Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi. Kun virka- tai työsuhteessa valtioon olevat henkilöt siirtyvät uuden valtionyhtiön palvelukseen, he siirtyvät samalla valtion eläkejärjestelmästä yksityisen eläkejärjestelmän piiriin. Yhtiöittämistä edeltävään työskentelyyn perustuva eläke määräytyy valtion eläkelain mukaan ja uusi työskentely yksityisen työeläkejärjestelmän mukaisesti. Koska uudet yhtiöt osallistuvat työeläkejärjestelmän yhteisesti kustannettaviin eläkemenoihin suuremmalla osuudella kuin ne itse alkuvuosina aiheuttavat yhteisesti kustannettavia eläkkeitä, on valtiontaloudellisista syistä perusteltua poiketa normaaleista työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan rahoitusperiaatteista. Ehdotettavalla siirtymämaksulla, jonka eläkelaitos maksaa, tuloutetaan osa siirtyvän henkilöstön valtiolle aiheuttamia kustannuksia takaisin valtiolle.

Siirtymämaksun suuruus olisi 80 % vakuutusmaksun tasausosasta. Se koskisi vain sellaisia henkilöstön siirtoja, joissa siirrettävien lukumäärä on vähintään 200. Siirtymämaksua maksettaisiin kymmeneltä vuodelta.

Siirtymämaksun suuruus on vuonna 1993 noin 28 miljoonaa markkaa arvioituna 450 miljoonan markan palkkasummasta. Työeläkejärjestelmän osuudeksi jää tasausmaksusta noin 7 miljoonaa markkaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 1993 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1993 alusta.

---

Viimeisten 20 vuoden aikana kahdeksan valtion liiketoimintaa harjoittanutta laitosta tai niiden osaa on muutettu toimimaan osakeyhtiöpohjalla. Televa muutettiin Televa Oy:ksi 1 päivästä syyskuuta 1976 lukien ja Valtion polttoainekeskus muutettiin Vapo Oy:ksi 1 päivästä tammikuuta 1984 lukien. Otaniemen sähkölaitos myytiin Espoon Sähkö Oy:lle 1 päivästä tammikuuta 1989, Geologian tutkimuskeskuksen malminetsintätoiminta myytiin Suomen Malmi Oy:lle 1 päivästä syyskuuta 1990, Vammaskosken tehdas muutettiin Vammas Oy:ksi 1 päivästä tammikuuta 1991, Lapuan patruunatehdas muutettiin Patruunatehdas Lapua Oy:ksi 1 päivästä tammikuuta 1991 ja Turun asennuspaja myytiin perustetulle yksityiselle yhtiölle 1 päivästä marraskuuta 1991.

Tällä vuosikymmenellä yhtiöittäminen todennäköisesti lisääntyy. Vuoden 1993 alusta Suomen rahapaja, Valtion tietokonekeskus, Valtion painatuskeskus ja Valtion ravitsemiskeskus on tarkoitus muuttaa osakeyhtiöiksi. Useilla hallinnonaloilla laaditaan parhaillaan selvityksiä eri liikelaitosten tai niiden osien yhtiöittämisestä muutaman vuoden kuluessa. Myöhemmin myös valtion virastojen ja laitosten osia ja erillisiä toimintoja siirrettäneen jo olemassa olevien yhtiöiden osiksi perustamatta erikseen uutta osakeyhtiötä.

Kaikissa mainituissa tapauksissa virka- tai työsuhteessa valtioon olevaa henkilökuntaa siirretään työsuhteeseen osakeyhtiöön. Näin siirrettäviä henkilöitä on tällä vuosikymmenellä todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Yritystoiminnan luonteen mukaista lienee jatkossa myös kehitys, jossa myöhempien yrityskauppojen, fuusioiden ja vastaavien omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä samoja henkilöitä siirretään edelleen työsuhteeseen muihin yrityksiin.

Aiemmissa yhtiöittämistilanteissa sijoitettavan henkilöstön entiset edut on pääosin pyritty säilyttämään. Niiden paremmuudesta uuden yrityksen tarjoamiin etuihin verrattuna yritykselle aiheutuva lisärasitus on yleensä pyritty korvaamaan eri tavoin valtion varoista. Tulevaisuudessa lähtökohtana on, että työsuhteen ehdot kokonaisuudessaan järjestetään yhtiön ja työntekijän välisellä työsopimuksella eikä yrityksen työntekijöille yleensä anneta erityisetuja. Valtionkin piirissä niistä ollaan luopumassa.

Virka- tai työsuhteessa valtioon olevat työntekijät siirtyvät yhtiöttämisajankohdasta lukien valtion eläkejärjestelmän piiristä yksityisen sektorin työeläketurvan piiriin. Uuden yhtiön työsuhteeseen siirtyvä henkilö saa yhtiöittämisen jälkeiseen työhön perustuvan eläkkeensä normaaliin tapaan siitä työntekijäin eläkelain (TEL) 3 §:n mukaisesta eläkelaitoksesta, jossa yhtiö järjestää eläketurvan. Yhtiöittämistä edeltävään työskentelyyn perustuva eläke määräytyy puolestaan valtion eläkelain (VEL 280/66) mukaisesti siltä osin kuin uuden yhtiön palvelukseen siirtyvä henkilö on ollut palvelussuhteessa valtioon.

Valtion eläketurvan rahoituksen kannalta aiheutuu ongelmia siitä syystä, että valtion toimintoja yhtiöitettäessä valtio joutuu tilanteeseen, jossa toimintaa aiemmin hoitaneen valtion laitoksen palveluksesta maksettavat eläkkeet jäävät kokonaan valtion maksettaviksi.

TEL-järjestelmä on ollut koko historiansa ajan vuodesta 1962 vain osittain rahastoiva. Tästä johtuen uuden yhtiön eläkevakuutusmaksusta käytetään suuri osa, niin sanottu tasausosa, yksityisen sektorin jo maksussa olevien eläkkeiden rahastoimattomien osien kustantamiseen. Maksamalleen tasausmaksulle uusi yhtiö voi saada hyvitystä muulta TEL-järjestelmältä vasta pitkän ajan kuluttua, kun yhtiön työsuhteeseen perustuvia eläkkeitä tulee maksettaviksi.

Postipankkia ja Suomen Pankin setelipainoa yhtiöitettäessä siirrettävän henkilöstön eläketurva säädettiin palvelussuhteen alusta lukien takautuvasti TEL:n piiriin kuuluvaksi. Menettelyn johdosta kyseiset eläkejärjestelmät saivat TEL-järjestelmästä hyvitystä, joka kattoi suurimman osan niiden eläkevakuutusmaksuun sisältyvästä tasausosasta. Menettely on erityisen sovelias silloin, kun yhtiöitettävä laitos on aloittanut toimintansa yli 40 vuotta sitten ja sen henkilökunnan määrän kehitys on ollut ja on myös tulevaisuudessa vakaa. Tällaisen yhtiön eläkevakuutusmaksun tasausosa ja maksussa olevista eläkkeistä tasauksen kautta tuleva hyvitys ovat silloin lähes yhtä suuria. Hallinnollisesti tällainen menettely on kuitenkin raskas. Sen soveltaminen käsillä oleviin yhtiöittämistilanteisiin merkitsisi yhtiöittämiskehityksen nopeudesta riippuen mahdollisesti kymmenien tuhansien jo maksussa olevien eläkkeiden laskemista uudelleen tasausta varten. Kaikkia tällaiseen menettelyyn tarvittavia tietoja ei todennäköisesti ole edes saatavissa. Näistä syistä aikaisemmin sovellettua järjestelyä ei nyt voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Keskeisen kysymyksen valtion näkökulmasta muodostaa se, että valtion kustannettavaksi jäisi ilman lisätoimenpiteitä kokonaisuudessaan yhtiöittämistä edeltävä eläkeoikeus, eikä uusi yhtiö osallistuisi tämän kustannuksen keventämiseen. Tämän johdosta ehdotetaan jäljempänä kuvattavaa siirtymämaksua koskevaa menettelyä, joka toteutettaisiin erillisellä lailla.

