Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Vaasan HAO 16.12.2020 20/0661/4

Diaarinumero: 01555/19/8510 - Taltionumero: 20/0661/4 - Antopäivä: 16.12.2020

Taltio:20/0661/4
Diaarinumero:01555/19/8510
Antopäivä:16.12.2020

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli valituksellaan hakenut muutosta yhtiön Y osakkeiden lahjoitusta koskevaan Verohallinnon ennakkoratkaisuun, jossa lahjanantaja X:n tarkoituksena oli lahjoittaa osakkeita kuudelle lapselleen yhteislahjana. Lahjansaajien tarkoitus oli jatkaa esitetyn selvityksen perusteella yritystoimintaa yhtiön hallituksen jäsenenä osallistumalla niin kutsuttuun hallitusrotaatioon, jossa yhteislahjansaajat toimisivat jokainen vuorollaan määräajan yhtiön Y hallituksen jäsenenä. Verohallinnon ennakkoratkaisun mukaan osakkeiden yhteislahjaan voitiin soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta. Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta kysymys siitä, voitiinko yhteislahjansaajien katsoa jatkavan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla ja voitiinko osakkeiden yhteislahjaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Yhteislahjana lahjoitettavat yhtiön Y osakkeet muodostivat noin 30 prosenttia yhtiön Y koko osakekannasta ja yhteislahjansaajina oli kuusi lahjanantaja X:n lasta. Yritystoiminnan jatkamisen osalta oli esitetty selvitystä, jonka mukaan kaikki yhteislahjansaajat tultaisiin valitsemaan yhtiön Y hallituksen varsinaisiksi jäseniksi siten, että kaksi yhteislahjansaajaa valittaisiin kerrallaan yhtiön hallitukseen kahden vuoden määräajaksi osana kiertävää hallitusrotaatiota. Kaikki yhteislahjansaajat olisivat näin menetellen toimineet määräaikaisesti hallituksen jäsenenä lahjoitusta seuraavien kuuden vuoden aikana. Yhteislahjansaajista kaksi työskenteli yhtiön Y ja konserniin kuuluvan tytäryhtiön johtotehtävissä. Muut yhteislahjansaajat olivat työskennelleet konsernin yhtiöissä eri tehtävissä eripituisia aikoja, mutta he eivät olleet työskennellet konserniin kuuluvien yhtiöiden johtotehtävissä.

Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että perintö- ja lahjaverolain 55 § oli poikkeussäännös lahjansaajan yleiseen verovelvollisuuteen nähden, jonka vuoksi sitä ei tullut tulkita laajentavasti. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyn yritystoiminnan jatkamisen oli katsottava lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella edellyttävän verovelvolliselta henkilökohtaista yritystoiminnan jatkamista eikä edellytystä ollut perusteltua tulkita yhteislahjansaajien osalta poikkeavasti. Esitetyn hallitusrotaation seurauksena osa kuudesta yhteislahjansaajasta ei tulisi jatkamaan yritystoimintaa hallituksen jäsenenä useamman vuoden aikana osakkeiden lahjoituksen jälkeen. Kun otettiin lisäksi huomioon, että hallituksen jäsen ei voi toimia toisen osakkaan puolesta toimiessaan yhtiön hallituksessa, olisi huojennuksen soveltaminen hallituksen ulkopuolelle jäävien yhteislahjansaajien osalta edellyttänyt perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdan yritystoiminnan jatkamisen edellytyksen täyttämistä muulla tavalla.

Hallinto-oikeus katsoi, että yritystoiminnan jatkamisedellytys ja muut perintö- ja lahjaverolain 55 §:n soveltamisedellytykset täyttyivät ratkaistavana olevassa asiassa kahden yhteislahjansaajan osalta, koska he työskentelivät konserniin kuuluvien yhtiöiden johtotehtävissä. Huojennuksen myöntämisen edellytykset eivät sen sijaan täyttyneet muiden yhteislahjansaajien osalta, kun heitä ei tultaisi valitsemaan samanaikaisesti yhtiön Y hallitukseen. Pelkästään osallistumista yhtiön hallitustyöhön tulevaisuudessa ennalta määritellyn määräajan osana hallitusrotaatiota, ei voitu pitää sellaisena yritystoiminnan jatkamisena, jota perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa on katsottava tarkoitetun. Vaikka oikeuskäytännön perusteella yhteislahjansaajien verotuksessa olikin perintö- ja lahjaverolain 57 §:n tarkoittaman huojennuksen kohteena olevan yrityksen osan osalta ratkaisevaa koko yhteislahjan käsittävä osakemäärä eikä kunkin lahjansaajan pääluvun mukaan jaettuna saama osakemäärä, ei tämän kuitenkaan katsottu tarkoittavan, että jos osa yhteislahjansaajista jatkaa yritystoimintaa, täyttyisi huojennuksen jatkamisedellytys niidenkin yhteislahjansaajien osalta, jotka eivät henkilökohtaisesti jatkaisi yritystoimintaa. Lisäksi asiassa oli katsottava, että ilman erityistä estettä verovelvollisen yritystoiminnan jatkamisen tulisi alkaa välittömästi lahjansaannin jälkeen.

Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeus hyväksyi veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksessa esitetyn vaatimuksen, jonka mukaan suunniteltuun osakkeiden lahjoitukseen yhteislahjana tuli soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstä vain kahden yhteislahjansaajan suhteellisen osuuden osalta.


Perintö- ja lahjaverolaki 55

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.