Muilta kuin etuuksien tasoa ja korkotukea koskevalta osalta muissa oppilaitoksissa kuin korkeakouluissa opiskeleviin sovellettaisiin edelleen opintotukilakia.

Valtioneuvosto vahvistaisi muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden osalta tuettavat opinnot ja perusteet, joiden mukaan henkilöä voidaan pitää aikuisopiskelijana.

Aikuisopintotuesta aiheutuvat menot maksaa valtio.

Ehdotuksen mukaan huoltajakorotusta ei ryhdyttäisi uudelleen maksamaan muille kuin korkeakouluopiskelijoille. Jos aikuisopintotuen saajamääräksi arvioidaan noin 24 000, säästyisi poisjääneinä huoltajakorotuksina noin 126 miljoonaa markkaa vuodessa. Opintolainojen korkotuen poisjäämisen arvioidaan puolestaan säästävän noin 24 miljoonaa markkaa vuodessa. Aikuisopintorahan vähimmäismäärän nostaminen 1 200 markasta 1 570 markkaan kuukaudessa arvioidaan lisäävän valtion menoja noin 17 miljoonaa markkaa vuodessa. Vuonna 1994 säästövaikutukseksi tulisi noin 133 miljoonaa markkaa.

Lakiehdotukset ovat osa valtiontalouden säästötoimia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä.

Lakiehdotus on sellainen valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä tarkoitettu laki, joka ei heikennä toimeentulon lakisääteistä perusturvaa. Käsiteltäessä asiaa nyt voimassa olevaa tätä asiaa koskevan väliaikaisen lain säätämisen yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta asettui antamassaan lausunnossa (PeM 14/1992 vp.) tälle kannalle, jonka mukaisesti eduskunta menetteli lakia säätäessään.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun lain (592/92) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti:

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1994.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

---

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa