Esityksessä ehdotetaan, että eräitä verohallinnon määräaikoja väljennetään ja että verotusmenettelyä kevennetään. Veroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta luovutaan, mutta veroluetteloon nykyisin sisältyvät tiedot säilyvät edelleen julkisina. Muutoksilla aloitetaan verotusmenettelyn ja veronkannon uudistus, jonka tarkoituksena on parantaa verohallinnon palvelukykyä ja ajoittaa verohallinnon tehtäviä mahdollisimman joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Muutokset on tarkoitettu pysyviksi. Lisäksi valtiovarainministeriölle annettaisiin väliaikainen valtuus tarvittaessa pidentää laissa säädettyä verotuksen toimittamisaikaa enintään neljällä kuukaudella. Esitykseen sisältyvät muutosehdotukset vaikuttavat jo vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen valmistumisaikatauluun.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia verotuslakiin, veronkantolakiin, veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annettuun lakiin ja metsänhoitoyhdistyksistä annettuun lakiin.

Muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan heti eduskunnan hyväksyttyä ne ja lakien tultua vahvistetuiksi.

---

Verotuslain (482/58) 2 §:n mukaan verotus on toimitettava verovuotta seuraavana kalenterivuonna (verotusvuosi). Verotuksen katsotaan päättyneen silloin, kun veroluettelo on pantu julkisesti nähtäville. Verotusasetuksen (530/59) 41 §:n mukaan verotus on saatettava loppuun valtiovarainministeriön määräämänä aikana. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että valtiovarainministeriö on määrännyt verotuksen päättymisajankohdasta määräämällä veroluettelon nähtävillepanopäivän.

Hallinnolliset ja tekniset syyt voivat siirtää verotuksen valmistumisen verotusvuoden päättymisajankohdan yli. Tähän tilanteeseen jouduttiin, kun vuodelta 1989 toimitettava verotus myöhästyi verohallinnon atk-ongelmien vuoksi. Vaikeudet heijastuvat vielä vuosilta 1990 ja 1991 toimitettavaan verotukseen.

Vuoden 1989 verotuksen myöhästymisen vuoksi useista lakisääteisistä määräajoista ja muista verotuksen toimittamisen vaiheistukseen liittyvistä säännöksistä oli voitava poiketa. Valtuudet tähän sisällytettiin vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen viivästymisestä johtuvista poikkeusjärjestelyistä annettuun lakiin (956/90).

Verohallinnon vaikeuksien jatkuminen merkitsee sitä, että myös vuodelta 1990 ja ilmeisimmin myös vuodelta 1991 toimitettavan verotuksen valmistumisajankohtaa on myöhennettävä. Tämän vuoksi valtiovarainministeriölle ehdotetaan annettavaksi väliaikainen valtuus päätöksellään pidentää laissa säädettyä verotuksen toimittamisaikaa vuosilta 1990 ja 1991 enintään verotusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun. Verotuksen toimittamisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta lasketaan eräitä muutoksenhaku- ja määräaikoja. Verotuksen valmistumisen siirtyessä verovuotta seuraavan kalenterivuoden jälkeiseen vuoteen pitenisivät veronoikaisu-, maksuunpanonoikaisu-, jälkiverotus- ja vanhentumisaika verovelvollisen vahingoksi. Verovelvollisen eduksi puolestaan pitenisivät muutoksenhakuaika ja aika veron- sekä maksuunpanonoikaisun tekemiseen.

