Henkilökohtaisen tulon verotus - Luonnolliset vähennykset - Matkakustannukset - Tulolaji - Työmatka - Ansiotulosta tehtävät vähennykset - Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Taltio:	06/0081/1
Diaarinumero:	00291/05/8101
Antopäivä:	15.3.2006
Luokitus:	--

Verovelvollinen A oli X Oyj:n työntekijä. A harjoitti palkkatyönsä ohella yritystoimintaa kokonaan omistamansa Y Oy:n kautta. A ei ollut verovuoden aikana nostanut palkkaa Y Oy:stä, mutta hän oli nostanut osinkoa, jota oli verotettu pääomatulona. A oli vaatinut verotustaan oikaistavan siten, että hänen X Oyj:ltä saamistaan ansiotuloista vähennettäisiin hänen asuntonsa ja Y Oy:n toimipaikan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset. Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen. Veroasiamies valitti oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus kumosi oikaisulautakunnan päätöksen ja vahvisti, että matkakustannukset vähennettynä tuloverolain 93 §:ssä tarkoitetulla omavastuuosuudella oli vähennettävä A:n pääomatuloista. Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 93 §:n säännös ei muodosta poikkeusta tulolajijakoon, mutta se ei myöskään estä matkakustannusten kohdentamista pääomatuloon. Koska A oli nostanut Y Oy:n voiton pääomatulona, oli matkakustannuksia pidettävä pääomatulon hankkimismenoina.

A:n matkakustannukset olivat verrannollisia palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiin matkoihin. Yhdenvertaisuusperiaate edellytti, että matkakustannuksiin sovellettiin tuloverolain 93 §:ssä tarkoitettua omavastuuosuutta, vaikka kustannukset kohdistettiin pääomatuloon. Äänestys 2-1 ja esittelijän eriävä mielipide.

Eri mieltä ollut hallinto-oikeuden jäsen katsoi, että oikaisulautakunnan päätös oli kumottava ja A:lle myönnetty matkakustannusvähennys poistettava, koska A:lla ei ollut Y Oy:ltä ansiotuloja, joiden hankkimisesta kustannusten olisi voitu katsoa johtuneen. Koska matkakustannukset oli tuloverolain 93 §:n mukaan vähennettävä nimenomaan ansiotuloista, ei niitä voitu vähentää pääomatuloista.

Eriävässä mielipiteessään esittelijä katsoi, että valitus oli hylättävä, koska tuloverolain 93 §:ssä ei edellytetä, että matkakustannukset vähennettäisiin niistä ansiotuloista, joiden hankkimisesta kustannukset johtuvat. Verovelvollisen suosimisen periaate edellytti, että vähennys ansiotuloista hyväksyttiin.

Verovuosi 2002.

Tuloverolaki 29 §
Tuloverolaki 30 §
Tuloverolaki 32 §
Tuloverolaki 54 §
Tuloverolaki 93 §

Kumottu KHO:n päätöksellä 16.9.2008/2239 (KHO:2008:69)