Siirry esitykseen
HE 357/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi saamelaisalueen koulutuskeskuksesta sekä ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan saamelaisalueen aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen keskittämistä yhteen oppilaitokseen, saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Tämä merkitsee nykyisen saamelaisalueen ammatillisen koulutuskeskuksen ja Ivalon kotitalousoppilaitoksen yhdistämistä valtion omistamaksi saamelaisalueen koulutuskeskukseksi lukuvuoden 1993―94 alusta sekä kansanopistona toimivan Inarin opiston yhdistämistä samaan kokonaisuuteen vuoden 1994 alusta. Järjestelyllä on tarkoitus tehostaa alueen ammatillista koulutusta ja samalla taata saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien erityistehtävien hoitaminen. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, jolla kumotaan laki saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta. Samalla ehdotetaan muutettavaksi ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa olevaa viittaussäännöstä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan elokuun alusta 1993.
Saamelaisalueen ammatillista koulutusta varten perustettiin Inariin vuonna 1978 saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus, joka on vastannut pääosasta luontaiselinkeinoihin liittyvää koulutusta. Oppilaitoksesta säädetään saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta annetussa laissa (994/77). Inarin kunnassa sijaitsee myös Ivalon kotitalousoppilaitos, joka toimii ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) mukaisena koti- ja laitostalousoppilaitoksena. Molemmat ovat valtion omistamia.
Inarin opisto, entinen Saamelaisten kristillinen kansanopisto, on yksityisen kannatusyhdistyksen omistama kansanopistojen valtionavusta annetun lain (542/84) alainen kansanopisto. Saamelaisalueella järjestävät koulutusta myös eräät muut ammatilliset oppilaitokset, ja saamelaisalueelta hakeudutaan opiskelemaan muihin läänin oppilaitoksiin. Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus on kuitenkin nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa erikoistunut luontaiselinkeinoihin ja saamelaiskäsityön opetukseen. Inarin opiston toiminnassa taas painottuvat saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvät opinnot.
Oppilaitoksista Inarin opisto on rakentamisen takia velkaantunut huomattavasti ja sen toiminnan jatkamisedellytyksiä on selvitetty useaan otteeseen. Ammatillisen koulutuksen osalta oppilaitosten toiminnassa on ollut jonkin verran päällekkäisyyttä.
Valtioneuvosto on 9 päivänä huhtikuuta 1992 tehnyt periaatepäätöksen oppilaitosverkoston rationalisoinnista. Sen mukaan vuoden 1993 aikana yhdistetään saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos. Päätös on otettu huomioon valtion vuoden 1993 talousarvioesityksessä.
Oppilaitokset yhdistettäisiin saamelaisalueen koulutuskeskukseksi, joka olisi edelleen valtion oppilaitos. Näin pyritään sovittamaan yhteen nykyisten oppilaitosten toiminta niin, että kaikki nykyiset koulutustehtävät tulevat hoidetuiksi. Tämä tapahtuisi järjestämällä yhdessä oppilaitoksessa ammatillinen perus- ja lisäkoulutus linjoittain tarkoituksenmukaisessa paikassa. Entiset oppilaitokset muodostaisivat pohjan oppilaitosten osastoille, mutta myös toimintojen siirtoja tapahtuisi. Samalla päästäisiin henkilökunnan ja tilojen joustavampaan käyttöön, mikä merkitsee myös henkilöstön ja tilojen vähenemistä.
Saamelaisalueen koulutuskeskukseen on tarkoitus vuoden 1994 alusta liittää myös Inarin opisto, jolloin suurin osa saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvästä opetuksesta sekä muu yleissivistävä opetus keskitettäisiin opistosta muodostuvaan osastoon. Inarin opiston lakkauttamiseen liittyvistä järjestelyistä on tarkoitus tehdä sopimus oppilaitoksen ylläpitäjän ja valtion välillä.
Oppilaitosten yhdistämisen myötä lakkaisivat erillisinä oppilaitoksina valtion omistamat saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos sekä vuoden 1994 alusta myös valtionapua saava yksityinen Inarin opisto. Samalla perustettaisiin uusi valtion oppilaitos. Oppilaitokseen tulisi lopullisesti 15 virkaa. Työsopimussuhteista henkilöstöä olisi 20.
