Siirry esitykseen
HE 334/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttami- sesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ilmailulakia siten, että ilma-aluksen rekisteröimisessä ja eräiden lupien myöntämisessä kansalaisuudelle ja kansallisuudelle asetetut vaatimukset sopeutetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) vaatimuksiin.
Ilma-alus voitaisiin rekisteröidä Suomessa, jos aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuinpaikka tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on Euroopan talousalueella. Jos henkilön asuinpaikka tai oikeushenkilön kotipaikka on Euroopan talousalueella muussa maassa kuin Suomessa, lisäedellytyksenä on, että ilma-aluksen pääasiallinen lähtöpaikka on Suomessa.
Säännöstä, joka koskee luvanhakijan kansalaisuus- ja kansallisuusvaatimusta silloin, kun haetaan lupaa matkustajien tai tavaran kuljetukseen korvausta vastaan ainoastaan Suomen paikkakuntien välillä tai muuhun ansiotarkoituksessa harjoitettavaan lentotoimintaan Suomessa, ehdotetaan muutettavaksi siten, että kansalaisuus- ja kansallisuusvaatimuksesta voitaisiin poiketa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen kuten ETA-sopimuksen perusteella taikka muun monenkeskisen tai kahdenkeskisen sopimuksen perusteella.
Esitys liittyy ETA-sopimukseen, ja ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin sopimus.
Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/90) 2 §:n 2 momentin mukaan Ilmailulaitoksen tehtävänä on huolehtia yleisestä lentoturvallisuudesta sekä antaa ilmailua koskevia määräyksiä ja ohjeita, käsitellä ilmailuun liittyviä toimilupia ja lupakirjoja sekä ilma-alusten lentotoimintaa, lentokelpoisuutta, rekisteröintiä ja kiinnittämistä koskevat asiat ja muutoinkin edistää ilmailua, huolehtia ilmailun kehittämisestä ja valvonnasta sekä muista siviili-ilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä.
Kun ilma-alus merkitään Ilmailulaitoksen ylläpitämään ilma-alusrekisteriin, se saa Suomen kansallisuuden ja samalla ilma-alus saatetaan Ilmailulaitoksen valvontaan. Lentoturvallisuuden kannalta on tärkeää, että Ilmailulai- tos tarkastaa, että ilma-alusten ominaisuudet, varustus ja kunto vastaavat niille asetettuja vaatimuksia.
Ilma-alusrekisteriin merkittyyn ilma-alukseen voidaan myös vahvistaa kiinnityksiä.
Vastaavasti ansiolentotoiminnan luvanvaraisuuden ja ansiolentoyrityksen kansallisuutta koskevan vaatimuksen perusteena on ansiolentotoiminnan saattaminen kiinteämmin Ilmailulaitoksen valvontaan. Kansallisuusrajoituksella on osaksi pyritty turvaamaan myös suomalaisten ansiolentoyritysten toimintamahdollisuuksia.
Ilmailulain (595/64) muutosten tavoitteena on saattaa kansalaisuutta ja kansallisuutta koskevat ilmailulain säännökset vastaamaan ETA-sopimusta ja Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta (Rooman sopimus) siltä osin kuin sopimuksissa kielletään kansalaisuuteen ja kansallisuuteen perustuva syrjintä. Säännösten muutosten tavoitteena on lisäksi turvata ilmailun tehokas valvonta.
Ilmailulain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ilma-alus voidaan rekisteröidä Suomessa vain, jos aluksen omistaa Suomen valtio tahi muu suomalainen julkinen yhdyskunta tai laitos, Suomen kansalainen, Suomessa rekisteröity yhtiö, osuuskunta tai yhdistys taikka sellainen muu suomalainen yhteisö tai Suomessa rekisteröity säätiö, jonka hallituksen jäsenet ovat tässä maassa asuvia Suomen kansalaisia. Pykälän 3 momentin mukaan liikenneministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää rekisteröimisluvan myös ilma-alukselle, jonka pääasiallinen lähtöpaikka on Suomessa sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty.
Ilmailulain 10 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ilma-alus on poistettava rekisteristä, jos 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista rekisteröinnin edellytystä ei enää ole olemassa eikä saman pykälän 3 momentissa tarkoitettua lupaa ole saatu.
