Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Kiinteistön lunastus - Lunastuskorvaus - Luovutuksen verovuosi

Taltio:	22/0045/4
Diaarinumero:	01313/18/8101
Antopäivä:	30.06.2022

Diaarinumero: 01313/18/8101
Taltionumero: 22/0045/4
Antopäivä: 30.6.2022

Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, minkä verovuoden tuloksi kiinteistön kohteenkorvauksena maksetun lunastuskorvauksen perusteella laskettu luovutusvoitto oli katsottava.

A oli omistanut kiinteistön, joka sijaitsi X:n kaupungin alueella. Lunastustoimitus oli tullut vireille 3.12.2013 ympäristöministeriön X:n kaupungille myöntämän lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan perusteella. Lunastustoimikunta oli pitänyt haltuunottokatselmuksen, joka oli päättynyt 12.5.2014. Lunastettavien alueiden ennakkohaltuunotto X:n kaupungille oli tapahtunut samana päivänä. Toimituksessa ei ollut määrätty ennakkokorvauksia. Lunastustoimituksen loppukokouksen 19.5.2015 yhteydessä tehdyssä lunastuspäätöksessä X:n kaupunki oli velvoitettu maksamaan kiinteistöstä kohteenkorvausta A:lle 273 395 euroa. Korvaukset oli tullut maksaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lunastuspäätös oli julistettu eli viimeistään 19.8.2015. A oli valittanut korvausten ja edunvalvontakulujen määrästä maaoikeuteen. Maaoikeus oli 27.9.2016 antamassaan tuomiossa velvoittanut X:n kaupungin maksamaan kiinteistöstä A:lle lisäkorvauksena kohteenkorvausta jo määrätyn lisäksi 115 352 euroa.

Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 110 §:n 2 momentissa tarkoitettu kiinteistön luovutuksen ajankohta oli se ajankohta, jolloin lunastuskorvauksena saatu kohteenkorvaus oli maksettu. Ratkaistavana olevassa asiassa ei ollut merkitystä kiinteistön ennakkohaltuunoton ajankohdalla tai sillä, että A:lla oli ollut oikeus saada vuonna 2014 lunastukseen liittyvää ennakkokorvausta, kun sitä ei ollut hänelle suoritettu. Luovutusvoitto oli siten A:n verovuoden 2015 pääomatuloa.

Tuloverolaki 45 § 1 mom, 48 a § (1246/2013), 49 § 1 mom ja 110 § 2 mom

Lainvoimainen