Muutoksen toisessa vaiheessa valtio ottaisi omistukseensa Inarin Opiston kannatusyhdistys r.y:ltä sen kiinteistön varoineen ja velkoineen. Inarin opiston toiminta kansanopistolain alaisena oppilaitoksena lakkaisi. Järjestelyn taloudellinen vaikutus arvioidaan kertaluonteisesti vuonna 1994 noin 4,7 miljoonaksi markaksi. Inarin opiston kiinteistön arvo on arvioitu noin 5,9 miljoonaksi markaksi. Muutoin valtion menot pysyisivät lähes samalla tasolla kuin kansanopiston saama valtionapu, koska opisto on lisäavustusten myötä saanut korkean valtionavun.
Oppilaitosten yhdistämisestä arvioidaan syntyvän säästöä noin 900 000 markkaa virkojen lakkauttamisen, päiväkodin lakkauttamisen sekä eräiden ylläpitokustannusten ja vuokrausten pienenemisen johdosta. Lisäkustannuksia tuo lähinnä opintososiaalisten etujen yhtenäistäminen noin 420 000 markkaa. Opiskelijoiden kotikuntakorvausten perimisen arvioidaan tuovan valtiolle lisätuloja noin 800 000 markkaa.
Esitys on valmisteltu opetusministeriön asettamassa työryhmässä, jossa ovat opetusviranomaisten lisäksi olleet mukana oppilaitosten sekä saamelaisväestön edustajat. Inarin opiston asemaa aiemmin ovat jo selvittäneet opetusministeriö ja kouluhallitus. Esityksestä on pyydetty lausunnot oppilaitoksilta, saamelaisalueen kunnilta, saamelaisväestöä edustavilta elimiltä sekä keskeisiltä viranomaisilta.
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Saamelaisalueen koulutuskeskus olisi valtion oppilaitos, johon yhdistettäisiin kolmen oppilaitoksen toiminnot. Koulutustehtävä lähtisi lähinnä saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen, luontaiselinkeinojen sekä saamelaiskulttuurin tarpeista. Koulutuskeskus voisi järjestää myös koulutukseen läheisesti liittyvää tai sitä tukevaa tutkimus- ja palvelutoimintaa. Palvelutoiminta sisältää muun muassa neuvontatoimintaa ja tutkimustoiminta voisi liittyä esimerkiksi saamelaiskulttuuria koskevaan koulutukseen. Myös maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutus olisi mahdollista. Koulutus laajenisi myös opistoasteiseen koulutukseen.
Nykyisten oppilaitosten toiminta sovitettaisiin yhteen niin, että uudessa oppilaitoksessa olisi kolme omaan koulutusalueeseen erikoistunutta osastoa johtajineen. Nykyisen Inarin opiston yleissivistävä ja erityisesti saamen kieleen ja kulttuuriin keskittyvä toiminta turvattaisiin varaamalla tähän koulutukseen valtion varoin rahoitettava 1 200 opiskelijaviikon kapasiteetti lukuvuodessa.
Ammatillisen peruskoulutuksen osalta noudatettaisiin kunkin alan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Muilta osin opetussuunnitelmat hyväksyisi oppilaitoksen johtokunta.
2 §. Oppilaitoksen varsinaiset toimipaikat olisivat sen kotipaikkakunnalla Inarissa sijaitsevat kiinteistöt. Koulutusta voitaisiin kuitenkin antaa myös ulkopuolella. Tällaiseen on tarvetta erityisesti luontaiselinkeinoihin liittyvässä koulutuksessa sekä saamen kieltä ja kulttuuria koskevassa koulutuksessa sekä yhteistyössä muun kalottialueen kanssa, jolloin voitaisiin antaa opetusta myös muilla kielillä kuin oppilaitoksen opetuskielillä suomen kielellä ja saamen kielellä.
