Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 25/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi patentti- ja rekisterihallituksesta ja patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki patentti- ja rekisterihallituksesta. Lailla korvattaisiin nykyinen patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki.

Patentti- ja rekisterihallituksen yleisistunto korvattaisiin valtioneuvoston määräajaksi nimittämällä johtokunnalla. Valitusosasto muutettaisiin patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnaksi. Samalla patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä säädettäisiin laki, johon koottaisiin nykyisin eri laeissa olevat viraston valitusosastossa käsiteltäviä asioita koskevat säännökset.

Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset laeiksi patenttilain 25 ja 72 §:n, mallioikeuslain 22 §:n, yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain 29 §:n, hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 23 §:n, tavaramerkkilain 51 a §:n ja kaupparekisterilain muuttamisesta.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee patentteja, tavaramerkkejä, mallioikeutta, integroidun piirin piirimallia, hyödyllisyysmallioikeutta, kaupparekisteriä ja yrityskiinnitystä koskevia asioita. Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnon järjestämisestä säädetään patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (749/65) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (213/82).

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 3 §:n mukaan patentti- ja rekisterihallituksessa ratkaistava asia käsitellään keskusviraston yleisistunnossa niissä tapauksissa, joista asetuksella niin säädetään. Muut asiat ratkaisee pääjohtaja tai viraston muu virkamies taikka ne ratkaistaan osastoistunnossa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa asetuksessa säädetään, että yleisistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat muun muassa tulo- ja menoarvioehdotusta, toimintasuunnitelmaa, viraston virkamiesten nimityksiä ja ratkaisuvallan myöntämistä viraston virkamiehelle. Yleisistuntoon ottavat osaa viraston pääjohtaja puheenjohtajana sekä ylijohtaja ja osastopäälliköt jäseninä.

Patentti- ja rekisterihallituksen yleisistunto on toiminut tähän asti joustavasti ja tehokkaasti. Pääjohtajasta, ylijohtajasta ja osastopäälliköistä koostuva yleisistunto on tarjonnut mahdollisuuden asioiden monipuoliseen käsittelyyn. Toimiva johto on pysynyt ajan tasalla patentti- ja rekisterihallituksen kannalta keskeisissä hankkeissa. Toisaalta yleisistunnossa tapahtuva päätöksenteko soveltuu melko huonosti valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön patentti- ja rekisterihallitukselle asettamien tulostavoitteiden toteuttamiseen. Meneillään oleva virastojen ja laitosten hallinnon kehittäminen edellyttää, että perinteiseen keskusvirasto-organisaatioon kuuluva viraston yleisistunto korvataan valtioneuvoston määräajaksi nimittämällä johtokunnalla.

Yleisistunnon korvaamisella johtokunnalla pyritään saamaan patentti- ja rekisterihallituksen hallintojärjestelmään nopeutta ja tehokkuutta erottamalla toisistaan suuntaviivoista päättävä yleisjohto eli johtokunta ja toimiva johto eli patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesjohto. Johtokunnan muodostamisella varmistettaisiin se, että patentti- ja rekisterihallituksen tärkeimpien päätösten teko perustuu mahdollisimman monipuoliseen harkintaan. Johtokunnan tarkoituksena on tuoda patentti- ja rekisterihallituksen johtamiseen laaja-alaista osaamista yhteiskunnan eri aloilta sekä parantaa viraston johtamisedellytyksiä ja ohjattavuutta.

Ehdotuksen yleisenä lähtökohtana on ollut valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön antamat periaatepäätökset ja valmisteluohjeet hallinnon kehittämisestä.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 4―10 §:ään on sisällytetty patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelyä koskevat säännökset. Virastossa on valitusosasto, joka käsittelee valitukset patentti- ja rekisterihallituksen päätöksistä, joilla on ratkaistu patenttia, tavaramerkkiä, mallioikeutta, hyödyllisyysmallioikeutta, integroidun piirin piirimallia tai kaupparekisteri-ilmoitusta koskeva asia.