Ilmailulain 11 §:n 1 momentin mukaan rakenteilla oleva ilma-alus voidaan, mikäli työ on edistynyt niin pitkälle, että alus on tunnistettavissa, ja 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa säädetyt rekisteröinnin edellytykset (omistajan kansalaisuusvaatimus ja vaatimus, että ilma-alus ei ole vieraan valtion rekisterissä) ovat olemassa, omistajan kirjallisesta hakemuksesta merkitä erityiseen ilma-alusrekisterin liitteeseen. Pykälän 2 momentissa todetaan, että jos ilma-alus on ulkomailla rakennettu suomalaisen lukuun tai siirtynyt suomalaisen omistukseen ja 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa säädetyt rekisteröinnin edellytykset ovat olemassa, voidaan alus väliaikaisesti merkitä 1 momentissa mainittuun rekisterin liitteeseen.
Ilmailulain 43 §:n 1 momentin mukaan matkustajien tai tavaran kuljetukseen ainoastaan Suomen paikkakuntien välillä tai muuhun ansiotarkoituksessa harjoitettavaan lentotoimintaan Suomessa voidaan lupa antaa, jollei vieraan valtion kanssa tehdystä sopimuksesta muuta johdu, vain Suomen valtiolle tahi muulle suomalaiselle julkiselle yhdyskunnalle tai laitokselle, Suomen kansalaiselle, Suomessa rekisteröidylle yhtiölle, osuuskunnalle tai yhdistykselle taikka muulle suomalaiselle yhteisölle tai Suomessa rekisteröidylle säätiölle. Säännöksen mukaan lupaa ei saa antaa avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle, jos ulkomaalainen on siinä yhtiömiehenä, osakeyhtiölle, ellei sen osakekirjoja ole asetettu nimetylle henkilölle ja yhtiöjärjestykseen otettu ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 (219/39) annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräystä, eikä osuuskunnalle, yhdistykselle, säätiölle tai muulle yhteisölle, ellei sen hallituksessa ole yksinomaan tässä maassa asuvia Suomen kansalaisia.
Edellä 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua vieraan valtion kanssa tehtyä sopimusta ei ole solmittu.
ETA-sopimus edellyttää, että Euroopan talousalueen kansalaisia kohdellaan samalla tavalla kuin Suomen kansalaisia sijoittautumisoikeuden osalta. Pääasialliset määräykset sijoittautumisoikeudesta sisältyvät sopimuksen 31―35 artiklaan. Sijoittautumisvapauteen kuuluu sekä oikeus perustaa että oikeus johtaa yrityksiä niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan koskevat sen kansalaisia. Euroopan talousalueeseen kuuluvien jäsenmaiden kansalaisten kohtelun tulee olla lainsäädännössä siten samanlainen kuin sen oman maan kansalaisten. Määräysten perusteena on Rooman sopimuksen 7 artiklan yleinen diskriminointikielto ja 52 artiklassa määrätty liikkeenperustamisvapaus.
Euroopan yhteisöjen (EY) tuomioistuin on 25 päivänä heinäkuuta 1991 antamassaan päätöksessään (asiassa C-221/89) katsonut Rooman sopimuksen 52 artiklan vastaiseksi asettaa kalastusaluksen rekisteröinnin edellytykseksi sen, että laivan omistajat, johtajat ja muut vastaavat asuvat rekisteröintivaltiossa. Tuomioistuin katsoi lisäksi, että kansallisessa lainsäädännössä oleva poikkeuslupamahdollisuus ei poista sitä tosiasiaa, että säännös on ristiriidassa sijoittautumisvapauden kanssa. ETA-sopimuksen sisältö on kyseisiltä osiltaan yhtenevä Euroopan yhteisöjen oikeuden kanssa. Edellä mainittu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös sitoo Suomea ETA-sopimuksen 6 artiklan nojalla.
ETA-sopimuksen voimaantulo edellyttää Suomen nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvien kansalaisuus- ja kansallisuusvaatimusten sopeuttamista sopimuksen määräyksiin.
Esityksellä ei ole mainittavia organisatorisia vaikutuksia. Esityksellä ei arvioida olevan mainittavia valtiontaloudellisia eikä muitakaan taloudellisia vaikutuksia.
Esitys on valmisteltu virkatyönä liikenneministeriössä ja Ilmailulaitoksessa. Esityksestä ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja, koska esityksellä ei ole mainittavia vaikutuksia ilmailun suomalaisiin sidosryhmiin ja koska lainsäädännölliset muutokset ovat ETA-sopimuksesta johtuen välttämättömiä.
