Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Tsekin ja Slovakian liittotasavallan välillä toukokuussa 1991 tehdyn sopimuksen sairaanhoidon antamisesta tilapäisen oleskelun aikana.

Sopimuksen tarkoituksena on taata sairaanhoito sopimuspuolen alueella tilapäisesti oleskelevalle toisen sopimuspuolen kansalaiselle.

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen lainsäädäntönsä edellyttämien voimaanasaattamistoimenpiteiden täyttämisestä.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samana ajankohtana kuin sopimus.

---

Suomen ja Tsekin ja Slovakian liittotasavallan (jäljempänä Tsekkoslovakia) välillä ei ole sopimusta, jonka perusteella sairaanhoitoa voisi tilapäisen oleskelun aikana saada toisessa maassa. Tsekkoslovakiassa olevien suomalaisten osalta tämä on merkinnyt rajoituksia sairaanhoidon saamisessa. Suomessa olevat tsekkoslovakialaiset ovat käytännössä saaneet hoitoa, mutta sairausvakuutusetuuksia heille ei ole annettu.

Suomen puolelta neuvotteluihin osallistui ulkoasiainministeriön johtama valtuuskunta, jossa olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen edustajat. Neuvottelut aloitetttiin vuonna 1989 ja ne saatiin päätökseen maaliskuussa 1991.

Sopimuksessa on lähdetty siitä, että kummastakin maasta annettava sairaanhoito jää maan järjestelmän kustannettavaksi eli mitään kustannusten korvaamisia maasta toiseen ei tehdä. Suomessa yleisessä kansanterveys- ja sairaalajärjestelmässä hoidetaan tsekkoslovakialaiset ilman sopimustakin käytännössä samoin ehdoin kuin suomalaiset. Näiltä osin ei lisäkustannuksia synny. Sen sijaan sairausvakuutuskorvausten antaminen Suomessa tilapäisesti oleville tsekkoslovakialaisille merkitsee lisäkustannusta, jonka määrä ei kuitenkaan liene merkittävä erityisesti sen vuoksi, että tsekkoslovakialaisten oleskelijoiden määrä Suomessa on ainakin näillä näkymin varsin vähäinen. Toisaalta lisäkustannus tasoittunee niillä uusilla eduilla, joita Tsekkoslovakiassa tilapäisesti oleskelevat suomalaiset saavat sairaanhoito-oikeuksina Tsekkoslovakian järjestelmässä.

1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksessa käytetyt käsitteet.

2 artikla. Artiklassa määrätään, että tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueella oleskelevan sopimuspuolen kansalaisen joutuessa sairaanhoidon tarpeeseen hän saa tätä hoitoa edellyttäen, ettei oleskelun syynä ole nimenomainen tarkoitus saada siellä hoitoa.

3 artikla. Artiklassa määritetään annettavan sairaanhoidon sisältö. Sopimuksen lähtökohtien mukaan se on oleskelumaan lainsäädännön mukaan annettava hoito lukuun ottamatta proteeseja ja muita merkittäviä apuvälineitä.

4 artikla. Artiklassa määrätään, että hoito annetaan samoin edellytyksin kuin maan omille kansalaisille. Tästä on poikkeuksena Tsekkoslovakiassa sairaalahoidosta perittävä erityinen maksu, jota koskevan määräyksen Tsekkoslovakia halusi, jotta sopimuksen vastavuoroisuusedellytys täyttyisi. Perusteena oli Suomen sairaaloissa maksettava hoitopäivämaksu.

5 artikla. Artiklassa määrätään, että oikeuden sairaanhoitoon saa passia näyttämällä.

6 artikla. Artiklassa määrätään, että oikeus sairaanhoitoon ulotetaan myös toisen sopimuspuolen diplomaatti- ja konsuliedustustossa palveleviin henkilöihin.

7 artikla. Artiklassa määrätään, että annetun sairaanhoidon kustannuksia ei korvata maasta toiseen, vaan hoitoa antanut maa vastaa niistä.

8 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuksen käytännöllistä soveltamista varten sopimuspuolet nimeävät yhdyselimet. Sairausvakuutusta koskevissa kysymyksissä yhdyselimenä toimii Suomessa Kansaneläkelaitos ja muissa tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö.

9 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset avustavat toisiaan sopimusta soveltaessaan.

10 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuspuolen lainsäädännön määräämät vapautukset veroista ja maksuista ulotetaan myös vastaaviin toisen sopimuspuolen todistuksiin ja asiakirjoihin sopimusta sovellettaessa. Vastaavasti myös asiakirjojen virallisesta todistamisesta luovutaan.

