Edilexissä on huoltokatko keskiviikkona 18.9.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Vesiylioikeus 16.11.1993 231/1993

Voimalaitos - Korvausvelvollisuus - Syy-yhteys - Routavaurio - Rakennuksen perustusten painuminen - Toimenpidevelvoite vai rahakorvaus - Korvauksen sovittelu - Eduntasoitus

Taltio:231/1993
Diaarinumero:1992/263
Antopäivä:16.11.1993
Luokitus:S:1.06.04.02.08 S:1.06.04.10.01 S:1.06.04.10.03

Asiassa oli kysymys voimalaitoksen rakentamisen ja käytön vaikutuksesta
A:n tilan päärakennuksen huomattavaan kallistumiseen,
toimenpidevelvoitteesta, kertakorvauksesta ja korvauksen
sovittelusta.

VYO, toimitettuaan paikalla tarkastuksen, totesi, että voimalaitoksen
rakentamiseen liittyvä joen vedenpinnan nostaminen
1960 luvulla noin 4 metriä A:n tilan kohdalla ja siitä johtuva
pohjaveden pinnan nousu tilan päärakennuksen alla ja ympäristössä
olivat aiheutuneet perustamisolosuhteiden olennaisen
huonontumisen, mistä oli ollut seurauksena rakennuksen kallistuminen.
Kallistuminen puolestaan oli aiheuttanut erilaista
rakennuksen asuttavuuteen vaikuttavaa haittaa rakennuksen sisätiloissa.
VYO totesi lisäksi, että rakennus oli aikoinaan
perustettu siten, että perustuksissa olisi esiintynyt routavaurioita
ilman voimalaitoksen vaikutustakin.

Olosuhteista oli pääteltävissä, että rakennuksen kallistuminen
tulee edelleen jatkumaan, rakennuksen asumiskelpoisuus tulee
ennestään vähenemään ja rakennus tulee vähitellen muuttumaan
asumiseen kelpaamattomaksi. Mainituista syistä vahingon ja
haitan vähentämistä ja ehkäisemistä tai rahalla korvaamista
harkittaessa lähtökohdaksi oli otettava menetettävän rakennuksen
nykyarvo ilman voimalaitoksesta johtuvaa kallistumaa. Kun
rakennuksen oikaiseminen ja perustustyöt sekä rakennuksen korjaaminen
oikaisun jälkeen olisivat tulleet maksamaan rakennuksen
450.000 markaksi arvioituun nykyarvoon verrattuna noin
kolminkertaisen summan, mikä suhteettomasti ylitti vahingosta
suoritettavan rahakorvauksen määrän, B:tä ei voitu velvoittaa
suorittamaan mainittuja kunnostamistoimenpiteitä.

Korvauksen sovittelussa otettiin perustustavan lisäksi huomioon,
että rakennus oli ollut ja tuli useita vuosia pysymään
asumiskelpoisena. Näin VYO katsoi, että B:n oli korvattava
rakennukselle ja asumiselle aiheuttamansa vahinko ja haitta
maksamalla kertakaikkisena lopullisena korvauksena tilan omistajalle
2/3 rakennuksen nykyarvosta. Tästä kokonaisvahingosta
ja -haitasta oli vähennettävä VYO:n 10.2.1984 maksettavaksi
määräämä haittakorvaus hintatason muutoksella korjattuna. B:n
maksettavaksi jäi 270.000 markkaa.

Korvaussaamisen vanhentumiskysymyksestä ja vesituomioistuinten
aikaisempien päätösten oikeusvoimavaikutuksesta on eri lyhenne.
VesiL 2 luku 27 § 1 mom
VesiL 11 luku 3 § 2 kohta
VesiL 11 luku 8 § 3 mom
VesiL 11 luku 13 §

KHO:n päätös T:3363, A:5.9.1995:
Ei valituslupaa kummallekaan osapuolelle

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.