TEL:n mukaiset eläkemenot rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä. Pääosa eläkkeistä rahoitetaan jakojärjestelmän mukaisesti ja näitä eläkkeitä varten TEL-vakuutusmaksuun sisältyy tasausosa. Kaikki työnantajat osallistuvat yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti jakojärjestelmän kautta kustannettaviin eläkkeisiin pääasiassa yritysten palkkasummien suhteessa.

Uudet yhtiöt osallistuvat tasaukseen alkuvuosina suuremmalla osuudella kuin ne itse näinä vuosina aiheuttavat yhteisesti kustannettavia eläkkeitä. Tämä on normaalitapauksissa suoraa seurausta siitä, että suuri osa eläkkeistä rahoitetaan jakojärjestelmällä koko TEL-piirin kesken. Valtion liiketoimintojen yhtiöittämisen seurauksena syntyvien uusien yritysten osalta tilanne on kuitenkin toinen. Tällöin kysymys on perimmältään julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajan siirtämisestä. Tästä syystä näissä tilanteissa on tarkoituksenmukaista ja valtiontaloudellisista syistä perusteltua poiketa normaaleista TEL-eläketurvan rahoitusperiaatteista siten, että osa siirtyvän henkilöstön palkoista perittävästä tasausmaksusta tuloutetaan valtiolle erityisen siirtymämaksun muodossa kattamaan siirtyvän henkilöstön valtiolle aiheuttamia kustannuksia. Siirtymämaksua ei luonnollisestikaan peritä uusina työntekijöinä yritykseen tulevien henkilöiden palkoista.

Uusien yritysten vanhoista työntekijöistä voidaan arvioida aiheutuvan vuorostaan tulevaisuudessa yhteisesti kustannettavia eläkemenoja enemmän kuin mitä näiltä yhtiöiltä perittävä tasausmaksu kattaa. Siirtymämaksua ei näin ollen voida maksaa valtiolle koko sitä aikaa, jolloin uusien yhtiöiden aiheuttamat kustannukset alittavat tasausmaksun. Kohtuullisena siirtymämaksuajan pituutena voidaan pitää kymmentä vuotta.

Siirtymämaksun suuruus on mitoitettava siten, että TEL-eläkelaitokselle jää kaikissa olosuhteissa tasausmaksua vähintäinkin niin paljon kuin vanhoista työntekijöistä aiheutuu järjestelmälle menoja.

Hallitus korostaa, että esitetty siirtymämaksu on poikkeusjärjestely, joka liittyy vain valtion liiketoimintojen yhtiöittämiseen ja jonka valtiontalouden tila tekee välttämättömäksi. Kyseisellä järjestelyllä pyritään helpottamaan valtion eläkkeiden rahoitusta menettelyllä, joka sopeutuu yksityisen sektorin työeläketurvan rahoitukseen, mutta joka säilyttää Suomen eläketurvan hallinnollisen rakenteen.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että siirtymämaksun suuruus olisi 80 % vakuutusmaksun tasausosasta.

TEL-järjestelmälle siirtymämaksusta aiheutuu huomattavia kustannuksia siihen verrattuna, että yhtiöittämistilanteeseen ei liitettäisi mitään erityisjärjestelyjä. Tässä vaiheessa on ollut esillä vuonna 1993 tapahtuvat neljä yhtiöittämistä. Olettaen, että näiden palkkasumma on 450 miljoonaa markkaa ja TEL-tasausmaksu 7,8 %, siirtymämaksun suuruus on 28 miljoonaa markkaa vuonna 1993. TEL-järjestelmän osuudeksi jää tasausmaksusta vastaavasti 7 miljoonaa markkaa.

Asian valmistelun yhteydessä on ollut esillä muun muassa posti- ja telelaitoksen ja valtion rautateiden yhtiöittäminen. Näiden palkkasumma on suuruusluokaltaan kuusi miljardia markkaa. Vastaavin perustein laskettu siirtymämaksu olisi näiden osalta yli 370 miljoonaa markkaa vuodessa.