3 §. Koulutuskeskuksen opiskelijoille myönnettäisiin opintososiaalisia etuja samoin kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille yleensä. Opintososiaaliset edut eivät kuitenkaan koskisi kurssitoimintaa. Ateriaedun osalta on asetuksella tarkoitus säätää, että se sisältää maksuttoman kouluaterian lisäksi myös aamiaisen ja päivällisen. Oppilasmaksujen osalta päätökset tekisi koulutuskeskuksen johtokunta.
2 luku. Hallinto
4 §. Koulutuskeskuksen hallintoa ehdotetaan kevennettäväksi. Johtokuntaan kuuluisi edelleen kahdeksan jäsentä. Saamelaisväestön edustus johtokunnassa turvataan. Rehtori ei olisi enää itseoikeutettu johtokunnan jäsen, vaan esittelijä. Johtokunnan valitsisi lääninhallitus.
Johtokunnan ja rehtorin sekä hallintoa hoitavien muiden toimielinten kuten neuvottelukunnan, opettajakunnan ja oppilaskunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin asetuksella ja määrättäisiin johtosäännössä.
5 §. Koulutuskeskuksen johtosäännössä määrättäisiin tarkemmin koulutuskeskuksen toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta sekä muista tarvittavista asioista.
3 luku. Opetus ja opiskelijat
6 §. Koulutuskeskuksessa annettavasta opetuksesta, sen järjestämistavoista ja opiskelijoista säädettäisiin asetuksella. Ammatillisen koulutuksen osalta on tarkoitus säätää, että se järjestetään pääsääntöisesti samojen periaatteiden mukaan kuin muu ammatillinen koulutus. Koska osin kyse on koulutuksesta, jota ei juurikaan anneta muualla, ja toimintaan yhdistetään entistä kansanopistokoulutusta, on tarpeen säätää muun muassa työajoista ja opiskelijaksi ottamisesta ammatillisen koulutuksen säännöksiä väljemmin.
4 luku. Rahoitus
7 §. Saamelaisalueen ammatillisen koulutuskeskuksen toiminta on rahoitettu kokonaan valtion varoista ilman kotikuntakorvauksia. Ivalon kotitalousoppilaitoksen koulutuksesta on peritty kotikuntakorvaukset valtiolle. Inarin opiston toiminta taas on rahoitettu kansanopistojen valtionapulain mukaan. Valtionapu on 80 prosenttia ja loput kustannukset katetaan valtaosin opiskelijamaksuilla. Opisto on saanut toistuvasti lisäavustuksia, mikä on nostanut sen valtionavun noin 90 prosenttiin. Rakentamiseen on saatu rakennusavustuksia.
Ammatillinen koulutus ehdotetaan rahoitettavaksi samoin kuin ammatillinen koulutus yleensä. Perus- ja jatkokoulutuksen osalta tämä merkitsisi kotikuntakorvausten ulottamista kaikkeen koulutukseen. Ammatillinen täydennyskoulutus rahoitettaisiin lääninhallituksen kautta. Koska laitos olisi valtion laitos, on tarpeen säätää vain kotikuntakorvauksista. Sen määrääminen tapahtuisi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) säännösten mukaisesti.
Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen turvaamiseksi ehdotetaan, että siihen varattaisiin lukuvuodessa 1 200 opiskelijaviikon enimmäiskiintiö. Opiskelijaviikko on nykyisin kansanopistossa käytettävä termi ja tarkoittaa yhden opiskelijan työviikon mittaista opiskelua. Enimmäismäärä merkitsee samaa kuin Inarin opiston nykyisten 30 opiskelijapaikan täysi käyttö 40 työviikon ajan. Tämä opetus rahoitettaisiin kokonaan valtion varoin.
Inarin opistossa on 10 ― 12 opiskelijapaikan verran muuta yleissivistävää koulutusta. Tällä hetkellä koulutuspaikat käytetään tiedotusopin linjaan, jolla on yhteyksiä saamen kielen ja kulttuurin opetukseen, mutta jossa on runsaasti myös muualta maasta olevia opiskelijoita. Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että tätä koulutusta varten olisi vielä oma rahoitusjärjestelmänsä, tämä pitkäkestoinen koulutus rahoitettaisiin ehdotuksen mukaan samoin kuin ammatillinen peruskoulutus eli siitä perittäisiin kotikuntakorvaukset.