Valitusosasto on hallinto-oikeudellinen lainkäyttöelin, jossa noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjestystä. Valitusosastoon kuuluu kolme jäsentä. Puheenjohtajana toimii patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja tai ylijohtaja sekä jäseninä patentti- ja rekisterihallituksen osastopäälliköt, apulaisosastopäälliköt, toimistopäälliköt tai yli-insinöörit sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6―8 §:ssä on määräykset siitä, millaisia menettelyjä asianosaisten kuulemisessa, suullisessa kuulustelussa ja todistajien kuulemisessa valitusosastossa noudatetaan.

Patenttilaissa (550/67), mallioikeuslaissa (221/71), tavaramerkkilaissa (7/64), yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa (32/91) ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa (800/91) on kussakin asiasisällöltään samanlainen säännös valitusmenettelystä valitusosastoon ja valitusosaston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valitusosasto toimii ensimmäisen asteen oikeudellisena valituselimenä patentti- ja rekisterihallituksen tekemissä hallinnollisissa päätöksissä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajien ja yksityisten ihmisten tekemiä hakemuksia kuten esimerkiksi patenttihakemuksia tai kaupparekisteri-ilmoituksia. Näitä päätöksiä tekevät ne patentti- ja rekisterihallituksen virkamiehet, joille tällainen ratkaisuvalta on annettu lailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä. Koska tarkoitus on, että valitusosasto toimii patentti- ja rekisterihallituksen muusta toiminnasta riippumattoman hallintotuomioistuimen tavoin, ei ole tarkoituksenmukaista, että valitusosastoa koskevat säännökset sisältyvät patentti- ja rekisterihallituksen hallintolakiin. Valitusosaston nimi kuvaa huonosti valitusosaston tehtäviä suhteessa patentti- ja rekisterihallituksen muihin osastoihin.

Edellä mainitulla perusteella ehdotetaan, että valitusosastosta säädettäisiin erillinen laki, johon sisällytettäisiin nykyisin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa olevat valitusosastoa koskevat säännökset. Samalla valitusosaston nimi ehdotetaan muutettavaksi patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnaksi. Nimen muutoksella korostettaisiin valitusosaston hallintotuomioistuimen asemaa verrattuna patentti- ja rekisterihallituksen muihin osastoihin.

Lisäksi ehdotetaan, että puheenjohtajan ja jäsenten kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin. Samoin asianosaisten kuulemista, suullista kuulustelua ja todistajien kuulemista koskevia säännöksiä tarkistettaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi.

2. Asian valmistelu

Valtiovarainministeriö asetti 8 päivänä kesäkuuta 1988 toimikunnan selvittämään ministeriöitten alaisen keskushallinnon yksiköiden johto-organisaation kehittämistarpeita ja valmistelemaan tarvittavia uudistuksia. Toimikunnan asettaminen perustui valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta 1988 tekemään päätökseen toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi.

Toimikunta tarkasteli virastojen johtamista koskevassa mietinnössään (komiteanmietintö 1989:8) erityisesti kollegiaaliseen johtamiseen liittyviä uudistustarpeita. Toimikunta katsoi, että toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtuvan ohjauksen läpiviemiseksi on johtamistapoja uudistettava ja kollegioista päätöksentekoeliminä luovuttava. Kollegiot pitäisi korvata niitä monipuolisimmilla ja joustavimmilla johtokunnilla, jotka valtioneuvosto asettaisi määräajaksi. Johtokunnat vastaisivat virastojen toiminnan päälinjojen määrittämisestä ja kehittämisestä.

Patentti- ja rekisterihallitus selvitti vuosina 1989 ja 1990 toimikunnan suositusten mukaisen johtamisjärjestelmän luomista patentti- ja rekisterihallitukseen. Patentti- ja rekisterihallituksen asettama työryhmä, jossa olivat edustettuna patentti- ja rekisterihallitus sekä kauppa- ja teollisuusministeriö, luovutti 8 päivänä helmikuuta 1991 kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotuksensa laiksi ja asetukseksi patentti- ja rekisterihallituksesta.