On kuitenkin huomattava, että koska työeläkejärjestelmään tulee yhtiöittämisten seurauksena uusia vakuutettuja, yhtiöittämisprosessi lisää siirtymämaksu huomioon ottaenkin TEL-järjestelmän rahoitukseen käytettävissä olevia tuottoja enemmän kuin kuluja.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet valtiovarainministeriö, eläketurvakeskus sekä eläkeasiantuntijoita Työeläkelaitosten Liitosta ja keskeisistä työmarkkinajärjestöistä.

Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset Valtion tietokonekeskuksen, Valtion ravitsemiskeskuksen, Valtion painatuskeskuksen ja Valtion rahapajan muuttamisesta valtionyhtiöiksi. Näissä hallituksen esityksissä todetaan: "Valtion vuoden 1993 talousarvioesitykseen liittyen annetaan eduskunnalle hallituksen esitys laiksi henkilöstön eläketurvan järjestämisestä muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi sekä laiksi valtion eläkevakuutusrahastosta." Nyt annettavalla hallituksen esityksellä edellä selostetusta hallituksen aikaisemmasta näkemyksestä poiketen ehdotetaan, että koko valtionyhtiön henkilökunta kuuluisi yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin uuden yhtiön perustamisesta lähtien. Nyt annettavalla hallituksen esityksellä ei puututa niihin työ- tai virkasuhteen ehtoihin, joilla valtion palveluksessa olevat henkilöt siirtyvät uuden osakeyhtiön palvelukseen.

1 §. Pykälä koskee lain soveltamisalaa. Ensisijaisesti laissa tarkoitetaan tilannetta, jossa valtion niin sanottu uusimuotoinen liikelaitos kokonaan muutetaan valtioenemmistöiseksi osakeyhtiöksi. Lisäksi lakia on tarkoitus soveltaa myös sellaisiin tilanteisiin, joissa osa valtion suorasta budjettirahoitteisesta toiminnasta siirretään jo olemassa olevien osakeyhtiöiden tehtäväksi. Koska ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä erikoisjärjestelyihin silloin, kun siirto koskee pieniä henkilöryhmiä, lain soveltamisala on rajoitettu koskemaan vain sellaisia järjestelyjä, joissa osakeyhtiöön siirtyy työsuhteeseen vähintään 200 henkilöä.

2 §. Säännöksessä määritellään yhtiö, niin sanottu vanha työntekijä ja eläkelaitos. Yhtiöksi määritellään 1 §:ssä tarkoitettu osakeyhtiö. Vanhaksi työntekijäksi määritellään valtion eläkelain piirissä oleva henkilö, joka järjestelyllä siirretään työsuhteeseen yhtiöön. Jos työntekijän työsuhde yhtiöön päättyy, häntä ei enää pidetä vanhana työntekijänä, vaikka hän myöhemmin tulisikin uudelleen yhtiön palvelukseen. Eläkelaitokseksi määritellään se vakuutusyhtiö, eläkekassa tai eläkesäätiö, jossa osakeyhtiö on järjestänyt TEL:n perusturvan mukaisen eläketurvan työntekijöilleen.

3 §. Pykälän mukaan eläkelaitos maksaa 1 §:ssä tarkoitetun järjestelyn johdosta siirtymämaksun. Siirtymämaksu suoritetaan valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1372/89) tarkoitettuun valtion eläkerahastoon, jolle yhtiöitettävien laitosten eläkemaksut nykyisin tuloutetaan. Siirtymämaksua maksetaan 10 kalenterivuodelta järjestelyn toteuttamisvuosi mukaan lukien. Vuotuinen siirtymämaksu on 80 % siirtymämaksun perusteesta. Siirtymämaksun perusteena käytetään vanhojen työntekijöiden osalta perittävää TEL:n perusturvan mukaiseen vakuutusmaksuun sisältyvää tasausosaa, joka on tarkoitettu eläkelaitosten yhteisellä vastuulla olevien eläkkeiden kustantamiseen. Jos myöhemmin uuden järjestelyn johdosta yhtiöön siirretään muita VEL:n piiriin kuuluneita henkilöitä, ei yhtiölle vahvistettua 10 vuoden siirtymäaikaa muuteta. Sen sijaan edellä tarkoitetut työntekijät otetaan huomioon määrättäessä siirtymämaksun perustetta jälkimmäisen siirron jälkeiseltä ajalta. Koska yhtiöittäminen voi tapahtua vaiheittain, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, ottaen huomioon myös myöhäisemmät valtionyhtiöitten uudelleenjärjestelyt, että siirtymämaksua voitaisiin maksaa näissäkin tapauksissa mainitulta 10 vuodelta. Jos osakeyhtiön vanhojen työntekijöiden lukumäärä vuoden lopussa vähenee alle 200:n, siirtymämaksua ei seuraavalta kalenterivuodelta makseta, vaikka 10 vuoden siirtymäaika ei olisikaan vielä kulunut.

