Maankäyttö- ja rakentaminen - Osayleiskaava - Maakuntakaavan ohjausvaikutus - Seudullinen tuulivoimapuisto - Selvitysten riittävyys

Taltio:	22/0024/1
Diaarinumero:	01292/20/4102, 01293/20/4102, 01297/20/4102, 01303/20/4102
Antopäivä:	27.05.2022

Diaarinumero: 01292/20/4102, 01293/20/4102, 01297/20/4102, 01303/20/4102
Taltionumero: 22/0024/1
Antopäivä: 27.5.2022

Asiassa oli muun ohella kysymys siitä, oliko maakuntakaava ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimapuiston osayleiskaavan, joka mahdollisti 42 tuulivoimalan rakentamisen. Kaava-alue sijoittui alueella voimassa olevassa vaihemaakuntakaavassa osoitetulle yhdelle tuulivoimaloiden alueelle (tv-1) ja vähäiseltä osin toiselle tuulivoimaloiden alueelle (tv-1). Vaihemaakuntakaavassa tv-1-merkinnällä oli osoitettu maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Kysymyksessä olevan vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden rakentamista koskevissa yleisissä suunnittelumääräyksissä oli todettu muun ohella, että maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa tuulipuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa oli todettu, että seudullisella tuulivoima-alueella tarkoitetaan vähintään 10 tuulivoimalaa käsittäviä kokonaisuuksia.

Osayleiskaavan tuulivoimapuiston kaava-alue oli merkittävästi suurempi kuin alueelle vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet, ja osayleiskaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden alueista puolet eli 21 sijaitsi vaihemaakuntakaavan aluevarausten ulkopuolella.

Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräysten sisällön huomioon ottaen hallinto-oikeus totesi, että oli sinänsä ollut mahdollista osoittaa tuulivoimarakentamista muillekin kuin maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tämä edellytti kuitenkin sitä, ettei tällaisten alueiden osoittaminen merkitse kysymyksessä olevan alueen muuttumista merkitykseltään seudulliseksi tuulivoima-alueeksi. Merkitystä arvioitaessa oli otettava huomioon muun ohella maakuntakaavan suunnittelumääräykset sekä alueen olosuhteet ja tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset.

Hallinto-oikeus totesi, että vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa todetulla seudullisen tuulivoimapuiston kokoa koskevalla näkemyksellä ei ollut sellaista välitöntä oikeudellista sitovuutta, etteikö yli 10 tuulivoimalaa käsittävääkin tuulivoima-aluetta voitaisi pitää merkitykseltään ei-seudullisena. Kun arvioitiin sitä, oliko vaihemaakuntakaava ollut ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa, oli kuitenkin otettava huomioon, että vaihemaakuntakaavaratkaisu oli perustunut tähän mitoitukselliseen lähtökohtaan tuulivoima-alueiden osoittamisessa ja aiheutuvien kokonaisvaikutusten arvioimisessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon osayleiskaavassa maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle osoitettujen tuulivoimala-alueiden (tv) määrän ja sijoittumisen laajalle alueelle hallinto-oikeus katsoi, että osayleiskaavan mukaisesta tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset poikkesivat jo lähtökohtaisesti maakuntakaavaa laadittaessa arvioiduista vaikutuksista. Tässä tilanteessa osayleiskaavaratkaisun perusteena olevista selvityksistä ja arvioinneista oli voitava saada sellainen selvitys, jonka perusteella voitiin vakuuttua siitä, että osayleiskaavan mukaisesta tuulivoimapuistosta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia muun ohella luonnonarvoihin ja maisemaan, että tilanne tosiasiallisesti rinnastuisi siihen, että vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle olisi osoitettu merkitykseltään seudullinen tuulivoimapuisto.

Hallinto-oikeus arvioi päätöksessä pesimälinnustoon kohdistuvien selvitysten riittävyyttä ja katsoi, että osayleiskaavan perusteena olevien selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta aiheutuisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaava-alueella pesivälle linnustolle ja laajemminkin merkittäviä seudullisia vaikutuksia pesimälinnustoon.

Hallinto-oikeus totesi myös, että maakuntakaavoituksen yhteydessä on arvioitu, että suunniteltujen tuulivoima-alueiden maisemalliset yhteisvaikutukset Oulujärvelle ja Otermanjärvelle ovat kohtalaisia-suuria. Nyt kysymyksessä olevan osayleiskaavan kaava-alue näyttäytyy mainituilta järviltä päin katsottuna vaihemaakuntakaavassa osoitettua tuulivoima-aluetta leveämpänä. Myös tuulivoimapuiston voimalamäärä ja -korkeus olivat suurempia kuin maakuntakaavoituksen yhteydessä laadittujen selvitysten yhteydessä käytetyt voimalamäärät ja -korkeudet. Tähän nähden maakuntakaavoituksen yhteydessä arvioitujen tuulivoima-alueiden maisemallisten yhteisvaikutusten voitiin katsoa kasvaneen. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaava-alue rajautui lisäksi kahden kunnan rajoihin. Kaava-alueen sijaitessa kuntien raja-alueella maisemavaikutukset lisääntyivät myös naapurikuntien alueilla ja erityisesti naapurikunnassa sijaitsevalla matkailupalvelualueella, mikä oli omiaan lisäämään osayleiskaavan seudullisia vaikutuksia.

Hallinto-oikeus katsoi näiden seikkojen perusteella, että osayleiskaavan mukainen poikkeaminen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiden aluevarauksista oli vähäistä merkittävämpi ja osayleiskaavassa oli tosiasiallisesti osoitettu maakuntakaavan tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle merkitykseltään seudullinen tuulivoimapuisto. Osayleiskaavaa laadittaessa ei siten ollut otettu huomioon maakuntakaavan tuulivoimaloiden rakentamista koskevaa yleistä suunnittelumääräystä, joka mahdollisti ainoastaan merkitykseltään ei-seudullisten tuulivoimapuistojen toteuttamisen maakuntakaavan tuulivoima-alueiden ulkopuolisille alueille. Vaihemaakuntakaava ei ollut ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella ei ollut myöskään mahdollista luotettavasti todeta, että osayleiskaava täyttä pesimälinnuston osalta sille asetetun sisältövaatimuksen luonnonarvojen vaalimisesta ja että osayleiskaava täyttää maiseman vaalimista koskevan sisältövaatimuksen.

Kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä kumottiin lainvastaisena.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 32 § 1 mom ja 39 § 1, 2 ja 3 mom

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anne-Mari Keskitalo, Renne Pulkkinen (t) ja Markus Haho, joka on myös esitellyt asian.

KHO:n päätös 5.6.2023 taltionumero 1675/2023: hallinto-oikeuden päätös kumotaan.