Hallinnon ja muutoksenhaun toimivuuden sekä selkeyden kannalta on tärkeää, että vältytään poikkeuksellisten vuosien osalta erilaisten muutoksenhaku-, jälkiverotus- ja vanhenemisaikojen laskemiselta. Tämän vuoksi verotuslakiin ehdotetaan otettavaksi väliaikainen yleissäännös muutoksenhaku- ja muiden määräaikojen laskemisesta verotusvuoden päättymisestä myös silloin, kun verotuksen valmistuminen siirretään verotusvuotta seuraavaan kalenterivuoteen. Ehdotus lyhentäisi verotuksen toimittamisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta laskettavia muutoksenhakua ja vanhentumisaikoja enintään neljällä kuukaudella, joka olisi valtiovarainministeriölle annettavan valtuuden takaraja. Käytännössä määräaikojen lyhentämisellä ei olisi sanottavaa merkitystä, koska valitusten ja veronoikaisuvaatimusten vireillepano keskittyy muutoksenhakuajan alkuun, ja viimeisinä muutoksenhakukuukausina tehtävien valitusten määrä on varsin vähäinen. Koska valtion- ja kunnanasiamies voi valmistautua muutoksenhakuun jo verotuksen toimittamisen aikana, veronsaajien muutoksenhakuajan lyhenemisellä ei ole tältäkään kannalta suurta käytännön merkitystä.

Lisäksi esitykseen sisältyy muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on nykyistä joustavampi ja sujuvampi verotusmenettely. Uudistusta on tarkoitus jatkaa siten, että sen toista vaihetta koskeva esitys annettaneen vielä kuluvana syksynä.

Nykyisin verovelvollisista laaditaan kunnittain verotustiedot sisältävä veroluettelo. Koska verotuksen valmistuminen on sidoksissa luettelon julkipanoon, niiden laatiminen verohallinnossa ajoittuu verotuksen toimittamisen loppuun. Luetteloiden tekninen valmistus vaatii runsaasti lääninverovirastojen tietokoneaikaa sekä sitoo henkilöstöä lääninverovirastoissa ja verotoimistoissa. Veroluettelon tietojen kokoaminen, hyväksikäyttö, luovutus ja julkistaminen nykyisellä tietotekniikalla ei enää vastaisuudessa edellytä niiden tulostamista paperille ja julkaisemista luettelon muodossa. Vastaavat tiedot, jotka edelleen ovat julkisia, voidaan pitää nähtävillä verotoimistoissa myös muussa muodossa, esimerkiksi tietokonepäätteellä. Luetteloiden valmistamiseen käytettävä tietokonekapasiteetin ja henkilötyövoiman vapautuminen jouduttaisi verotuksen valmistumista ja lisäisi verohallinnon palvelukykyä. Tämän vuoksi ehdotetaan luovuttavaksi nykymuotoisen, verotuksen valmistumisajankohdan määräävän veroluettelon laadinnasta. Se korvattaisiin vastaavansisältöisillä verotuksen julkisilla tiedoilla. Veroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta luopuminen ei siten muuttaisi veroluetteloon nykyisin sisältyvien tietojen julkisuutta. Siirtymävaiheessa nämä tiedot tullaan ilmeisesti edelleen sisällyttämään veroluettelotietojen tapaan paperitulosteisiin. Ehdotus helpottaisi hallinnon työtä eikä verotuksen valmistuminen riippuisi siitä, missä muodossa julkiset tiedot ovat saatavilla. Tämän vuoksi samalla kun veroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi verotuksen päättymisajankohtaa koskevaa verotuslain säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi. Valtiovarainministeriö määräisi edelleen verotuksen päättymisajankohdan. Nykyistä tilannetta ei ole tarkoitus tältä osin muuttaa. Koska veroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta luovuttaisiin ja veroluetteloon nykyisin sisältyvät tiedot säädettäisiin julkisiksi, ei erilliseen veronäyttelyyn olisi enää tarvetta, joten asiaa koskeva viittaus ehdotetaan poistettavaksi laista. Verovelvollisella on mahdollisuus käydä nykyiseen tapaan verotoimistossa tutustumassa verotusta koskeviin julkisiin tietoihin, joten ehdotus ei heikennä verovelvollisen oikeusturvaa.

Veroluettelon nähtävillepanosta on verotuslain 81 §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava, niinkuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kun veroluettelosta ehdotetaan luovuttavaksi, myös kuntakohtaisten kuulutusten julkaisemisesta voidaan luopua. Valtiovarainministeriön päätös verotuksen loppuunsaattamisesta on tarkoitus julkaista säädöskokoelmassa. Lisäksi verohallitus on velvollinen sille laissa säädetyn yleisen toimivallan perusteella tiedottamaan verotuksen päättymisestä ja siihen liittyvistä verovelvollisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Verotuksen päättymisen jälkeen ilmi tulevat vähäisetkin virheet on nykyisin oikaistava myös verovelvollisen vahingoksi. Menettelyn kustannukset ja työmäärä ovat hyötyihin nähden moninkertaiset.