Pykälän 4 momentti koskee tilannetta, jossa 1 §:ssä tarkoitetun järjestelyn jälkeen yhtiön yrityspohja järjestetään uudelleen esimerkiksi yhtiöittämällä tai siirtämällä sen toimintaa muihin yrityksiin ja samalla siirtämällä vähintään 200 vanhaa työntekijää uuteen yritykseen. Tällöin sen eläkelaitoksen, jossa uusi yritys on järjestänyt työntekijöilleen eläketurvan, on maksettava valtiolle siirtymämaksua siltä ajalta, jota alkuperäisestä 10 vuoden siirtymämaksuajasta on jäljellä, edellyttäen, että vanhoja työntekijöitä on vähintään 200.

4 §. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa eläketurvakeskuksen esityksestä perusteet, joissa yksityiskohtaisesti määrätään siirtymämaksun perusteesta, siirtymämaksun ja sen ennakon määrästä, maksujen suorittamisesta ynnä muista vastaavista seikoista. Eläketurvakeskus voi esittää perusteisiin vahvistettavaksi muutoksia, jos vakuutusmaksun tasausosaa käytetään TEL:n 12 §:ssä tarkoitettuihin rahastosiirtoihin tai lainsäädännössä tapahtuvat muutokset sitä edellyttävät. Koska kysymys on aina myös valtion eläkelain mukaisesta eläketurvasta, ennen perusteiden vahvistamista on hankittava valtiovarainministeriön lausunto.

5 §. Pykälän mukaan asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä lain soveltamisesta.

6 §. Lakia sovelletaan yhtiöittämiseen, joka tapahtuu lain voimassa ollessa.

12 §. Työntekijäin eläkelain 12 § säätelee eläkeyhtiöiden keskinäistä vastuunjakoa. Siirtymämaksusta aiheutuva meno vähentää yhteisesti kustannettavien eläkkeiden rahoitukseen käytettävissä olevia tuloja. Tämän johdosta ehdotetaan 12 §:ään lisättäväksi siirtymämaksua koskeva uusi 7 momentti. Ehdotettu 12 §:n muutos tulisi voimaan samasta ajankohdasta kuin laki siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lakia siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi ehdotetaan sovellettavaksi niihin järjestelyihin, jotka tapahtuvat lain voimassa ollessa.

Hallitus on erikseen antanut eduskunnalle esitykset Valtion tietokonekeskuksen, Valtion ravitsemiskeskuksen, Valtion painatuskeskuksen ja Valtion rahapajan muuttamisesta valtionyhtiöiksi. Nyt annettavassa hallituksen esityksessä säädetään eläkejärjestelmien välisestä tehtäväjaosta yksityisen työeläkejärjestelmän ja valtion eläkejärjestelmän välillä. Henkilöiden siirtyessä valtionyhtiöstä yksityisen osekeyhtiön palvelukseen heidän eläketurvansa järjestetään yksityisen työeläkejärjestelmän lainsäädännön mukaisesti siitä ajankohdasta, jona he siirtyvät uuden yhtiön palvelukseen. Heidän aikaisempi valtionpalveluksensa jää valtion eläkelainsäädännön piiriin. Koska tällä hallituksen esityksellä ei kuitenkaan puututa kenenkään työntekijän palvelussuhteen ehtoihin, vaan sillä täsmennetään valtion eläkejärjestelmän ja yksityisen työeläkejärjestelmän keskinäistä tehtävänjakoa, ehdotuksen ei voida katsoa heikentävän valtioon virkasuhteessa olevien tai työntekijöiden toimeentulon lakisääteistä perusturvaa. Tästä syystä lakiehdotusta ei voida jättää lepäämään valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tätä lakia sovelletaan järjesteltäessä valtion viraston, laitoksen, liikelaitoksen tai sen osan omistuspohjaa uudelleen perustamalla osakeyhtiö tai siirtämällä sen toimintaa jo olemassa oleville osakeyhtiöille niissä tapauksissa, joissa samanaikaisesti valtion palveluksesta siirrettäviä virka- tai työsuhteessa olevia henkilöitä on vähintään 200.