Työryhmä esitti luopumista kollegiosta ja siirtymistä johtokuntaan patentti- ja rekisterihallituksen ylimpänä päätöksentekoelimenä. Johtokunta asettaisi käytännön tavoitteet patentti- ja rekisterihallituksen toiminnalle sekä ohjaisi ja valvoisi näiden tavoitteiden toteutumista. Johtokunnan kokoonpanosta, tarkemmista tehtävistä ja toimikaudesta säädettäisiin asetuksella.

Työryhmä esitti lisäksi eräitä vähäisempiä muutoksia voimassa olevaan lakiin ja asetukseen.

Työryhmän ehdotuksista pyydettiin valtiovarainministeriön lausunto. Hallituksen esitys on laadittu noudattaen pääosin työryhmän ehdotuksia ja valtiovarainministeriön lausuntoa. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaa koskevat säännökset on lisätty ehdotukseen kauppa- ja teollisuusministeriössä. Patentti- ja rekisterihallitus ei vastusta valitusosaston muuttamista patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnaksi.

3. Esityksen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset

Johto-organisaation uudistus on omiaan tehostamaan patentti- ja rekisterihallituksen toimintaa ja ohjautuvuutta painopistealueille. Uudistuksen vaikutukset näkyvät välillisesti patentti- ja rekisterihallituksen palvelukyvyn parantumisessa ja toiminnan tuloksellisuuden lisääntymisessä.

Uudistus ei välittömästi vaikuta virkarakenteeseen. Pitkällä tähtäimellä toiminnan tehostuminen vähentää mahdollisesta tehtävien lisääntymisestä aiheutuvaa lisäresurssien tarvetta. Johtokunnan jäsenyydet ovat luonteeltaan sivu- ja luottamustoimia. Johtokunnan palkkioita lukuun ottamatta uudistus ei lisää valtion menoja.

4. Suhde muuhun lainsäädäntöön

Samassa yhteydessä kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä säädettäisiin erillinen laki, siirrettäisiin patenttilaissa, mallioikeuslaissa, tavaramerkkilaissa, yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa olevat valitusmenettelyä koskevat säännökset tähän lakiin. Lainsäädännön selkeyden kannalta olisi perusteltua, että kaikki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelyä koskevat säännökset olisivat samassa laissa, koska ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää moneen eri lakiin sisällöltään samanlaisia säännöksiä.

Yrityskiinnitysten osalta valitusmenettelystä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/84). Muista patentti- ja rekisterihallituksen käsittelemistä asioista poiketen valitusviranomaisena on Helsingin hovioikeus. Ehdotettu muutos ei koskisi yrityskiinnitysasioita eikä siten muuttaisi olemassa olevaa tilannetta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki patentti- ja rekisterihallituksesta

1 §. Viraston asema. Pykälän mukaan patentti- ja rekisterihallitus olisi kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto. Säännös vastaisi voimassa olevassa laissa olevaa säännöstä.

2 §. Tehtävät. Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä olisi käsitellä patenttilaissa, tavaramerkkilaissa, mallioikeuslaissa, hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, kaupparekisterilaissa, toiminimilaissa, yrityskiinnityslaissa ja yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa tarkoitettuja asioita.

Valtaosan tehtävistä muodostaa kaupparekisteri-ilmoitusten sekä patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, yrityskiinnitys- ja piirimallihakemusten käsittely.

Voimassa olevaan lakiin verrattuna patentti- ja rekisterihallituksen tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi yleisluontoinen maininta siitä, että patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen. Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaskunnan muodostaa noin 260 000 suomalaista ja ulkomaalaista elinkeinonharjoittajaa. Virasto voi edistää teknistä ja taloudellista kehitystä käsittelemällä asiakkaiden tekemät hakemukset nopeasti, joustavasti ja luotettavasti. Toinen tapa edistää teknistä ja taloudellista kehitystä on tarjota patentti- ja rekisterihallituksen asiakkaille erilaisia neuvonta- ja informaatiopalveluja. Nykyisin virastossa on jo kaupparekisteriasioita varten neuvontalakimiehiä ja patenttiasioita varten neuvontainsinöörejä. Tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää ja laajentaa tätä toimintaa.

3 §. Johtokunta. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi patentti- ja rekisterihallituksen johtokunnasta. Johtokunnan nimittäisi valtioneuvosto. Lakiin ei sisältyisi määräyksiä tehtävistä, kokoonpanosta tai toimikaudesta, vaan niistä säädettäisiin asetuksella.