Verotusmenettelyä ehdotetaan tämän vuoksi kevennettäväksi uudella säännöksellä, jonka nojalla verohallinto voisi luopua verovelvollisen vahingoksi toimitettavasta markkamäärältään vähäisestä jälkiverotus- tai oikaisutoimenpiteestä. Vastaava säännös on voimassa liikevaihtoverotuksessa. Ehdotettu uudistus vähentäisi kannattamatonta työtä verohallinnossa ja muutoksenhakua.

Käytännössä on esiintynyt ongelmia tilanteissa, joissa verovelvollinen on viranomaisen menettelyn johdosta tosiasiallisesti estynyt suorittamasta oikeamääräistä veroa määräaikana tätä mitenkään itse aiheuttamatta. Verovelvolliselle määrätty viivästyskorko ja jäämämaksu olisi tällöin aiheellista jättää perimättä. Nykyisin se on mahdollista ainoastaan hakemuksesta hallinnollisesti raskaassa veron huojennusmenettelyssä. Tämän vuoksi menettelyä ehdotetaan kevennettäväksi veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annettuun lakiin (145/76) säädettävällä lisäyksellä, joka oikeuttaisi lääninverovirastot luopumaan aiheettoman viivästysseuraamuksen perimisestä.

Verotuksen päättymiseen liittyy olennaisesti eräitä veronkantoa ja verovarojen tilittämistä koskevia määräaikaistehtäviä, joiden määräajat on säädetty tietyiksi kalenteripäiviksi ja -kuukausiksi. Niiden säätämisen lähtökohtana on ollut verotuksen valmistuminen vuosittain marraskuun alussa. Näitä määräaikoja ehdotetaan sanonnallisesti väljennettäväksi siten, että ne lasketaan verotuksen päättymisestä.

Metsänhoitomaksu määrätään ja kannetaan säännönmukaisen verotuksen ja muun veronkannon yhteydessä. Hallinnollisesti metsänhoitomaksu voitaisiin nykyisin maksuunpanna ja kantaa muusta verotuksesta erillään. Tämän vuoksi ja koska toisaalta on välttämätöntä, että metsänhoitoyhdistysten tulojen kertyminen vuosittain riittävän ajoissa voitaisiin turvata, metsänhoitoyhdistyksistä annettuun lakiin (558/50) ehdotetaan tehtäväksi tämän mahdollistavat tarkistukset.

Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia valtion ja kuntien talouteen. Verotuksen toimittamista järkiperäistävinä muutokset saisivat ennen pitkää aikaan säästöjä sekä henkilö- että teknisissä resursseissa.

2 §. Verotuksen toimittaminen. Säännöksen sanamuotoa esitetään muutettavaksi siten, että verotus on toimitettava verovuotta seuraavan kalenterivuoden (verotusvuoden) loppuun mennessä. Samalla eräitä lainkohdan sanontoja ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

2 a §. Väliaikainen valtuus. Lakiin ehdotetaan väliaikaisesti lisättäväksi pykälä, jonka nojalla valtiovarainministeriö voisi pidentää säännönmukaista verotuksen toimittamisaikaa enintään neljällä kuukaudella. Säännöstä sovellettaisiin vuosilta 1990 ja 1991 toimitettavissa verotuksissa.

Verotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien lasketaan muun muassa verotuslain 82 §:n 2 momentin mukainen veronoikaisuaika, 82 a §:n mukainen maksuunpanonoikaisuaika, 83 §:n mukainen jälkiverotusaika ja 93 §:n 2 momentin mukainen muutoksenhakuaika. Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (367/61) 11 §:n mukainen vanhentumisaika lasketaan veron tai maksun määrämisvuotta tai maksuunpanovuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Verovelvollisen vahingoksi toimitettavien oikaisujen sekä jälkiverotuksen määräaikoja ja veron vanhentumisaikaa ei ole tarkoitus pidentää tilanteissa, joissa verotuksen toimittamisaikaa on pidennetty verotusvuotta seuraavan kalenterivuoden puolelle. Tämän vuoksi laissa säädetyt muutoksenhaku- ja muut määräajat ehdotetaan laskettaviksi vuosilta 1990 ja 1991 toimitettavien verotuksien osalta verovuotta seuraavan kalenterivuoden päättymisestä silloinkin, kun verotuksen valmistuminen on siirretty verotusvuotta seuraavaan kalenterivuoteen.

78 a §. Lainkohdassa säädetään kuntakohtaisesta veroäyrien määristä laadittavasta luettelosta. Säännös ehdotetaan kumottavaksi. Se korvattaisiin muutettavaksi ehdotetulla 81 §:llä, jossa säädettäisiin vastaavat tiedot sisältävistä veronsaajan äyritiedoista.

80 §. Verotuksen päättyminen ja verotuksen julkiset tiedot. Verotusasetuksen 41 §:n mukaan verotus on saatettava loppuun valtiovarainministeriön määräämänä aikana. Verotus on käytännössä päättynyt veroluettelon julkipanoon. Koska veroluettelosta ehdotetaan luovuttavaksi, verotuslain 80 §:ään ehdotetaan lisättäväksi verotusasetuksen 41 §:ää vastaava uusi 1 momentti. Sen mukaan valtiovarainministeriö edelleen määrää verotuksen loppuunsaattamisesta.

Nykyisin verovelvollisista kunnittain laadittavasta veroluettelosta ehdotetaan luovuttavaksi. Se korvataan verotuksen päättymisen jälkeen käytettävissä olevilla verotuksen julkisilla tiedoilla. Tiedonsaantioikeus toimitetusta verotuksesta säilyy ennallaan. Verotuksen julkisten tietojen tarkemmasta sisällöstä säädetään luettelotietojen tapaan asetuksella.

81 §. Maksuunpano- ja äyritiedot. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 1 momentissa säädettäisiin aiemmin veroluettelojen laatimisen yhteydessä vahvistettujen kunta- ja veronsaajakohtaisten tietojen kokoamisesta. Tietoja käytetään verohallinnossa veronsaajien välisissä tilityksissä, veronkannossa sekä verohallinnon ulkopuolella valtion ja kuntien välisissä taloudellisissa järjestelyissä. Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi sisällöltään nykyistä verotuslain 78 a §:ää vastaavaksi. Verohallitus voisi tarkemmin määrätä tietojen kokoamisesta ja vahvistamisesta, jolloin tietotekniikan kehitys voidaan joustavasti hyödyntää tietojen kokoamistavoissa.

83 a §. Jälkiverotus- ja veronoikaisutoimenpiteistä luopuminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että veroviranomainen voisi luopua verovelvollisen vahingoksi tehtävästä veronoikaisu- ja jälkiverotustoimenpiteestä. Tämä edellyttää, että verottamatta jäänyt tulo tai varallisuus on vähäinen eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy vaadi oikaisua ja jälkiverotuksen toimittamista. Verohallitukselle annettaisiin valtuus tarkemmin määrätä vähäisenä pidettävän verottamatta jääneen tulon markkamäärästä.

87 §. Lainkohdassa on viitattu niin sanottuun jälkiveroluetteloon ja eräisiin vastaaviin veroluetteloihin. Luetteloiden tiedot eivät ole julkisia. Viittaus näihin luetteloihin ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi veroluettelon laatimisvelvollisuudesta luopumisen johdosta.