11 artikla. Artiklassa määrätään, että kummankaan sopimuspuolen viranomaiset tai laitokset eivät voi hylätä asiakirjoja sen vuoksi, että ne on laadittu toisen sopimuspuolen virallisella kielellä. Sopimuksen käytännölliseen soveltamiseen liittyvä yhteydenpito tapahtuu englanniksi, vaikka virallisten kielten käyttö on sopimusmääräyksen mukaan sallittua.

12 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset eli sosiaaliministeriöt ratkaisevat sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta syntyvät erimielisyydet.

13 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen voimaantulosta ja sen irtisanomisesta.

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolten hallitukset oavt ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosääntönsä mukaiset edellytykset sopimuksen voimaantulolle.

Sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklan määräykset merkitsevät sellaisten velvoitteiden asettamista kunnille, että niistä on säädettävä lailla. Sopimuksen 10 artiklan määräykset merkitsevät poikkeusta Suomen sisäisestä veroja ja maksuja koskevasta lainsäädännöstä.

Sopimuksen 11 artiklan mukaan sopimuksen soveltamiseksi viranomaiselle tai laitokselle jätettävät hakemukset, ilmoitukset, valitukset ja muut asiakirjat laaditaan sopimuspuolten virallisella kielellä tai englannin kielellä eikä asiakirjaa saa jättää huomioon ottamatta sen vuoksi, että se on laadittu toisen sopimuspuolen virallisella kielellä. Tämä sopimusmääräys merkitsee viranomaisten ja virkamiesten kannalta uutta velvollisuutta, joka on valtakunnan osalta ristiriidassa kielilain (148/22) ja valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) säännösten kanssa sekä Ahvenanmaan maakunnan osalta itsehallintolain (670/51) 37-39 §:n virkakieltä koskevien säännösten kanssa.

Koska sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on Eduskunnan hyväksyminen tältä osin tarpeellinen.

Sopimuksen 11 artiklan määräys asiakirjoissa käytettävästä kielestä on ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain virkakieltä koskevien säännösten kanssa. Tämä merkitsee, että sopimuksen voimaansaattaminen Ahvenanmaalla itsehallintolain 44 §:n mukaan edellyttää perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettyä lakia, joka Ahvenanmaan maakuntapäivien on lisäksi hyväksyttävä.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991 Suomen tasavallan ja Tsekin ja Slovakian liittotasavallan välillä sairaanhoidon antamisesta tilapäisen oleskelun aikana tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991 Suomen tasavallan ja Tsekin ja Slovakian liittotasavallan välillä sairaanhoidon antamisesta tilapäisen oleskelun aikana tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

---

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ulkoasiainministeri
Paavo Väyrynen

(Suomennos)

SOPIMUS

Suomen tasavallan hallitus ja Tsekin ja Slovakian liittotasavallan hallitus, jotka haluavat edelleen kehittää laajaa ja hedelmällistä yhteistyötään ottaen huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjojen periaatteet ja suositukset, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Tässä sopimuksessa tarkoittavat käsitteet

a) "sopimuspuoli" Tsekin ja Slovakian liittotasavaltaa ja Suomen tasavaltaa;

b) "lainsäädäntö" kaikkia lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä tai tulevat voimaan myöhemmin sopimuspuolen koko alueella tai jossakin sen osassa ja jotka liittyvät sairaanhoidon ja kansallisten terveyspalvelujen antamista koskeviin sosiaaliturvajärjestelmiin;

c) "kansalainen" henkilöä, joka sopimuspuolen lainsäädännön perusteella on sen sopimuspuolen kansalainen;

d) "asianomainen viranomainen" Tsekin ja Slovakian liittotasavallassa Tsekin tasavallan terveysministeriötä ja Slovakian tasavallan terveysministeriötä ja Suomessa sosiaali- ja terveysministeriötä;

e) "asianomainen laitos" sopimuspuolen laitosta, jolle kysymyksessä oleva henkilö voi todistaa oikeutensa sairaanhoitoon tai voisi todistaa sen, jos hän olisi sen sopimuspuolen alueella;

f) "tilapäinen oleskelu" sopimuspuolen alueella mitä tahansa tilapäistä oleskelua, joka ei ylitä yhtä vuotta;

2. Muilla sopimuksessa käytetyillä käsitteillä on sama merkitys kuin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

2 artikla

Sopimuspuolet ovat sopineet tarvittavan sairaanhoidon antamisesta sopimuksen 3, 4 ja 5 artiklan edellytysten mukaisesti kummankin sopimuspuolen kansalaisille, joilla on oikeus toisen sopimuspuolen sairaanhoitoetuuksiin oleskellessaan tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueella, mikäli he tapaturman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsevat välitöntä hoitoa. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka saapuvat sopimuspuolen alueelle tarkoituksenaan saada siellä sairaanhoitoa.

