Edilexissä on huoltokatko maanantaina 19.8.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Vesiylioikeus 8.4.1992 82/1992

Korvausvelvollisuus - Lunastaminen - Korvauksen määräminen - Arvion ajankohta - Menettely - Uusi vaatimus - Olosuhteiden muuttuminen

Taltio:82/1992
Diaarinumero:VY90/173
Antopäivä:8.4.1992
Luokitus:S:1.06.04.10.01 S:1.06.04.10.04

VYH:n toimesta 1971 rakennetun altaan vedenkorkeuden säännöstelyn
seurauksena oli vuonna 1982 V:n tilan rantaa noin 800 m2 sortunut veteen ja muun ohella sortuman vuoksi siirretty huvilarakennus
vaurioitunut asumiskelvottomaan kuntoon.

V oli vesioikeudessa vaatinut korvauksia ja rannan korjaamista.
Vesioikeus velvoitti VYH:n maksamaan korvauksia ja korjaamaan
rannan. VYH haki muutosta KHO:lta (Vesilaki ennen
1.12.1987 voimaan astunutta muutosta). KHO palautti asian ja
palautuspäätöksen jälkeen VYH:n toimesta oli laadittu vaihtoehtoiset
korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen. Asian käsittelyn
jatkuessa VEO:ssa V oli aikaisempien vaatimusten asemasta
vaatinut ensisijaisesti tilan lunastamista hinnasta,
joka alitti rannan halvimmankin korjausvaihtoehdon. VEO jätti
lunastusvaatimuksen tutkimatta ja määräsi korvauksia ja rannan
korjausvelvoitteen.

V ja VYH valittivat VYO:een. VYO katsoi, että V:llä oli ollut
oikeus tehdä aikaisempia vaatimuksia alhaisempi lunastusvaatimus,
koska hän oli saanut korjauksen kalleudesta tiedon vasta
KHO:n päätöksen jälkeen. VEO:n lunastusvaatimuksen tutkimattajättämispäätös
kumottiin ja vaatimus tutkittiin välittömästi.

Koska V:n alunperin 2000 m2:n tila oli rantasortuman seurauksena
pienentynyt lähes puoleen ja oli sortumien jälkeisen rannan
jyrkkyyden ja lisäsortumavaaran huomioon ottaen kelvoton
rakennuspaikaksi ja koska tilan rajalle siirretty vapaa-ajan
asunto oli käyttökelvoton ja taloudellisesti korjauskelvoton,
V ei voinut osaksikaan käyttää kiinteistöä sille varattuun
tarkoitukseen. Koska kiinteistön saattaminen turvalliseksi
ja käyttökelpoiseksi vapaa-ajanasunnon rakennuspaikaksi
olisi ylittänyt kustannuksiltaan suhteettomasti kiinteistön
kokonaisarvon, VYH velvoitettiin, paitsi korvaamaan eräitä
kuluja, VEO:n tuomitseman korjaus- ja korvausvelvollisuuden
asemasta lunastamaan kiinteistö sen täyttä arvoa vastaavalla,
puolitoistakertaisella lunastushinnalla. Koska kysymyksessä
oli jo aiheutetun vahongon korvaamiseksi tapahtunut lunastus,
korvaus määrättiin korvausvaatimuksen tiedoksiantopäivän hintatason
mukaan, josta alkaen oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon
alkoi. Laajennettu kokoonpano. Ään. 5-1 korvausarvion
ajankohdasta. Vähemmistö arvioi lunastuskorvauksen
vahingon syntymishetken ajankohdan hintatasossa.
(Säännöstelijän vastuusta eri päätöslyhenne.)
VesiL 11 luku 6 §
VesiL 11 luku 7 §
VesiL 11 luku 13 §

KKO:1978-II-150

Hakulinen: Velvoiteoikeus I (1965) s. 364
Kivimäki: JFT 1962 s. 141-146
Portin: Matti Ylöstalon juhlajulkaisu 1987 s. 309-315
Rautamo-Hoppu: Suomen vahingonkorvausoikeus (1988) s. 265-266
Wilhelmsson: Inflaation vaikutus vahingonkorvauksen määrään, DL 1981

KHO:n päätös T:74, A:13.1.1993 : Ei valituslupaa

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.