Johtokunnan tehtävänä olisi asettaa käytännön tavoitteet patentti- ja rekisterihallituksen toiminnalle sekä valvoa ja ohjata näiden tavoitteiden toteutumista. Johtokunnalla olisi siten yleisvastuu viraston toiminnasta. Tämä edellyttäisi johtokunnan jäseniltä laajaa asiantuntemusta ja aktiivisuutta. Johtokuntaan nimettäisiin pääasiassa viraston ulkopuolisia asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajana toimisi patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja.

4 §. Asioiden ratkaiseminen. Patentti- ja rekisterihallituksessa tehdään hakemuskäsittelyn yhteydessä hyvin suuri määrä hallintopäätöksiä. Virasto käsittelee vuosittain yli 20 000 kaupparekisteri-ilmoitusta sekä patentti-, mallioikeus- ja tavaramerkin rekisteröintihakemusta. Viraston työskentelytehon kannalta on olennaista, että päätösvaltaa eri asioissa ei keskitetä pelkästään johtokunnalle tai pääjohtajalle, vaan että myös muille virkamiehille annetaan itsenäistä ratkaisuvaltaa.

Pykälässä ehdotetaan, että patentti- ja rekisterihallituksessa käsiteltävän asian ratkaisee johtokunta tai patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja taikka muu virkamies sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Asia voidaan määrätä ratkaistavaksi myös osastoistunnossa. Tarkoituksena on asetuksessa luetella ne asiat, jotka johtokunta ratkaisee. Kuten edellisen pykälän kohdalla ehdotettiin, johtokunta keskittyisi viraston yleisjohtamiseen ja toiminnan suuntaviivoista päättämiseen. Johto-organisaation uudistamiselle asetettavien tavoitteiden mukaisesti johtokunnan ratkaistavaksi ei tulisi hakemuskäsittelyyn liittyviä päätöksiä. Tarkoituksena on asetuksella säätää, että patentti- ja rekisterihallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työjärjestyksellä tai pääjohtajan päätöksellä annettu. Tämä vastaisi periaatteeltaan voimassa olevan lain säännöksiä.

5 §. Muutoksenhaku. Pykälä sisältäisi viittauksen patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Tarkoituksena on säätää erillinen laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä.

Pykälän 2 momentti sisältäisi säännöksen siitä, miten sellaisten päätösten osalta, jotka eivät kuulu valituslautakunnan käsiteltäviksi, valitettaisiin. Näiden osalta muutosta haettaisiin valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitusmenettelystä on tarkoitus säätää ehdotetussa laissa patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä.

6 §. Maksut. Pykälä sisältäisi viittaussäännöksen, joka koskisi patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittäviä maksuja ja toimituskirjoista perittäviä leimaveroja. Tällä hetkellä suoritteista peritään maksuja valtion maksuperustelain mukaisesti ja toimituskirjoista leimaveroja leimaverolain mukaisesti. Valmisteltavana on kuitenkin erillinen laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista.

1.2. Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä

1 §. Pykälässä ehdotetaan, että patentti- ja rekisterihallituksen valitusasiat käsitellään tämän lain mukaisesti.

2 §. Pykälässä säädettäisiin patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta. Valituslautakunta jatkaisi nykyisen patentti- ja rekisterihallituksen valitusosaston toimintaa. Muutoksella on tarkoitus kuitenkin korostaa valituslautakunnan toiminnan erilaista luonnetta suhteessa muuhun patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan ja myös tuoda lainsäädännössä paremmin esille valituslautakunnan asema hallinnollisena lainkäyttöelimenä.