3 artikla

1. Sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetttuun sairaanhoitoon kuuluu:

a) avohoito ja sairaalahoito,

b) hammashoito,

c) lääkkeet,

d) potilaan sairaankuljetus oleskelumaassa.

2. Tärkeät apuvälineet ja proteesit eivät kuulu sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuun sairaanhoitoon, elleivät ne ole välttämättömiä siihen saakka, kunnes potilas palaa kotiin.

4 artikla

Sopimuksen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua sairaanhoitoa annetaan seuraavin edellytyksin:

a) Suomen tasavallan alueella:

samoin oikeudellisin ja taloudellisin perustein kuin Suomessa asuville henkilöille, joilla on oikeus sairaanhoitoetuuksiin Suomen julkisissa terveydenhoitolaitoksissa ja kustannusten korvauksiin kansaneläkelaitoksen (KELA) paikallistoimistoista.

b) Tsekin ja Slovakian liittotasavallan alueella:

samoin oikeudellisin ja taloudellisin perustein kuin Tsekin ja Slovakian liittotasavallan kansalaisille Tsekin ja Slovakian liittotasavallan terveydenhoitolaitoksissa lukuun ottamatta sairaalahoidosta perittävää maksua, josta sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset sopivat.

5 artikla

Sopimuspuolten kansalaiset todistavat oikeutensa sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuun sairaanhoitoon esittämällä passinsa.

6 artikla

Sopimuspuolet ovat sopineet sairaanhoidon antamisesta diplomaatti- ja konsuliedustustojen jäsenille ja heidän pysyvästi samassa taloudessa asuville perheenjäsenilleen sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklan edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Sopimuspuoli ei ole velvollinen korvaamaan toisen sopimuspuolen alueella sopimuksen perusteella syntyneitä sairaanhoitokuluja.

8 artikla

1. Sopimuksen soveltamiseksi ja sopimuspuolten välistä yhteistyötä varten sopimuspuolten hallitukset nimeävät yhdyselimet. Tsekin ja Slovakian liittotasavallan yhdyselimet ovat Tsekin tasavallan terveysministeriö ja Slovakian tasavallan terveysministeriö ja Suomen tasavallan yhdyselimet ovat Kansaneläkelaitos (KELA) sairausvakuutuksen osalta ja sosiaali- ja terveysministeriö kaikissa muissa tapauksissa.

2. Yhdyselimet ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin yksilöitä tai ryhmiä koskevien erityistapausten ratkaisemiseksi niiden henkilöiden edun mukaisesti, joita sopimuksen määräykset koskevat.

9 artikla

1. Sopimuksen soveltamiseksi sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen virka-apua ikään kuin kysymys olisi niiden oman lainsäädännön soveltamisesta. Mainittujen viranomaisten ja laitosten toisilleen antama virka-apu on periaatteessa maksutonta. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat kuitenkin sopia tiettyjen kulujen korvaamisesta.

2. Sopimuksen soveltamiseksi sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset ovat suoraan yhteydessä keskenään.

1. Sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset voivat myös olla suoraan yhteydessä kysymyksessä oleviin henkilöihin tai heidän edustajiinsa niiden henkilöiden edun mukaisesti, jotka voivat hyötyä sopimuksen määräyksistä.

10 artikla

1. Sopimuspuolten lainsäädäntöön perustuva, siinä edellytettyjen asiakirjojen tai todistusten vapauttaminen veroista, leimaveroista, oikeudenkäyntimaksuista tai kirjaamismaksuista tai niiden alentaminen, ulotetaan koskemaan toisen sopimuspuolen lainsäädännössä tai sopimuksessa edellytettyjä vastaavia asiakirjoja ja todistuksia.

2. Sopimuksen soveltamiseksi esitettävät viralliset asiakirjat tai todistukset on vapautettu oikeaksi todistamisesta tai vastaavista muodollisuuksista.

11 artikla

Sopimuspuolen viranomaiselle tai laitokselle sopimuksen soveltamiseksi jätettävät hakemukset, ilmoitukset, valitukset ja muut asiakirjat laaditaan joko sopimuspuolen virallisella kielellä tai englanniksi, mutta niitä ei saa jättää huomioon ottamatta sillä perusteella, että ne on laadittu toisen sopimuspuolen virallisella kielellä.

12 artikla

Kaikki sopimuspuolten väliset erimielisyydet sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan neuvotteluilla sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten välillä.

13 artikla

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosääntönsä mukaiset edellytykset sopimuksen voimaantulolle. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen. lrtisanominen on tehtävä kirjallisesti ja sopimus on voimassa 12 kuukautta irtisanomisen jälkeen.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet sopimuksen.

Tehty kahtena englanninkielisenä kappaleena Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991

Suomen tasavallan hallituksen puolesta

Eeva Kuuskoski

Tsekin ja Slovakian liittotasavallan hallituksen puolesta

Josef Chren