8 §. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilma-alus voitaisiin rekisteröidä Suomessa vain, jos ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuinpaikka tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on Euroopan talousalueella. Asuinpaikalla tarkoitetaan sitä paikkaa, missä henkilö tosiasiallisesti asuu. Oikeushenkilöllä on kotipaikka Euroopan talousalueella, kun se on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja kun sillä on sääntömääräinen kotipaikka talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Ilma-aluksen käyttäjällä tarkoitetaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määritelmien mukaista operator-termiä (operator-termin määrittely: a person, organization or enterprise engaged in or offering to engage in an aircraft operation; henkilö, organisaatio tai yritys, joka harjoittaa tai tarjoutuu harjoittamaan ilma-aluksella lentotoimintaa). Ilma-aluksen käyttäjän harjoittaman toiminnan olisi oltava pysyväisluonteista, esimerkiksi leasingsopimukseen tai muuhun vuokrasopimukseen perustuvaa lentotoimintaa ilma-aluksella.
Pykälän 2 momentin mukaan ilma-aluksen pääasiallisen lähtöpaikan olisi oltava Suomessa, jos ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuinpaikka tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on Euroopan talousalueella muussa maassa kuin Suomessa. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jonka asuin- tai kotipaikka on ulkomailla, olisi säännöksen mukaan asetettava edustaja, jonka kotipaikka on Suomessa. Edustajalla olisi oltava valtuudet edustaa päämiestään tuomioistuimessa ja viranomaisten luona. Säännöksen tarkoituksena olisi estää ilma-alusten rekisteröinti Suomessa, jollei rekisteröimiselle ole mitään järkevää toiminnallista perustetta ja liittymäkohtaa Suomeen. Valvontaresurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta olisi perusteltua, että kyseisissä tapauksissa ilma-aluksen pääasiallinen lähtöpaikka olisi Suomessa. Käytännön asioiden hoidon vuoksi ja yhteydenpidon nopeuttamiseksi (esim. laskutus ja erilaiset tiedonannot ja ilmoitukset) olisi perusteltua, että ilma-aluksen omistajalla, haltijalla tai käyttäjällä, jonka asuin- tai kotipaikka on ulkomailla, olisi toimivaltainen edustaja Suomessa. Edustajalta vaadittaisiin kiinteää sidonnaisuutta Suomeen, minkä vuoksi ehdotetaan, että edustajalla pitäisi olla asuin- tai kotipaikka Suomessa. Lisäksi ehdotetaan, että edustajalla olisi oltava oikeus toimia täysivaltaisesti päämiehensä puolesta tämän lukuun.
Pykälän 4 momentin mukaan Ilmailulaitos voisi erityisistä syistä rekisteröidä ilma-aluksen Suomessa sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään omistajan, haltijan tai käyttäjän asuin- tai kotipaikasta. Pykälän 4 momentti tulisi sovellettavaksi lähinnä tapauksiin, joissa Suomen kansalaisen, jonka ilma-alus on Suomen rekisterissä, asuinpaikka tilapäisesti muuttuu Euroopan talousalueen ulkopuolelle ja hän ei voi pakottavista syistä rekisteröidä ilma-alustaan asuinpaikan valtiossa. Tällöinkin ilma-alus joko katsastettaisiin Suomessa tai katsastus hoidettaisiin muutoin erityisjärjestelyin. Ilma-aluksen lentokelpoisuuden valvonta tapahtuisi pääosin ja pääsääntöisesti Suomen ilmailuviranomaisen toimesta. Säännöstä on tarkoitettu sovellettavaksi hyvin suppeasti.
Voimassa olevan lain 8 §:n 3 momentin mukaan liikenneministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan siihen, että ilma-alus, jonka pääasiallinen lähtöpaikka on Suomessa, rekisteröidään sen estämättä mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty. Liikenneministeriö on myöntänyt muutamia poikkeuslupia vuosittain tapauksissa, joissa ilma-aluksen omistajana on ollut ulkomaan kansalainen tai ulkomainen yhteisö ja ilma-aluksen käyttäjänä Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö. Ilmailulaitos on toiminut näissä tapauksissa lausunnon antajana. Poikkeusluvan myöntämiseen ei yleensä ole katsottu olevan estettä, minkä vuoksi lupien myöntämisestä on useimmiten muodostunut lähinnä muodollinen toimenpide. Asian laatuun nähden ehdotetaankin, että Ilmailulaitokselle jäisi harkinta ja päätösvalta siitä, onko olemassa sellaisia erityisiä syitä, joiden nojalla pääsäännön mukainen asuin- tai kotipaikkaedellytys voitaisiin rekisteröinnissä sivuuttaa.
10 §. Pykälän 2 momentin, joka koskee ilma-aluksen poistamista ilma-alusrekisteristä, 2 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi 8 §:n muuttamisesta johtuva muutos.