3 §. Pykälässä säädettäisiin valituslautakunnassa käsiteltävistä asioista. Säännöksen sisältö vastaisi pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Pykälän 1 momenttiin on kuitenkin lisätty maininta hyödyllisyysmallioikeutta ja integroidun piirin piirimallia koskevista asioista. Pykälän 1 momentissa säädettaisiin, mistä päätöksistä voi hakea muutosta valituslautakunnalta. Sen sijaan siitä, kuka saa hakea muutosta, säädetään patenttilaissa, mallioikeuslaissa, tavaramerkkilaissa, hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, kaupparekisterilaissa ja yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa. Pääsääntöisesti päätökseen saa hakea muutosta vain hakemuksen, väitteen tai mitättömäksijulistamisvaatimuksen tekijä. Hakemusten tekijöiden kannalta on selkeämpää säilyttää kussakin erityislaissa säännökset siitä, kuka saa hakea eri tapauksissa muutosta, eikä siirtää säännöksiä myös tältä osin ehdotettuun lakiin patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että valitusmenettelystä yrityskiinnitysasioissa säädetään erikseen. Yrityskiinnitysasioissa valitus tehdään Helsingin hovioikeudelle eikä ehdotus muuta tätä tilannetta.

4 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valitusajasta, joka olisi kuten nykyisin 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin valituskiellosta. Valitusoikeus rajoitetettaisiin asianosaisiin eli valitusta ei saisi tehdä muu kuin hakija tai väitteen, vaatimuksen tai mitättömäksijulistamisvaatimuksen tekijä. Vaikka patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus- ja kaupparekisterilakeihin sekä hyödyllisyysmallioikeudesta ja yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annettuihin lakeihin sisältyvät säännökset siitä, kuka voi eri tapauksissa valittaa, on ehdotettuun lakiin patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä selkeyden vuoksi tarpeen ottaa nimenomainen valituskielto.

5 §. Pykälä sisältäisi säännökset valituslautakunnan kokoonpanosta. Nykyisen valitusosaston puheenjohtajana on patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 5 §:n mukaan toiminut viraston pääjohtaja tai ylijohtaja. Valitusasioiden lisääntyminen ja istuntojen lukuisuus ovat käytännössä aiheuttaneet ongelmia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valituslautakunnan puheenjohtajana voisi toimia muukin patentti- ja rekisterihallituksen virkamies, jolla on kokemusta tuomarintehtävien hoidosta tai hallintolainkäytöstä. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä valitusosaston puheenjohtajan kelpoisuudesta. Voimassa olevan patentti- ja rekisterihallituksesta annetun asetuksen mukaan pääjohtajalta ja ylijohtajalta vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta tuomarintehtävistä. Tämän vuoksi kelpoisuusvaatimuksen sisällyttäminen lakiin ei tiukenna puheenjohtajan kelpoisuusvaatimusta. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan tuomarintehtävien hoidon sijasta hallintolainkäytössä hankittu kokemus antaisi patentti- ja rekisterihallituksen virkamiehelle kelpoisuuden valituslautakunnan puheenjohtajaksi.

Nykyisin valitusosaston muuna jäsenenä voi toimia vain patentti- ja rekisterihallituksen osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai yli-insinööri. Tämän on katsottu rajoittavan liiaksi jäseneksi nimettävien piiriä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valituslautakunnan jäsenenä voisi toimia muukin valtion virkamies kuin patentti- ja rekisterihallituksen virkamies. Edellytyksenä olisi, että kyseisellä henkilöllä olisi ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä teollisoikeuksiin. Käytännössä voidaan ajatella, että patenttiasioissa valituslautakuntaan nimettäisiin jäseneksi esimerkiksi kyseisen alan professori teknillisestä korkeakoulusta.

6 §. Pykälän mukaan asiaa valituslautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjestystä, mikä johtuu valituslautakunnan asemasta hallinto-oikeudellisena lainkäyttöelimenä. Säännös vastaisi voimassa olevaa patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 ja 7 §:ää.

Pykälän 3 momentissa annettaisiin valtuutus asetuksella säätää, että asetuksella tarkemmin säädettävät puuttuvat asiakirjajäljennökset voidaan tarvittaessa hankkia asianosaisen kustannuksella.

7 §. Pykälässä ehdotetaan, että valituslautakunnassa voidaan toimittaa suullinen käsittely ja kuulla todistajia ja asiantuntijoita. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevaa patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 8 §:ää, mutta säännöksen sanamuoto on tarkistettu suullista käsittelyä koskevien voimasssa olevien säännösten mukaisiksi. Mahdollisuus kuulla todistajia ja asiantuntijoita on tarpeen säilyttää.