88, 89, 92 ja 93 a §:t. Lainkohdissa on viitattu veroluetteloon. Säännöksiä ehdotetaan veroluettelosta luopumisen johdosta tarpeellisilta osin tarkistettavaksi siten, että viittaus veroluetteloon poistetaan tai korvataan viittauksella verotuksen julkisiin tietoihin. Maksuunpanoa koskevan valituksen ratkaisemiseksi verotoimiston edellytetään toimittavan 93 a §:ssä tarkoitetulle muutoksenhakuviranomaiselle sen tarvitsemat tiedot ja asiakirjat veroluettelon otteen sijasta. Myös säännösten sanamuotoa ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

131 §:n 2 momentti. Verotoimisto ei peri lunastusta säännöksessä tarkistetuista asiakirjoista. Säännökseen ehdotetulla tarkistuksella varmistetaan lunastuksen perimiskäytännön säilyminen tältä osin nykyisellään verotuksen julkisia tietoja koskevista muutosehdotuksista huolimatta.

3 §. Lainkohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että metsänhoitomaksu voitaisiin tarvittaessa toimittaa säännönmukaisesta verotuksesta ja muusta veronkannosta erillään. Tämän vuoksi lainkohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta metsänhoitomaksusta.

10 §:n 1 momentti. Veronkuittauspäivä. Veronkuittauspäivä ennakonpalautuksia kuitattaessa on nykyisin säädetty verotusvuoden lokakuun viimeiseksi päiväksi eli verotuksen tavanomaista päättymiskuukautta edeltävän kuukauden viimeiseksi päiväksi. Säännöstä ehdotetaan väljennettäväksi siten, että kuittauspäivä olisi yleisesti verotuksen päättymiskuukautta edeltävän kalenterikuukauden viimeinen päivä.

16 §:n 3 momentti. Maksuunpanotilityksessä suoritettava tai perittävä korotus. Maksuunpanotilityksen ja siinä laskettavan korotuksen maksamisen ja perimisen ajankohta ehdotetaan sidottavaksi maksuunpanotilityskuukautta seuraavaan kolmanteen kalenterikuukauteen eikä nykyisin laissa määrättyyn verotusvuotta seuraavaan helmikuuhun. Maksuunpanotilityksen ja korotusmenettelyn väliaikaa ei asiallisesti muuteta.

18 §:n 1 momentti. Oikaisutilitys. Lainkohdassa tarkoitettu ensimmäinen oikaisutilitys tehdään nykyisin verotusvuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Oikaisutilityksen määräaika ehdotetaan sidottavaksi verotuksen päättymiskuukauteen tietyn verotusvuotta seuraavan kalenterikuukauden asemesta. Verotuksen päättymisen ja oikaisutilityksen välinen aika säilyisi käytännössä samana kuin nykyisin. Samalla ehdotetaan, että myöhemmät oikaisutilitykset tehtäisiin vuosittain tammikuussa eikä joulukuussa. Tilityskuukauden muutos on tarpeen verohallinnon ja veronsaajien kirjanpidon yksinkertaistamiseksi ja oikaisujen kohdistamiseksi täysiin kalenterivuosiin. Säännökseen on lisäksi ehdotettu sanonnallisia tarkistuksia pykälän sisältöä muuttamatta.

2 §:n 3 momentti. Veronkantolain 10 §:n 1 momentin ehdotettua muutosta vastaavasti ehdotetaan, että myös lyhennetylle ennakolle perittävä viivästyskorko lasketaan veronkuittauspäivään eikä verotusvuoden lokakuun loppuun.

7 b §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka oikeuttaisi lääninveroviraston jättämään viivästyskoron ja jäämämaksun perimättä tai palauttamaan aiheettomasti perityn määrän silloin, kun verovelvollisen viivästys veron suorittamisessa on johtunut viranomaisen menettelystä. Asia ratkaistaisiin lääninverovirastossa kirjaamistoimenpiteenä jo maksua käsiteltäessä, kun viivästyksen syy on tiedossa. Vapautuksen saamiseksi ei välttämättä tarvitsisi tehdä kirjallista hakemusta eikä ratkaisusta kirjallista päätöstä, ellei lääninverovirasto verovelvollisen hakemuksesta hylkää esitettyä vaatimusta. Ehdotetun lainkohdan 2 momentissa säädetty muutoksenhakukielto ei estä uuden hakemuksen tekemistä eikä myöskään vapautuksen hakemista verohallitukselta tai valtiovarainministeriöltä muun veronhuojennussäännöksen nojalla. Säännös korvaa hallinnollisesti monimutkaisen veronhuojennusmenettelyn aiheettomien viivästysseuraamuksien poistamiseksi selvissä tapauksissa.