Inarin opisto jatkaisi kansanopistolain mukaisena valtionapulaitoksena vuoden 1993 loppuun. Tästä syystä lain 7 §:n säännöksiä saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja edistämiseen tarkoitetun koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen rahoituksesta sovellettaisiin vasta vuoden 1994 alusta.
5 luku. Virat ja henkilöstö
8 §. Virkoja koskeva säännös on yhdenmukainen muiden vastaavien säännösten kanssa. Kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin pääsääntöisesti niin, että kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa. Koska koulutuskeskuksessa tarvitaan myös opettajia luontaiselinkeinojen opetukseen ja toisaalta uutena alueena on saamen kielen ja kulttuurin koulutus, ammatillisen koulutuksen puolella ei ole olemassa vastaavia virkoja, joiden kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin soveltaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tällaisten virkojen kohdalla kelpoisuusvaatimuksista määräisi opetusministeriö.
6 luku. Erinäiset säännökset
9 §. Pykälä on tavanomainen kokeilusäännös.
10 §. Pykälässä säädetään muutoksenhakuun sovellettavaksi ammatillisia oppilaitoksia koskevia säännöksiä.
11 §. Pykälä on tavanomainen täytäntöönpanosäännös.
7 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
12 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1993. Inarin opisto on tarkoitus liittää Saamelaisalueen koulutuskeskukseen vasta vuoden 1994 alusta. Tästä syystä saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja edistämiseen tarkoitetun koulutuksen sekä yleissivistävän koulutuksen rahoitus järjestettäisiin tämän lain mukaisena vasta vuoden 1994 alusta. Käytännössä tämä merkitsisi Inarin opiston valtioavun säilymistä työvuoden 1993―94 syyskaudella kansanopistojen valtionavusta annetun lain mukaisena. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista, että myös Inarin opiston liittäminen uuteen oppilaitokseen otettaisiin soveltuvin osin huomioon jo oppilaitosta perustettaessa.
Myös saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voitaisiin vuonna 1993 periä maksuja samojen periaatteiden mukaan kuin muussa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa.
13 §. Siirtymäsäännös antaisi johtokunnan päätettäväksi väliaikaisesti johtosäännöllä määrättävät asiat ennen uuden johtosäännön valmistumista, joka tulisi laatia vuoden 1993 loppuun mennessä.
14 §. Henkilöstön siirtymäsäännöksellä nykyisten oppilaitosten opettajat voisi nimittäjä siirtää uuden oppilaitoksen vastaaviin virkoihin julistamatta virkoja haettaviksi.
15 §. Pykälä antaa opetusministeriölle sopimuksentekovaltuuden Inarin opiston omistajayhteisön kanssa sen varojen ja velkojen ottamisesta valtiolle, kun Inarin opiston toiminta liitetään koulutuskeskukseen.
Inarin opiston kiinteistön arvoksi Lapin rakennuspiiri on arvioinut 5,9 miljoonaa markkaa. Inarin opiston antaman selvityksen mukaan opiston lainapääoma oli 30.8.1992 yhteensä 4 673 168 markkaa. Summa lisääntynee jonkin verran vuoden 1993 aikana, koska kaikkia vuoden aikana erääntyviä lainojen hoitomenoja ei pystyttäne hoitamaan.
1 §. Pykälän 6 momentissa nykyisin oleva viittaus saamelaisalueen ammatilliseen koulutuskeskukseen ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi saamelaisalueen koulutuskeskukseen.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1993. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettavan lain 7 §:n säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin siltä osin kuin ne koskevat yleissivistävää koulutusta sekä saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja edistämiseen tarkoitettua koulutusta vasta vuoden 1994 alusta, jolloin Inarin opisto liitetään koulutuskeskukseen.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Saamelaisalueen koulutuskeskus on opetusministeriön toimialaan kuuluva valtion oppilaitos.
Koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista.