8 §. Pykälä sisältäisi säännökset muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja se vastaisi voimassa olevaa patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 9 §:ää. Valitusaika on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Pykälän 2 momentti sisältää myös määräykset siitä, miten haetaan muutosta päätökseen, jolla todistaja on tuomittu rangaistukseen poissaolosta tai muusta niskoittelusta taikka joka koskee korvauksen maksamista todistajalle.

9 §. Pykälä sisältää säännöksen asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Patenttiasioita, hyödyllisyysmalliasioita ja integroidun piirin piirimallia koskevia asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä tulee käsittelyyn osallistua riittävän teknillisen asiantuntemuksen takaamiseksi kaksi yli-insinöörineuvosta. Yli-insinöörien tulee olla teknillisen korkeakoulun loppututkinnon suorittaneita ja patenttiasioihin perehtyneitä. Säännös vastaa sisällöltään voimassa olevan patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 10 §:ää.

1.3. Patenttilaki

Voimassa olevan patenttilain 25 ja 72 §:ään sisältyvät valitusmenettelyä koskevat säännökset. Kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä valituslautakunnassa säädettäisiin erillinen laki, ehdotetaan näissä pykälissä viitattavaksi tähän lakiin.

1.4. Mallioikeuslaki

Voimassa olevan mallioikeuslain 22 §:ään sisältyvät valitusmenettelyä koskevat säännökset. Kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä valituslautakunnassa säädettäisiin erillinen laki, ehdotetaan tässä pykälässä viitattavaksi tähän lakiin.

1.5. Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin

Voimassa olevan yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain 29 §:ään sisältyvät valitusmenettelyä koskevat säännökset. Kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä valituslautakunnassa säädettäisiin erillinen laki, ehdotetaan tässä pykälässä viitattavaksi tähän lakiin.

1.6. Laki hyödyllisyysmallioikeudesta

Voimassa olevan hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 23 §:ään sisältyvät valitusmenettelyä koskevat säännökset. Kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä valituslautakunnassa säädettäisiin erillinen laki, ehdotetaan tässä pykälässä viitattavaksi tähän lakiin.

1.7. Tavaramerkkilaki

Voimassa olevan tavaramerkkilain 51 a §:ään sisältyvät valitusmenettelyä koskevat säännökset. Kun patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä valituslautakunnassa säädettäisiin erillinen laki, ehdotetaan tässä pykälässä viitattavaksi tähän lakiin.

1.8. Kaupparekisterilaki

Voimassa olevan kaupparekisterilain 29 §:ssä viitataan patentti- ja rekisterihallituksesta annettuun lakiin. Kun valitusmenettelyä koskevat säännökset sijoitettaisiin erilliseen lakiin, ehdotetaan viittaussäännöstä vastaavasti muutettavaksi.

Voimassa olevan patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 10 a §:ssä säädetään patentti- ja rekisterihallituksen oikeudesta saada verohallitukselta tietoja liiketoimintaa harjoittavista kirjanpitovelvollisista. Lainsäädännön selkeyttämiseksi säännös ehdotetaan siirrettäväksi kaupparekisterilakiin, jonne se asiallisesti kuuluu.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotetut lait patentti- ja rekisterihallituksesta sekä patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä olisivat sisällöltään suppeita patentti- ja rekisterihallituksen toiminnan yleisiä perusteita säätäviä lakeja. Tarkemmat säännökset patentti- ja rekisterihallituksen hallinnosta annettaisiin asetuksella. Samoin annettaisiin asetus patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä. Luonnokset asetuksiksi ovat esityksen liitteenä.

3. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki patentti- ja rekisterihallituksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §
Viraston asema

Patentti- ja rekisterihallitus on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen.


2 §
Tehtävät

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen. Se käsittelee patenttia, integroidun piirin piirimallia, hyödyllisyysmallioikeutta, mallioikeutta, tavaramerkkiä, yrityskiinnitystä, kaupparekisteriä, tilinpäätösasiakirjojen julkistamista ja toiminimeä koskevat asiat sekä tarjoaa alansa tietopalveluja. Sen käsiteltäväksi voidaan asetuksella määrätä myös muita teollisoikeudellisia ja rekisterinpitoon liittyviä asioita.


Patentti- ja rekisterihallituksen tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät, jotka kauppa- ja teollisuusministeriö sille antaa.


3 §
Johtokunta

Patentti- ja rekisterihallituksessa on johtokunta, jonka jäsenet valtioneuvosto määrää. Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta säädetään asetuksella.


4 §
Asioiden ratkaiseminen

Patentti- ja rekisterihallituksessa käsiteltävän asian ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai muu patentti- ja rekisterihallituksen virkamies sen mukaan kuin asetuksella säädetään.


5 §
Muutoksenhaku

Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa hakea muutosta patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalta sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.


Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen sellaisessa asiassa, joka ei kuulu patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan käsiteltäväksi, saa, jollei toisin säädetä, hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.


6 §
Maksut

Patentti- ja rekisterihallituksen perimistä maksuista ja toimituskirjoista suoritettavista leimaveroista säädetään erikseen.


7 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.


8 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Tällä lailla kumotaan patentti- ja rekisterihallituksesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annettu laki (749/65) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.




2.

Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


Yleissäännös

1 §

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasiat käsitellään siten kuin tässä laissa säädetään.


Valituslautakunnassa käsiteltävät asiat

2 §

Patentti- ja rekisterihallituksen ratkaistavaksi säädetyt valitusasiat käsittelee patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta.


3 §

Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla valituslautakuntaan, kun:

1) päätöksellä on ratkaistu patenttihakemus tai muu patenttia koskeva asia;

2) päätöksellä on ratkaistu hakemus mallin rekisteröimisestä tai muu mallia koskeva asia;

3) päätöksellä on ratkaistu hakemus integroidun piirin piirimallin rekisteröimisestä tai muu piirimallia koskeva asia;

4) päätöksellä on ratkaistu hakemus hyödyllisyysmallin rekisteröimisestä tai muu hyödyllisyysmallia koskeva asia;

5) päätöksellä on ratkaistu hakemus tavaramerkin rekisteröimisestä tai muu tavaramerkkiä koskeva asia; tai

6) päätöksellä on evätty kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen rekisteröiminen.


Muutoksenhausta patentti- ja rekisterihallituksen yrityskiinnitysasiassa tekemään päätökseen säädetään yrityskiinnityslaissa (634/84).


4 §

Valitus valituslautakuntaan on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä. Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava vahvistettu valitusmaksu uhalla, ettei valitusta oteta tutkittavaksi.


Joka ei säädetyssä ajassa ole tehnyt väitettä tai vaatimusta toisen tekemän kuulutetun hakemuksen johdosta patenttia tai mallioikeutta taikka tavaramerkin rekisteröintiä koskevassa asiassa, ei saa hakea muutosta asiassa annettuun päätökseen.


Joka ei ole tehnyt vaatimusta hyödyllisyysmallin tai integroidun piirin piirimallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, ei saa hakea muutosta asiassa annettuun päätökseen.


5 §

Valituslautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Valituslautakunnan puheenjohtajana toimii sen mukaan kuin asetuksella säädetään patentti- ja rekisterihallituksen virkamies, jolla on kokemusta tuomarintehtävien hoidosta tai hallintolainkäytöstä. Valituslautakunnan muina jäseninä toimivat sen mukaan kuin asetuksella säädetään valtion virkamiehet, joilla on ylempi korkeakoulututkinto ja jotka ovat perehtyneitä teollisoikeuksiin.


Valituslautakunta on päätösvaltainen täysijäsenisenä.


6 §

Asiaa valituslautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjestystä.


Jollei asiaa jätetä tutkimatta tai esitettyä vaatimusta heti hylätä, varataan asianosaiselle, joka ei ole valittajana, tilaisuus selityksen tai vastineen antamiseen. Valituslautakunta voi myös uhkasakolla velvoittaa asianosaisen antamaan selityksensä tai vastineensa.