10 §. Lain 10 §:ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että metsänhoitomaksun määrääminen, maksuunpano ja kanto voidaan tarvittaessa eriyttää muusta verotuksesta ja veronkannosta.

11 §. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä veron- ja maksuunpanonoikaisusta.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Verotuslain 2 a §:ää sovellettaisiin väliaikaisesti ainoastaan vuosilta 1990 ja 1991 toimitettavissa verotuksissa.

Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uudesta tai lisätystä verosta, ne olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 78 a §,

sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1236/88),

muutetaan 2, 80, 81, 87 ja 88 §, 89 §:n 1 ja 2 momentti, 92 §:n 2 ja 4 momentti, 93 a §:n 1 momentti ja 131 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 80 § osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (980/79), 81 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa (374/63), 92 §:n 2 ja 4 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (511/77) ja 93 a §:n 1 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), sekä

lisätään lakiin uusi 83 a § ja väliaikaisesti uusi 2 a § seuraavasti:

2 §

Valtionveroa suoritetaan siitä tulosta, joka verovelvollisella on ollut verovuonna, sekä sen varallisuuden perusteella, joka hänellä oli verovuoden päättyessä. Kunnallisveroa suoritetaan verovuoden tulosta.

Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. Verotus toimitetaan verovuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä (verotusvuosi). Mitä tässä on sanottu tilikaudesta, sovelletaan myös poronhoitovuoteen. Maatalouskiinteistöstä saadusta tulosta verotetaan kuitenkin aina lähinnä edelliseltä kalenterivuodelta.

Sen johdosta, että tilikautta on muutettu, verovelvolliselle ei kuitenkaan miltään vuodelta saa jättää määräämättä veroa varallisuuden perusteella.

2 a §

Valtiovarainministeriö voi tarvittaessa pidentää verotuksen toimittamisaikaa vuosilta 1990 ja 1991 enintään verotusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun.

Määräajat, jotka on säädetty laskettavaksi verotuksen toimittamista, veron tai maksun määräämistä tai maksuunpanoa seuraavan kalenterivuoden alusta, lasketaan verovuotta seuraavan kalenterivuoden päättymisestä siinäkin tapauksessa, että verotuksen toimittaminen päättyy myöhemmin kuin verotusvuoden loppuun mennessä.

80 §

Säännönmukainen verotus päättyy valtiovarainministeriön määräämänä aikana.

Verotuksen päätyttyä tulevat julkisiksi kunkin verovelvollisen säännönmukaista verotusta koskevat tiedot verotettavasta tulosta ja varallisuudesta, maksuunpannuista valtion-, kunnallis-, ja kirkollisveroista sekä kansaneläkevakuutusmaksusta ja niiden suoritukseksi käytettävistä ennakoista (verotuksen julkiset tiedot).

Tarkemmat säännökset verotuksen julkisista tiedoista annetaan asetuksella.

Verovelvolliselle annetaan verotustodistus selvityksenä toimitetusta verotuksesta. Verohallitus antaa tarkemmat määräykset verotustodistuksesta. Todistusta käytetään viranomaisissa ja muutoinkin todistuksena toimitetusta verotuksesta, jollei muualla lainsäädännössä toisin säädetä todistuksen sisällöstä.

81 §

Kultakin verovuodelta kootaan kunta- ja veronsaajakohtaisina yhteismäärinä verotuksen päättymisajankohdan tiedot maksuunpannuista ja kannettavista veroista ja maksuista sekä ennakonpalautuksista ja veroäyreistä (maksuunpano- ja äyritiedot).

Lisäksi veroäyrien yhteismääristä kootaan kuntakohtaiset tiedot. Näihin tietoihin ei sisällytetä niitä veroäyrejä, joihin perustuvaa veroa tai maksua ei lain tai kansainvälisen sopimuksen nojalla maksuunpanna tai tilitetä veronsaajalle (veronsaajan äyritiedot).

