Eräiden teollisuuden käyttämien raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tulleja ja tuontimaksuja ehdotetaan alennettavaksi. Persiljan ja tillin sekä eräiden rehujen tullia ehdotetaan korotettavaksi. Esitykseen kuuluu myös eräiden määräaikaisten teollisuustullietujen voimassaoloajan jatkaminen sekä eräitä vähäisiä teknisiä muutoksia tullitariffiin. Lisäksi ehdotetaan kotimaisista raaka-aineista ulkomailla valmistetuille tuotteille tuontimaksuvapautta.

Tullien ja tuontimaksujen muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1992 alusta valtioneuvoston päätöksellä.

---

Kansainväliseen HS-nimikkeistöön tulee vuoden 1992 alusta eräitä muutoksia. Osa muutoksista on luonteeltaan teknisiä eikä niillä ole vaikutusta verojen kantoon.

Eräät tavarat sen sijaan siirtyvät tullitariffin nimikkeistössä sellaisiin nimikkeisiin, joissa on niiden nykyistä tullitasoa korkeampi tai alempi tulli. Näillä tavaroilla on Suomen kaupan kannalta vain vähäinen merkitys. Ne kuuluvat tällä hetkellä tullitariffilakiin perustuvassa käyttötariffissa ns. kaatoalanimikkeisiin, joten tullinkannon määrää ei niiden osalta voida selvittää. Näin ollen ehdotetaan alla mainittujen tavaroiden tulleiksi niiden uusien nimikkeiden tulleja:

ihmisravinnoksi kelpaavat keitetyistä, kuorituista äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja rakeet, uusi nimike 03.06 (tulli vapaa), nykyinen nimike 16.05 (tulli 6 % ja 15 %);

ihmisravinnoksi kelpaavat keitetyistä nilviäisistä ja muista vedessä elävistä selkärangattomista (kuin äyriäisistä) valmistetut jauhot, jauheet ja rakeet, uusi nimike 03.07 (tulli vapaa), nykyinen alanimike 16.05.B. (tulli 15 %);

perunasta valmistetut jyväset ja rakeet, uusi nimike 11.05 (tulli 50 %/4,72/kg), nykyiset alanimikkeet 19.01.B. (tulli 28 %) ja 20.05.B.V. (tulli 50 %);

paperilla päällystetyt säilytysesineet, uusi alanimike 42.02.B. (tulli 15 %), nykyiset alanimikkeet 39.23.B., 39.26.C. (tulli 21 %/2,94/kg) sekä nimikkeet 44.20 (tulli 5 %) ja 73.26 (tulli 15 %);

rekisteröivät kassakoneet, ilman laskulaitetta, uusi nimike 84.70 (tulli vapaa), nykyinen nimike 84.72 (tulli 0,9 %).

Videovirittimin varustettujen videosignaalien tallennus- tai toistolaitteiden yleinen tulli niiden nykyisessä alanimikkeessä 85.28.A. on 4,4 %. Kyseiset laitteet siirtyvät nimikkeeseen 85.21, jossa tulli on myös 4,4 %. Näiden laitteiden osat kuuluvat tällä hetkellä alanimikkeeseen 85.29.A., jossa niiden tulli on 4,4 %, kuten myös nimikkeessä 85.22, johon ne siirtyvät.

Muut HS-nimikkeistön muutokset ehdotetaan tehtäväksi seuraaviin tullitariffin kohtiin: ryhmien 3, 4, 7, 8, 19, 21, 22, 34, 61, 62, 71, 87, 90, 92 ja 97 huomautukset; XI osan huomautukset; nimikkeet 03.05, 09.02, 15.19.A., 22.06, 25.01, 28.18, 28.50, 35.02, 64.06, 84.26, 87.02, 90.29 ja 95.06. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta verojen kantoon.

1.2.1. Valkosipulivalmisteiden tullin alentaminen

Suurkeittiöt ja elintarviketeollisuus käyttävät ruoanvalmistuksessa valkosipulimursketta, jonka tulli on 50 %. Tuotetta ei ole saatavissa vapaakauppa-alueilta eikä sitä valmisteta Suomessa.