Koulutuskeskuksessa voidaan järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa. Koulutusta sekä tutkimus- ja palvelutoimintaa voidaan järjestää myös maksullisena palvelutoimintana.
Koulutuskeskuksen koulutustehtävästä ja sen muuttamisesta on voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
2 §Koulutuskeskuksen kotipaikka on Inarin kunta. Koulutuskeskuksen opetuskielet ovat suomen kieli ja saamen kieli. Tarvittaessa voidaan opetusta antaa myös muulla kielellä.
3 §Koulutuskeskuksen opiskelijoille myönnetään opintososiaalisia etuja siten kuin ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetussa laissa (498/83) säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrätään. Oppilasmaksuista päättää kuitenkin koulutuskeskuksen johtokunta.
4 §Koulutuskeskuksessa hallintoa hoitavat johtokunta, rehtori, neuvottelukunta, opettajakunta ja oppilaskunta sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja johtosäännössä määrätään. Koulutuskeskuksessa voi olla oppilaitostoimikunta sen mukaan kuin johtosäännössä määrä- tään.
5 §Koulutuskeskuksella on johtokunnan hyväksymä johtosääntö. Siinä tulee määrätä koulutuskeskuksen toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta, hallintoelinten sekä viranhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä sekä muista asioista sen mukaan kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
6 §Koulutuskeskuksen työajasta, opetuksen järjestämisestä ja opiskelijoista säädetään asetuksella ja määrätään tarkemmin johtosäännössä.
Koulutuskeskuksen järjestämästä ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijoiden velvollisuuksista on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
7 §Opiskelijan kotikunta on velvollinen suorittamaan valtiolle koulutuskeskuksen järjestämästä ammatillisesta perus- ja jatkokoulutuksesta sekä yleissivistävästä, lukukauden tai sitä pitempään kestävästä koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista osuuden, joka lasketaan siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään opiskelijan kotikunnan maksuosuudesta valtion ammatillisen oppilaitoksen osalta.
Saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja edistämiseen tarkoitettu opetus maksetaan kokonaan valtion varoista. Näin rahoitettuun opetukseen varataan koulutuskeskuksen opetuksesta enintään 1 200 opiskelijaviikkoa lukuvuodessa. Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan työviikon mittaista opiskelua.
8 §Koulutuskeskuksen viroista sekä virkojen ja tuntiopettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
9 §Koulutuskeskus voi järjestää sen toiminnan edistämiseksi tarpeellista kokeilua, jossa opetusministeriön luvalla voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä.
10 §Muutoksenhausta koulutuskeskuksen tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen on voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädetään.
11 §Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
12 §Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Lain 7 §:n 1 momenttia, siltä osin kuin se koskee yleissivistävän koulutuksen rahoitusta, sekä 7 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 1994.
Vuoden 1993 aikana perittävistä maksuista on voimassa, mitä eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä annetun lain ( /92) 5 §:ssä säädetään.
Tällä lailla kumotaan saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta 1977 annettu laki (994/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13 §Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tulee olla vuoden 1993 loppuun mennessä 5 §:ssä tarkoitettu johtosääntö. Ennen johtosäännön hyväksymistä johtokunta päättää väliaikaisesti johtosäännöllä määrättävistä asioista.
14 §Nimittävä viranomainen siirtää tarvittaessa tämän lain voimaan tullessa saamelaisalueen ammatillisen koulutuskeskuksen ja Ivalon kotitalousoppilaitoksen opettajan viran haltijan, mikäli mahdollista, hänen entisestä virkaansa lähinnä vastaavaan virkaan sitä haettavaksi julistamatta, jos hän on virkaan kelpoinen.
15 §Opetusministeriö oikeutetaan tekemään sopimus An r S mi Albmotallaskuvla-Inarin Opiston kannatusyhdistys ry:n kanssa Inarin opiston varojen ja velkojen ottamisesta valtiolle.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta annetun lain (487/87) 1 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä elokuuta 1990 ja 25 päivänä tammikuuta 1991 annetuilla laeilla (764/90 ja 146/91), seuraavasti:
1 §Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksesta säädetään erikseen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Opetusministeri
Riitta Uosukainen