Verohallitus antaa tarkemmat määräykset 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen sekä myös muuta kuin säännönmukaista verotusta koskevien vastaavien tietojen kokoamisesta ja vahvistamisesta.

83 a §

Verovelvollisen vahingoksi suoritettava veronoikaisu ja maksuunpanon oikaisu sekä jälkiverotus voidaan jättää toimittamatta, jos verottamatta jäänyttä tuloa tai varallisuutta on pidettävä vähäisenä eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy vaadi oikaisun tai verotuksen toimittamista. Verohallitus antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin oikaisu tai jälkiverotus voidaan jättää toimittamatta.

87 §

Edellä 86 §:n 1 momentissa mainituista verotuksista on kullekin verovelvolliselle toimitettava verolippu sekä ohjeet siitä, miten verotukseen voidaan hakea muutosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun verotuksen tiedot eivät ole julkisia.

88 §

Jokaiselle, jolle on maksuunpantu veroa tai kansaneläkevakuutusmaksua tai jolle on määrätty palautettavaksi veron ennakkoa, on lähetettävä ennen verotuksen päättymistä verolippu sekä ohjeet siitä, miten verotusta koskevat tiedot voidaan tarkistaa ja miten verotukseen voidaan hakea muutosta.

89 §

Jos veron koko määrästä on 3 §:n säännöksen nojalla vastuussa muukin henkilö kuin verovelvollinen, vero on 79 §:ssä säädetyin tavoin maksuunpantava verovelvollisen ja verosta vastuussa olevien henkilöiden yhteisvastuullisesti suoritettavaksi. Verolippuun ja verotustietoihin on tällöin merkittävä verosta vastuussa olevat henkilöt.

Jos verosta vastuussa olevasta henkilöstä ei ole tehty merkintää verotustietoihin tai henkilö on 3 §:n mukaan vastuussa vain osasta veroa, määrää tarvittaessa sen veropiirin verotoimisto, jossa maksuunpano on tapahtunut, edellä tarkoitettua henkilöä kuultuaan, hänet verovelvollisen kanssa yhteisvastuulliseksi veron tai sen osan suorittamisesta. Näin menetellään myös, kun on todettava 4 §:ssä tarkoitettu kuolinpesän osakkaan vastuu kuolleen henkilön tulosta ja varallisuudesta suoritettavasta verosta.

92 §

Veromuistutus on tehtävä kirjallisesti tutkijalautakunnalle. Muistutuskirjelmä on jätettävä asianomaisen veropiirin verotoimistoon neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun verotus on päättynyt. Muistutuksesta tutkijalautakunnan on kuultava valtion- ja kunnanasiamiestä. Tutkijalautakunnan päätös on lähetettävä tiedoksi muistutuksen tekijälle.

93 a §

Verotoimiston tulee, sen jälkeen kun 91 §:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemä valitus on käsitelty 82 tai 82 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, varata 91 §:n 2 momentissa mainitun viranomaisen tekemästä valituksesta verovelvolliselle sekä 91 §:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemästä valituksesta valtion- ja kunnanasiamiehelle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen ja vastaselityksineen sekä verotuksen perusteena olleet asiakirjat on lähetettävä viipymättä lääninoikeudelle. Asiakirjoihin on liitettävä ote verolautakunnan 82 §:ssä tarkoitetun kokouksen pöytäkirjasta tai jäljennös 82 a §:ssä tarkoitetusta verotoimiston päätöksestä sekä ote tutkijalautakunnan pöytäkirjasta, jos asia on tutkijalautakunnassa käsitelty. Asiakirjoihin on liitettävä myös verojohtajan lausunto valituksesta.

131 §

Lunastusta ei kuitenkaan kanneta 86 §:n 1 momentissa mainituista verotuksista annettavasta veroluettelon otteesta tai muulla asiakirjalla annettavasta tiedosta eikä asianosaiselle muutoksenhakua varten annettavasta tutkijalautakunnan pöytäkirjanotteesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1991.