Kustannusten alentamiseksi ehdotetaan, että tullitariffin alanimikkeestä 20.05.B.V. erotetaan valkosipulivalmisteille alanimike, jonka tulli olisi 5 %, eli sama kuin tuoreen tai jäähdytetyn valkosipulin tulli alanimikkeessä 07.03.A.

1.2.2. Persiljan ja tillin sekä eräiden rehujen tullin korottaminen

Lisensiointisäädösten muutosten johdosta 1.7.1990 poistettiin tilli ja persilja tuontilisensioinnin piiristä. Tässä yhteydessä niiden tullisuojaa ei vastaavasti korotettu. Persiljan ja tillin viljelyllä on suuri alueellinen merkitys varsinkin monille saaristokunnille. Tuontilisensioinnin poistuminen ilman korvaavaa tuontisuojaa aiheuttaa niin kunnille kuin yksittäisille viljelijöillekin suuria vaikeuksia.

Kyseisten tuotteiden kotimaisen tuotannon elinehtojen säilyttämiseksi ehdotetaan tullitariffin alanimikkeeseen 07.09.D. kuuluvan persiljan arvotulli korotettavaksi 5 %:sta 40 %:iin ja vähimmäistulliksi ehdotetaan 20 mk/kg. Samaan alanimikkeeseen kuuluvan tillin arvotulliksi ehdotetaan 40 % ja vähimmäistulliksi 18 mk/kg, tullattaessa aikana 1.4.-31. 10., muuna aikana (1. 11.-31.3.) sen tulli säilyisi ennallaan (5 %).

Tullitariffin nimikkeisiin 10.06 ja 10.08 kuuluvia riisi- ja viljatuotteita voidaan käyttää myös rehuina. Nykyinen 5-25 %:n tulli ei riitä tasaamaan näiden tuotteiden ja kotimaisen rehun hinnan välistä eroa. Tämän vuoksi niiden tulli ehdotetaan korotettavaksi 1,20 markkaan kilolta. Tulli olisi sama kuin nimikkeisiin 07.14, 10.07 ja 19.03 kuuluvilla maniokilla, sorghumilla ja tapiokalla. Korotus ei koskisi elintarvikekäyttöön sellaisenaan tuotavia tuotteita.

1.2.3. Hedelmäsosepalojen tullin alentaminen

Makeisteollisuus käyttää raaka-aineena tullitariffin nimikkeeseen 20.07 kuuluvia hedelmäsosepaloja, joiden yleinen tulli on 45 %. Kyseisiä tuotteita ei valmisteta Suomessa.

Raaka-ainekustannusten alentamiseksi ehdotetaan teollisuustulliluetteloon säädettäväksi määräaikainen teollisuustullietu alanimikkeeseen 20.07.B.IV. kuuluville hedelmäsosepaloille, jotka teollisuus käyttää makeisveron alaisten tuotteiden valmistukseen. Teollisuustullin määräksi ehdotetaan 10 %.

1.2.4. Marja- ja hedelmävalmisteiden tullin alentaminen

Meijeriteollisuus käyttää maitopohjaisten elintarvikkeiden (varsinkin jugurtin) raaka- ja valmistusaineina nimikkeeseen 20.08 kuuluvia marja- ja hedelmävalmisteita. Tuontivalmisteiden osuus käytetyistä marja- ja hedelmävalmisteista on noin 29 %. Kyseisten tuotteiden tullit ovat 5,6 %, 6 %, 9 % ja 22,5 %.

Jotta kotimaisen teollisuuden raaka-ainekustannukset alenisivat, ehdotetaan teollisuustulliluetteloon säädettäväksi määräaikainen tulliton teollisuustullietu alanimikkeisiin 20.08.B., 20.08.D. ja 20.08.H. kuuluville elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäville marja- ja hedelmävalmisteille (ei kuitenkaan ananas-, kirsikka-, mansikka- ja vadelmavalmisteille).

1.2.5. Ruokosokerin ja glukoosin teollisuusedut

Tuontimaksulain liitteenä olevassa teollisuusetuluettelossa on kaksi teollisuusetua, joiden voimassaoloaika päättyi vuoden 1990 lopussa. Edut koskivat nimikkeeseen 17.01 kuuluvaa ruokosokeria, joka käytetään hiivan ja nimikkeen 35.07 entsyymien valmistukseen sekä nimikkeeseen 17.02 kuuluvaa glukoosia, joka käytetään hiivan valmistukseen. Etuja ei ole niiden voimassaoloaikana (1.1.1988- 31.12.1990) käytetty, koska nimikkeen 17.03 melassin maailmanmarkkinahinta on ollut huomattavasti edullisempi kuin ruokosokerin ja glukoosin. Teollisuusetuluettelossa on hiivan valmistukseen käytettävälle nimikkeen 17.03 melassille tuontimaksuton teollisuusetu.

Jotta teollisuuden kilpailukyky ei heikkenisi maailmanmarkkinahintojen vaihtelun vuoksi, ehdotetaan nimikkeeseen 17.01 kuuluvalle ruokosokerille, joka käytetään hiivan ja nimikkeen 35.07 entsyymien valmistukseen, sekä nimikkeeseen 17.02 kuuluvalle glukoosille, joka käytetään hiivan valmistukseen säädettäväksi määräaikainen tuontimaksuton teollisuusetu.

1.2.6. Vehnägluteenin tuontimaksun alentaminen

Vehnägluteenia käytetään leipomoteollisuudessa leivontaominaisuuksien parantamiseksi. Sen kotimainen valmistus loppui syksyllä 1989, jolloin Valtioneuvoston päätöksellä (19.10. 1989/926) vehnägluteenin tuontimaksu alennettiin vehnän tuontimaksun tasolle, kun se tullattiin aikana 1.11.1989-30.6.1990.

Vehnägluteenia käytetään Suomessa noin 700 tonnia vuosittain, joten tuontimaksusta (1.11.91 alkaen 8,84 mk/kg) aiheutuvat kustannukset ovat suuret.

Leipomoteollisuuden raaka-ainekustannusten alentamiseksi ehdotetaan tuontimaksulain liitteenä olevassa tuontimaksutaulukossa mainitun tullitariffin nimikkeeseen 11.09 kuuluvan vehnägluteenin tuontimaksuksi 5,10 mk/kg.

1.2.7. Kotimaisista raaka-aineista ulkomailla rahtivalmistettujen tuotteiden tuontimaksuttomuus

Kotimaisista raaka-aineista ulkomailla ns. rahtivalmistuksena valmistetusta tuotteesta kannetaan maahan tuotaessa tullia tulliverolain 9 §:n mukaan vain arvonlisäyksen osalta. Valmisteveroa ei kyseisessä tapauksessa tarvitse maksaa elintarviketuotteiden valmisteverolain 6 §:n mukaan tuotteeseen sisältyvän kotimaisen raaka-aineen osalta.

Tuontimaksulaissa ei ole vastaavaa rahtivalmistussäännöstä. Tuontimaksulain 3 §:n mukaan tulliverolain 9 §:ää voitaisiin soveltaa myös tuontimaksulain alaisiin tuotteisiin. Käytännössä tämän säännöksen soveltaminen markkamääräisiin tuontimaksuihin on kuitenkin hankalaa ja johtaa erilaisiin lopputuloksiin riippuen raaka-aineiden ja lopputuotteen sijoittumisesta tullitariffin nimikkeisiin. Lisäksi tulliveroasetuksen 10 §:ssä tullinalennuksen ehtona on, että maasta viedystä tavarasta ei ole viennin perusteella saatu tullinpalautusta tai muuta tullietua. Tuontimaksulain alaisten tuotteiden viennissä tulee kysymykseen myös maataloustuotteiden vientituki, jonka saamista ei ole nykyisissä säännöksissä poissuljettu.

Lainsäädännön selkiyttämiseksi rahtivalmistettujen tuotteiden osalta tuontimaksulakiin ehdotetaan lisättäväksi kotimaisista raaka-aineista ulkomailla valmistettujen tuotteiden tuontimaksuttomuutta koskeva lainkohta.

1.3.1. Aramidilankojen tullin poistaminen

Tekstiiliteollisuus käyttää teknisiin lämpökestävyyttä vaativiin neuloksiin tullitariffin nimikkeeseen 55.09 kuuluvia vähintään 85 painoprosenttia synteettikatkokuituja sisältäviä ns. aramidilankoja (tulli 7 %/-,58/kg). Kyseiset langat tuodaan EY-maista. Osa langoista ei kuitenkaan saa EY-kohtelua, koska ne on kehrätty yhdysvaltalaista alkuperää olevista kuiduista. Aramidilankoja ei valmisteta Suomessa.

Kotimaisen tekstiiliteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ehdotetaan teollisuustulliluetteloon nimikkeeseen 55.09 säädettäväksi tulliton teollisuustullietu kyseisille langoille.

1.3.2. Trikookäsineiden valmistuksessa käytettävien trikoopalojen tullin poistaminen

Tullitariffin nimikkeeseen 63.07 kuuluvista muotoon leikatuista trikooneulepaloista valmistetaan mm. sairaaloissa, atomivoimaloissa ja autotehtaissa käytettäviä käsineitä. Kyseisiä tavaroita ei ole saatavissa vapaakauppasopimusmaista. Suomessa kyseisen neuloksen kutominen on lopetettu kannattamattomana tuontineuloksen huomattavasti halvemman hinnan vuoksi. Trikoopalojen yleinen tulli on 35 % (valmiiden trikoopuuvillakäsineiden yleinen tulli on 14 %).

Koska kyseisten käsineiden valmistuksella Suomessa on merkitystä etenkin sairaaloiden ja atomivoimaloiden katastrofivalmiuden säilyttämiseksi, ehdotetaan teollisuustulliluetteloon säädettäväksi määräaikainen tulliton teollisuustullietu nimikkeeseen 63.07 kuuluville muotoon leikatuille puuvillaa oleville neulepaloille käsineiden valmistukseen.

1.3.3. Ylijännitesuojien e-tulli

Teollisuus käyttää monitorien valmistuksessa tullitariffin nimikkeeseen 85.35 kuuluvia ylijännitesuojia, joiden yleinen tulli on 18,2 %. Kyseisten komponenttien saatavuus vapaakauppa-alueelta on rajoitettua ja hintataso korkea, joten niitä tuodaan pääasiassa Japanista.

Kotimaisen tuotannon ja työllisyyden turvaamiseksi ehdotetaan tullitariffin alanimikkeeseen 85.35.B. kuuluville ylijännitesuojille säädettäväksi 5 %:n suuruinen e-tulli.

1.3.4. Muuntajien, kuristimien ja piirikorttien tullin poistaminen

Teollisuus käyttää nimikkeeseen 85.04 kuuluvia muuntajia ja kuristimia (tulli 15,6 %, e 4,4 %) sekä piirikortteja (tulli 7,5 %) katkeamattoman virransyötön turvaavien laitteiden (ns. UPS- laitteet) valmistukseen. Vastaavia komponentteja on saatavissa osittain vapaakauppa-alueilta, mutta hinta on korkea, joten ne tuodaan Meksikosta. Kyseisten komponenttien osuus on yli 50 % valmiiden UPS-laitteiden tuotantokustannuksista. Viennin osuus tuotannosta on 60 %. Vientietua ei voida käyttää, koska vienti suuntautuu enenevässä määrin EY- ja Kevsos-maihin.

Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ehdotetaan teollisuustulliluetteloon säädettäväksi määräaikainen tulliton teollisuustullietu mainituille UPS-laitteiden valmistuksessa käytettäville komponenteille alanimikkeisiin 85.04.A. ja 85.04.C. Tulliedun ehtona on, että tullihallituksen päätöksellä voidaan osoittaa, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa.

1.3.5. Juovamuuntajien tullin poistaminen

Teollisuus käyttää monitorien valmistuksessa nimikkeeseen 85.04 kuuluvia juovamuuntajia (tulli 9,5 %). Kyseisten tavaroiden saanti vapaakauppa-alueelta on rajoitettua ja hintataso korkea, joten ne joudutaan tuomaan Japanista ja Korean tasavallasta.

Kotimaisen tuotannon ja työllisyyden turvaamiseksi ehdotetaan monitorien valmistukseen käytettäville alanimikkeeseen 85.04.B. kuuluville juovamuuntajille säädettäväksi tulliton, määräaikainen teollisuustullietu. Tulliedun ehtona on, että tullihallituksen päätöksellä voidaan osoittaa, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa.

1.3.6. Eräiden elektroniikkalaitteiden valmistuksessa käytettävien tavaroiden tullin poistaminen

Teollisuus käyttää erilaisia komponentteja elektroniikkalaitteiden valmistukseen. Nyt kyseessä olevia tuotteita ei valmisteta Suomessa eikä niitä ole riittävästi saatavissa vapaakauppa-alueilta. Ne tuodaan pääasiassa USA:sta, Japanista ja kehitysmaista. Kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli- ja tuontimaksuetuuksista annetun asetuksen (974/71) nojalla kyseiset tavarat ovat tullittomia. GSP-etua ei kuitenkaan voida soveltaa kaikkiin tavararoihin, koska raaka-aineet on usein tuotu kehitysmaiden ulkopuolelta ja valmistus- ja käsittelytavat eivät riitä alkuperäkelpoisuuden saamiseksi.

Kotimaisen kilpailukyvyn parantamiseksi ehdotetaan teollisuustulliluetteloon lisättäväksi määräaikaiset tullittomat teollisuustulliedut alla mainittuihin nimikkeisiin kuuluville tavaroille, jotka käytetään radiopuhelimien, henkilöhakulaitteiden, radiopuhelinjärjestelmien tilaajalaitteiden, tukiasemien, radiolinkkilaitteiden ja tietojärjestelmien sekä PCM-laitteiden, puhelinkeskusten, televisioiden, kuvanauhureiden, satelliittivastaanottimien, ATK-monitorien, audiovideotuotteiden ja maksutelevisiolaitteiden teollisessa valmistuksessa.

Teollisuustulliluettelon lisäykset:

84.71 levyasemat, nauha-asemat ja ohjainlevyt;

85.17 modeemikortit;

85.31.A. nestekidemoduulit;

90.13 nestekidelevyt.

1.3.7. Teollisuustulliluettelon muuttaminen telamattoja koskevan teollisuustulliedun osalta

Teollisuustulliluettelossa on alanimikkeessä 40.10.B.II. teollisuustullietu moottorikelkkojen valmistukseen käytettäville, tekstiiliainetta sisältäville telamatoille. Kyseisten tavaroiden teollisuustulli on 7 %. Harmonoitua nimikkeistöä sovellettaessa on telamattojen katsottu kuuluvan tullitariffin nimikkeeseen 40.16. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ko. telamattoja koskeva etu siirretään alanimikkeestä 40. 10.B.II. (yleinen tulli 15 %) nimikkeeseen 40.16 (yleinen tulli 12,5 %).

1.3.8. Aminohappojen (lysiinin) valmistuksessa käytettävän melassin tullin ja tuontimaksun poistaminen

Rehuteollisuus käyttää rehuviljan valkuaispitoisuuden täydentämiseksi lysiiniä, joka kuuluu tullitariffin nimikkeeseen 29.22 (tulli vapaa). Lysiiniä ei valmisteta Suomessa. Kotimaassa on laitteisto ja tietämys lysiinin tuotannon aloittamiseksi, mutta valmistuksessa tarvittava tullitariffin alanimikkeeseen 17.03.B. kuuluva melassi (tulli -,l3/kg, tuontimaksu lokakuussa 1991 1,09 mk/kg) joudutaan tuomaan ulkomailta, koska kotimainen juurikasmelassi ei koostumuksensa vuoksi sovellu lysiinin valmistukseen.

Tullitariffilain liitteenä olevassa teollisuustulliluettelossa ja tuontimaksulain liitteenä olevassa teollisuusetuluettelossa on tulliton ja tuontimaksuton teollisuusetu sokerinraffinointiteollisuuden tuotannossaan (mm. nimikkeeseen 29.22 kuuluvien aminohappojen valmistukseen) käyttämälle alanimikkeeseen 17.03.B. kuuluvalle melassille.

Kotimainen lysiinituotanto korvaisi ulkolaista rehuvalkuaisen ja puhtaan lysiinin tuontia ja siten lisäisi kotimaisten, lähinnä viljapohjaisten valkuaislähteiden laajempaa ja tehokkaampaa käyttöä. Kotimaisen kilpailukykyisen ja taloudellisesti kannattavan lysiinin tuotannon mahdollistamiseksi ehdotetaan, että tullitariffin alanimikkeeseen 17.03.B. kuuluvalle aminohappojen (lysiinin) valmistuksessa käytettävälle melassille säädetään tulliton teollisuustullietu tullitariffilain liitteenä olevaan teollisuustulliluetteloon ja tuontimaksuton teollisuusetu tuontimaksulain liitteenä olevaan teollisuusetuluetteloon.

1.3.9. Vuoden 1991 loppuun voimassa olevat teollisuustulliedut

Teollisuustulliluettelossa on kaksi teollisuustullia, joiden voimassaoloaika päättyy vuoden 1991 lopussa. Edut koskevat alanimikkeessä 29.15.A. etikkahapon valmistuksessa käytettävää etyyliasetaattia ja nimikkeessä 59.06 kumilla käsiteltyjä kankaita, joita käytetään maastoajoneuvojen ja työkoneiden telamattojen valmistukseen. Kyseisiä tuotteita ei ole saatavissa kotimaasta eikä vapaakauppa-alueilta riittävästi. Koska etujen voimassaoloajan päättyminen merkitsisi näissä tapauksissa teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemistä, ehdotetaan mainittujen teollisuustullietujen voimassaoloaikaa jatkettavaksi vuoden 1992 loppuun.

Tullitariffiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia nimikkeisiin 06.02, 25.12, 28.48 ja 95.07. Muutoksilla ei ole vaikutusta verojen kantoon.

Asiaa on valmisteltu tullihallituksessa ja tulliasiain neuvottelukunnassa, joka on antanut siitä myönteisen lausunnon, sekä valtiovarainministeriössä.

Ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän vuosittaista tullinkantoa n. 5 miljoonalla markalla ja tuontimaksun kantoa n. 4 miljoonalla markalla vuoden 1990 kantoon verrattuna.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun eduskunta on hyväksynyt esityksen. Tullien ja tuontimaksujen muutokset on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston päätöksellä 1 päivänä tammikuuta 1992.

Lakiehdotus numero 1 on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffilain (660/87) liitteinä olevia tullitariffia ja teollisuustulliluetteloa sekä niiden suomenkielistä ja ruotsinkielistä sanamuotoa,

sellaisena kuin niitä nyt kysymyksessä olevilta kohdin on muutettu 13 päivänä toukokuuta 1988 (430/88), 19 päivänä toukokuuta 1989 (443/89, 444/89), 14 päivänä heinäkuuta 1989 (655/89), 18 päivänä toukokuuta 1990 (441/90) ja 28 päivänä joulukuuta 1990 (1351/90) annetuilla laeilla, seuraavasti:

Tullitariffitaulukko: Katso painettua esitystä, saatavana asiakirjatoimistosta.

Teollisuustulliluettelo: Katso painettua esitystä, saatavana asiakirjatoimistosta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1977 (1008/77) annetun tuontimaksulain liitteenä olevaa 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla lailla (662/87) muutettua tuontimaksutaulukkoa, sekä tuontimaksulakiin 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla lailla (662/87) liitettyä teollisuusetuluetteloa,

sellaisena kuin niistä nyt kyseessä olevilta kohdin on teollisuusetuluettelo muutettuna 13 päivänä toukokuuta 1988 annetulla lailla (431/88), sekä

lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti:

3 a §

Kotimaisista raaka-aineista ulkomailla valmistettu tuote, jonka raaka-aineesta ei viennin yhteydessä ole saatu minkäänlaista vientitukea, vapautetaan maahan tuotaessa tuontimaksusta.

Tuontimaksutaulukko: Katso painettua esitystä, saatavana asiakirjatoimistosta.

Teollisuusetuluettelo: Katso painettua esitystä, saatavana asiakirjatoimistosta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

---

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Ole Norrback