2 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitettua osakeyhtiötä sanotaan jäljempänä yhtiöksi. Valtion eläkelaissa (280/66) tarkoitetussa virka- tai työsuhteessa valtioon olevaa henkilöä, joka siirretään työsuhteeseen yhtiöön, pidetään tässä laissa tarkoitettuna vanhana työntekijänä niin kauan kuin työsuhde yhtiöön jatkuu yhdenjaksoisena. Eläkelaitokseksi sanotaan sitä työntekijäin eläkelain 3 §:ssä tarkoitettua vakuutusyhtiötä, avustuskassaa tai eläkesäätiötä, jossa yhtiö on järjestänyt työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen eläketurvan.

3 §

Eläkelaitos maksaa valtion eläkerahastoon 1 §:ssä tarkoitetun järjestelyn johdosta siirtymämaksua 10 vuoden ajan. Siirtymämaksun vuotuinen määrä on 80 prosenttia siirtymämaksun perusteesta.

Siirtymämaksun perusteella tarkoitetaan vanhojen työntekijöiden osalta määrättävän työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutusmaksun sitä osaa, joka on tarkoitettu työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisten kulujen kustantamiseen.

Jos myöhemmin tapahtuvan uuden 1 §:ssä tarkoitetun järjestelyn johdosta vähintään 200 virka- tai työsuhteessa valtioon olevaa henkilöä siirretään työsuhteeseen yhtiöön, otetaan myös nämä työntekijät huomioon 2 momentin mukaista siirtymämaksun perustetta määrättäessä.

Jos 1 §:ssä tarkoitetun järjestelyn jälkeen yhtiön toiminta järjestetään uudelleen siten, että vähintään 200 vanhaa työntekijää siirtyy muuhun yritykseen, se eläkelaitos, jossa edellä mainittu muu yritys on järjestänyt työntekijöittensä eläketurvan, on velvollinen maksamaan siirtymämaksua, kuitenkin enintään 1 momentissa tarkoitetusta 10 vuoden maksuajasta jäljellä olevan ajan.

Siirtymämaksua ei makseta siltä kalenterivuodelta, jota edeltävän kalenterivuoden lopussa vanhojen työntekijöiden lukumäärä on alle 200.

4 §

Siirtymämaksun ja sen ennakon perusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö eläketurvakeskuksen esityksestä, josta ennen perusteiden vahvistamista on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto.

Eläketurvakeskus voi esittää 1 momentissa tarkoitettuihin perusteisiin muutoksia, joissa otetaan huomioon työntekijäin eläkelain mukaisten maksujen ja rahastojen yleisissä laskuperusteissa tapahtuneista muutoksista ja työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetuista siirroista johtuvat kustannukset sekä lainsäädännöstä johtuvat muutokset.

5 §

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.

6 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lakia sovelletaan niihin järjestelyihin, jotka tapahtuvat lain voimassa ollessa.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään työntekijäin eläkelain (395/61) 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966, 29 päivänä kesäkuuta 1990 ja 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetuilla laeilla (639/66, 599/90 ja 612/91), uusi 7 momentti seuraavasti:

12 §

Määrättäessä eläkelaitoksen osuutta 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista kuluista, otetaan huomioon myös siirtymämaksu, jota tarkoitetaan laissa siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi (/92).

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

---

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen