Siirry esitykseen
HE 14/1992
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain ja kunnallisvaalilain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että vaaleissa ja neuvoa-antavissa valtiollisissa kansanäänestyksissä voitaisiin äänestää ennakolta myös Posti- ja telelaitoksen järjestämissä asetuksella määrättävissä tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Näistä suurin osa olisi asiamiesposteissa. Tilapäiset ennakkoäänestyspaikat korvaisivat osan postin toimipaikkaverkoston uudelleenjärjestelyn yhteydessä poistuneista ennakkoäänestyspaikkoina toimineista postitoimipaikoista. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia, jotka koskevat ennakkoäänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastamista sekä ilmoitusta ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoista.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan siten, että ne olisivat sovellettavissa jo vuoden 1992 kunnallisvaaleissa.
Vaaleja koskevaa lainsäädäntöä on viimeksi laajemmin muutettu vuonna 1990 annetuilla laeilla (432-437/90), jolloin muun muassa siirryttiin yksipäiväisiin vaaleihin. Nyt ehdotettaviin muutoksiin ovat antaneet aihetta postin toimipaikkaverkossa tapahtuneet muutokset sekä kuntien keskusvaalilautakuntien ja postin vaaleissa saamat kokemukset.
Postin vähentäessä toimipaikkojaan on lakkautettu 282 sellaista postitoimipaikkaa, jotka toimivat ennakkoäänestyspaikkoina viime eduskuntavaaleissa. Tämän johdosta on syytä ryhtyä toimenpiteisiin äänestäjien ennakkoäänestysmahdollisuuksien riittävyyden varmistamiseksi näiden entisten postitoimipaikkojen toimialueella.
Valtiollisissa vaaleissa ennakkoäänestyksessä annettuja äänestyslippuja on voitu alkaa tarkastaa vaalipiirin keskuslautakunnassa vaalipäivänä jo kello 15, kun taas kuntien keskusvaalilautakunnat ovat kunnallisvaaleissa voineet ryhtyä vastaavaan tehtävään vasta kello 16 alkaen. Tästä aiheutuvan kohtuuttoman kiireen vähentämiseksi on syytä aikaistaa tarkastamisen aloittamisaikaa myös kunnallisvaaleissa.
Posti- ja telelaitoksessa on aikaisemmissa vaaleissa koettu ongelmalliseksi se, että laitoksen on lain mukaan jo pitkän aikaa ennen vaaleja ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle, ketkä ennakkoäänestyksessä toimivat vaalitoimitsijoina kunnan alueella olevissa Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa. Kokemus on osoittanut, että näihin ilmoituksiin on jouduttu tekemään jatkuvasti paljon korjauksia ja lisäyksiä. Tästä aiheutuvan tarpeettoman työn välttämiseksi on harkittu aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin mainitun velvoitteen poistamiseksi.
Ennakkoäänestyksen suosio on vaali vaalilta lisääntynyt. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon jo 1 135 259 äänioikeutettua. Kun äänestäneiden yhteismäärä oli 2 776 984, oli ennakkoon äänestäneiden osuus siitä 40,9 prosenttia. Suurin osa ennakkoäänistä annettiin kotimaassa Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa. Postitoimipaikoissa äänestäneiden yhteismäärä oli 1 080 377, mikä vastaa 95,2 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä.
Ennakkoäänestyspaikoiksi oli näissä vaaleissa asetuksella määrätty 1 027 Posti- ja telelaitoksen toimipaikkaa. Näistä 282 on sittemmin postin toimipaikkaverkon uudelleenjärjestelyn yhteydessä lakkautettu. Lakkautetuissa ennakkoäänestyspaikoissa äänesti viime eduskuntavaaleissa noin 51 000 äänestäjää eli noin 4,7 prosenttia kaikista postitoimipaikoissa ennakkoon äänestäneistä.
Lakkautetuissa postitoimipaikoissa annettujen postipalvelujen korvaamiseksi on perustettu asiamiesposteja, joissa postipalveluista huolehtii postin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella useimmissa tapauksissa yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tällaisia asiamiesposteja on vuoden 1991 lopussa ollut yhteensä 1 059. Edelleen on kehitetty postin jakeluverkkoa. Haja-asutusalueilla on kaikkiaan noin 500 autoilla ajettavaa postinjakelun linjaa, joilla jakelu ja muut postipalvelut hoidetaan postilaatikoilla. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olleista Posti- ja telelaitoksen toimipaikoista 33 on korvattu tällaisella linjalla.
Ennakkoäänestystä ei voimassa olevan lain mukaan voida järjestää sen enempää asiamiesposteissa kuin postin jakeluverkossakaan. Vain Posti- ja telelaitoksen omat toimipaikat voidaan asetuksella määrätä ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin ollen ennakkoäänestyspaikkoina toimineiden postitoimipaikkojen lakkauttaminen heikentäisi niiden äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää ennakolta, joilla on ollut tapana äänestää näissä ennakkoäänestyspaikoissa, jollei korvaavia ennakkoäänestysmahdollisuuksia järjestetä.
Lakkautettuja ennakkoäänestyspaikkoina toimineita postitoimipaikkoja on kaikkialla maassa. Tuntuvimmin äänestäjien ennakkoäänestysmahdollisuudet heikkenisivät kuitenkin haja-asutusalueilla, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja eräillä varuskuntapaikkakunnilla. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että Lapin läänissä olevan Ylitornion kunnan kymmenestä ennakkoäänestyspostista on poistunut seitsemän. Näissä äänesti viime eduskuntavaaleissa yhteensä 898 äänestäjää. Posti on laatinut tarkan selvityksen poistuvien ennakkoäänestystoimipaikkojen olosuhteista. Siitä ilmenee muun muassa näissä toimipaikoissa äänestäneiden lukumäärä sekä toimipaikan etäisyys lähimpään kuntakeskukseen ja postikonttoriin.
Posti- ja telelaitoksen toimipaikkaverkoston merkitys ennakkoäänestyksen onnistumiselle on ollut keskeinen. Posti- ja telelaitos on toiminut aktiivisesti korvaavien ennakkoäänestysmahdollisuuksien suunnittelemiseksi. Postin ennakkoäänestyksen kehittämistyöryhmä on syksyllä 1991 tehnyt asiassa ehdotuksensa. Sen mukaan korvaavina ennakkoäänestyspaikkoina voitaisiin käyttää postin jakeluverkkoa ja tilapäisiä ennakkoäänestyspaikkoja. Työryhmän arvion mukaan autolla liikkuva postinjakaja voisi toimia vaalitoimitsijana kaikilla niillä 33 linjalla, jotka ovat korvanneet poistuvan ennakkoäänestyspostin. Sen sijaan ennakkoäänestykseen saariston venelinjoilla työryhmä suhtautuu varauksellisesti. Se toteaa äänestyksen vaativan erityisjärjestelyjä ja varsinaisen äänestystapahtuman kestävän kauemmin kuin kiinteässä toimipaikassa, minkä lisäksi työryhmä arvioi kustannusten äänestystapahtumaa kohti muodostuvan huomattavasti korkeammiksi kuin kiinteässä toimipaikassa. Työryhmä arvioi tarvittavan noin 60 Posti- ja telelaitoksen tilapäistä ennakkoäänestyspaikkaa. Asiamiespostien mahdollisuuksista toimia ennakkoäänestyspaikkoina posti on suorittanut erillisen selvityksen. Sen mukaan 36 asiamiespostia voisi toimia tilapäisinä ennakkoäänestyspaikkoina.
Aikaisemmista vaaleista saatujen kokemusten pohjalta on arvioitavissa, että ennakkoäänestyksen suosio lisääntyy vielä nykyisestäkin. Tämän johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin postin toimipaikkaverkossa toteutetun uudistuksen aiheuttaman ennakkoäänestyspaikkojen vajauksen poistamiseksi. Saaristoalueiden osalta tällaisia toimenpiteitä puoltaa myös saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 6 §, jonka mukaan valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että saariston vakinaisella väellä on käytettävissään saaristo-oloissa tarvittavat erityispalvelut kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisella etäisyydellä.
Eräissä varuskunnissa on ollut käytössä ennakkoäänestyspaikaksi määrätyn postitoimipaikan tilapäisiä palvelupisteitä ennakkoäänestystä varten. Niissä on äänestyksen järjestämisestä vastannut tehtävään määrätty asianomaisen postitoimipaikan vaalitoimitsijana toimiva postivirkamies. Äänestys on tavallisesti kestänyt näissä palvelupisteissä vain yhden päivän. Tämänkaltaisia tilapäisiä ennakkoäänestyspaikkoja tulisi Posti- ja telelaitoksen voida käyttää tarpeen vaatiessa vastaisuudessakin ennen kaikkea niillä varuskuntapaikkakunnilla, joista on poistunut ennakkoäänestyspaikkana toiminut postitoimipaikka. Äänestys voisi niissä myös kestää laissa määrättyä yleistä ennakkoäänestysaikaa lyhyemmän ajan. Tällaiset tilapäiset ennakkoäänestyspaikat olisi asianmukaista vastaisuudessa määrätä asetuksella, josta myös poikkeava ennakkoäänestysaika kävisi ilmi.
Tilapäisinä ennakkoäänestyspaikkoina tulisi voida käyttää myös niitä asiamiesposteja, jotka Posti- ja telelaitos katsoo tarkoitukseen sopiviksi. Posti- ja telelaitoksen tulisi määrätä myös näihin ennakkoäänestyspaikkoihin vaalitoimitsija, joka suostuu tehtävään ja joka voisi olla muukin kuin laitoksen virkamies, esimerkiksi asiamiespostin hoitaja. Vaalitoimitsijan tehtävän vastaanottamisesta olisi asianmukaista nimenomaisesti sopia asianomaisen henkilön kanssa tähdentäen tehtävän hoidosta seuraavaa rikosoikeudellista virkavastuuta.
Postin jakeluverkon käyttämistä ennakkoäänestyksessä ei sen sijaan tulisi sallia. Jo käytännön syistä ei voida pitää asianmukaisena äänestämistä ulkosalla postilaatikolla taikka ahtaassa jakeluautossa tai veneessä, vaikka tarkoitukseen mahdollisesti järjestettäisiinkin erikseen kullakin ennakkoäänestyspaikalla pystytettävät äänestyssuojat. Lisäksi voi osoittautua vaikeaksi sovittaa yhteen postivirkamiehen erilaisia velvoitteita, kuten vaalisalaisuuden ja kirjesalaisuuden säilymisen varmistaminen äänestämisen yhteydessä.
Ehdotetut uudistukset edellyttävät muutoksia useihin kansanedustajain vaaleista annetun lain (391/69) ja kunnallisvaalilain (361/72) säännöksiin. Paitsi eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa uudistettuja säännöksiä sovellettaisiin myös tasavallan presidentin vaalissa ja neuvoa-antavassa valtiollisessa kansanäänestyksessä.
Ennakolta äänestäneiden äänioikeus tarkastetaan valtiollisissa vaaleissa vaalipiirin vaaliluetteloihin otettujen osalta vaalipiirien keskuslautakunnissa ja äänestysalueiden vaaliluetteloihin otettujen osalta kuntien keskusvaalilautakunnissa. Vaalipiirin keskuslautakunnassa tarkastetut hyväksytyt vaalikuoret on säilytettävä lähetekirjeistä erotettuina varmassa tallessa. Kunnan keskusvaalilautakunnassa hyväksytyt vaalikuoret tulee toimittaa vaalipiirin keskuslautakunnalle äänestyslippujen tarkastusta ja laskentaa varten.
Kunnallisvaaleissa vastaavasti tarkastetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa sinne määräaikaan mennessä saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat. Hyväksytyt vaalikuoret on säilytettävä kunnan keskusvaalilautakunnassa varmassa tallessa lähetekirjeistä erotettuina.
Hyväksytyt vaalikuoret avataan ja niissä olevat äänestysliput tarkastetaan ja lasketaan valtiollisissa vaaleissa vaalipiirin keskuslautakunnassa ja kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnassa. Nämä toimenpiteet on aloitettava vaalipäivänä ennen kuin vaalitoimitus äänestyspaikalla päättyy. Äänestyslippujen tarkastaminen ja laskeminen voidaan valtiollisissa vaaleissa aloittaa aikaisintaan kello 15 ja kunnallisvaaleissa aikaisintaan kello 16.
Tavoitteena on, että ennakkotiedotus ennakkoäänestyksen tuloksesta olisi vaalipiirien keskuslautakunnista ja kunnallisvaaleissa kuntien keskusvaalilautakunnista annettavissa jo heti kello 20 jälkeen, jolloin varsinaisessa vaalitoimituksessa annettujen äänestyslippujen ennakkolaskenta ja sitä koskeva ennakkotiedotus vaalilautakunnissa alkaa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi ennakkoäänet olisi saatava lasketuiksi hyvissä ajoin ennen mainittua ajankohtaa. Vaaliviranomaisten velvollisuutena on huolehtia siitä, että tietoja ennakkoäänestyksen tuloksesta ei pääse julkisuuteen ennen vaalitoimituksen päättymistä.
Ennakkoäänestyksessä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa äänesti vuoden 1988 tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja valitsijamiesten vaaleissa 623 149 henkilöä. Näissä toimipaikoissa äänesti vuoden 1988 kunnallisvaaleissa 449 680 ja vuoden 1991 eduskuntavaaleissa 1 080 377 henkilöä. Ennakkoäänestyksen arvioidaan lisääntyvän huomattavasti myös tulevissa kunnallisvaaleissa.
On arvioitu, että kunnallisvaaleissa varsinkin suurissa kaupungeissa kuntien keskusvaalilautakunnilla tulee olemaan suuria vaikeuksia saada suoritetuksi ennakkoäänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastus ja laskenta ennen kello 20:tä, jos äänestyslippujen tarkastus saadaan aloittaa vasta kello 16. Koska myöskään ei ole aihetta olettaa, että tietoja ennakkoäänestyksen tuloksesta yhtä tuntia aikaisemmin aloitetun laskennan johdosta pääsisi julkisuuteen ennen kello 20:tä, ehdotetaan, että ennakkoäänten tarkastus ja laskenta myös kunnallisvaaleissa saataisiin aloittaa jo kello 15. Uudistus toteutettaisiin muuttamalla kunnallisvaalilain 75 §:n 1 momenttia.
Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole, että myös niiden kuntien keskusvaalilautakunnissa, joissa ennakkoääniä on vähän, ennakkoäänten tarkastus ja laskenta aloitettaisiin jo kello 15. Näissä kunnissa ennakkoäänestyksen tuloksen ennakkotiedotukselle asetettavat tavoitteet ovat saavutettavissa, vaikka ennakkoäänten laskenta ja tarkastus aloitetaan jonakin myöhempänä kellonaikana ennen kello 20:tä. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole tarpeen ottaa säännöstä kunnallisvaalilakiin, sillä tämä on otettavissa huomioon sopivammin oikeusministeriön kunnallisvaalilain 76 §:n 2 momentin ja 102 §:n nojalla kuntien keskusvaalilautakunnille antamissa vaalitulosten ennakkolaskentaa ja ennakkotiedotusta sekä kunnallisvaalilain soveltamista koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
Voimassa olevien vaalilakien mukaan Posti- ja telelaitoksen on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle määrättyyn päivään mennessä ennen ennakkoäänestyksen alkamista tai ennen vaaleja ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa olevien vaalitoimitsijoiden nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu.
Käytännössä ovat varsin aikaisessa vaiheessa tehtävät vaalitoimitsijamääräykset aiheuttaneet, että määräyksiin on jouduttu tekemään runsaasti korjauksia ja lisäyksiä, varsinkin viikonloppuäänestyksen tultua käyttöön.
Vaalitoimitsijoiden nimien ja virka-aseman tai tehtävän ilmoittamisella kunnan keskusvaalilautakunnalle ei voitane katsoa olevan ennakkoäänestyksen oikeellisuuden varmistamisen kannalta juurikaan merkitystä. Olennaista on, että kussakin ennakkoäänestyspaikassa on Posti- ja telelaitoksen kouluttama ja määräämä vaalitoimitsija, joka tietää toimivansa virkavastuulla.
Tämän johdosta ehdotetaan, että velvollisuus mainittujen tietojen ilmoittamiseen poistettaisiin kansanedustajain vaaleista annetun lain 68 §:stä ja kunnallisvaalilain 64 §:stä. Mainittuihin pykäliin lisättäisiin samassa yhteydessä säännös, jonka mukaan Posti- ja telelaitoksen tilapäisten ennakkoäänestyspaikkojen osalta tulisi kunnan keskusvaalilautakunnalle ilmoittaa, minä päivinä ja kellonaikoina ne ovat ennakkoon äänestämistä varten avoinna.
Eduskunnan oikeusasiamies on erääseen 26 päivänä elokuuta 1991 tekemäänsä päätökseen liittyen esittänyt oikeusministeriölle, että se viipymättä ryhtyisi toimenpiteisiin saariston asukkaiden ennakkoäänestämismahdollisuuksien turvaamiseksi seuraavissa yleisissä vaaleissa.
Posti- ja telelaitoksen tilapäisiä ennakkoäänestyspaikkoja ja postin vaalitoimitsijoiden ilmoittamisesta luopumista koskevat ehdotukset on valmisteltu postin sisäisessä ennakkoäänestyksen kehittämistyöryhmässä vuoden 1991 aikana. Postin tekemän ehdotuksen pohjalta asiaa on näiltä osin edelleen valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä, missä yhteydessä on myös vielä kuultu postin edustajia.
Postin toimipaikkaverkko on syksyllä 1991 selvittänyt asiamiespostien hoitajille lähetetyin tiedusteluin maaseutukunnissa olevien asiamiespostien mahdollisuuksia toimia tilapäisinä ennakkoäänestyspaikkoina. Asiassa on hankittu myös postin toimipaikka-alueiden kannanotot. Tiedustelun piiriin valituista 143 asiamiespostista vastasi 110. Vastauksista 77 sisälsi myönteisen ja 33 kielteisen kannanoton tilapäisenä ennakkoäänestyspaikkana toimimiseen. Toimipaikka-alueiden kannanottojen mukaan myönteisen vastauksen antaneista asiamiesposteista 36 voisi toimia tilapäisenä ennakkoäänestyspaikkana.
Liikenneministeriön 31 päivänä joulukuuta 1991 asettama työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia Posti- ja telelaitoksen sekä eri viranomaisten palvelujen yhteisestä järjestämisestä saaristokunnissa, sai tehtäväkseen antaa välimietintö äänestyksen järjestämiseen Posti- ja telelaitoksen toimipaikka- ja jakeluverkossa liittyvistä kysymyksistä.
Ennakkoäänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastamisen aikaistamista koskeva ehdotus on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä kuntien keskusvaalilautakuntien tekemien ehdotusten pohjalta.
Posti- ja telelaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoiden menot suoritetaan sekä valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä että kunnallisvaaleissa valtion varoista. Näiden kustannusten korvaamisesta postille sovitaan kunkin vaalin osalta oikeusministeriön ja postin kesken. Tilapäisten ennakkoäänestyspaikkojen perustamisesta ei aiheudu postille olennaisia uusia kustannuksia. Muilla ehdotetuilla uudistuksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.
Äänestäjän kannalta ehdotetut uudistukset ovat tärkeitä niiden varmistaessa riittävät mahdollisuudet äänestää ennakolta myös ennakkoäänestyspaikkoina toimineiden postitoimipaikkojen lakkauttamisen jälkeen.
Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan yhtäaikaisesti siten, että ne kunnallisvaalilainsäädännön osalta olisivat sovellettavissa jo vuoden 1992 kunnallisvaaleissa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 64 §:n 1 momentti, 65 §:n 1 momentti, 66 §:n 2 ja 3 momentti, 67 §:n 1 momentin 1 kohta, 68 §, 71 §:n 1 ja 4 momentti ja 75 §:n 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 64 §:n 1 momentti, 66 §:n 2 momentti, 71 §:n 1 ja 4 momentti ja 75 §:n 2 momentti 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (370/85), 65 §:n 1 momentti ja 67 §:n 1 momentin 1 kohta 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (434/90), 66 §:n 3 momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (967/78) sekä 68 § muutettuna mainituilla 3 päivänä toukokuuta 1985 ja 18 päivänä toukokuuta 1990 annetuilla laeilla, seuraavasti:
64 §Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa asetuksella määrättävissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja sen tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä 63 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa ja ulkomailla niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrätään, ja suomalaisissa laivoissa (ennakkoäänestyspaikat).
65 §
Äänestyksen järjestämisestä muussa ennakkoäänestyspaikassa kuin laitoksessa huolehtii vaalitoimitsija, jona on Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa ja tilapäisessä ennakkoäänestyspaikassa Posti- ja telelaitoksen määräämä henkilö, Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen määräämänsä edustuston palveluksessa oleva henkilö ja suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Laitoksessa äänestyksen järjestämisestä huolehtii 8 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.
66 §
Milloin vaalit toimitetaan tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana, aloitetaan ennakkoäänestys asetuksella määrättävissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa saaristoalueella, missä kulkuyhteydet ovat jääolosuhteiden vuoksi heikot, jo 23. päivänä ennen vaaleja.
Posti- ja telelaitoksen tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja Suomen edustustoissa ennakkoäänestys voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.
67 §Ennakkoäänestys tapahtuu 66 §:ssä tarkoitettuina ajanjaksoina:
1) Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä varten avoinna, taikka Posti- ja telelaitoksen määräämänä muuna aikana, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 14:n välisenä aikana, ei kuitenkaan uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä, sekä Posti- ja telelaitoksen tilapäisessä ennakkoäänestyspaikassa Posti- ja telelaitoksen määrääminä aikoina;
68 §
Posti- ja telelaitoksen on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 48. päivänä ennen vaaleja päivät ja kellonajat, jolloin ennakkoäänestys kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa tapahtuu.
Kunnan alueella ennakkoäänestyspaikkoina olevat Posti- ja telelaitoksen toimipaikat ja tilapäiset ennakkoäänestyspaikat sekä äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus voidaan antaa 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.
71 §Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi Posti- ja telelaitoksen toimipaikkojen ja tilapäisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Sanottuja asiakirjoja ja Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalileimasimia tarpeineen on vastaavasti lähetettävä ulkoasiainministeriölle toimitettaviksi Suomen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille.
Ennakkoäänestyksen päätyttyä Posti- ja telelaitoksen toimipaikkojen ja tilapäisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden käytössä olleet vaalileimasimet tarpeineen on toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Muiden vaalitoimitsijoiden käytössä olleet vaalileimasimet tarpeineen on toimitettava ulkoasiainministeriölle.
75 §Leimasimena, jolla äänestyslippu on leimattava, käytetään Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa ja tilapäisessä ennakkoäänestyspaikassa sekä laitoksessa sen vaalipiirin vaalileimasinta, missä nämä ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat, sekä Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalileimasinta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361/72) 41 §, 60 §:n 1 momentti, 61 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 64 §, 75 §:n 1 momentti ja 97 §,
sellaisina kuin ne ovat, 41 § ja 60 §:n 1 momentti 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (372/85), 61 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 75 §:n 1 momentti ja 97 § 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (436/90) sekä 64 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, sekä
lisätään 62 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
41 §Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa ehdokaslistojen yhdistelmä tai siinä olevat tiedot taikka tieto siitä, missä yhdistelmä on nähtävänä, äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. Riittävä määrä yhdistelmiä on syyskuun 24 päivään mennessä toimitettava kunnanhallitukselle ja hyvissä ajoin ennen vaaleja kunnan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajille sekä kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrättyjen Posti- ja telelaitoksen toimipaikkojen ja sen tilapäisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Niitä on myös pidettävä kunnan jäsenten saatavissa.
60 §Ennakkoäänestys tapahtuu asetuksella määrättävissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja sen tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä 59 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa (ennakkoäänestyspaikat).
61 §
Äänestämisen järjestämisestä Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa ja tilapäisessä ennakkoäänestyspaikassa huolehtii Posti- ja telelaitoksen määräämä henkilö (vaalitoimitsija) ja laitoksessa 5 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.
62 §
Posti- ja telelaitoksen tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa ennakkoäänestys voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhyemmän ajan kuin 1 momentissa säädetään.
63 §Ennakkoäänestys tapahtuu Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä varten avoinna, taikka Posti- ja telelaitoksen määräämänä muuna aikana, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 14:n välisenä aikana, ja Posti- ja telelaitoksen tilapäisessä ennakkoäänestyspaikassa 62 §:n 2 momentissa tarkoitettuina ajanjaksoina Posti- ja telelaitoksen määrääminä aikoina. Laitoksessa ennakkoäänestys tapahtuu, sen mukaan kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.
64 §
Posti- ja telelaitoksen on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle 14 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista päivät ja kellonajat, jolloin ennakkoäänestys kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa tapahtuu.
Kunnan alueella ennakkoäänestyspaikkoina olevat Posti- ja telelaitoksen toimipaikat ja tilapäiset ennakkoäänestyspaikat sekä äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus voidaan antaa 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.
75 §Kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 74 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.
97 §
Milloin on määrätty toimitettaviksi uudet vaalit tai vaalien toimittamista varten uusi aika, ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä kunnassa, jota määräys koskee. Ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ja tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa ei ennakkoäänestystä tällöin kuitenkaan toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Ministeri
Kauko Juhantalo