Lain 2 a § on voimassa vuoden 1993 huhtikuun loppuun. Sitä sovelletaan vuosilta 1990 ja 1991 toimitettavissa verotuksissa.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 3 §, 10 §:n 1 momentti, 16 §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 1 momentti 22 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (353/91) sekä 16 §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (526/80), seuraavasti:

3 §

Valtionveron, kunnallisveron ja kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun kanto toimitetaan yhdessä.

10 §

Veronkuittauspäivä on sen kuukauden viimeinen päivä, jona veronkantoviranomainen saa tiedon palautuksesta. Kun verojäämän suoritukseksi kuitataan palautettavaa ennakkoa, veronkuittauspäivä on sitä kuukautta edeltävän kuukauden viimeinen päivä, jona verotus on päättynyt. Kun veronkuittaus toimitetaan 9 a §:n mukaisesti, veronkuittauspäivä on verovuotta seuraavan vuoden viimeinen päivä. Jos 9 a §:n mukainen kuittaus toimitetaan verotuslain 82 tai 83 §:ssä tarkoitettujen veronoikaisuin tai jälkiverotuksin maksuunpantujen verojen suoritukseksi, veronkuittauspäivä on kuitenkin sitä kuukautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä, jonka aikana veron maksuunpano on toimitettu.

16 §

Maksuunpanotilityksessä suoritettaville tai perittäville määrille lasketaan asetuksella säädettävän prosentin mukainen korotus. Korotus lasketaan erotukselle, joka saadaan, kun veronsaajan 1 momentin mukaisen vero-osuuden ja veronsaajan ennakonpalautusosuuden yhteismäärästä vähennetään veronsaajalle ennakonpidätyksinä ja ennakonkantona tilitetyt määrät. Korotus maksetaan tai peritään maksuunpanotilitystä seuraavana kolmantena kuukautena.

18 §

Tilitetyt määrät oikaistaan verotuksen päättymiskuukautta seuraavana neljäntenä kuukautena ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa (oikaisutilitys). Käytettäviin maksuunpanosuhteisiin sisällytetään tällöin säännönmukaisen lopullisen veron ja metsänhoitomaksun maksuunpanon lisäksi muut verovuoteen kohdistuvat verotuslain mukaisten verojen ja metsänhoitomaksun maksuunpanot sekä maksuunpanon muutoksista ja muista syistä aiheutuvat veronsaajille tilitettyjen tai tilitettävien määrien vähennykset. Oikaisutilityksen mukaiset määrät maksetaan veronsaajille tai vähennetään niiltä oikaisutilityskuukaudelta tehtävän kuukausitilityksen yhteydessä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1991.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13 päivänä helmikuuta 1976 annetun lain (145/76) 2 §:n 3 momentti,

sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (527/80), sekä

lisätään lakiin uusi 7 b § seuraavasti:

2 §

Kun maksuunpantua ennakkoa on lyhennetty verotuslain 108 §:n mukaan, viivästyskorko lasketaan ennakon lyhennetylle osalle veronkantolaissa säädettyyn palautettavan ennakon kuittauspäivään.

7 b §

Lääninverovirasto voi yksittäistapauksessa jättää viivästyskoron ja jäämämaksun kokonaan tai osittain perimättä, jos veron suorittaminen on viivästynyt viranomaisen menettelyn johdosta.

Lääninveroviraston 1 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1991.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 10 ja 11 §,

näistä 11 § sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (148/76), seuraavasti:

10 §

Verohallinto laskee kunkin metsänomistajan suoritettavaksi edellä mainittujen perusteiden mukaan tulevan metsänhoitomaksun ja lähettää maksuvelvollisille maksulipun.

11 §

Mitä on säädetty veronoikaisusta, maksuunpanonoikaisusta, muutoksenhausta verotukseen, jälkiverotuksesta, verojen ja maksujen perimisestä ulosottoteitse sekä tietojen kokoamisesta veronkantolaissa säädettyihin tarkoituksiin, on vastaavasti voimassa metsänhoitomaksusta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1991.

---

Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Ilkka Kanerva