11 §. Pykälään, joka koskee ilma-aluksen merkitsemistä ilma-alusrekisterin liitteeseen, ehdotetaan tehtäväksi 8 §:n muuttamisesta johtuvat muutokset. Pykälä ei mahdollistaisi ilma-aluksen merkitsemistä ilma-alusrekisterin liitteeseen 8 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
43 §. Muutettavaksi ehdotetun pykälän 1 momentin lähtökohtana on se, että lupa matkustajien tai tavaran kuljetukseen korvausta vastaan ainoastaan Suomen paikkakuntien välillä tai muuhun ansiotarkoituksessa harjoitettavaan lentotoimintaan Suomessa voitaisiin antaa Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle oikeushenkilölle, jonka asuin- tai kotipaikka ja pääasiallinen liikepaikka ovat Suomessa. Pykälässä tarkoitetaan oikeushenkilöllä osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä ja muuta vastaavaa, jolle voidaan perustaa oikeuksia ja velvollisuuksia eli joka on rekisteröity Suomessa. Pääasiallisella liikepaikalla tarkoitetaan sitä paikkakuntaa, jossa toimintaan vaadittava organisaatio ja hallinto sijaitsee.
Pykälän muutosesitykseen on kuitenkin sisällytetty varaumalauseke. Tällä varaumalla ennakoitaisiin kansainväliset sopimukset ja Euroopan yhteisöjen neuvoston hyväksymät asetukset, joiden nojalla Suomi olisi velvollinen laajentamaan tai supistamaan ansiolentotoiminnan harjoittamiseen oikeutettujen piiriä. Säännös mahdollistaisi myöhemmin lakia muuttamatta toimiluvan myöntämisen Euroopan yhteisöjen ja Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisille.
Euroopan yhteisöjen neuvosto on 22 päivänä kesäkuuta 1992 antanut asetuksen lentoliikenteen harjoittajilta vaadittavista luvista ja niiden myöntämisen ehdoista. Lentoliikennettä harjoittavalle yritykselle on asetettu yrityksen omistukseen ja valvontaan liittyviä kansallisuusrajoituksia.
Lakiehdotus liittyy ETA-sopimukseen. Sen vuoksi ehdotetaan, että se tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 11 päivänä joulukuuta 1964 annetun ilmailulain (595/64) 8 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 11 § ja 43 §:n 1 momentti,
näistä 8 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1061/89), ja
lisätään 8 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 1 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja muutettu 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
8 §Ilma-alus voidaan rekisteröidä Suomessa vain, jos:
1) ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuinpaikka tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on Euroopan talousalueella; sekä
Jos ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuinpaikka tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on Euroopan talousalueella muussa maassa kuin Suomessa, rekisteröimisen edellytyksenä on lisäksi, että ilma-aluksen pääasiallinen lähtöpaikka on Suomessa. Omistajan, haltijan tai käyttäjän, jonka asuinpaikka, tai jos tämä on oikeushenkilö, kotipaikka on ulkomailla, on asetettava itselleen edustaja, jolla on asuin- tai kotipaikka Suomessa. Edustajalla on oltava oikeus edustaa päämiestään tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten luona.
Ilmailulaitos voi erityisistä syistä rekisteröidä ilma-aluksen Suomessa sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asuin- tai kotipaikasta.
10 §Ilma-alus on poistettava rekisteristä, jos:
2) edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 2 momentin mukaisia rekisteröinnin edellytyksiä ei ole olemassa tai jos saman pykälän 4 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä ilma-aluksen rekisterissä pitämiseksi ei enää ole;
11 §
Rakenteilla oleva ilma-alus voidaan, kun työ on edistynyt niin pitkälle, että alus on tunnistettavissa, ja 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetyt rekisteröinnin edellytykset ovat olemassa, omistajan kirjallisesta hakemuksesta merkitä erityiseen ilma-alusrekisterin liitteeseen.
Jos ilma-alus on ulkomailla rakennettu 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun tai siirtynyt tämän omistukseen ja 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt rekisteröimisen edellytykset ovat olemassa, voidaan alus väliaikaisesti merkitä 1 momentissa mainittuun rekisterin liitteeseen.
43 §Matkustajien tai tavaran kuljetukseen korvausta vastaan ainoastaan Suomen paikkakuntien välillä tai muuhun ansiotarkoituksessa harjoitettavaan lentotoimintaan Suomessa voidaan antaa lupa, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta johdu, Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle oikeushenkilölle, jonka kotipaikka ja pääasiallinen liikepaikka ovat Suomessa.
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Liikenneministeri
Ole Norrback