Asian valmistelusta ja esittelystä valituslautakunnassa säädetään tarkemmin asetuksella. Asetuksella voidaan säätää, että esittelijä voi suorittaa valmistelutehtäviä lautakunnan puolesta. Asetuksella voidaan myös säätää, että asetuksella tarkemmin säädettävät puuttuvat asiakirjajäljennökset voidaan tarvittaessa hankkia asianosaisen kustannuksella.


7 §

Valituslautakunnan istunnossa voidaan toimittaa suullinen käsittely. Suullisessa käsittelyssä voidaan asianosaista kuulustella myös totuusvakuutuksen nojalla sekä todistajia ja asiantuntijoita kuulustella valan tai vakuutuksen nojalla. Erityisestä syystä suullinen käsittely voidaan määrätä toimitettavaksi siinä yleisessä alioikeudessa tai lääninoikeudessa, jossa se soveliaimmin käy päinsä.


Valituslautakunnan toimesta todistajana tai asiantuntijana kuullulle henkilölle maksetaan korvaus valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa korvauksen suorittamisesta valtion varoista tuomioistuimessa kuullulle todistajalle. Asian päättyessä tulee valituslautakunnan lausua, onko asianosaisten tai jonkun heistä korvattava maksettu määrä valtiolle.


Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat

8 §

Valituslautakunnan päätökseen ja patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen sellaisessa asiassa, joka ei kuulu valituslautakunnan käsiteltäväksi, saa, jollei toisin säädetä, hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.


Valituslautakunnan päätökseen, jolla todistaja on tuomittu rangaistukseen poissaolosta tai muusta niskoittelusta tai joka koskee korvauksen maksamista todistajalle, haetaan muutosta eri valituksella 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Tällainen päätös voidaan valituksesta huolimatta heti panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanosta säädetään.


9 §

Kun patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevia asioita käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on niiden käsittelyssä osallisena, laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi, kaksi tasavallan presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-insinöörineuvosta, joiden tulee olla teknillisen korkeakoulun loppututkinnon suorittaneita ja patenttiasioihin perehtyneitä.


Tarkemmat säännökset

10 §

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntööpanosta.


Voimaantulo- ja siirtymissäännökset

11 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Tämän lain voimaan tullessa patentti- ja rekisterihallituksen valitusosaston käsiteltävänä olevat asiat siirtyvät valituslautakunnan käsiteltäviksi.




3.

Laki patenttilain 25 ja 72 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) 25 ja 72 §,

sellaisina kuin ne ovat, 25 § 2 heinäkuuta 1975 annetussa laissa (575/71) ja 72 § muutettuna edellä mainitulla lailla ja 10 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla (387/85), seuraavasti:


25 §

Muutosta 24 §:ssä tarkoitetuissa asioissa haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.


72 §

Muutosta patenttiviranomaisen tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin 24 §:ssä tarkoitettuun lopulliseen päätökseen sekä 42, 71 a tai 71 b §:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



4.

Laki mallioikeuslain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä maaliskuuta 1971 annetun mallioikeuslain (221/71) 22 § seuraavasti:


22 §

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



5.

Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain 29 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 11 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (32/91) 29 § seuraavasti:


29 §
Valituksen tekeminen

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



6.

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (800/91) 23 § seuraavasti:


23 §

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



7.

Laki tavaramerkkilain 51 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 51 a §, sellaisena kuin se on 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (176/76), seuraavasti:


51 a §

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



8.

Laki kaupparekisterilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 29 § sekä

lisätään lakiin uusi 31 a § seuraavasti:


29 §

Muutoksen hakemisesta rekisteriviranomaisen päätökseen, jolla rekisteröiminen on evätty tai rekisteröinti kumottu, säädetään erikseen.


31 a §

Patentti- ja rekisterihallitus on oikeutettu saamaan verohallitukselta vuosittain tiedon niistä liiketoimintaa harjoittavista kirjanpitovelvollisista postiosoitteineen, jotka ovat velvolliset toimittamaan patentti- ja rekisterihallitukselle jäljennöksen tilinpäätösasiakirjoistaan.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Kauppa- ja teollisuusministeri
Kauko Juhantalo

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.