Esityksessä ehdotetaan valtioneuvostolle annettavaksi valtuudet erityisistä syistä tehdä asumistukiin yleinen tarkistus kesken tukikauden, jotta yleiset ennakoimattomat olosuhteiden suuret muutokset voitaisiin ottaa asumistuessa joustavasti huomioon. Samassa yhteydessä lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että asumistuki tarkistettaisiin, jos ruokakunnan pysyvät tulot huomattavasti nousisivat.

Lisäksi asumistukilakia ehdotetaan tarkistettavaksi korkeakouluopiskelijoille myönnettävän asumislisän ja yleisen asumistuen yhteensovittamiseksi. Samalla asumistukilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös veronalaisia etuuksia voitaisiin asetuksella saattaa asumistuessa etuoikeutetuiksi tuloiksi, joita ei tukea myönnettäessä oteta huomioon. Lisäksi asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen perusteiden soveltamiseen ehdotetaan valtioneuvostolle annettavaksi lisää joustavuutta.

Muutokset ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

---

Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92) ja opintotukilain muutoksen (112/92) johdosta on korkeakouluopiskelijoille alettu myöntää asumislisää ensin mainitun lain nojalla heinäkuun 1 päivästä 1992 lukien. Lakeja säädettäessä olisi pitänyt muuttaa myös asumistukilakia (408/75) siten, että opintotukilain mukaisen asumislisän lisäksi myös korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain mukainen asumislisä estäisi yleisen asumistuen myöntämisen. Järjestelmien yhteensovittamista koskevien säännösten kuntoonsaattamiseksi ehdotetaan asumistukilain 2 §:n 1 ja 2 kohtaan sekä 15 §:n 2 momentin 3 kohtaan otettaviksi viittaukset myös korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annettuun lakiin. Samalla 2 §:n 1 kohdan sanontaa ehdotetaan tarkistettavaksi.

Asumistukilain 3 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että etuoikeutetuiksi asetuksella säädettäviltä tuloilta ei enää edellytettäisi verovapautta. Tällöin voitaisiin esimerkiksi opintoraha edelleen säätää etuoikeutetuksi tuloksi huolimatta sen muuttumisesta veronalaiseksi. Tämä olisi tarpeen erityisesti yleisen asumistuen piirissä olevien perheellisten opiskelijoiden aseman turvaamiseksi, jotta opintorahan veronalaiseksi muuttumisesta ei seuraisi asumistuen määrän pieneneminen.

Lisäksi asumistukilain 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus harkita, mitä laissa mainituista seikoista (asunnon sijainti, koko, ikä ja varustetaso) otetaan huomioon enimmäisasumismenoja vahvistettaessa. Tämä tekisi järjestelmän nykyistä joustavammaksi ja hallinnollisesti yksinkertaisemmaksi, kun enimmäisasumismenojen luokitusta voitaisiin valtioneuvoston päätöksellä tarvittaessa karkeistaa.

Asumistukilain 15 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 a kohta, jonka nojalla asumistuki olisi tarkistettava, jos ruokakunnan pysyvät tulot huomattavasti nousisivat. Ehdotuksen mukaan asetuksella säädettäisiin, mitä pidettäisiin huomattavana nousuna. Tarkoituksena on mitoittaa tulojen nousua koskeva normi siten, että esimerkiksi työttömänä olleen ruokakunnan jäsenen töihin meno aiheuttaisi tuen tarkistuksen.

Asumistuen mitoittaminen valtion talousarviossa ja kerran vuodessa vahvistettavissa tuen määräytymisperusteissa on nykyisissä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa osoittautunut huomattavan vaikeaksi. Kun tukia ei ole voitu kesken tukikauden tarkistaa, on lähinnä työttömyyden lisääntymisestä aiheutunut tuensaajien määrän voimakas kasvu johtanut asumistukimäärärahan lisätarpeeseen, joka on jouduttu kattamaan lisätalousarviolla. Näin ollen asumistukilakiin ehdotetaan otettavaksi uusi 15 a §, joka mahdollistaisi sen, että 15 §:n mukaisen, tuen saamisen edellytysten olemassaoloa ja tuen määrää koskevan yksilöllisen tarkistuksen lisäksi asumistukia voitaisiin erityisistä syistä tarkistaa valtioneuvoston määräämällä tavalla ja valtioneuvoston määräämästä ajankohdasta lukien. Erityisinä syinä voitaisiin pitää esimerkiksi yleisten asumiskustannusten tai työllisyystilanteen olennaista muuttumista tavalla, jota kyseisen vuoden tuen määräytymisperusteita vahvistettaessa ei ole pystytty ennakoimaan. Hallinnollisen sujuvuuden vuoksi tukien tarkistus tehtäisiin keskitetysti maksatuksen atk-rekisteriä hyväksi käyttäen.

Työllisyyden parantuessa valtion asumistukimenot supistuisivat nykyistä nopeammin ehdotettujen muutosten jälkeen. Jos opintoraha lainmuutoksen jälkeen säädetään asetuksella edelleen etuoikeutetuksi tuloksi huolimatta sen muuttumisesta veronalaiseksi, aiheutuu tästä valtiolle vuositasolla arviolta 10 miljoonan markan lisäkustannus verrattuna siihen, että opintoraha jouduttaisiin ottamaan huomioon asumistukea alentavana eränä. Muilla ehdotuksilla ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Muutokset ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Asumislisän ja asumistuen yhteensovittamista koskevien säännösten osalta lakia ehdotetaan sovellettavaksi 1 päivästä heinäkuuta 1992 tai sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettyihin asumistukiin. Lain 15 §:n 3 momentin 1 a kohtaa ehdotetaan sovellettavaksi seuraavan vuositarkastuksen voimaantulosta eli 1 päivästä huhtikuuta 1993. Muita säännöksiä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeisestä ajankohdasta myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin.

Syyskuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleen valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n muutosta (818/92) koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan asumistukilain mukainen asumistuki kuuluu mainitun pykälän tarkoittamaan perusturvaan, jonka heikentämistä koskeva lakiehdotus voidaan panna lepäämään. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan mietinnössä (PeVM 7/1992 vp) todennut, että ilman lepäämäänjättämismahdollisuutta voitaisiin kuitenkin tarkistaa jonkin suojan piiriin sinänsä kuuluvan etuuden saamisedellytyksiä ja vähäisesti suuruuttakin, kunhan etuuden edelleenkin saisivat riittävän suurena ne, joille se kokonaisuutena arvioiden on välttämätön toimeentulon perusturvan kannalta. Asumistukilain mukaan valtioneuvostolla on jo nykyisin valtuudet päättää vuosittain asumistuen suuruuteen vaikuttavista määräytymisperusteista. Nyt ehdotetun valtuuden mukaan valtioneuvosto voisi aiemmin vahvistamiensa määräytymisperusteiden estämättä tarkistaa asumistukien määriä kesken tukikauden joko ylös- tai alaspäin, jos erityiset syyt antavat siihen aihetta. Näin ollen ehdotus ei merkitsisi oleellista laajennusta niihin valtuuksiin, jotka valtioneuvostolla jo nyt on tuen suuruutta määriteltäessä. Edellä esitetyn perusteella voitaisiin ehdotus käsitellä ilman lepäämäänjättämismahdollisuutta. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi hallitus pitää kuitenkin suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Korkeakouluopiskelijoiden asumislisän ja yleisen asumistuen nykyisten yhteensovitussäännösten puutteellisuudesta huolimatta tiedossa ei ole, että yleistä asumistukea olisi heinäkuun 1 päivän jälkeen myönnetty kenellekään korkeakouluopiskelijoiden asumislisää saavalle. Jos asumistukea olisi myönnetty samoihin asumiskustannuksiin, joihin opiskelija on jo saanut asumislisää, olisi tästä koitunut saajalle kohtuutonta etua. Näin ollen voitaisiin lainmuutos tältä osin kenenkään oikeusturvaa loukkaamatta saattaa taannehtivasti voimaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä myös tältä osin.

Edellä olevan perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain 2 §:n 1 ja 2 kohta, 3 §:n 2 momentti, 7 § ja 15 §:n 2 momentin 3 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 kohta 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (351/91), 2 §:n 2 kohta, 7 § ja 15 §:n 2 momentin 3 kohta 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87) ja 3 §:n 2 momentti 8 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1079/89), sekä

lisätään 15 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, uusi 1 a kohta sekä lakiin uusi 15 a § seuraavasti:

2 §

Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:

1) yksin asuvalle opiskelijalle, joka korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92) tai opintotukilain (28/72) mukaan on oikeutettu asumislisään taikka jolla on oikeus maksuttomaan asuntoon oppilaitoksen puolesta;

2) kahden tai useamman henkilön ruokakunnalle, johon kuuluva saa 1 kohdassa mainittujen lakien mukaista asumislisää, paitsi milloin asumislisää on myönnetty ruokakunnan jäsenen toisella paikkakunnalla olevaa asuntoa varten;

---

3 §

---

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin pysyviin kuukausituloihin ei lueta asetuksella säädettäviä tuloja eikä 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja. Pysyviä kuukausituloja määriteltäessä käytetään muun luotettavan selvityksen puuttuessa perusteena henkilölle viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa määrättyjä veroäyrejä.

7 §

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asunnon kohtuulliset enimmäisasumismenot neliömetriä kohden kuukaudessa sekä enimmäispinta-alat. Enimmäisasumismenoja vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon asunnon sijainti, koko, ikä ja varustetaso. Enimmäispinta-aloja vahvistettaessa on otettava huomioon ruokakunnan koko.

15 §

---

Asumistuki tulee lakkauttaa ennen 1 momentissa tarkoitettua tarkistusta:

---

3) jos yhden henkilön ruokakunnalle myönnetään korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain tai opintotukilain mukainen asumislisä. Asumistuki lakkautetaan tämän momentin 1 ja 2 kohdan nojalla olosuhteissa tapahtunutta muutosta seuraavan kuukauden alusta ja 3 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta lukien mainitussa kohdassa tarkoitettua asumislisää on myönnetty.

Asumistuen myöntämisen ja 1 momentissa tarkoitetun tarkistamisen taikka 1 momentissa tarkoitettujen tarkistamisten välisenä aikana asumistuen määrä on tarkistettava ja se voidaan tarkistaa vain:

---

1 a) jos ruokakunnan pysyvissä kuukausituloissa on tapahtunut asetuksella tarkemmin säädettävä huomattava nousu; tai

---

15 a §

Sen estämättä, mitä 15 §:ssä on säädetty, voidaan asumistukiin erityisistä syistä tehdä yleinen tarkistus valtioneuvoston määräämällä tavalla ja valtioneuvoston määräämästä ajankohdasta lukien.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 . Lain 2 §:n 1 ja 2 kohtaa sekä 15 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 1992 tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettyihin asumistukiin. Lain 3 §:n 2 momenttia sekä 7 ja 15 a §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeisestä ajankohdasta lukien myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin. Lain 15 §:n 3 momentin 1 a kohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1993 lukien.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Mauri Pekkarinen